Helsingin seudun asuntopula ei ole määrällinen vaan laadullinen

Hal­li­tus on huolis­saan kohoav­ista asun­to­jen hin­noista ja asun­top­u­las­ta Helsin­gin seudul­la. Näinä päiv­inä val­tio ja seudun kun­nat solmi­vat sopimuk­sen pani­iki­no­mais­es­ta kaavoituk­sen nopeut­tamis­es­ta, joka esimerkik­si Helsin­gin osalta merk­it­sisi sitou­tu­mista kaavavaran­toon, joka on läh­es kah­den Vuosaaren suu­ru­inen. Lääke taitaa olla väärä, sil­lä Helsin­gin seudul­la ei ole määräl­listä asun­top­u­laa vaan laadulli­nen, sijain­ti­in liittyvä.

Oheises­sa kuvas­sa on van­ho­jen ker­rostaloa­sun­to­jen hin­take­hi­tys suh­teessa maan keskimääräisi­in asun­non hin­toi­hin. Huo­mataan, että muual­la Helsin­gin seudul­la ei ole mitään huikea­ta hin­to­jen nousua pait­si eteläisessä ja län­tisessä Helsingis­sä, Helsin­ki 1:ssä ja Helsin­ki 2:ssa. Kehyskun­nis­sa ker­rostaloa­su­to­jen hin­nat ovat jopa hal­ven­tuneet suh­teessa koko maan hin­tata­soon. Jos ei ole nir­so asun­non sijain­nin suh­teen, asun­non saa aivan kohtu­ullisel­la hin­nal­la. Ihmiset ovat kuitenkin ryhtyneet nirsoiksi.

Espoos­ta ja Van­taal­ta käytet­tävis­säni ovat  vain koko kun­taa koske­vat tiedot. Jos hin­to­ja tarkastelisi niis­sä alueit­tain, löy­ty­isi var­maankin myös suosit­tu­ja asuinaluei­ta – mikä tietysti tarkoit­taa, että muut alueet nois­sa kun­nis­sa ovat vas­taavasti keskiar­voa epäsuositumpia.

Nämä tilas­tot ovat ker­rostaloa­sun­noista. Vas­taavaa kelvol­lista tilas­toa pien­taloista en löytänyt, mut­ta eri­tyis­es­ti kehyskun­tien pien­talot ovat tiet­tävästi hal­ven­tuneet jopa absoluuttisesti.

Samaa asi­aa kuvaa väestönkasvun sijoit­tumi­nen Helsin­gin seudulle. Vuon­na 2004 puo­let kasvus­ta kohdis­tui kehyskun­ti­in, mut­ta sil­loin kehi­tys kään­tyi jyrkästi ja viime aikoina väestönkasvus­ta vain 10 – 15 % kohdis­tuu kehyskun­ti­in. (olen vähän joutunut tuu­naa­maan tilas­to­ja ja pois­ta­maan siitä Öster­sun­domin liit­tämi­nen Helsinki­in. Viimeinen luku on tämän vuo­den ensim­mäis­es­tä puoliskos­ta ja perus­tuu väestörek­isterikeskuk­sen kuukausi­ti­las­toi­hin, kun aiem­mat perus­tu­vat tilas­tokeskuk­sen julkaisemi­in vuo­den keskiväkilukuihin.)

Sitä mukaa kun Helsin­ki on lisän­nyt tont­ti­tar­jon­taa, rak­en­t­a­mi­nen kehyskun­nis­sa on hiipunut. Tont­te­ja niis­sä olisi, mut­ta ne eivät käy kaupaksi.

Helsin­gin seudul­la on run­saasti kaavoitet­tua tont­ti­maa­ta, mut­ta se ei kel­paa asun­toa ostaville. Pitäisi kaavoit­taa sel­l­aista rak­en­tamista, joka kel­paa nir­som­mik­si käyneille asukkaille. Hal­li­tuk­sen vaa­timus pani­ikkikaavoituk­ses­ta tuot­taa toden­näköis­es­ti lisää pitkin pel­to­ja sirotel­tu­ja tont­te­ja, jot­ka eivät mene nytkään kaupaksi.

Laadulli­nen asun­top­u­la vaatisi aivan toisen­laisia toimia. Kun paineet kohdis­tu­vat Helsin­gin kan­takaupunki­in, ratikkaverkon alueelle, pitäisi listä tar­jon­taa siel­lä ja niil­lä Espoon ja Van­taan alueil­la, joil­la on vien­tiä. Helsin­gin pitäisi panos­taa Kalasa­ta­man nopeut­tamiseen ja ehkä sinne suun­nitel­lun liik­er­ak­en­tamisen muut­tamista jos­sain määrin asun­noik­si. Samoin Jätkäsaaren rak­en­tamista tulisi joudut­taa. En tosin ole vart­ma, että lisärak­en­t­a­mi­nen kan­takaupunki­in alen­taa asumisen hin­taa siel­lä, kos­ka se myös lisää niitä tek­i­jöitä, jot­ka nyt vetävät asukkai­ta alueelle. Kut­su­taan niitä nyt vaik­ka kasautumiseduiksi.

Jo nyt yli puo­let Helsin­gin seudun väestön­lisäyk­ses­tä kohdis­tuu Helsinki­in ja tätä osu­ut­ta pitäisi edelleen lisätä. Nykysään­nöil­lä väestön kasvu tulee kuitenkin kaupungille niin kalli­ik­si, etteivät sen taloudel­liset rah­keet riitä. Tai pitäisi kyl­lä riit­tää. Jos asun­not ovat noin järkyt­tävän kalli­ita, pitäisi Helsin­gin, joka sen­tään omis­taa maan, pystyä rahas­ta­maan ton­teista niin paljon, että se peit­tää kaupun­gin kasvus­ta aiheutu­vat kulut.

Niin. Investoin­ti kat­to pitää tietysti määritel­lä uud­estaan, ettei se estä voit­toa tuot­tavia investointeja.