Perustili

Poli­it­tis­es­ti oikealle laidalle sijoit­tu­va aja­tushau­to­mo Lib­era on julkaissut esi­tyk­sen perustilistä. Se on kehit­tynyt muo­to perus­tu­losta, jos­sa on myös vahvo­ja piirteitä Sin­ga­poren sosi­aal­i­til­i­mallista. Raportin ovat kir­joit­ta­neet Paul Lill­rank, Marko Hami­lo ja Eli­na Lepomäki.

Tästä sen löytää.

Malli on sen ver­ran mon­imutkainen, että olen voin­ut ymmärtää ratkai­se­via osia väärin. Joten lukekaa täl­lä varauksella.

Malli on hyvin kokon­ais­val­tainen. Se panee uusik­si kaiken ja ratkaisee samaan syssyyn opin­totuen, työt­tömyys­tur­van ja koti­talousvähen­nyk­sen sekä paljon muu­ta. Näin kun­ni­an­hi­moi­ses­ta mallista on help­po löytää virheitä ja kaataa koko raken­nel­ma. En sitä halua tehdä, kos­ka on hyvä, että joku edes yrit­tää miet­tiä asioi­ta vähän out of the box.

Perustilin strate­gi­nen tavoite on pait­si tar­jo­ta pien­i­t­u­loisille tulon­lisäk­si perus­tu­lo, myös kan­nus­taa väestön hyv­in­voivaa enem­mistöä käyt­tämään tulon­si­ir­to­ja säästeliäästi. Suurin osa tulon­si­ir­roista ei nimit­täin ole siir­to­ja henkilöltä toiselle, vaan saman henkilön siir­to­ja elinkaaren eri osista val­tion kas­san kaut­ta itselleen. Nuore­na saa tukea opiskelu­un, kes­ki-ikäisenä on net­tomak­sa­ja ja van­hana saa eläkettä.

Tästä mallista saa hyvin vasem­mis­to­laisen tai hyvin oikeis­to­laisen riip­puen para­me­treista. Lib­era on esimerki­no­mais­es­ti pan­nut para­metrit paikalleen saaden aikaa aika oikeis­to­laisen version.

Näin se suun­nilleen toimisi:

Jokainen saa aikuisiän kyn­nyk­sel­lä tililleen 20 000 euroa lahjoituk­se­na (myötäjäisenä) yhteiskunnal­ta. Tämä on tilin perus­pääo­ma. Jos tilil­lä on perus­pääo­ma jäl­jel­lä, siltä saa nos­taa rahaa rajoituk­set­ta. Jos ei ole, nos­tamista rajoite­taan. Tilille on pakko tal­let­taa 10 pros­ent­tia ansio­tu­loista. Täl­lä ei ole suur­takaan merk­i­tys­tä, jos tilin sal­do ylit­tää perus­pääo­man 20 000 euroa, kos­ka sil­loin saa nos­taa kuin­ka paljon tahansa.

Esitin joskus kauan sit­ten kansalais­myötäjäistä per­het­tä perus­taville. Tässä se on.

Toisaal­ta tilille saa tal­let­taa enem­mänkin. Tulo muut­tuu verotet­tavak­si vas­ta, kun se nos­te­taan perustililtä. Tämä on erään­lainen pro­gres­si­ivi­nen men­overo­ma­lli. Tulo­ja, jot­ka tal­lete­taan perustilille ei verote­ta ennen kuin ne nos­te­taan tililtä. Tässä tör­mätään samaan siir­tymäkau­den ongel­maan kuin kaikissa men­overo­ma­lleis­sa. Jos perustilin ulkop­uolel­la on säästöjä, kun jär­jestelmä käyn­nis­tetään, voi pan­na kaik­ki tulon­sa perustilille ja elää säästöjä syömäl­lä. Verot pitää mak­saa sit­ten joskus, mut­ta val­tio­varain­min­is­teri halu­aisi niitä nyt ja heti.

Tililtä saa aina nos­taa 400 euroa, oli siel­lä rahaa tai ei. Sal­do saa men­nä miinuk­selle kuin­ka paljon hyvän­sä. Niin­pä jokaiselle on taat­tu vähin­tään 400 euron perus­tu­lo kuus­sa. Kir­joit­ta­jat myön­tävät, ettei tuo ihan riitä, joten asum­is­tu­ki ja nykyisen­laista työ­markki­natukea vas­taa­va syyper­äi­nen osa tulee tähän päälle. Niille, jot­ka eivät pysty tulo­ja han­kki­maan riit­tävästi, malli on puh­das perus­tu­lo­ma­lli. He saa­vat 400 euroa puh­taana käteen ja jos he han­kki­vat ansio­tu­lo­ja, he joutu­vat tal­let­ta­maan perustilille 10 % ansio­tu­lois­taan. Tässä nyt kuitenkin on sisäl­lä selvä perus­tu­lo ja se tuo mukanaan kaik­ki ne hyödyt, jot­ka perus­tu­lo tuo palkka­jakau­man alapäässä. Työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taa aina.

Jos halu­aa ostaa koti­talous­palvelu­ja yksinyrit­täjältä, voi siirtää rahaa oma­l­ta perustililtä palvelu­ja myyvän perustilille. Raha tulee verotet­tavak­si vas­ta, kun myyjä nos­taa rahat oma­l­ta perustililtään. Siis vain ker­ran, kun se nyt tulee verotet­tavak­si kak­si ker­taa molem­pi­en tulona. Niin­pä palvelun ostos­ta katoaa veroki­ila kokon­aan – arvon­lisäveroa ja sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja luku­un otta­mat­ta. Näin alen­netaan koti­talouk­sien ostamien palvelu­jen veroki­ilaa. Tässä on se vika, että veronalen­nus kos­kee yksinyrit­täjältä ostet­tu­ja palvelu­ja, mut­ta ei use­an hen­gen organ­isaa­ti­ol­ta ostet­tu­ja. Tämä voi olla viehät­tävää, mut­ta näin tue­taan kyl­lä myös töi­den teho­ton­ta organisointia.

Opin­to­ja aloit­taval­la on tuo 20 000 euron perus­pääo­ma, jos­ta hän voi ostaa 400 euron suu­ruista opin­to­tukea 50 kuukau­den ajan ja vähän pidem­päänkin, jos käy siinä välis­sä töis­sä.  Kuitenkin tämä vas­taa taval­laan velak­si opiskelemista, kos­ka opiske­li­ja syö perus­pääo­maa, jon­ka joutuu myöhem­min kar­tut­ta­maan. Ei kan­na­ta jäädä pitkäk­si aikaa opin­totuen varaan.

Olen joskus esit­tänyt, että ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va voisi olla laina­muo­toista. Työt­tömyyskaut­e­na pär­jää, mut­ta työt­tömäk­si ei kan­na­ta jäädä. Jo sil­loin myönsin, että vaik­ka tämä kävisi päin­sä hyväo­sais­ten pelisään­tönä, se ei sopisi huono-osaiselle osalle työvoimaa. Perustil­i­mallin oival­luk­sia on, että hyväo­saisil­la työt­tömyys­vaku­u­tuk­set tai vaik­ka vuorot­telu­va­paat oli­si­vat oman rahan käyt­töä, mut­ta huono-osaisil­la mak­sa­jak­si tulisi automaat­tis­es­ti yhteiskun­ta. Vaik­ka suh­taudun vähän skep­tis­es­ti mallin käyt­töönot­toon, tämä piirre olisi hyvä toteuttaa.

Se mikä tässä on hienoa on, että sosi­aal­i­tur­va muut­tuisi liuku­vasti omaa vas­tu­u­ta edel­lyt­tävästä ja paljon vapauk­sia antavas­ta aidok­si tulon­si­ir­roksi ja selvästi holhoavammaksi.

Mie­lenki­in­toinen esitys!