Site icon

Robottiauto ja kaupunkisuunnittelu

Tutkak­sen tilaisu­udessa keskivi­ikkona Ris­to Lin­turi puhui paljon myös robot­ti­au­tos­ta. Uusi tieto min­ulle oli, että LVM:n kansli­apääl­likkö Har­ri Pur­si­ainen on sanonut pyrkivän­sä siihen, että Suo­mi sal­lisi ensim­mäis­ten maid­en joukos­sa niiden liikku­misen yleisil­lä teil­lä. Toinen uusi tieto oli, että tuo teknolo­gia lisää auton valmis­tuskus­tan­nuk­sia vain tuhan­nel­la eurol­la. Jos se todel­la on näin hal­paa, omi­naisu­us liitetään kymme­nen vuo­den kulut­tua jok­seenkin kaikki­in myytävi­in autoi­hin. Jakelu­au­tossa tuo investoin­nin takaisin­mak­suai­ka on viikko kul­jet­ta­jan säästyneen palkan ansios­ta. Tämä mullis­taa logis­ti­ikan. Tämä olisi jo nyt otet­ta­va huomioon liiken­teen suun­nit­telus­sa ja kaavoituksessa.

Sivu­u­tan vaiku­tuk­set jakeluli­iken­teeseen ja keski­tyn kaupunkien sisäiseen henkilöau­toli­iken­teeseen. Maaseudul­la vaiku­tus lie­nee vähäisem­pi luku­un otta­mat­ta sitä, että rav­in­to­las­ta voi tul­la parin tuopin jäl­keen lail­lis­es­ti koti­in. Oma­ll autol­la kuitenkin, kos­ka yhteiskäyt­tö ei etäisyyk­sien takia onnistu.

Kaupungeis­sa moni siir­tyy käyt­tämään robot­ti­au­to­ja tak­seina henkilöko­htais­es­ti omis­tet­tu­jen auto­jen sijaan, kos­ka se on omaa autoa halvem­pi vai­h­toe­hto. Autoli­ikenne muo­dos­tuu siis vähän saman­laisek­si kuin Man­hat­tanil­la pait­si, että tak­sis­sa ei ole kul­jet­ta­jaa. Lin­turin arvio oli, että tarvit­tavien auto­jen määrä Suomes­sa olisi suun­nilleen puo­let nykyis­es­tä. Joukkoli­iken­net­tä robot­ti­au­tot eivät tee tarpeet­tomak­si, kos­ka aamu­ru­uhkas­sa robot­ti­au­to vie tilaa yhtä paljon.

Kaupunkili­iken­teessä pör­räävät autot voivat olla sähköau­to­ja, kos­ka ne osaa­vat hakeu­tua lup­poaikana latau­tu­maan. Lataus­pis­teet tarvi­taan jos­sain vähän syr­jäisem­mässä paikas­sa. Tämä ehditään jär­jestää. Nyt tarvi­taan päätök­siä pysäköinnistä.

Robot­ti­au­tonkin on voita­va pysäköidä, kun sitä ei tarvi­ta, mut­ta pysäköin­tipaikan ei tarvitse olla aivan juna-ase­man, kodin tai työ­paikan vier­essä. Kos­ka auto­ja on vähem­män ja kos­ka niistä suurem­pi osa on liik­keel­lä, pysäköin­ti­ti­laa tarvi­taan olen­nais­es­ti vähem­män ja se voi olla olen­nais­es­ti halvem­mis­sa paikoissa

Sato­jen miljoonien euro­jen kysymys on, kan­nat­taako enää investoi­da kalli­isi­in pysäköin­tipaikkoi­hin kan­takaupun­gin asuinalueil­la ja liityntäliikenteessä?

 

Exit mobile version