Yleiskaava: keskustatunneli

Keskus­tan kehäväylästä – myöhem­min keskus­tatun­nelista – on riidel­ty Helsingis­sä ainakin 40 vuot­ta. Aikanaan Enem­mistö ry:n väki suh­tau­tui keskus­tan kehäväylään ambivalen­tisti, vaik­ka sen pari, Vapau­denkatu, tuomit­ti­in yksikäsit­teis­es­ti. Poikit­taisen liiken­teen ohjaami­nen keskus­tan ohi tai ali voisi tehdä jalankulkuolo­suhteista keskus­tas­sa olen­nais­es­ti parem­pia. Siis jos näistä asioista päätet­täisi­in yhtä aikaa. Niin­pä minäkin olen suh­tau­tunut tähän vähän empi­en. Jos Bill Gatesin säätiö sen meille lahjoit­taisi, ottaisin vas­taan, mut­ta en panisi siihen mil­jar­dia euroa.

Sit­tem­min uudet selvi­tyk­set ovat osoit­ta­neet, että hyödyt keskus­tatun­nelista oli­si­vat olen­nais­es­ti heikom­pia kuin on kuvitel­tu. Se ei juuri helpot­taisi alueen ruuhkia eikä se myöskään ole vält­tämätön jalankulkuolo­suhtei­den kehit­tämiselle keskus­tan alueella.

Olen myös ollut sitä mieltä, että vaik­ka me emme tun­nelia rak­en­taisikaan, varaus sille on olta­va yleiskaavas­sa, kos­ka täl­lä sukupolvel­la ei ole oikeus sitoa seu­raa­van sukupol­ven käsiä. Tätäkin näköko­htaa olen joutunut pohti­maan, sil­lä pelkkä keskus­tatun­nelin varaus mak­saa paljon ja hait­taa monia mui­ta suun­nitelmia. On painavia argu­ment­te­ja, mik­si tuo varaus kan­nat­taisi poistaa.

Liit­er­a­por­tis­sa ”Kan­takaupun­gin ja ydinkeskusten kehit­tämi­nen” san­o­taan keskus­tatun­nelista näin:

 Keskus­tatun­neli tar­joaisi keskus­tan ohit­ta­van kulku­väylän, joka paran­taisi muiden liiken­nemuo­to­jen kehit­tämis­mah­dol­lisuuk­sia maan pin­nal­la. Vuon­na 2013 tehdyssä Helsin­gin kan­takaupun­gin autoli­iken­teen ske­naar­i­ot ‑tarkastelus­sa osoite­taan, että keskus­tatun­neli pienen­tää vuo­den 2035 tavoitev­erkon ruuhkaisu­ut­ta kak­si pros­ent­tiyk­sikköä. Se ei ole niin tehokas suju­vu­u­den paran­tamiskeino kuin ruuhka­mak­su­jär­jestelmä, mikä vähen­tää ruuhkaisu­ut­ta kymme­nen pros­ent­tiyk­sikköä. Tarkastelu näyt­tää, että kan­takaupun­gin suurim­mat ruuhkat ovat sisään­tuloväylien päässä, eli Län­siväylän, Itäväylän, Lah­den­tien ja Turun­tien päässä. Näi­hin ruuhki­in ei keskus­tatun­neli vaiku­ta. Lisäk­si vuon­na 2010 tehdyis­sä käve­lykeskus­taan liit­tyvis­sä tarkasteluis­sa voidaan tode­ta, että Keskus­tatun­neli vapaut­taa Kai­vokadun liiken­teeltä, mut­ta Esplanadin ratkaisut voidaan tehdä siitä riip­pumat­ta. Yleiskaa­van lähtöko­h­dat ovat kuitenkin jos­sain määrin eri­laiset kuin lähtöko­h­dat vuo­den 2010 tarkastelus­sa oli­vat. Yleiskaa­vatyössä asete­taankin Pohjois-Esplanadin vapaut­ta­mi­nen autoli­iken­teestä selvitet­täväk­si. Uuden yleiskaa­van ratkaisu mah­dol­lis­taa keskus­tatun­nelin rak­en­tamisen. Käve­lykeskus­tan kehit­tämi­nen ei selvi­tys­ten mukaan kuitenkaan edel­lytä keskus­tatun­nelia. Käve­lymyön­teinen kaupunkikeskus­ta toteutetaan tässä rapor­tis­sa esitet­ty­jen suun­tavi­ivo­jen mukaan keskus­tatun­nelin rak­en­tamis­es­ta riippumatta.