Sosiaaliset terveyserot

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä.)

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa suuret ver­rat­tuna mui­hin vau­raisi­in mai­hin, ja ne ovat kasvus­sa. Ne ovat itse asi­as­sa vielä tilas­tois­sa näkyviäkin suurem­mat, kos­ka tulot ja koulu­tus mit­taa­vat sosi­aal­ista huono-osaisu­ut­ta huonos­ti eivätkä sik­si saa ilmiötä kun­nol­la kiin­ni. Asuinaluei­den väliset erot eli­na­jan odot­teessa ovat suuris­sa kaupungeis­sa noi­ta tulo- ja koulu­tus­jaot­teluil­la mitat­tu­ja suurem­mat. Näin on muual­lakin. Oslos­sa ero itä- ja län­sipuolen aluei­den välil­lä eli­na­jas­sa on kymme­nen vuotta. 

Onko ter­vey­den­huolto­jär­jestelmämme siis syr­jivä, kos­ka köy­hät elävät sairaamp­ina ja kuol­e­vat nuorempina?

Vaik­ka sairas­tamisen ja ennenaikaisen kuole­man vit­saus arvot­taisi­in yksilöi­den kesken, saisimme tulok­sek­si, että köy­hät sairas­ta­vat enem­män ja kuol­e­vat nuoremp­ina. Sairaus tekee ihmis­es­tä köy­hän, kos­ka se estää tulo­jen han­kkimisen. Köy­hyys myös ohjaa sairai­ta asumaan kaupungi­nosi­in, jois­sa asun­not ovat halpo­ja. Varsinkin aikaisem­min hal­vat asun­not oli­vat myös alueil­la, joil­la elämi­nen oli epäter­veel­listä lähin­nä liiken­teen aiheut­tamien ilmansaastei­den ja melun joh­dos­ta. Vaik­ka ilma on nyt puhdis­tunut, ero sairas­tavu­usti­las­tois­sa pitkään näkyy pitkään.

Olemme olleet vaku­ut­tunei­ta, että pitkit­tynyt työt­tömyys on vaarak­si ter­vey­delle, kos­ka työt­tömistä pitkäaikaistyöt­tömät ovat sairaampia ja ter­veim­mät ovat töis­sä. Petri Böck­e­man ja Pekka Ilmakun­nas tutki­vat asi­aa Palka­nsaa­jien tutkimus­laitok­ses­sa pitkit­täi­saineis­tol­la ja havait­si­vat, että pitkäaikaistyöt­tömien ter­veys ei ollut heiken­tynyt työt­tömyy­den aikana, vaan he oli­vat sairai­ta jo työt­tömik­si joutues­saan. Sairaus pitkit­ti työt­tömyyt­tä eikä päin­vas­toin. Ongel­ma on ole­mas­sa, mut­ta se osatyökyky­is­ten kel­paa­mat­to­muus töi­hin Suomessa.

Onko yhteiskun­nan vika, että ammat­tik­oul­u­laiset polt­ta­vat enem­män tupakkaa ja köy­hät syövät itsen­sä lihaviksi ja lenkkeilevät vähem­män? Pelkästään erot tupakoin­nis­sa ennus­ta­vat liki kol­men vuo­den eroa eli­na­jan odot­teessa lukioon ja ammat­tik­oulu­un menevien välil­lä. Yhteisön vika se on, kos­ka kyse on osit­tain lau­makäyt­täy­tymis­es­tä, mut­ta minä en tiedä tehokkai­ta tapo­ja puut­tua asi­aan val­tion käytet­tävis­sä olevin keinoin.

Kun nyt tupakas­ta tuli puhe, mik­si melkein kaik­ki mie­len­ter­veyskuntoutu­jat polt­ta­vat? Paha tapa vai puutet­ta lääk­i­tyk­sessä? Aiko­ja sit­ten havait­ti­in, että ADHD-nuo­ril­la on kohon­nut ris­ki pää­tyä amfe­tami­inin ongel­makäyt­täjik­si. Nyt amfe­tami­ini­jo­hdan­naista annetaan ADHD-lääkkeenä.

Kaik­ki vika ei ole ter­vey­den­huol­lon syr­jivyy­dessä, mut­ta ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä saa vain osit­taisen vapau­tuk­sen vas­tu­us­ta. Kahdes­ta yhtä ter­veestä rikas saa Suomes­sa enem­män ter­veyspalvelu­ja kuin köy­hä. Ero on OECD-maid­en suurimpia, Yhdys­val­tain luokkaa. Jos sil­lä ei olisi vaiku­tus­ta ter­vey­seroi­hin, voisimme saman tien tode­ta, etteivät ter­veyspalve­lut vaiku­ta terveydentilaan.

Hyvä mit­tari ter­vey­den­huol­lon tuot­tamille eroille on niiden elin­vu­osien mene­tys, jot­ka olisi voitu vält­tää ter­vey­den­huol­lon keinoin. Myös tämä ero on suuri ja kasvaa.

Jos onnis­tuu sairaut­en­sa kanssa pääsemään erikois­sairaan­hoidon asi­akkaak­si, ei hoidon laadus­sa ole enää mainit­tavaa eroa rikkaan ja köy­hän välil­lä. Rikas vaan pääsee aikaisem­min ja todennäköisemmin.

Sosi­aaliset erot keskit­tyvät peruster­vey­den­huol­lon tar­joami­in palvelui­hin. Jakau­tu­mi­nen hyväo­sais­ten työter­veyshuoltoon ja ”hyödyt­tömien” kansalais­ten ter­veyskeskushoitoon on tässä keskeistä. Vikaa on sekä palvelu­jen saatavu­udessa että alt­tiudessa hakeu­tua hoitoon.

On käyn­nis­tet­tävä määräaikaiset ter­veystarkas­tuk­set kut­supo­h­jal­la kaikille ter­veyskeskusten asi­akkaille, joil­la sitä ei ole työter­veyshuol­lon puoles­ta. Tästä voisi säätää vaik­ka lain.