Yleiskaavan raideverkko

Yksi kuva ker­too enem­män kuin tuhat sanaa.

Kuvan löytää parem­mas­sa muo­dos­sa tästä.

Kun asukaslukua kas­vate­taan voimakkaasti tiivistäen, kaupun­gin sisäi­nen liikenne ei voi enää perus­tua kovinkaan pain­ote­tusti yksi­ty­isautoilu­un. Ratik­ka on tehokkain kulku­muo­to eri­tyis­es­ti, jos ratikoiden kokoa vähän kas­vate­taan nykyisestä.

Oheises­sa kuvas­sa on muun muas­sa ratikkalinjat

• Jok­eri 0
• Jok­eri 1
• Jok­eri 2
• Saaris­toratik­ka Kru­unuvuoren ran­nan kaut­ta Var­tiosaa­reen ja Vuosaareen
• Tieder­atik­ka Viik­istä Munkkiniemen kaut­ta Otaniemeen
• Ratikkay­hteys Kalasa­ta­mas­ta Pasilaan
• Pari säteit­täistä linjaa
• ym.

 

Sep­po Vep­säläi­nen on täl­lä blogilla varoit­tanut mon­een ker­taan, ettei tuol­lainen määrä ratikoi­ta mah­du nykyiseen keskus­tan raide­v­erkkoon. Ei mah­dukaan. On avat­ta­va uusia yhteyk­siä. Man­ner­heim­intien kovin kuor­mite­tulle yhtey­delle ollaan tekemässä rin­nakkaista yhteyt­tä Topeliuk­senkadun ja Fredan kaut­ta Eiraan, mut­ta muitakin yhteyk­siä on löydettävä.

Tärkeätä on, että ratikat eivät juu­tu autoli­iken­teen ruuhki­in. Jos näin käy, autoli­iken­teen ruuhkat pahenevat, kos­ka tas­apain­oti­la aset­tuu ruuhkaisem­paan arvoon kuin, jos autos­ta voisi vai­h­taa kätevästi nopeaan ratikkaan.

Joku voi ihme­tel­lä, riit­tävätkö rahat näin suuri­in investoin­tei­hin. Tuo­hon solah­taa hel­postiu mil­jar­di ellei kaksikin.

Pelkästään asun­not neljän­nesmiljoon­alle ihmiselle mak­sa­vat 30 mil­jar­dia ja sen päälle tulee toinen moko­ma mui­ta investoin­te­ja. Tässä mielessä liiken­teen jär­jestämi­nen on aika pieni sum­ma. Todet­takoon, että jos pysäköinti­nor­mi jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä pysyy ennal­laan, tarvi­taan noin 80 000 pysäköin­tipaikkaa. Ne mak­sa­vat arvi­ol­ta 30 000 €/kpl eli yhteen­sä noin 2,5 mrd €. Jär­jet­tömän suuri investoin­ti kun ajatel­laan, että robot­ti­au­tot tekevät sen joka tapauk­ses­sa tarpeettomaksi.

(Ei, niitä pysäköin­tipaikko­ja ei voi lait­taa hal­val­la pysäköin­tiken­tik­si maan tasoon. Ne veisivät 2,4 neliökilometriä)

Siitä ale­taan olla yksimielisiä, että autoilun kilo­metripo­h­jaiset mak­sut (ruuhka­mak­sut, tienkäyt­tö­mak­sut) ovat tehokkain tapa vält­tää kan­takaupun­gin ruuhkau­tu­mista. Autoil­i­jan kannal­ta on sama mak­saako ajamis­es­ta aikana vai rahana, mut­ta aika on hukkaan men­nyt­tä harmia, raha aut­taa vähen­tämään mui­ta julk­isia mak­su­ja ja veroja.