Onko aika kulkenut Östersundomin ohi?

(Jot­ta tämä kir­joi­tus ei herät­täisi väärinkäsi­tys­tä, ker­ron jo nyt, että olen sitä mieltä, että Öster­sun­domin yhteinen yleiskaa­va tulee lähet­tää lausun­noille eikä ainakaan vielä hylätä.)

Kun Öster­sun­dom kun­t­a­min­is­teri Hannes Man­nisen aloit­teesta liitet­ti­in Sipoos­ta Helsinki­in, olin mon­en muun mukana innos­tunut mah­dol­lisu­ud­es­ta rak­en­taa hieno pien­taloalue vastapain­ona pien­talo­jen hajarak­en­tamiselle sirotel­tu­ina pitkin Uuden­maan savipel­to­ja. Siihen aikaan Nur­mi­järvi-ilmiö oli voimakkaim­mil­laan. Kehyskun­tien osu­us Helsin­gin seudun väestönkasvus­ta oli puo­let. Kos­ka niin moni halusi pien­taloon, tun­tui järkevältä rak­en­taa ekol­o­gis­es­ti vas­tu­ulli­nen pien­taloalue raideli­iken­teen var­teen ja kun­nol­la suun­nitel­tuna. Oli tarkoi­tus yhdis­tää pien­taloa­sum­i­nen niin urbaani­in elämän­ta­paan kuin se nyt pien­taloil­la on mahdollista.

Sit­ten on tapah­tunut paljon asioi­ta, joiden vuok­si han­ke ei ole enää yhtä innostava.

Nur­mi­järvi-ilmiö on sammahtanut.

Kehyskun­ti­in ei enää muute­ta. Niiden osu­us seudun väestönkasvus­ta on alle kymme­nen pros­ent­tia ja sekin johtuu lähin­nä syn­tyvyy­destä. Nur­mi­järvi-ilmiölle ei tarvitse rak­en­taa korviket­ta, kun sitä ei enää ole.

Kaupunkia tulee rak­en­taa Kehä I:n sisään.

Helsin­ki laatii mie­lenki­in­toista yleiskaavaa, jos­sa rak­en­t­a­mi­nen tulee pääasi­as­sa Kehä I:n sisään kan­takaupunkia laa­jen­taen. Kun Helsin­gin tavoite asun­to­jen rak­en­tamises­sa on 6250 eikä tätä ole varaa ylit­tää (!?), jokainen Öster­sun­domi­in raken­net­tu asun­to vähen­tää kan­takaupunki­maista asum­ista, jos­ta taas on suurin puute.

Ris­tiri­ita Nat­u­ral­la suo­jel­tu­jen luon­toar­vo­jen kanssa

Tämä on heiken­tänyt suun­nitel­tua asun­torak­en­tamista olen­nais­es­ti eikä Natu­ra-arvo­ja ole silti onnis­tut­tu uusiem­pi­en selvi­tys­ten mukaan riit­tävästi var­jele­maan. Jos lähtöko­hdak­si ote­taan, että Salmenkallion alueel­la on kehrääjälin­nun sai­lyt­tävä, koko Öster­sun­domin rak­en­t­a­mi­nen on pysäytet­tävä, kos­ka myös lisään­tyvä virk­istyskäyt­tö karkot­taa lin­tu­pariskun­nat. Jos kyse olisi vain noista lin­nui­ista, ne saisi­vat väistyä, mut­ta kyse on Nat­uras­ta peri­aat­teel­lisem­mas­sa mielessä. Luon­to­jär­jestöt pelkäävät Pan­do­ran lip­paan avaamista, jos Nat­u­ran vaa­timuk­sista tässä yhtey­dessä livetään. Sik­si asi­as­ta tul­laan valit­ta­maan EU-tuomiois­tu­imeen saak­ka. Tuomiois­tu­in on läh­es aina kieltänyt Nat­u­raa uhkaa­vat han­kkeet. Sik­si koko Öster­sun­domin kaavoitus on epävarmaa.

Metro on hidas ja kallis

Alueen joukkoli­iken­teen run­gok­si on kaavail­tu metroa, joka ulot­tuisi aina Sibbes­borgi­in (Söderkul­la) saak­ka. Metro­mat­ka Öster­sun­domista rautatiease­malle kestäisi 30 min­u­ut­tia, mut­ta Sibbes­bor­gista jo 40 min­u­ut­tia – siis ase­mal­ta ase­malle. Voi olla, ettei näin hidas vai­h­toe­hto houku­ta joukkoli­iken­teen käyt­töön. Toisaal­ta kaik­ki eivät ole menos­sa keskus­taan asti niin kuin eivät kaik­ki Kiven­lahdessa asu­vatkaan ole matkalla Kamppiin.

Metro tulee ole­maan matkus­ta­jamääri­in näh­den kallis ja puo­let tästä joutu­vat joukkoli­iken­teen matkus­ta­jat mak­samaan lipun­hin­nois­sa, ellei HSL:n sopimus­ta muute­ta. Noin kolme tai jopa viisi euroa kuukausiko­rtin hintaan.

Vaik­ka liike­laitosten investoin­nit ovat investoin­tika­ton ulkop­uolel­la, on ilmeistä, että Öster­sun­domin metro on pois muista joukkoli­iken­nein­vestoin­neista. Raide­jok­eri ja Helsin­gin yleiskaa­van mukaiset uudet pikaratikkay­htey­det ovat paljon tarpeellisempia.

Mitä siis tehdä?

Kan­nat­taa päästää tämä eteen­päin lausun­noille ja miet­tiä sinä aikana, voisiko tässä esite­ty­ille asioille (Natu­ra, joukkoli­iken­teen hitaus) tehdä jotain tai pitääkö ehkä tehdä radikaalimpia johtopäätök­siä. On esitet­ty, että Salmenkallion nyt voisi vain jät­tää rak­en­ta­mat­ta. Se ei pelas­ta näitä Natu­ra-laje­ja, joten luon­non­suo­jelu­ar­gu­ment­tien kannal­ta täl­lä ei ole niin väliä. Öster­sun­domin toimin­nal­lisu­u­den – ja eri­tyis­es­ti kaa­vat­alouden – kannal­ta tämä on niin huono asia, että jos Salmenkallio­ta ei voi rak­en­taa, kan­nat­taa miet­tiä koko alueen rak­en­tamisen järkevyyt­tä. Sil­loin tietysti rak­en­ta­mat­ta jää myös Sipoon kaavaile­ma Sibbes­bor­gin alue.