Minua alkaa kyllästyttää kokoomuslaisten jankkaus siitä, mitä Juha Sipilä tarkoitti sanoessaan, että yhteisöveron alennus 24,5 prosentista 20 prosenttiin olisi pitänyt tehdä kustannusneutraalisti yksinkertaisesti vain kohottamalla vastaavasti osinkotulojen verotusta. Sipilä voisi tietysti myös vastata.
Koska sorruin keväällä itse ajatusvirheeseen, joka päätyi kovin samaan ehdotukseen kuin Juha Sipilä kerrottakoon, miten sen silloin ajattelin. En tiedä, miten Sipilä tämän ajatteli, mutta kovin samaan tulokseen hän kuitenkin päätyi.
Nyt vielä voimassa olevan lain mukaan yritys maksaa voitostaan veroa 24,5 % ja osingoista osingon saaja maksaa pääomatulona veroa 70 %:sta osinkotuloja. Oletetaan, että yritys maksaa osinkoina koko voiton veroon menevää osaa lukuun ottamatta ja osingon saaja on pienosakas, joka maksaa pääomatuloistaan veroa 30 %. Tällöin kokonaisveroksi tulisi
24,5 % + (100% – 24,5%) x 70 % x 30 % = 40,335 %
Tämä kokonaisvero pysyy suunnilleen samansuuruisena, jos voiton verotus lasketaan 20 prosenttiin ja osingosta 85 prosenttia on verotettavaa. (Näin myös hallitus esittää.)
20 % +(100 %-20 %) x 85 % x 30 % = 40,4 %
Jos yritys ei jaa koko voittoaan, verotus laskee (mihin myös pyritään) ja jos se huonoinakin aikoina jakaa hyviä osinkoja, kokonaisverotus nousee.
Listaamattomissa yhtiöissä ajateltiin meneteltävän tämän saman periaatteen mukaan.
Minä erehdyin ajattelemaan, että tämä olisi kustannusneutraalia, mutta se ei ole sitä läheskään. Ongelmana on, että valtaosasta suomalaisten yhtiöiden maksamista osingoista ei makseta osinkoveroa, ainakaan Suomeen. Esimerkiksi eläkeyhtiöt eivät maksa osingoistaan veroa eivätkä erilaiset säätiöt. Eivätkä suomalaisten yhtiöiden ulkomaiset omistajat ja valitettavasti eivät myöskään kaikki kotimaiset omistajat, mistä ei korkeimman oikeuden linjaratkaisun mukaan voi nostaa enää edes veropetossyytettä.
Sitä en tietenkään voi tietää, mitä ajatuspolkuja pitkin Juha Sipilä päätyi kovin samannäköiseen lopputulokseen.
