Toimistoista asuntoja: raha ratkaisee vai politiikka?

Stub­bin hal­li­tuk­sen tiedo­nan­nos­sa eduskun­nalle löy­tyy täl­lainenkin virke:

Pääkaupunkiseudul­la ote­taan käyt­töön käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tosavus­tus edis­tämään toimis­to- ja teol­lisu­us­raken­nusten muut­tamista vuokra-asuntokäyttöön. 

Onko nyt niin, että jos jotain asi­aa halu­taan edis­tää, siihen ei löy­dy mui­ta keino­ja kuin veron­mak­sajien rahan käyt­tämi­nen? Helsingis­sä ainakin on huo­mat­tavasti van­ho­ja toimis­to­ja ja teol­lisu­us­raken­nuk­sia, jot­ka omis­ta­ja halu­aisi muut­taa asun­noik­si. Siihen ei tarvi­ta val­tion rahaa. Riit­täisi, että se sallittaisiin.

Viimek­si Pitäjän­mäen yri­tysalueen maankäytön muu­tospe­ri­aat­tei­ta käsiteltäessä tör­mät­ti­in taas kysymyk­seen, kum­mat ovat oike­as­sa, suun­nit­teli­jat vai markki­nat? On yllät­tävä asetel­ma, että vihreät tun­te­vat enem­män viehtymys­tä markki­noi­hin luot­tamiseen kuin kokoomus­laiset. Esit­telijä puo­lusti kiel­teistä kan­taansa maan­omis­ta­jien etu­jen ajamiseen (hyi, keinot­telua!) sil­lä kaupungis­sa tarvi­taan työ­paikko­ja ja jos niitä nyt muute­taan asun­noik­si, muu­tos on peruuttamaton.

Kuitenkin meil­lä on pääkaupunkiseudul­la ainakin miljoona ker­rosneliötä toimis­toti­laa liikaa. Jatkos­sa sitä on vielä lisää, kos­ka liiken­teen sol­muko­hti­in raken­netaan lisää (kan­natet­tavaa!) ja väljyys toimis­tois­sa vähe­nee nopeasti uuden teknolo­gian ansiosta.

Suun­nit­teli­ja näkee asian niin, ettei toimis­to­ja kan­na­ta pois­taa hyviltä alueil­ta, jol­lainen Pitäjän­mäkikin jos­sain määrin on. Keskeiset alueet ovat hyviä liki kaikelle toimin­nalle. Sekä asun­to­jen että toimis­to­jen on edullista olla hyvien liiken­ney­hteyksin äärel­lä. Ratkai­se­vak­si tuleekin suh­teelli­nen etu, kum­malle sijain­nista on enem­män hyö­tyä. Siihen taas kohta­laisen hyvä mit­tari on raha. Jos asukkaat ovat valmi­it mak­samaan kyseis­es­tä sijain­nista enem­män kuin toimis­tot, johtopäätös on, että asukkaat tarvit­se­vat sitä vielä enem­män kuin toimis­tot. Asia ei ole aivan näin yksinker­tainen eri­lais­ten ulkois­vaiku­tusten vuok­si, mut­ta todis­tus­taak­ka on kyl­lä sil­lä, joka muu­ta väit­tää. Tässä ei ole kyse keinot­telus­ta vaan käyt­täjien suh­teel­lis­ten pref­er­enssien kun­nioit­tamis­es­ta. Jos asi­akkaat ovat valmi­ita mak­samaan man­sikka­jäätelöstä enem­män kuin suk­laa­jäätelöstä, emme pidä keinot­teli­jana jäätelökaup­pi­as­ta, joka lisää man­sikka­jäätelön tarjontaa.

Noista miljoonas­ta turhas­ta toimi­s­toneliöstä kan­nat­taisi todel­la tehdä asun­to­ja. Tuo­hon pin­ta-alaan mah­tu­isi suun­nilleen 20 000 asukas­ta. Antaisin kuitenkin markki­noiden aika pitkälti ratkaista, mitkä toimis­tot muutet­taisi­in asun­noik­si. Muu­tos on järkev­in­tä siel­lä, mis­sä se on kan­nat­tavin­ta, siis mis­sä asun­noista mak­set­ta­va hin­ta tai vuokra ylit­täisi selvim­min toimis­toista mak­set­ta­van. Joka muu­ta väit­tää, on perustelun velkaa. Tämä taas tarkoit­taa, ettei asun­noik­si muutet­ta­van toimis­ton tarvitse vält­tämät­tä olla tyhjil­lään. Kos­ka halukkai­ta on ilmaisek­sikin, en ymmär­rä, mihin tässä veron­mak­sajien rahaa tarvitaan.

En kaipaisi myöskään julkisen rahan väli­in­tu­loa päätök­seen, onko järkeväm­pää purkaa van­ha toimis­to ja rak­en­taa tilalle uusi asuin­ta­lo vai remon­toi­da toimis­tos­ta jotenkin asumiskelpoista tilaa.

Suo­mi on yksi maail­man vähiten kor­rup­toitunei­ta mai­ta. Silti ehdotet­tuun muu­tosavus­tuk­seen voi liit­tyä piirteitä, jos­sa kiire­hditään aut­ta­maan huonon investoin­nin tehnyt­tä kave­ria. Huonos­ti saavutet­ta­va toimis­to­ta­lo on arvo­ton, mut­ta ei huono sijain­ti ole hyvä asunnoillekaan.