Tutkaksen tilaisuudessa keskiviikkona Risto Linturi puhui paljon myös robottiautosta. Uusi tieto minulle oli, että LVM:n kansliapäällikkö Harri Pursiainen on sanonut pyrkivänsä siihen, että Suomi sallisi ensimmäisten maiden joukossa niiden liikkumisen yleisillä teillä. Toinen uusi tieto oli, että tuo teknologia lisää auton valmistuskustannuksia vain tuhannella eurolla. Jos se todella on näin halpaa, ominaisuus liitetään kymmenen vuoden kuluttua jokseenkin kaikkiin myytäviin autoihin. Jakeluautossa tuo investoinnin takaisinmaksuaika on viikko kuljettajan säästyneen palkan ansiosta. Tämä mullistaa logistiikan. Tämä olisi jo nyt otettava huomioon liikenteen suunnittelussa ja kaavoituksessa.
Sivuutan vaikutukset jakeluliikenteeseen ja keskityn kaupunkien sisäiseen henkilöautoliikenteeseen. Maaseudulla vaikutus lienee vähäisempi lukuun ottamatta sitä, että ravintolasta voi tulla parin tuopin jälkeen laillisesti kotiin. Omall autolla kuitenkin, koska yhteiskäyttö ei etäisyyksien takia onnistu.
Kaupungeissa moni siirtyy käyttämään robottiautoja takseina henkilökohtaisesti omistettujen autojen sijaan, koska se on omaa autoa halvempi vaihtoehto. Autoliikenne muodostuu siis vähän samanlaiseksi kuin Manhattanilla paitsi, että taksissa ei ole kuljettajaa. Linturin arvio oli, että tarvittavien autojen määrä Suomessa olisi suunnilleen puolet nykyisestä. Joukkoliikennettä robottiautot eivät tee tarpeettomaksi, koska aamuruuhkassa robottiauto vie tilaa yhtä paljon.
Kaupunkiliikenteessä pörräävät autot voivat olla sähköautoja, koska ne osaavat hakeutua luppoaikana latautumaan. Latauspisteet tarvitaan jossain vähän syrjäisemmässä paikassa. Tämä ehditään järjestää. Nyt tarvitaan päätöksiä pysäköinnistä.
Robottiautonkin on voitava pysäköidä, kun sitä ei tarvita, mutta pysäköintipaikan ei tarvitse olla aivan juna-aseman, kodin tai työpaikan vieressä. Koska autoja on vähemmän ja koska niistä suurempi osa on liikkeellä, pysäköintitilaa tarvitaan olennaisesti vähemmän ja se voi olla olennaisesti halvemmissa paikoissa
Satojen miljoonien eurojen kysymys on, kannattaako enää investoida kalliisiin pysäköintipaikkoihin kantakaupungin asuinalueilla ja liityntäliikenteessä?