Helsingin kaavoitus ja luontoarvot (1): Väkilukuennuste

Vihrei­den kaupunkisu­un­nit­telu­poruk­ka vahvis­tet­tuna par­il­la kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsenel­lä tapasi ympäristöväkeä per­jan­taina keskustel­lak­seen ”molem­pia osa­puo­lia kiin­nos­tavista kysymyk­sistä”. Keskustelun luon­teen vuok­si voin refer­oi­da vain omia puheen­vuoro­jani. Palaste­len argu­men­toin­nin keskustelun jäsen­tämisek­si muu­ta­maan artikkeliin. 

= = =

Ympäristövä­ki on julk­i­sis­sa kir­joituk­sis­saan arvostel­lut sitä, että yleiskaa­vatyössä väk­ilukuen­nus­teek­si on otet­tu nopean kasvun vai­h­toe­hto. Sil­lä kuulem­ma pyritään vain oikeut­ta­maan viher­aluei­den otta­mi­nen rakentamiseen.

Val­i­t­ul­la ennus­teel­la ei oikeas­t­aan ole asian kanssa juuri mitään tekemistä. Yleiskaavas­sa varaudu­taan sijoit­ta­maan Helsin­gin sisään 260 000 asukas­ta vuo­teen 2050 men­nessä; oikeas­t­aan enää 250 000, kos­ka kymme­nen­tuhat­ta on jo asutet­tu. Taustal­la on ole­tus seudun asukaslu­vun kasvus­ta 600 000 asukkaal­la. Tämä olisi noin 15 000 vuodessa, eli vähän vähem­män kuin viime aikoina.

Helsin­gin seudun yhdyskun­tarak­en­teen hajot­ta­mi­nen on suurimpia ympäristörikok­sia Suomes­sa. Aikana, jol­loin asukasluku on kaksinker­tais­tunut, asumiseen uhrat­tu maa-ala on kym­menker­tais­tunut ja asu­tuk­sen syn­nyt­tämä liikenne on kas­vanut paljon yli kaksinkertaiseksi.

On ekoteko Helsingiltä ottaa tuos­ta väestönkasvus­ta mah­dol­lisim­man suuri osa oma­lle alueelleen. Sitä samaa toivon myös Espool­ta ja Van­taal­ta, jot­ta asu­tus ei purkau­tu­isi eril­lisik­si läm­päreik­si pitkin Uuden­maan savipel­to­ja. Ei Helsinkikään mihin hyvän­sä pysty.

Vaik­ka seudun asukasluku kas­vaisi vain 400 000 asukkaal­la, Helsin­gin on edelleen kun­ni­akas­ta ottaa tästä se 260 000, jot­ta mah­dol­lisim­man vähän hajau­tu­isi suun­nit­telemat­tomasti. Tästä 260 000 mah­dol­lisim­man suuri osa pitäisi asut­taa kaupunki­mais­es­ti Kehä I:n sisäpuolelle. Mitä hajaan­tuneem­paa on asu­tus, sitä enem­män luon­toar­vo­ja jää asumisen ja asfaltin alle ja sitä enem­män ben­saa palaa ihmis­ten siirtelyssä paikas­ta toiseen.

Yleiskaa­van väk­iluku­tavoitet­ta ei pidä laskea, sitä voisi itse asi­as­sa nostaa.

Todet­takoon, että Helsin­gin kaavoituk­sen ryhdis­täy­tymi­nen ja urbaanin asumisen suo­sion kasvu ovat liki tyre­hdyt­täneet kehyskun­tien väestönkasvun. Vuon­na 2004 seudun asukaslu­vun kasvus­ta puo­let meni kehyskun­ti­in, viime vuosi­na vain run­sas kymme­nen pros­ent­tia. Kehi­tys on siis kään­tynyt selvästi parem­paan suuntaan!

Tietooni on myös saatet­tu, että uudelle yleiskaavalle valmis­tel­laan myös var­jokaavaa. Sen tavoit­teena on asut­taa 400 000 ihmistä Kehä I:n sisäpuolelle.