Olisi aika verotuksen kokonaisuudistukselle

Eduskun­nan vero­jaos­toa on viimeaikoina infor­moitu run­saasti vero­tuk­sen rak­en­teel­li­sista vai­h­toe­hdoista. Ensin kävimme Hanasaa­res­sa sem­i­naaris­sa kuule­mas­sa Ruotsin ver­ou­ud­is­tuk­ses­ta ja sen nyky­vai­heesta, ja sit­ten Eli­na Pylkkä­nen VM:n vero-osas­tos­ta piti meille luen­toa opti­maalis­es­ta verotuksesta.

Ruot­sis­sa tehti­in suuri ver­ou­ud­is­tus vuon­na 1991 ja vähän aikaa vero­jär­jestelmä olikin trim­mis­sä. Sit­ten sitä on pop­ulis­tis­es­ti paikkail­tu ja sen rakenne alkaa olla uuden kokon­ais­re­mon­tin tarpeessa. Ruot­salaiset katu­vat syvästi kiin­teistöveron romut­tamista. Siitä on seu­ran­nut – kuten piti arva­ta – asun­to­jen hin­to­jen voimakas nousu samal­la, kun on menetet­ty vero­tu­lo­ja kaikkein hai­tat­tomim­mas­ta verosta.

Moni epäilee nyt myös per­in­töveros­ta luop­umisen järkevyyt­tä. Per­in­tövero on kor­vat­tu luovu­tusvoiton verol­la, eli perin­nöstä joutuu mak­samaan veroa, kun omaisu­u­den myy. Per­heyri­tys­ten kohdal­la tätä voi ehkä pitää järkevänä, mut­ta useim­mil­la omaisu­us on asun­to. Isoäidin asun­non perii verot­tomasti, mut­ta jos sen myy, joutuu mak­samaan veroa aika paljon. Tämä tuot­taa pahan luk­i­tus­vaiku­tuk­sen asun­tomarkki­noille. Perit­tyyn asun­toon kan­nat­taa jäädä asumaan, vaik­ka se olisi aivan väärän kokoinen ja väärässä paikas­sa. Aivan har­mi­ton ei myöskään ole se luk­i­tus­vaiku­tus, jota Ruotsin mallista aiheutuu yritysmaailmaan.

Ruot­sis­sa kaavail­laan nyt taas kokon­ais­re­mont­tia. Suomen haas­teeseen yhteisöveron alen­tamis­es­ta aio­taan vas­ta­ta kun­nol­la: on puhut­tu 15 %:n veros­ta. Tuloveron osalta on puhut­tu jopa tasaveros­ta ja arvon­lisäveron osalta yhdestä verokannasta.

Tätä menoa yhteisövero menee nol­laan, ellei siitä saa­da jotain maid­en välistä sopimusta.

Yleisen teo­ria mukaan verot jaotel­laan niiden kansan­taloudelle aiheut­tamien hait­to­jen mukaan neljään luokkaan haitallisim­mista hai­tat­tomimpi­in seuraavasti:

1)       Yri­tys- ja pääo­mat­u­lo­jen verottaminen
2)       Tuloverot (palkko­jen verottaminen)
3)       Kulutusverot
4)       Kiinteistövero

Itse lisäisin tähän vielä ohjaa­vat verot, joiden tarkoituk­se­na on muut­taa käyt­täy­tymistä parem­paan suun­taan. Täl­laisia ovat esimerkik­si tupak­ka- ja alko­ho­liv­erot sekä ener­giaverot. Jos ne toimi­vat tarkoite­tul­la taval­la, ne ovat veroista parhai­ta, kos­ka ne eivät ole vain hai­tat­to­mia vaan peräti hyödyllisiä.

Tämän lisäk­si vero­jen toki pitäisi olla oikeu­den­mukaisia. Kun pyritään oikeu­den­mukaiseen vero­tuk­seen, kan­nat­taisi ottaa tämä haitallisu­usasteikko myös huomioon. Vero­tuk­sen taloudel­lisia vaiku­tuk­sia pohti­neet ovat sitä mieltä, että talous selviää kyl­lä varsin korkeis­takin veroista, kun­han vero­tuk­sen rakenne on järkevä, tai tahokas, kuten ter­mi kuuluu.

On siis järkevää korot­taa kiin­teistövero­ja. On har­mi, että niitä ei korotet­tu sil­loin, kun asun­to­jen hin­nat oli­vat vielä mata­lal­la. Myön­nän, että tämä näköko­h­ta on aika helsinkiläi­nen. Jos kiin­teistöveroa korotet­taisi­in nyt merkit­tävästi, asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat. Asun­tomarkki­noille tule­van nuoren kannal­ta tämä olisi ter­ve­tul­lut asia, mut­ta kovin ikävä sil­lä, joka on ostanut velak­si huip­pukalli­in asunnon.

Meitä on val­is­tet­tu paljon myös siitä, että olisi järkevää olla vain yksi verokan­ta, joka voisi olla vaik­ka 22 %. Ruuan tai lääkkei­den halvem­pi arvon­lisävero on erit­täin huono tapa tukea pien­i­t­u­loisia tai sairai­ta. Ruuan osalta tues­ta menee 2/3 medi­aan­i­t­u­loa parem­pit­u­loisille. Läh­eskään kaik­ki lääkkei­den käyt­tö ei ole luon­teeltaan sel­l­aista, että se ansait­sisi mitään tukea; päin­vas­toin, sitä pitäisi hillitä. Niin­pä Kela-kor­vauk­set ovat paljon parem­pi tapa.

Minä pitäisin kir­jo­jen ja lehtien alem­paa verokan­taa teo­reet­tis­es­tikin perustel­tuna, kos­ka veron korot­ta­mi­nen vaikut­taa toim­intaan merkit­tävästi. Kyse on sisäl­lön tuot­tamis­es­ta, jos­sa kiin­teä kus­tan­nus jae­taan osta­jien kesken. Jos veroa nos­te­taan kymmenel­lä pros­en­til­la, levik­ki las­kee noin kymme­nen pros­ent­tia (hin­ta­jous­to ‑1). Se osa hin­nas­ta, joka kohdis­tuu sisäl­lön tuot­tamiseen, nousee tämän jäl­keen kymmenel­lä pros­en­til­la, jol­loin levik­ki las­kee, hin­ta nousee, levik­ki las­kee jne.

Arvon­lisävero ei suinkaan ole har­mi­ton. Se on pääos­altaan työn vero­tus­ta. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa palkois­taan, korois­taan ja voitostaan (investoin­nit on pois­tet­tu heti). Tasaverona se luo haitallista veroki­ilaa palveluis­sa. Juuri tämän takia uud­is­tus, jos­sa verokan­nat tasat­taisi­in ja palvelu­jen arvon­lisävero samal­la lask­isi, olisi hyvä. En kuitenkaan usko, että Sip­ilän ykköshal­li­tus läh­tee nos­ta­maan ruuan arvonlisäveroa.

Ennen edel­lisiä eduskun­tavaale­ja julka­isti­in Het­emäen verotyöryh­män raport­ti. Oli kamalaa kat­soa, miten se pan­ti­in palasik­si. Yleen­sä sitä pidet­ti­in hyvänä, mut­ta jokainen halusi muut­taa sitä joltain osin. Jos olisi ollut kyse autos­ta, yksi olisi halun­nut ottaa pois vasem­man takapyörän, toinen tuulilasin ja kol­mas kampiak­selin. Kokoomus oli parhait­en hereil­lä ja ehti tähän tuho­työhön ensimmäisenä.

Nyt pitäisi yrit­tää uud­estaan. Jos halu­amme säi­lyt­tää hyv­in­voin­ti­val­tion, mei­dän on säi­lytet­tävä korkea vero­ta­so ja jos emme halua korkean vero­tuk­sen vahin­goit­ta­van talout­tamme, mei­dän on paran­net­ta­va vero­tuk­sen rakennetta.

= = =

Kiin­teistövero ja van­ha mum­mo van­has­sa omakoti­talos­sa, jos­sa käyt­tämätön raken­nu­soikeus vielä nos­taa veroa?

Kun­ta voisi antaa veron lainaksi niin, että se jäisi aikanaan kuolin­pesän mak­set­tavak­si perin­nöstä. (Sitä raken­nu­soikeut­ta voi myös hake­muk­ses­ta alentaa.)