Tulevaisuuden asuntorakentamisen haasteet: onko Vantaalla ratkaisun avaimet?

(Tek­sti on osa puheestani Heurekas­sa Van­taan kohtu­uhin­taisen asumisen sem­i­naaris­sa 15.10.2013)

Vaik­ka asun­to­jen korkea hin­ta on itsessään paha asia, se on silti hyvä merk­ki. Asuinalue on halut­tu. Asun­noista saisi halpo­ja tekemäl­lä huonoa asuinympäristöä tai epäon­nis­tu­mal­la elinkei­nop­o­li­ti­ikas­sa ja tuot­ta­mal­la työttömyyttä.

Posi­ti­ivisia keino­ja alen­taa asumisen hin­taa Helsin­gin seudul­la olisi rak­en­taa VALTAVASTI lisää ja ennen kaikkea se, että muut kaupun­git Suomes­sa men­esty­i­sivät elinkei­nop­o­li­ti­ikas­saan parem­min. Tosin voi olla, että rak­en­tamisen nopeut­ta­mi­nen vaikut­taisi vain tilapäis­es­ti, kos­ka se tietysti kas­vat­taisi asukaslukua. Yleen­sä asum­i­nen on sitä kalli­im­paa, mitä isom­pi on kaupun­ki. Jos seudun asukasluku olisi kolme miljoon­aa, asum­i­nen saat­taisi olla vieläkin kalliimpaa.

Urbaanien arvo­jen nousu

Van­taan suuri haaste on se, että kaikkial­la maail­mas­sa urbaan­it arvot ja keskus­ta-asumisen suo­sio ovat lisään­tyneet. Sen näkee Helsin­gin seudul­la van­ho­jen asun­to­jen neliöhin­to­jen nousus­ta ja seu­raavas­ta kuvas­ta, jon­ka voisi ris­tiä vaik­ka ”Kehyskun­tien nousu ja tuho”: kehyskun­ti­in ei enää muute­ta. (Tilas­tokeskuk­sen ennakkoti­eto­jen mukaan mon­en kehyskun­nan asukasluku on kään­tynyt tänä vuon­na lasku­un!) Asun­to­jen hin­taa koskevas­sa kuvas­sa ovat mukana vain ker­rostaloa­sun­not. Ne eivät ole kehyskun­tien varsi­naisia sisään­heit­to­tuot­tei­ta, mut­ta omako­ti­a­sun­to­jen hin­nat kehyskun­nis­sa ovat kään­tyneet lasku­un jopa nimellisesti.

Urbaanin asumisen suo­sio kas­vaa kaikkial­la län­si­mais­sa ja nopeasti. Samal­la nuoret eivät enää han­ki edes ajoko­rt­tia. Tämä ei johdu Suomen ajoko­rt­tiu­ud­is­tuk­ses­ta, sil­lä se ei voi vaikut­taa ajoko­rt­tien han­kkimiseen vaikka­pa Vancouverissa.

Oma seli­tyk­seni ilmiöön näkyy oheis­es­ta HSL:n kuvas­ta. Sen tarkoi­tus on esit­tää joukkoli­iken­teen osu­ut­ta matkoista, mut­ta uno­hde­taan pylväi­den värit ja kat­so­taan vain pituuk­sia. Ennen matkat oli­vat lähin­nä työ­matko­ja, nyt pääasi­as­sa vapaa-ajan matko­ja. Tästä seu­raa, että asun­non valin­nan kannal­ta vapaa-ajan matkat – ennen kaikkea siis matkat eri­laisi­in palvelui­hin – ovat olen­naisem­pia. Niihin pääsee kävellen, kun asuu keskustassa.

Nauhakaupun­ki ei enää toimi

Olen ollut aiem­min voimakas nauhakaupun­gin kan­nat­ta­ja, mut­ta tämä uusi vapaa-aikakeskeinen suun­taus ja seudun kasvu molem­mat heiken­tävät nauhakaupun­gin toim­intaa. Nauhakaupunkia pitkin pääsee lähiöistä keskus­taan, mut­ta ylivoimais­es­ti nopeim­min kas­vaa poikit­tais­li­ikenne nauhal­ta toiselle. Nauhakaupun­ki toimii vain, jos nauhoil­la matkuste­taan nukku­maan ja keskus­tas­sa ollaan täis­sä, eikä tämä toi­mi enää.

Ei lähiöitä vaan pkkukaupunkeja

Radan­var­silähiöi­den houkut­tele­vu­us heikke­nee kaikkial­la maail­mas­sa. Sen sijaan radan­var­ren pikkukaupunkien suo­sio säi­lyy. Van­taan suuri haaste on, miten lähiöistä, vaikka­pa Koivukylästä, saisi Ker­a­van. Van­taal­la on tässä aivan ilmeinen ris­ki, sil­lä eiväthän uutiset Van­taan taloudel­lis­es­ta tilanteesta ole nytkään kovin ilah­dut­tavia. Kehäradan lähiöistä pitää tehdä pikkukaupunkeja!

Lähiön muut­ta­mi­nen pikkukaupungik­si on vaikeaa, kos­ka pikkukaupun­gin yti­menä on pääkatu, jon­ka var­rel­la on kaik­ki.  Nukku­malähiöis­sä on halut­tu tur­va­ta unen laatu ennem­minkin kuin alueen toimivu­us ja sik­si koko lähiö yleen­sä kään­tää selkän­sä sisääntulotielle.

Toinen vaikea haaste on yrit­tää tehdä lähiöistä asu­jaimis­toltaan oma­leimaisia, saat­taa saman­mielisiä yhteen (posi­ti­ivi­nen seg­re­gaa­tio). Helsingis­sä on kak­si aivan eri­laista asuinaluet­ta, joiden sosi­aa­li­nen sta­tus on suun­nilleen yhtä hyvä: Kumpu­la ja Pak­i­la. Kumpu­las­sa äänestetään vihre­itä ja vasem­mis­toli­it­toa, Pak­i­las­sa kokoomus­ta. Eril­lään nämä alueet toimi­vat paljon parem­min kuin ne toimi­si­vat, jos niiden asukkaat sekoitet­taisi­in keskenään. Kallios­ta on tul­lut kult­tikaupungi­nosa vain, kos­ka nuoret hip­ster­it ovat löytäneet sen ja pyrkivät muut­ta­maan tois­t­en­sa naapureiksi.

Kan­nat­taa rak­en­taa vain hyville paikoille

Kan­nat­taako rak­en­taa huonoi­hin paikkoi­hin, jot­ta asun­noista tulisi halpo­ja. Tätähän päämin­is­terikaut­e­naan esit­ti Mat­ti Van­hanen: asumisen tiivistämi­nen hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle syn­nyt­tää vain kalli­ita asun­to­ja ja tarvit­semme myös halpoja.

On tot­ta, että jos tek­isimme korkei­ta ker­rostalo­ja kaatopaikan viereen, NÄISTÄ asun­noista tulisi halpo­ja. Halpo­ja saisi myös tekemäl­lä asun­noista yksinker­tais­es­ti vain huono­ja. Surkea poh­japi­ir­ros; keit­tiö, jos­sa ei mah­du tekemään ruokaa ja niin edelleen. Tässä ei ole mitään järkeä.

Jos tehdään asun­to­ja lisää huonoille paikoille, nämä asun­not ja asun­not huonoil­la paikoil­la ylipäätän­säkin halpeni­si­vat, kos­ka tässä seg­men­tis­sä tar­jon­ta lisään­ty­isi. Kun tehdään asun­to­ja hyville paikoille, alenevat kaikkien asun­to­jen hin­nat, kos­ka parhaille paikoille muute­taan toisek­si parhail­ta, toisek­si parhaille kol­man­nek­si parhail­ta jne.

Van­taan ei kan­na­ta – sil­lä ei ole varaa – tehdä huono­ja asuinaluei­ta. Ei siis huonoil­la paikoille mitään ja hyville paikoillekin vain hyvää.

Ottakaa ton­teista täysi hin­ta ja rak­en­takaa nopeammin

Jos ette sään­nöstele asun­to­jen ulos­myyn­ti­hin­to­ja, kuten Helsin­ki tekee HITAS-tuotan­nos­sa, ottakaa ton­teista niin hyvä hin­ta kuin saat­te. Raken­nus­li­ike myy asun­not joka tapauk­ses­sa korkeim­paan mah­dol­liseen hin­taan ja panee ton­tin hin­nan alen­nuk­sen tasku­un­sa. Maan­myyn­nistä (tai vuokrauk­ses­ta) saaduil­la rahoil­la voitte rak­en­taa koulu­ja, katu­ja, päiväkote­ja, viemäre­itä, vesi­jo­hto­ja ja kaikkea sitä, mitä kaupun­gin kasvu edellyttää.

Helsin­gin seudul­la rak­en­tamista jar­rut­taa se, ettei kaupungeil­la ole varaa nopeaan väestönkasvu­un, kos­ka kas­va­va väestö tulee kalli­ik­si. Vain nopeampi rak­en­t­a­mi­nen on toimi­va keino alen­taa asumisen kus­tan­nuk­sia. Käyt­täkää kallis maan­hin­ta siihen, että pystytte kas­va­maan nopeammin!