Vihreiden ryhmäpuhe budjettiraamista/Osmo Soininvaara

12.6.2013

Euroopan Union­in piti olla hyv­in­voin­ti­val­tioiden lin­nake maail­mankau­pas­sa. Mei­dän piti näyt­tää muille, että men­estyä voi tin­kimät­tä yhteiskun­nal­lis­es­ta tasa-arvos­ta ja sivistyk­sel­li­sistä arvoista.

Nyt Euroopan esimerk­ki ei tai­da oikein vaku­ut­taa. Yhteiskun­nalli­nen eri­ar­voisu­us ja jopa nälkä on lev­iämässä. Mon­es­sa maas­sa ollaan menet­tämässä kokon­ainen sukupolvi työt­tömyy­delle. Euroopan kehi­tys uhkaa vau­ri­oitua vuosikymmeniksi. 

Kaik­ki maat maail­mas­sa kär­sivät vuo­den 2008 tapah­tu­mista, mut­ta muut maanosat ovat toipuneet. Vain Euroop­pa vajoaa yhä syvem­mälle.

Vuo­den 2008 rahamarkki­nakri­isi ja sitä seu­ran­nut eurokri­isi ovat mak­sa­neet suo­ma­laisille menetet­tynä tuotan­tona jo yli sata mil­jar­dia euroa. Sum­ma kas­vaa joka päivä noin sadal­la miljoon­al­la eurol­la. Tästä kär­sivät ihmiset ja yri­tyk­set ja siitä kär­sii vero­tu­lo­jen hiipumisen kaut­ta julki­nen talous.  Sik­si bud­jet­tien tekem­i­nen on niin vaikeata. 

Kiitos edel­lisen vuosikymme­nen hyvän poli­ti­ikan, meil­lä ei ole ollut kiiret­tä lyhyt­näköisi­in rajui­hin säästöi­hin, jot­ka ovat Espan­jas­sa tuoneet sosi­aal­ista kur­ju­ut­ta, mut­ta eivät ole juurikaan ter­ve­hdyt­tänyt val­tion­talout­ta. Meil­lä on aikaa ja velan­ot­tokykyä selvitä kri­i­sistä tekemäl­lä pitkä­vaikut­teisia talout­ta vahvis­tavia rak­en­teel­lisia uudistuksia.

Vielä on siis aikaa, mut­ta sitä ei pidä tuh­la­ta kat­se­le­mal­la, kuin­ka hiek­ka val­uu tiimalasissa. 

1990-luvun laman jäl­keen pan­imme tässä maas­sa päät­täväis­es­ti asi­at kun­toon, mut­ta sen jäl­keen valmius pitää hyv­in­voin­ti­val­tioiden rak­en­tei­ta ajan tasal­la on heiken­tynyt. Melkein kaikissa talout­ta ja yhteiskun­taa mit­taavis­sa kauneuskil­pailuis­sa olemme sijoit­tuneet kärkipäähän, mut­ta sijoituk­set ovat alka­neet pudo­ta. Maail­ma muut­tuu ja yhteiskun­nan tulisi muut­tua mukana. 

EU on arvioin­ut Suomen kestävyys­va­jeek­si 6,2 % BKT:sta eli yli 12 mil­jar­dia euroa. Tämä on hirvit­tävän paljon. Se on yli kaksinker­tainen EU-maid­en keskiar­voon näh­den ja selvästi suurem­pi kuin Ital­ian ja Ran­skan ja jopa Espan­jan kestävyys­va­jeet. Sitä ei voi kuroa umpeen meno­ja leikkaa­mal­la ja vero­ja korot­ta­mal­la, sil­lä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta ei jäisi mitään jäl­jelle. Voisi myös käy­dä kuin Espan­jas­sa. Kansa kyl­lä köy­hty­isi, mut­ta val­tio ei rikastuisi.

Aikaikku­na kor­ja­ta vaje pitkäjän­teisin uud­is­tuksin uhkaa sulkeu­tua. Tarvit­semme nopeasti rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, jot­ka lisäävät sekä työn kysyn­tää että tarjontaa. 

Tulisi päästä opin­toi­hin ilman tah­don­va­s­taisia välivu­osia, opin­noista valmis­tua nopeam­min, asevelvol­lisu­u­den laa­ju­ut­ta ja kestoa supis­taa, sairauseläk­keelle jou­tu­mista ehkäistä, eläk­keelle­si­ir­tymistä myöhentää. 

Ennen kaikkea tulisi paran­taa huonos­ti koulutet­tu­jen ja osatyökyky­is­ten työllisyyttä. 

Suomes­sa on suh­dan­teista johtuen nyt jopa aka­teemista työt­tömyyt­tä, mut­ta rak­en­teelli­nen työt­tömyys kohdis­tuu läh­es pelkästään huonos­ti koulutet­tui­hin. Työ­markki­namme syr­jivät niitä, joiden tuot­tavu­us on alen­tunut esimerkik­si osaamiseen tai ter­vey­teen liit­tyvien puutei­den vuok­si. Tässä olemme selvästi mui­ta Pohjo­is­mai­ta huonompia. 

On helpotet­ta­va ansio­tu­lo­jen ja sosi­aal­i­tur­van yhdis­tämistä eikä työn­net­tävä työelämän ulkop­uolelle niitä, joiden tuot­tavu­us ei riitä elämiseen pelkkien ansio­tu­lo­jen varassa.

On ehdotet­tu että työurien piden­tämisek­si mah­dol­liset irti­sanomiset tulisi kohdis­taa nuori­in ennen ikään­tyneitä. Emme voi tätä kan­nat­taa. Ikään­tynei­den työt­tömyys on tietysti ikävä asia, mut­ta nuoren työt­tömyys voi syr­jäyt­tää tämän työelämän ulkop­uolelle kym­meniksi vuosik­si. Tuol­lainen sään­tö myös lisäisi entis­es­tään ikään­tynei­den syr­jin­tää työhönotossa. 

+ + +

On erit­täin valitet­tavaa, että kehys­ri­ihessä päätet­ti­in edelleen leika­ta kehi­tysy­hteistyöstä. Vaik­ka leikkaus­ta paikataan ohjaa­mal­la päästöhu­u­tokaup­pat­u­lot kehi­tysy­hteistyöhön näyt­tää siltä, että tämä ei riitä saavut­ta­maan 0,7‑tavoitetta. Eri­tyis­es­ti vuo­den 2015 kehi­tys­määrära­ho­jen määrään on palat­ta­va ensi vuo­den riihessä.

+ + +

Moni ajat­telee, että ilmastopoli­ti­ikas­ta on syytä tin­kiä laman olois­sa. Asia on päin­vas­toin. Yhdys­val­tain enti­nen pres­i­dent­ti Bill Clin­ton sanoi vuon­na 2006 Tam­pereel­la, että ilmastopoli­ti­ikan edel­lyt­tämä teknologi­nen mur­ros tulee tuot­ta­maan val­tavasti taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja työ­paikko­ja. Key­nesin mukaan laman aikana kan­nat­taa rak­en­taa vaik­ka pyra­mide­ja. Investoin­nit ilmas­ton hyväk­si ovat paljon pyra­mide­ja parem­pi tapa ylläpitää työllisyyttä. 

Ja lopuk­si.

Suomes­sa mak­se­taan run­saasti ympäristön kannal­ta haitallisia tukia. Näistä val­taosa on vero­tukia. Kar­sikaamme niitä!