(Jotta tämä kirjoitus ei herättäisi väärinkäsitystä, kerron jo nyt, että olen sitä mieltä, että Östersundomin yhteinen yleiskaava tulee lähettää lausunnoille eikä ainakaan vielä hylätä.)
Kun Östersundom kuntaministeri Hannes Mannisen aloitteesta liitettiin Sipoosta Helsinkiin, olin monen muun mukana innostunut mahdollisuudesta rakentaa hieno pientaloalue vastapainona pientalojen hajarakentamiselle siroteltuina pitkin Uudenmaan savipeltoja. Siihen aikaan Nurmijärvi-ilmiö oli voimakkaimmillaan. Kehyskuntien osuus Helsingin seudun väestönkasvusta oli puolet. Koska niin moni halusi pientaloon, tuntui järkevältä rakentaa ekologisesti vastuullinen pientaloalue raideliikenteen varteen ja kunnolla suunniteltuna. Oli tarkoitus yhdistää pientaloasuminen niin urbaaniin elämäntapaan kuin se nyt pientaloilla on mahdollista.
Sitten on tapahtunut paljon asioita, joiden vuoksi hanke ei ole enää yhtä innostava.
Nurmijärvi-ilmiö on sammahtanut.
Kehyskuntiin ei enää muuteta. Niiden osuus seudun väestönkasvusta on alle kymmenen prosenttia ja sekin johtuu lähinnä syntyvyydestä. Nurmijärvi-ilmiölle ei tarvitse rakentaa korviketta, kun sitä ei enää ole.
Kaupunkia tulee rakentaa Kehä I:n sisään.
Helsinki laatii mielenkiintoista yleiskaavaa, jossa rakentaminen tulee pääasiassa Kehä I:n sisään kantakaupunkia laajentaen. Kun Helsingin tavoite asuntojen rakentamisessa on 6250 eikä tätä ole varaa ylittää (!?), jokainen Östersundomiin rakennettu asunto vähentää kantakaupunkimaista asumista, josta taas on suurin puute.
Ristiriita Naturalla suojeltujen luontoarvojen kanssa
Tämä on heikentänyt suunniteltua asuntorakentamista olennaisesti eikä Natura-arvoja ole silti onnistuttu uusiempien selvitysten mukaan riittävästi varjelemaan. Jos lähtökohdaksi otetaan, että Salmenkallion alueella on kehrääjälinnun sailyttävä, koko Östersundomin rakentaminen on pysäytettävä, koska myös lisääntyvä virkistyskäyttö karkottaa lintupariskunnat. Jos kyse olisi vain noista linnuiista, ne saisivat väistyä, mutta kyse on Naturasta periaatteellisemmassa mielessä. Luontojärjestöt pelkäävät Pandoran lippaan avaamista, jos Naturan vaatimuksista tässä yhteydessä livetään. Siksi asiasta tullaan valittamaan EU-tuomioistuimeen saakka. Tuomioistuin on lähes aina kieltänyt Naturaa uhkaavat hankkeet. Siksi koko Östersundomin kaavoitus on epävarmaa.
Metro on hidas ja kallis
Alueen joukkoliikenteen rungoksi on kaavailtu metroa, joka ulottuisi aina Sibbesborgiin (Söderkulla) saakka. Metromatka Östersundomista rautatieasemalle kestäisi 30 minuuttia, mutta Sibbesborgista jo 40 minuuttia – siis asemalta asemalle. Voi olla, ettei näin hidas vaihtoehto houkuta joukkoliikenteen käyttöön. Toisaalta kaikki eivät ole menossa keskustaan asti niin kuin eivät kaikki Kivenlahdessa asuvatkaan ole matkalla Kamppiin.
Metro tulee olemaan matkustajamääriin nähden kallis ja puolet tästä joutuvat joukkoliikenteen matkustajat maksamaan lipunhinnoissa, ellei HSL:n sopimusta muuteta. Noin kolme tai jopa viisi euroa kuukausikortin hintaan.
Vaikka liikelaitosten investoinnit ovat investointikaton ulkopuolella, on ilmeistä, että Östersundomin metro on pois muista joukkoliikenneinvestoinneista. Raidejokeri ja Helsingin yleiskaavan mukaiset uudet pikaratikkayhteydet ovat paljon tarpeellisempia.
Mitä siis tehdä?
Kannattaa päästää tämä eteenpäin lausunnoille ja miettiä sinä aikana, voisiko tässä esitetyille asioille (Natura, joukkoliikenteen hitaus) tehdä jotain tai pitääkö ehkä tehdä radikaalimpia johtopäätöksiä. On esitetty, että Salmenkallion nyt voisi vain jättää rakentamatta. Se ei pelasta näitä Natura-lajeja, joten luonnonsuojeluargumenttien kannalta tällä ei ole niin väliä. Östersundomin toiminnallisuuden – ja erityisesti kaavatalouden – kannalta tämä on niin huono asia, että jos Salmenkalliota ei voi rakentaa, kannattaa miettiä koko alueen rakentamisen järkevyyttä. Silloin tietysti rakentamatta jää myös Sipoon kaavailema Sibbesborgin alue.