Asuminen ja liikenne
Sanoin keskustelussa, että asumismuoto on kehittymässä suuntaan, jossa liikkumistarve vähenee. Kaikkialla teollistuneissa maissa on tapahtunut asumispreferensseissä suuri muutos kohden oikeata kaupunkia, lähiöistä ja ”republikaanivyöhykkeeltä” ruutukaavakaupunkiin.
Oikeassa kaupungissa liikkuminen sujuu kävellen. Kävellen mennään kauppaan ja lapset menevät kävellen kouluun ja harrastuksiin. Näin oli 60 vuotta sitten (ei ollut autoja) ja näin on kohta uudestaan.
Miksi ruutukaavakaupungit joskus hylättiin ja nyt taas hyväksytään? Muutos johtuu paremmasta ilmasta. Kun talokohtainen öljy- tai koksilämmitys pilasi ilmaa ja autojen pakoputket tunkivat lyijyä lasten keuhkoihin, oli rationaalista kaavoittaa metsälähiöitä. Kun olin kouluiässä, meille opetettiin, että elinajanodote saastuneissa (ja moraalittomissa) kaupungeissa oli huomattavasti alempi kuin puhtaalla maaseudulla. Nyt se on toisin päin. Kaupungeissa eletään pidempään. Vihreä terrori on tehonnut: kaupunki-ilma on nyt puhdasta. On rationaalista palata metsälähiöistä keskustoihin.
Tällaiset puheenvuorot synnyttävät aina samanlaisen vastareaktion.
Joku yleisöstä sanoi, että tutkimukset puhuvat aivan toista: vain 22 % (muistinvarainen tieto) ihmisistä haluaa asua kuvaamallani tavalla. Vastasin, että jos 1,2 miljoonaa ihmistä haluaa asua Helsingin keskustassa, se on huomattavasti enemmän kuin mitä sinne mahtuu. OK. On otettava huomioon muidenkin kaupunkien, myös Porin ruutukaava-alueet. Silti ruutukaava-alueelle pyrkiviä ihmisiä on enemmän kuin heille on asuntoja.
Sanoin myös katsoneeni kiinteistövälittäjien hintoja Porissa. Jostain syystä Porin keskustassa maksetaan asunnoista huomattavasti enemmän kuin lähiöissä. Jos ihmisistä on erityisen vastenmielistä asua keskustan tuntumassa ja taivaallista kaukana lähiössä, miksi asunnoista Porin keskustassa maksetaan paljon enemmän kuin Porin lähiöissä?
Vanjoki sanoi, että tuollaisia mielipidetiedusteluja pitäisi tehdä synnytyslaitoksella vastasyntyneille, koska tulevaisuuden asumismuodosta päättävät he.
Juha Sipilä sanoi olevansa aivan eri mieltä kanssani tästä keskittämisestä kaupunkeihin. Hänestä koko maan on pidettävä asuttuna, koska ei uusiutuvaa energiaa voi tuottaa, ellei maaseudulla ole ihmisiä. Vastasin, että en puhunut mitään siitä, kuinka monta ihmistä asuu maaseudulla, vaan ihmisistä, jotka elävät jo nyt kaupungeissa mutta käyvät lähiöissä nukkumassa. Heistä kasvava osa tulee jatkossa paitsi elämään, myös asumaan kaupungeissa.
Maaseudun tulevaisuus kirjoitti, että vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara keskittäisi väestöä voimallisesti kaupunkikeskustoihin. Tällainen keskustelu on masentavaa. Jos yritin ennustaa mitä tapahtuu, se ei tarkoita, että haluaisin tehdä niin. Eihän meteorologiakaan voi syyttää sadesäästä. Itse Helsingin kantakaupungissa asuvana haluaisin, että paikka olisi vähemmän suosittu, jotta asuntojen hinnat pysyisivät järkevinä. Suomessa ei ihmisiä voi pakottaa muuttamaan minnekään, ei kaupunkeihin eikä myöskään maalle. Estää sen sijaan voi, kuten nyt estetään ihmisiä muuttamasta kaupunkien keskustoihin sillä, ettei niissä ole tarpeeksi asuntoja ja hinnat ovat siksi tolkuttomat.
Mutta ennustan, että yhä useampi asuu vuonna 2030 olosuhteissa, jossa kaikki päivittäinen on kävelyetäisyydellä tai korkeintaan ratikkamatkan päässä. Tällä on vaikutusta liikenteeseen. Paljon.