Vihreiden ryhmäpuhe budjettiraamista/Osmo Soininvaara

12.6.2013

Euroo­pan Unio­nin piti olla hyvin­voin­ti­val­tioi­den lin­na­ke maa­il­man­kau­pas­sa. Mei­dän piti näyt­tää muil­le, että menes­tyä voi tin­ki­mät­tä yhteis­kun­nal­li­ses­ta tasa-arvos­ta ja sivis­tyk­sel­li­sis­tä arvoista.

Nyt Euroo­pan esi­merk­ki ei tai­da oikein vakuut­taa. Yhteis­kun­nal­li­nen eriar­voi­suus ja jopa näl­kä on leviä­mäs­sä. Mones­sa maas­sa ollaan menet­tä­mäs­sä koko­nai­nen suku­pol­vi työt­tö­myy­del­le. Euroo­pan kehi­tys uhkaa vau­rioi­tua vuosikymmeniksi. 

Kaik­ki maat maa­il­mas­sa kär­si­vät vuo­den 2008 tapah­tu­mis­ta, mut­ta muut maan­osat ovat toi­pu­neet. Vain Euroop­pa vajo­aa yhä syvem­mäl­le.

Vuo­den 2008 raha­mark­ki­na­krii­si ja sitä seu­ran­nut euro­krii­si ovat mak­sa­neet suo­ma­lai­sil­le mene­tet­ty­nä tuo­tan­to­na jo yli sata mil­jar­dia euroa. Sum­ma kas­vaa joka päi­vä noin sadal­la mil­joo­nal­la eurol­la. Täs­tä kär­si­vät ihmi­set ja yri­tyk­set ja sii­tä kär­sii vero­tu­lo­jen hii­pu­mi­sen kaut­ta jul­ki­nen talous.  Sik­si bud­jet­tien teke­mi­nen on niin vaikeata. 

Kii­tos edel­li­sen vuo­si­kym­me­nen hyvän poli­tii­kan, meil­lä ei ole ollut kii­ret­tä lyhyt­nä­köi­siin rajui­hin sääs­töi­hin, jot­ka ovat Espan­jas­sa tuo­neet sosi­aa­lis­ta kur­juut­ta, mut­ta eivät ole juu­ri­kaan ter­veh­dyt­tä­nyt val­tion­ta­lout­ta. Meil­lä on aikaa ja velan­ot­to­ky­kyä sel­vi­tä krii­sis­tä teke­mäl­lä pit­kä­vai­kut­tei­sia talout­ta vah­vis­ta­via raken­teel­li­sia uudistuksia.

Vie­lä on siis aikaa, mut­ta sitä ei pidä tuh­la­ta kat­se­le­mal­la, kuin­ka hiek­ka valuu tiimalasissa. 

1990-luvun laman jäl­keen panim­me täs­sä maas­sa päät­tä­väi­ses­ti asiat kun­toon, mut­ta sen jäl­keen val­mius pitää hyvin­voin­ti­val­tioi­den raken­tei­ta ajan tasal­la on hei­ken­ty­nyt. Mel­kein kai­kis­sa talout­ta ja yhteis­kun­taa mit­taa­vis­sa kau­neus­kil­pai­luis­sa olem­me sijoit­tu­neet kär­ki­pää­hän, mut­ta sijoi­tuk­set ovat alka­neet pudo­ta. Maa­il­ma muut­tuu ja yhteis­kun­nan tuli­si muut­tua mukana. 

EU on arvioi­nut Suo­men kes­tä­vyys­va­jeek­si 6,2 % BKT:sta eli yli 12 mil­jar­dia euroa. Tämä on hir­vit­tä­vän pal­jon. Se on yli kak­sin­ker­tai­nen EU-mai­den kes­kiar­voon näh­den ja sel­väs­ti suu­rem­pi kuin Ita­lian ja Rans­kan ja jopa Espan­jan kes­tä­vyys­va­jeet. Sitä ei voi kuroa umpeen meno­ja leik­kaa­mal­la ja vero­ja korot­ta­mal­la, sil­lä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­ta ei jäi­si mitään jäl­jel­le. Voi­si myös käy­dä kuin Espan­jas­sa. Kan­sa kyl­lä köyh­tyi­si, mut­ta val­tio ei rikastuisi.

Aikaik­ku­na kor­ja­ta vaje pit­kä­jän­tei­sin uudis­tuk­sin uhkaa sul­keu­tua. Tar­vit­sem­me nopeas­ti raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, jot­ka lisää­vät sekä työn kysyn­tää että tarjontaa. 

Tuli­si pääs­tä opin­toi­hin ilman tah­don­vas­tai­sia väli­vuo­sia, opin­nois­ta val­mis­tua nopeam­min, ase­vel­vol­li­suu­den laa­juut­ta ja kes­toa supis­taa, sai­rause­läk­keel­le jou­tu­mis­ta ehkäis­tä, eläk­keel­le­siir­ty­mis­tä myöhentää. 

Ennen kaik­kea tuli­si paran­taa huo­nos­ti kou­lu­tet­tu­jen ja osa­työ­ky­kyis­ten työllisyyttä. 

Suo­mes­sa on suh­dan­teis­ta joh­tuen nyt jopa aka­tee­mis­ta työt­tö­myyt­tä, mut­ta raken­teel­li­nen työt­tö­myys koh­dis­tuu lähes pel­käs­tään huo­nos­ti kou­lu­tet­tui­hin. Työ­mark­ki­nam­me syr­ji­vät nii­tä, joi­den tuot­ta­vuus on alen­tu­nut esi­mer­kik­si osaa­mi­seen tai ter­vey­teen liit­ty­vien puu­tei­den vuok­si. Täs­sä olem­me sel­väs­ti mui­ta Poh­jois­mai­ta huonompia. 

On hel­po­tet­ta­va ansio­tu­lo­jen ja sosi­aa­li­tur­van yhdis­tä­mis­tä eikä työn­net­tä­vä työ­elä­män ulko­puo­lel­le nii­tä, joi­den tuot­ta­vuus ei rii­tä elä­mi­seen pelk­kien ansio­tu­lo­jen varassa.

On ehdo­tet­tu että työ­urien piden­tä­mi­sek­si mah­dol­li­set irti­sa­no­mi­set tuli­si koh­dis­taa nuo­riin ennen ikään­ty­nei­tä. Emme voi tätä kan­nat­taa. Ikään­ty­nei­den työt­tö­myys on tie­tys­ti ikä­vä asia, mut­ta nuo­ren työt­tö­myys voi syr­jäyt­tää tämän työ­elä­män ulko­puo­lel­le kym­me­nik­si vuo­sik­si. Tuol­lai­nen sään­tö myös lisäi­si enti­ses­tään ikään­ty­nei­den syr­jin­tää työhönotossa. 

+ + +

On erit­täin vali­tet­ta­vaa, että kehys­rii­hes­sä pää­tet­tiin edel­leen lei­ka­ta kehi­ty­syh­teis­työs­tä. Vaik­ka leik­kaus­ta pai­ka­taan ohjaa­mal­la pääs­tö­huu­to­kaup­pa­tu­lot kehi­ty­syh­teis­työ­hön näyt­tää sil­tä, että tämä ei rii­tä saa­vut­ta­maan 0,7‑tavoitetta. Eri­tyi­ses­ti vuo­den 2015 kehi­tys­mää­rä­ra­ho­jen mää­rään on palat­ta­va ensi vuo­den riihessä.

+ + +

Moni ajat­te­lee, että ilmas­to­po­li­tii­kas­ta on syy­tä tin­kiä laman olois­sa. Asia on päin­vas­toin. Yhdys­val­tain enti­nen pre­si­dent­ti Bill Clin­ton sanoi vuon­na 2006 Tam­pe­reel­la, että ilmas­to­po­li­tii­kan edel­lyt­tä­mä tek­no­lo­gi­nen mur­ros tulee tuot­ta­maan val­ta­vas­ti talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta ja työ­paik­ko­ja. Key­ne­sin mukaan laman aika­na kan­nat­taa raken­taa vaik­ka pyra­mi­de­ja. Inves­toin­nit ilmas­ton hyväk­si ovat pal­jon pyra­mi­de­ja parem­pi tapa yllä­pi­tää työllisyyttä. 

Ja lopuk­si.

Suo­mes­sa mak­se­taan run­saas­ti ympä­ris­tön kan­nal­ta hai­tal­li­sia tukia. Näis­tä val­tao­sa on vero­tu­kia. Kar­si­kaam­me niitä!

124 vastausta artikkeliin “Vihreiden ryhmäpuhe budjettiraamista/Osmo Soininvaara”

  1. Suo­mes­sa on suh­dan­teis­ta joh­tuen nyt jopa aka­tee­mis­ta työt­tö­myyt­tä, mut­ta raken­teel­li­nen työt­tö­myys koh­dis­tuu lähes pel­käs­tään huo­nos­ti koulutettuihin.” 

    Aka­tee­mis­ten “raken­teel­lis­ta työl­li­syyt­tä” taas yllä­pi­tää kyvyt­tö­myys koh­da­ta tosiasiat.

    Kai­ken­lais­ten tur­han­pyö­rit­tä­jien lisäk­si Suo­mes­sa on suu­ri mää­rä verois­ta koh­tuul­li­sen palk­kan­sa ammen­ta­via oikean työn teki­jöi­tä, joi­den työ on tulok­se­ton­ta. Kuu­lun itse hei­dän jouk­koon­sa. Olen amma­til­ta­ni kieltenopettaja.

    Oppi­lai­de­ni tulok­set ovat olleet YO-kir­joi­tus­ten valos­sa vähin­tään koh­tuul­li­sia, mut­ta yksi­kään heis­tä ei hyö­dy kie­li­tai­dos­taan lukion jäl­keen, kos­ka kie­li­tai­to ei yllä tasol­le, jol­la sitä voi­si käyt­tää edes pas­sii­vi­ses­ti. Ja muu­ta­mas­sa vuo­des­sa lukios­sa niel­ty vähä­kin unohtuu.

    Olen­kin ruven­nut ajat­te­le­maan, että työ­ni on nuor­ten­hoi­ta­ja, vaik­ka toi­men­ku­va­ni on kiel­ten­opet­ta­ja ja minul­le mak­se­taan kiel­ten­opet­ta­jan palk­ka. Kai minua­kin kui­ten­kin tar­vi­taan Suo­mes­sa, jos­sa työt­tö­myys pii­lo­te­taan kurs­sei­hin, pitem­pään kou­lu­tuk­seen ja aka­tee­mis­ten suo­ja­työ­paik­koi­hin, jois­sa mon­ta ker­taa työ­tä teh­dään vähän, mut­ta pape­ria siir­re­tään sitä­kin enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Eipä hyväl­tä näy­tä, mut­ta en koh­dis­tai­si pää­kri­tiik­kiä hal­li­tuk­sen toi­min­taan tai toi­mi­mat­to­muu­teen. Kyl­lä mark­ki­na­ta­lou­des­sa yri­tys­ten tuli­si työllistää.

    Nokian romah­duk­sen myö­tä on romah­ta­nut myös tut­ki­mus ja tuo­te­ke­hi­tys, mikä tar­koit­taa, että suh­teel­li­sen alhai­ses­ta palk­ka- ja kus­tan­nus­ta­sos­ta huo­li­mat­ta meil­lä ei ole riit­tä­väs­ti myytävää.
    Jos halu­taan työ­paik­ko­ja, tähän on panostettava.

    Molem­mat työ­nan­ta­ja­jär­jes­töt koet­ta­vat par­haan­sa mukaan liet­soa tap­pio­mie­lia­laa, mikä on joh­ta­nut sii­hen, että nekin vähäi­set inves­toin­nit, joi­ta teh­dään, teh­dään ulko­mail­le. Inves­toi­tai­siin nyt aluk­si edes tut­ki­muk­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen Suo­mes­sa, ehkä sii­tä seu­rai­si tuotantoa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Rai­mo K: Kyl­lä mark­ki­na­ta­lou­des­sa yri­tys­ten tuli­si työllistää. 

    Yri­tys­ta­lou­den läh­tö­koh­ta on kui­ten­kin kai sil­ti edel­leen tulok­sen teke­mi­nen eikä rahan huk­kaa­mi­nen. Har­va yri­tys jät­tää ilkeyt­tään tai ideo­lo­gi­sis­ta syis­tä käyt­tä­mät­tä hyvän mah­dol­li­suu­den teh­dä rahaa jos sel­lai­nen on. Jos työl­lis­tä­mäl­lä saa hyvät tulot niin kyl­lä yri­tyk­set sil­loin työllistävät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Saa­ta­nan tuna­rit. Annan vin­kin. Sul­ke­kaa kaik­ki kir­jas­tot ja perus­ta­kaa ‘verk­ko­kir­jas­to’. Kir­jai­li­joil­le kor­vauk­set lataus­mää­rin mukaan. Yksi ‘verk­ko­kir­jas­to’ riit­tää pal­ve­le­maan koko Suomea.

    Tus­kin löy­tyy poliit­tis­ta tah­toa, vaik­ka uudis­tuk­ses­ta tuli­si isot sääs­töt hei­ken­tä­mät­tä kenen­kään palveluita. 

    Jos tah­toa ei löy­dy niin tur­ha valittaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Ode:

    EU on arvioi­nut Suo­men kes­tä­vyys­va­jeek­si 6,2 % BKT:sta eli yli 12 mil­jar­dia euroa. Tämä on hir­vit­tä­vän pal­jon. Se on yli kak­sin­ker­tai­nen EU-mai­den kes­kiar­voon näh­den ja sel­väs­ti suu­rem­pi kuin Ita­lian ja Rans­kan ja jopa Espan­jan kestävyysvajeet.

    Olen mones­ti miet­ti­nyt tämän kes­tä­vyyvs­va­je­väit­tä­män seli­tys­tä. Mik­si Suo­men kes­tä­vyys­va­je on muu­ta Euroop­paa pahem­pi? Onko mei­dän väes­töm­me ikä­ra­ken­ne muu­ta Euroop­paa epäe­dul­li­sem­pi? (eli ovat­ko mei­dän suu­ret ikä­luok­kam­me mui­ta suu­rem­pia ja nii­tä seu­ran­neet pie­net todel­la pieniä?).
    Mitä mui­ta selit­tä­jiä voi olla. Ei mei­dän elä­ke­jär­jes­tel­mäm­me tasa­pai­no aina­kaan ole kes­ki­mää­räis­tä euroop­pa­lais­ta tasoa huonompi.
    Osaat­ko Ode selittää?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Mei­dän ikä­ja­kau­mam­me on han­ka­lam­pi. Siir­rym­me nopeas­ti hyvin edul­li­ses­ta huol­to­suh­tees­ta hyvin epöäe­dul­li­seen. VM arvioi kes­tä­vyys­va­jeek­si “vain” 4,2 % kun komis­sion arvioi on 6,2. Ero tulee maa­han­muu­tos­tas. VM on huo­mat­ta­vas­tio opti­mis­ti­sem­pi sen suh­teen, pal­jon­ko työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa Suo­mi pys­tyy haa­li­maan. Uskon enem­män komis­sioon, sil­lä Suo­mi ei ole kovin hou­kut­te­le­va maa tul­la töi­hin, kun muu­al­le­kin pääsee.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mei­dän ikä­ja­kau­mam­me on han­ka­lam­pi. Siir­rym­me nopeas­ti hyvin edul­li­ses­ta huol­to­suh­tees­ta hyvin epöäe­dul­li­seen. VM arvioi kes­tä­vyys­va­jeek­si “vain” 4,2 % kun komis­sion arvioi on 6,2. Ero tulee maa­han­muu­tos­tas. VM on huo­mat­ta­vas­tio opti­mis­ti­sem­pi sen suh­teen, pal­jon­ko työ­pe­räis­tä maa­han­muut­toa Suo­mi pys­tyy haa­li­maan. Uskon enem­män komis­sioon, sil­lä Suo­mi ei ole kovin hou­kut­te­le­va maa tul­la töi­hin, kun muu­al­le­kin pääsee.

    Mitään kes­tä­vyys­va­jet­ta ei ole. Ainoa ongel­ma on jul­ki­sen sek­to­rin heik­ko kyky sopeu­tua ole­mas­sa ole­viin resurs­sei­hin. Tehos­ta­kaa toi­min­taa ja vapaut­ta­kaa ‘pape­rin­pyö­rit­tät’ lisää­mään työn­tar­jon­taa yksi­tyi­sel­le sektorille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suo­mi ei ole kovin hou­kut­te­le­va maa tul­la töi­hin, kun muu­al­le­kin pääsee. 

    Ja toi­saal­ta Suo­mi on samaan aikaan hyvin­kin hou­kut­ta­va paik­ka olla teke­mät­tä töi­tä, kun muu­ten­kin pärjää.

    Nämä on nii­tä asoi­ta jois­ta poh­jim­mil­taan nuo vajeet ja velat syn­tyy, ei jot­kut kir­jas­tot tai muut nip­pe­lit. Mut­ta saa­ko näis­tä asiois­ta edes kes­kus­tel­la, puhu­mat­ta­kaan että vaka­vas­ti otet­ta­vat polii­ti­kot uskal­tai­si­vat niis­tä teh­dä kon­kreet­ti­sia aloitteita…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ja toi­saal­ta Suo­mi on samaan aikaan hyvin­kin hou­kut­ta­va paik­ka olla teke­mät­tä töi­tä, kun muu­ten­kin pärjää.

    Nämä on nii­tä asoi­ta jois­ta poh­jim­mil­taan nuo vajeet ja velat syn­tyy, ei jot­kut kir­jas­tot tai muut nip­pe­lit. Mut­ta saa­ko näis­tä asiois­ta edes kes­kus­tel­la, puhu­mat­ta­kaan että vaka­vas­ti otet­ta­vat polii­ti­kot uskal­tai­si­vat niis­tä teh­dä kon­kreet­ti­sia aloitteita…

    Jos kir­jas­to­jen sul­ke­mi­nen ei rii­tä, niin yhdel­la ‘verk­ko­lu­kiol­la’ voi­daan kor­va­ta myös lukiot. Kou­ral­li­nen maan par­hai­ta opet­ta­jia voi opet­taa video­tal­len­tei­den ja/tai live­strea­mien väli­tyk­sel­lä koko Suo­mea. Ja mik­sei myös ammat­ti­kou­lu­jen teo­riao­pin­not­kin voi­si olla verkossa.

    Kaik­ki on mah­dol­lis­ta, mut­ta kun tah­toa ei löy­dy niin sitä ei löydy.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. On ehdo­tet­tu että työ­urien piden­tä­mi­sek­si mah­dol­li­set irti­sa­no­mi­set tuli­si koh­dis­taa nuo­riin ennen ikään­ty­nei­tä. Emme voi tätä kan­nat­taa. Ikään­ty­nei­den työt­tö­myys on tie­tys­ti ikä­vä asia, mut­ta nuo­ren työt­tö­myys voi syr­jäyt­tää tämän työ­elä­män ulko­puo­lel­le kym­me­nik­si vuo­sik­si. Tuol­lai­nen sään­tö myös lisäi­si enti­ses­tään ikään­ty­nei­den syr­jin­tää työhönotossa.”
    Tar­kal­leen ottaen on ehdo­tet­tu, että irti­sa­no­mi­set koh­dis­te­tat­tai­siin nii­hin työn­te­ki­jöi­hin, jot­ka ovat tul­leet vii­mek­si työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­seen oli­vat he nuo­ria tai van­ho­ja. En ymmär­rä, miten ehdo­tus vähen­täi­si ikään­ty­neen työt­tö­män työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Ehdo­tus sinän­sä on aivan susi. Irti­sa­no­mi­set pitäi­si koh­dis­taa nii­hin työn­te­ki­jöi­hin, joi­den net­to­hyö­ty työ­nan­ta­jal­le on kaik­kein pie­nin ihan riip­pu­mat­ta työ­suh­teen pituu­des­ta. Täs­sä asias­sa työ­nan­ta­ja on var­mas­ti se paras asiantuntija.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ja toi­saal­ta Suo­mi on samaan aikaan hyvin­kin hou­kut­ta­va paik­ka olla teke­mät­tä töi­tä, kun muu­ten­kin pärjää.

    Nämä on nii­tä asoi­ta jois­ta poh­jim­mil­taan nuo vajeet ja velat syn­tyy, ei jot­kut kir­jas­tot tai muut nip­pe­lit. Mut­ta saa­ko näis­tä asiois­ta edes kes­kus­tel­la, puhu­mat­ta­kaan että vaka­vas­ti otet­ta­vat polii­ti­kot uskal­tai­si­vat niis­tä teh­dä kon­kreet­ti­sia aloitteita…

    Onko lie Suo­mi pal­joa mui­ta hou­kut­te­le­vam­pi. Mut­ta työn teke­mi­sen kyn­nys on tääl­lä aina­kin mel­koi­nen; vaih­toeh­dot ovat käy­tän­nös­sä 0 tai 40 tun­tia viikossa.

    Mik­si edel­leen näin, ele­tään kui­ten­kin vuot­ta 2013. Kun työn tuot­ta­vuus ja hyvin­voin­nin taso ovat nous­seet aivan eri tasol­le kuin sil­loin, kun tuo 0 — 40 mal­li on kehitetty.

    Sil­ti tänä­kin päi­vä­nä edus­kun­nas­sa kan­san­edus­ta­jat sanoi­vat noin 1000 ker­taa sanan työ ja puo­lu­ee­seen kat­so­mat­ta ainut vaih­toeh­to sil­le tun­tui ole­van tuo 0 — 40 mal­li. Tun­tuu suo­ras­taan höl­möl­le touhulle.

    Ja sit­ten suu­ri­tu­loi­set selit­tä­vät, miten työ­ha­lut mene­vät, jos vero­tuk­sen progres­sio lisään­tyy vaik­ka­pa prosenttiyksiköllä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. On erit­täin vali­tet­ta­vaa, että kehys­rii­hes­sä pää­tet­tiin edel­leen lei­ka­ta kehi­ty­syh­teis­työs­tä. Vaik­ka leik­kaus­ta pai­ka­taan ohjaa­mal­la pääs­tö­huu­to­kaup­pa­tu­lot kehi­ty­syh­teis­työ­hön näyt­tää sil­tä, että tämä ei rii­tä saa­vut­ta­maan 0,7‑tavoitetta. Eri­tyi­ses­ti vuo­den 2015 kehi­tys­mää­rä­ra­ho­jen mää­rään on palat­ta­va ensi vuo­den riihessä.”

    No toi­saal­ta tuo maa­gi­nen 0,7‑tavoitehan saa­vu­te­taan myös sil­lä, että supis­te­taan vain tar­peek­si BKT:tä. Kyl­lä tämän(kin) hal­li­tuk­sen toi­mil­la siis ihan oike­aan suun­taan ollaan menossa.

    Jos­tain syys­tä en kui­ten­kaan kyke­ne näke­mään tämän jos­kus nousu­kau­del­la hatus­ta tem­pais­tun “tavoit­teen” saa­vut­ta­mat­ta jät­tä­mis­tä kovin mer­kit­tä­vä­nä ongelmana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ja toi­saal­ta Suo­mi on samaan aikaan hyvin­kin hou­kut­ta­va paik­ka olla teke­mät­tä töi­tä, kun muu­ten­kin pärjää.

    Nämä on nii­tä asoi­ta jois­ta poh­jim­mil­taan nuo vajeet ja velat syn­tyy, ei jot­kut kir­jas­tot tai muut nip­pe­lit. Mut­ta saa­ko näis­tä asiois­ta edes kes­kus­tel­la, puhu­mat­ta­kaan että vaka­vas­ti otet­ta­vat polii­ti­kot uskal­tai­si­vat niis­tä teh­dä kon­kreet­ti­sia aloitteita… 

    Vaik­ka Suo­men hou­kut­te­le­vuus huma­ni­taa­ri­seen maa­han­muut­toon yms on iso uskoi­sin, että yksi suu­rim­pia syi­tä, että hyvän kas­vun vuo­si­na jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jä­mää­rä pai­sui muta nyt kun meil­lä ei enää ole Nokia vetu­ria pitäi­si jul­ki­sen sek­to­rin hen­ki­lös­töä sopeut­taa käy­tet­tä­vis­sä ole­viin varoi­hin. Ei kan­saa voi kuris­taa veroil­la kuo­li­aak­si vain sen vuok­si että meil­lä on yli­suu­rek­si pai­su­nut jul­ki­nen sek­to­ri. ja nyt kun kun­ta­lii­tok­sia suun­ni­tel­laan mas­soit­tain saat­taa edes­sä olla mel­koi­sen vir­ka­mies­jou­kon työs­sä­pi­tä­mis­vel­vol­li­suus. Kaik­ki jul­ki­sen sek­to­rin työs­sä ole­vat eivät ole kan­sa­lail­le tär­kei­den pal­ve­lu­jen tuo­tan­nos­sa vaan lähes hyö­dyt­tö­miä pape­ri­pyö­rit­tä­jiä, joi­den tär­kein teh­tä­vä on tur­va­ta oma työllisyytensä.

    Myön­nän ettei tuon poru­kan pie­nen­tä­mi­nen ole polii­ti­koil­le help­poa. hei­tä on yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa äänes­tä­ji­nä. Sik­si vero­jen ja mak­su­jen korot­ta­mi­nen näyt­tää kui­ten­kin helpommalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. nyt kun kun­ta­lii­tok­sia suun­ni­tel­laan mas­soit­tain saat­taa edes­sä olla mel­koi­sen vir­ka­mies­jou­kon työssäpitämisvelvollisuus

      Uskot siis, että kun­ta­lii­tok­sis­ta vapau­tuu työ­voi­maa? Muu­ten­han tuol­lais­ta työs­sä­pi­tä­mis­vel­vol­li­suut­ta ei syntyisi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Key­ne­sin opit oli­si hyvä ottaa käyt­töön. Val­tion ja kun­tien suo­ja­työ­läis­ten edus­ta­jat kui­ten­kin muis­ta­vat ne vain vai­kei­den aiko­jen koh­da­tes­sa. Eli lamaa pitää hoi­taa val­tion meno­ja lisää­mäl­lä investointeihin.
    Pidä tämä lin­ja ja kun täs­tä jos­kus sel­vi­tään. Muis­tu­ta kas­vun aika­na, että nyt pitäi­si pitää menot kuris­sa ja mak­saa velat pois, jot­ta voi­daan sit­ten lamaa kor­jail­la tuhlailulla.
    Näi­den Suo­men ongel­mien taka­na­han on tie­ten­kin eruo­krii­siä ym.. Mut­ta yhtä suu­res­sa roo­lis­sa on lii­an laa­jal­le hyvi­nä aikoi­na pai­su­tet­tu jul­ki­nen talous, kaik­ki­ne herk­kui­neen. Joten­kin tämä pitäi­si saa­da rajat­tua nii­hin tär­keim­piin asioi­hin. Ter­vey­den­huol­toon ja kou­lu­tuk­seen. Sii­nä se on jär­ke­vää, kos­ka se on niin kal­lis­ta, että yksi­tyi­set ihmi­set eivät pys­ty nii­tä itse rahoittamaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Kii­tos edel­li­sen vuo­si­kym­me­nen hyvän poli­tii­kan, meil­lä ei ole ollut kii­ret­tä lyhyt­nä­köi­siin rajui­hin sääs­töi­hin, jot­ka ovat Espan­jas­sa tuo­neet sosi­aa­lis­ta kur­juut­ta, mut­ta eivät ole juu­ri­kaan ter­veh­dyt­tä­nyt val­tion­ta­lout­ta. Meil­lä on aikaa ja velan­ot­to­ky­kyä sel­vi­tä krii­sis­tä teke­mäl­lä pit­kä­vai­kut­tei­sia talout­ta vah­vis­ta­via raken­teel­li­sia uudistuksia.”

    Sii­tä sit­ten vaan Katai­sen semi­naa­riin heti alkusyk­sys­tä vas­tuu­ta kan­ta­maan. Pap­pi toi­sen­sa jäl­keen todis­taa saarnastuoliTV:stä sanan­kuu­liai­sil­le fik­suut­taan ja hyvän­suo­pai­suut­taan. Ainut kas­vua­la kau­pun­gis­sa näyt­tää ole­van lävis­tys- ja tatuoin­ti­de­sign. Että älä Katai­nen sta­dio­nia tilaa, sen täyt­tää vain hea­vy. Fik­su­ja on niin har­vo­ja, että mah­tu­vat Euroop­pa­ta­lon audi­to­rioon enti­ses­sä Voi­ma­ta­los­sa. IVO:n pää­kont­to­ri ammoin, sape­li-Simo­sen aika­kau­te­na jol­loin asiat suo­mi­mies­ten käsissä.

    90-luvun menes­tys todel­la­kin. Gold­man Sachs ja Mer­rill Lynch ja muu­ta­ma kave­rin­sa osti­vat val­tio­nyh­tiöis­tä kim­pa­lei­ta glo­baa­liin rahas­to­ja­koon, ja yksi­tyi­sis­tä liki kai­ken. Luo­toil­la. Ne arvo­pa­pe­ris­tet­tiin työ­elä­keyh­tiöi­him­me eli Suo­men ulos­myyn­nin rahoit­ti työ­väen­lii­ke Var­moi­ne Ilma­ri­si­neen. Mik­si ? Kii­tol­li­suu­den vel­kai­si­na. Ne oli­si­vat mädän­ty­neet luot­to­tap­pioi­hin­sa ellei­vät oli­si saa­neet KOP:in ja SYP:in luot­to­ta­kui­ta, jot­ka lau­ke­si­vat­kin näil­le pank­ki­krii­sik­si. Ay-pomot eivät kas­tel­let punt­te­jaan, eikä näis­tä yhä­kään pai­kal­li­sis­sa busi­ness schoo­leis­sa Han­ken ja KKK plus moni­muu, mit­tään virkata.

    Ne luot­to­tap­piot oli­vat kasi­no­ta­lou­den ajal­ta 1980-luvun puo­lel­ta kun Pos­ti­pank­ki­ra­hoi­tus ja muut sha­dow ban­kit kier­si­vät har­maal­le alu­eel­le ja pani­vat hai­se­maan. Sääs­tö­pan­kit ja Inter­bank kek­si­vät sys­tee­min­sä: lai­na­ta toi­nen toi­sel­leen rahak­si kat­sot­ta­via saa­mi­sia ja johan räjäh­ti raha­mää­rät kas­vuun ‑par­haat vuo­si­kas­vut 20 ja 30 pro­sent­tia lisää rahaa kier­toon. Real money sii­vu tuli elä­keyh­töis­tä, sinul­ta pal­kas­ta pidä­tet­tyä tie­nat­tua rahaa. Ja siis koti­mais­ta, ulko­mail­ta tuli vain puro­sia. Lii­ke­pan­kit pai­sui­vat teko­ra­has­ta niin että osa­kean­neil­la piti soli­di­teet­tia pitää edes mei­kat­tu­na siel­lä 6 pros­san tie­ty­vil­lä. Asia­kas­lai­naa nimet­tiin osa­ke­mer­kin­tä­mak­suk­si. Oli inno­vaa­tio­ta. SP-sijoi­tus oli tyh­jen­tää koko pörs­sin hol­viin­sa Juha­ni Rii­ko­sen neronleimauksina.

    Sit­ten kun suur­sii­vo teh­tiin TV-kat­so­mon edes­sä, niin oltiin sovit­tu että myy­dään ulko­mail­le ja jät­ti­po­tis­ta toi­sen­sa jäl­keen mak­se­taan myyn­ti­voit­to­ve­ro ja siten kor­ja­taan Val­tion talous ‑ja että asia sopii New Labour ideo­lo­gi­aan. Nii­nis­tö puo­les­taan saa samal­la alen­taa vero­ja. Mikä taas istui mark­ki­na­kiih­koi­li­joil­le. Hyvin meni hapankaaleihin. 

    Mihin­kä­kö tuli­si ryh­tyä ? Jos vaik­ka alkuun muis­tai­si että sys­tee­mi, jota olem­me sovel­ta­vi­nam­me ‑kapi­ta­lis­mi- perus­tuu väke­vim­pien entepre­nöö­rien, ani­mal spi­rit mies­ten voi­ton­tah­toon, teke­mi­sen ja kun­nos­tau­tu­mi­sen himoon. Ne pitää pääs­tää kou­lus­ta. Juk­ka Sjöstedt

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Mil­loin olet aja­tel­lut myön­tää, että perus­tu­lo voi toi­mia vain, jos nykyis­ten tukien tasoa las­ke­taan huo­mat­ta­vas­ti? Muu­toin efek­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­ve­roas­te ja kan­nus­tin­lou­kut teke­vät sii­tä mah­dot­to­man. Tei­dän vih­rei­den ohjel­man­ne tämän vuo­den 2013 tam­mi­kuul­ta, jos­sa esi­te­tään sum­mak­si 540 euroa +asu­mis­tu­ki +muut tuet, on, anteek­si suo­ra­pu­hei­suus, täy­sin äly­tön. Perus­tee­na Kelan mik­ro­si­mu­laa­tio­mal­li(!). Ehkä se mal­li sai­si sosia­lis­min­kin toi­mi­maan? Ottaa­ko Kelan mal­li sen psy­ko­lo­gi­sen muu­tok­sen huo­mioon, että sosi­aa­li­nen stigma/häpeä tuil­la elä­mi­ses­tä pois­tui­si, jos tulo tuli­si suo­raan tilil­le. Hel­sin­gin vuo­kra­ta­sol­la tuo oli­si yli 1100 euroa /kk. Ei olla enää kovin monen keik­ka­luon­toi­sen työn pääs­sä nykyi­ses­tä mini­mi­pal­kas­ta. Eli mik­si teh­dä se 4x5x40h, jos paril­la kei­kal­la saa saman? Toi­saal­ta työ­mark­ki­nat voi­vat hyvin olla menos­sa sii­hen suun­taan, että keik­ka­luon­tois­ta jous­toa tar­vit­tai­siin, ja sii­hen perus­tu­lon kal­tai­nen jär­jes­tel­mä on vält­tä­mä­tön. (Kes­kus­tan 300 euron tukia leik­kaa­mat­to­man lisä­an­sion mal­li kär­sii samas­ta efek­tii­vi­sen mar­gi­naa­li­ve­roas­teen ongelmasta.)

    Entä mitä ovat nuo key­ne­si­läi­set vih­reät pyra­mi­din­ne? Juu­ri eilen uuti­sis­sa tuli sii­tä, kuin­ka Sak­san meri­tuu­li­voi­ma­lat ovat­kin osoit­tau­tu­mas­sa pal­jon kal­liim­mik­si, mitä oli “arvioi­tu” (yllä­tys, miten onkin aina näin!). Yhdys­val­lat taas kuroo kil­pai­lu­ky­ky­kau­laa Euroop­paan ja luo sato­ja tuhan­sia oikei­ta työ­paik­ko­ja hal­val­la liuskekaasullaan. 

    En löy­dä vih­rei­den sivuil­ta mitään sitä vuo­den 2005 epä­tie­teel­lis­tä tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti sor­min­poi­mit­tua ohjel­maa uudem­paa kon­kreet­tis­ta (kym­me­nen rans­ka­lais­ta vii­vaa ja fii­lis­te­lyä ei rii­tä) esi­tys­tä ilmas­to­po­li­tii­kas­ta ja energiataloudesta.
    Ilmei­ses­ti tämä on maa­il­man suu­rin ongel­ma, mut­ta ei kui­ten­kaan niin suu­ri, että kah­dek­sas­sa vuo­des­sa tuo­tet­tai­siin uut­ta ajat­te­lua. Kah­dek­san vuot­ta van­ha ohjel­ma, jos­sa uusiu­tu­va on niin edul­lis­ta ja kaik­ki­nen­sa vail­la ris­ke­jä (vrt. ruo­ko­hel­pis­hei­kit), että vain idioot­ti ei rupea­si saman­tien raken­ta­maan pyra­mi­de­ja, hank­ki­si tän­ne “kym­me­niä tuhan­sia työ­paik­ko­ja” ja teki­si Suo­mes­ta mark­kin­ajoh­ta­jaa maailmassa.

    Mitä ne “kym­me­net tuhan­net” työ­pai­kat oli­si­vat? Mil­lai­sia pyra­mi­de­ja? Sai­si­ko nume­roil­la ajat­te­lua ja talou­del­lis­ta rea­lis­mia, jota aiem­mas­sa blo­gauk­ses­sa perään­kuu­lu­tet­tiin? Mik­si tämä vih­rei­den tär­kein tavoi­te pysyy vuo­des­ta toi­seen lähin­nä tuon fraa­sin­sa tasol­la, ja nii­tä kon­kreet­ti­sia mal­le­ja las­kel­mi­neen ei tun­nu löy­tä­vän oikein mis­tään? Mik­si itse et juu­ri kir­joi­ta täs­tä aihees­ta, vaik­ka sinul­la on sii­hen kou­lu­tuk­sel­lis­ta taus­taa ja aiheen pitäi­si olla kes­kei­sen tär­keän? Ris­kiar­viot kus­tan­nuk­sis­ta, kil­pai­lu­ky­ky­hai­tois­ta, työl­li­syys­vai­ku­tuk­sis­ta (vrt. tut­ki­mus Espan­jan koke­muk­sis­ta), kulut­ta­jien reak­tiois­ta ja vas­taa­vat teki­jät, rea­lis­mia. Ei Tynk­ky­sen unel­ma­hat­ta­raa (uusi­mas­sa kir­jas­saan tote­aa mm., että muu­ta­ma mil­jar­di ja poliit­ti­nen tah­to rat­kai­see Afri­kan lii­ka­kan­soi­tuk­sen) tai Stra­niuk­sen urbaa­nia lin­ko­la­lai­suut­ta, kyl­mää vet­tä ja puu­ro­hiu­ta­lei­ta aamu­pa­lak­si, jois­ta kum­pi­kaan ei tar­joa vas­tauk­sia. Kuten itse­kin näin ajat­te­let, luulen? 

    Jos unoh­de­taan talous­krii­sin tuo­ma lisä­vai­keus, min­kä oli­si pitä­nyt enti­ses­tään syn­nyt­tää uut­ta kriit­tis­tä ajat­te­lua, niin miten nuo talous­nä­ke­myk­sen­ne eroa­vat sii­tä, mitä ne oli­vat 2 vuot­ta sit­ten? 5 vuot­ta sit­ten? 10 vuot­ta sitten?

    Mis­sä ne kaik­ki tavat­to­man fik­sut ja oppi­neet ihmi­set, joi­ta muut puo­lu­eet kadeh­ti­vat, näky­vät ohjel­ma­työs­sän­ne, sen pyr­ki­myk­ses­sä rea­lis­miin, jat­ku­vaan uudis­tu­mi­seen, kehit­ty­mi­seen jne. ?
    Jot­ta tulos oli­si tie­dol­li­ses­ti tasok­kaam­paa ja perus­tel­lum­paa ja sen poh­jal­ta poliit­ti­nen toiminta.

    Mik­si esi­mer­kik­si ette pyri kehit­tä­mään poliit­tis­ta ja talou­del­lis­ta ajat­te­lua pysy­väs­ti avoi­mel­la wiki­pe­dian mal­lil­la, jos­sa vir­hei­tä kor­jat­tai­siin ja kan­nus­tin­lou­kun kal­tai­sia ongel­mia deba­toi­tai­siin, läh­de­vii­tey­tet­täi­siin, vai­ku­tuk­sia las­ket­tai­siin jne. kriit­ti­ses­ti? Täl­lais­ta on var­mas­ti moni ehdot­ta­nut vuo­sien aika­na. Sil­ti tun­nut­te pitäy­ty­vän, klis­hei­tä käyt­täen, kes­ki­te­tys­sä ja sul­je­tus­sa 1.0:ssa, ette hajau­te­tus­sa ja avoi­mes­sa 2.0:ssa.

    Tämä kom­ment­ti­na sii­hen, että kävin etsi­mäs­tä koti­si­vuil­tan­ne, mitä asia­pi­toi­sem­paa ohjel­ma­työ­tä löy­täi­sin tuos­sa edus­kun­ta­ryh­män puheen­vuo­ros­sa esi­tet­ty­jen kan­to­jen tueksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Ja toi­saal­ta Suo­mi on samaan aikaan hyvin­kin hou­kut­ta­va paik­ka olla teke­mät­tä töi­tä, kun muu­ten­kin pärjää.

    Nämä on nii­tä asoi­ta jois­ta poh­jim­mil­taan nuo vajeet ja velat syn­tyy, ei jot­kut kir­jas­tot tai muut nip­pe­lit. Mut­ta saa­ko näis­tä asiois­ta edes kes­kus­tel­la, puhu­mat­ta­kaan että vaka­vas­ti otet­ta­vat polii­ti­kot uskal­tai­si­vat niis­tä teh­dä kon­kreet­ti­sia aloitteita…

    Tar­koi­tat­ko, ettei parem­min töi­hin kan­nus­ta­vis­sa mais­sa jul­ki­nen sek­to­ri voi velkaantua?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Tämä:

    On hel­po­tet­ta­va ansio­tu­lo­jen ja sosi­aa­li­tur­van yhdistämistä”

    On ihan oikeas­ti mys­ti­nen jut­tu. Nimit­täin kuta­kuin­kin 100% päät­tä­jis­tä on pit­kään ollut asias­ta samaa miel­tä. Sil­ti mitään ei tapah­du. Vaik­ka halua, aina­kin lausun­nois­sa, on ollut jo vuosia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. On ihan oikeas­ti mys­ti­nen jut­tu. Nimit­täin kuta­kuin­kin 100% päät­tä­jis­tä on pit­kään ollut asias­ta samaa miel­tä. Sil­ti mitään ei tapah­du. Vaik­ka halua, aina­kin lausun­nois­sa, on ollut jo vuosia.

      Ei todel­la­kaan ole samaa miel­tä. Perus­teek­si on esi­tet­ty esi­mer­kik­si, että jos näin teh­täi­siin, työ­tön ei enää haki­si­kaan koko­päi­vä­työ­tä vaan voi­si tyy­tyä osapäivätyöhön.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Kyl­lä se Suo­men tule­vai­suu­den idea pitää perus­tua kai­ken­lai­seen kan­nat­ta­vaan yrit­tä­mi­seen. Mie­luum­min vien­tiin perus­tu­vaan sellaiseen.

    Kan­nat­ta­va yri­tys suo­ras­taan gene­roi ympä­ril­leen kai­ken­lai­sia hie­no­ja asioi­ta: Opti­mis­tis­ta pöhi­nää, uusia työ­paik­ko­ja inves­toin­te­ja ja verotuloja.

    Mis­täs sitä yrit­tä­mi­sen pöhi­nää sit­ten oikein saadaan?

    Ris­kin otta­mi­ses­ta ja sen hal­lin­nas­ta tietenkin!

    Vali­tet­ta­vas­ti Suo­mes­sa ris­ki on kui­ten­kin TABU, eikä sen rat­kai­se­van tär­ke­ää mer­ki­tys­tä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan tur­vaa­mi­ses­sa juu­ri­kaan halu­ta ymmärtää.

    Sen sijaan mie­luum­min sano­taan vir­ka­mies­mäi­ses­ti: “Ei me mitään ris­ke­jä ote­ta. Sii­nä­hän voi käy­dä koko per­heel­le kusi­ses­ti, kuten monel­le kävi 90-luvul­la. Sen sijaan kaik­ki ris­kit pitää tie­ten­kin MINIMOIDA.”

    Kaik­kien ris­kien mini­moin­ti vie kui­ten­kin tämän maan tur­mioon, kur­si­ta­van toi­vot­to­maan pahoinvointi-yhteiskuntaan.

    Van­ha venä­läi­nen sanon­ta kuu­luu: “Joka ei ota ris­kiä, ei juo shanpanjaa.”

    Nyt on kuu­lem­ma vero­tus muut­tu­mas­sa niin, että yrit­tä­jän edus­tus-shan­pan­jat­kin pan­naan verolle…

    Onko se sig­naa­li sii­tä, että Suo­mes­sa ei ris­kin­ot­toa jat­kos­sa­kaan rohkaistasta?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka ei mei­naak­kaan luo­pua shanpanjastaan

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Gran­paI­gor: Kaik­ki jul­ki­sen sek­to­rin työs­sä ole­vat eivät ole kan­sa­lail­le tär­kei­den pal­ve­lu­jen tuo­tan­nos­sa vaan lähes hyö­dyt­tö­miä pape­ri­pyö­rit­tä­jiä, joi­den tär­kein teh­tä­vä on tur­va­ta oma työllisyytensä.

    Myön­nän ettei tuon poru­kan pie­nen­tä­mi­nen ole polii­ti­koil­le help­poa. hei­tä on yksin­ker­tai­ses­ti lii­kaa äänes­tä­ji­nä. Sik­si vero­jen ja mak­su­jen korot­ta­mi­nen näyt­tää kui­ten­kin helpommalta.

    Ei jul­ki­sen sek­to­rin sanee­raa­mi­seen tar­vi­ta irti­sa­no­mi­sia. Irti­sa­no­tut pää­ty­vät suu­rim­mak­si osak­si yhteis­kun­nan elä­tet­tä­väk­si, sil­lä jul­ki­sen sek­to­rin hen­ki­lös­tös­tä liki puo­let on +50-vuo­tia­ta

    Mikä yri­tys palk­kaa +50-vuo­ti­aan enti­sen virkamiehen ?

    Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kau­pun­gil­la on n 40000 työn­te­ki­jää ja luon­nol­li­nen pois­tu­ma on n 2000 vuo­des­sa eli vii­des­sä vuo­des­sa pois­tuu 10000 eli n 25 % henkilöstöstä

    Jos inplace­ment ‑toi­min­ta on teho­kas­ta ja joh­don­mu­kais­ta niin suu­rin osa tuos­ta pois­tu­mas­ta voi­daan hyö­dyn­tää saneerauksessa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. OIn tul­lut tavak­si käy­dä päi­vit­täin Suo­men ja Ruot­sin tilas­to­kes­kus­ten sivuilla.

    Ruot­sin tilas­to­kes­kuk­sen uuti­sis­ta voi tänään lukea, että euron kan­na­tus on ala­mais­sa. 81 on pro­sent­tia vas­taan ja 11 puo­les­ta. Inflaa­tio­vauh­dik­si tode­taan ‑0,2 pro­sent­tia ja talous­kas­vuk­si 0,6 pro­sent­tia. http://www.scb.se/

    Täl­le päi­väl­le on Suo­men puo­lel­la ker­ro­taan, että alku­vuon­na pal­ve­lua­lo­jen lii­ke­vaih­to kas­voi 0,8 pro­sent­tia, pank­kien rahoi­tus­ka­te supis­tui ja teol­li­suu­den lii­ke­vaih­to vajo­si mel­kein 6 pro­sent­tia. Ainoas­taan “läm­pö ja ruo­ka” oli­vat plussalla.
    https://www.tilastokeskus.fi/til/tlv/2013/03/tlv_2013_03_2013-06–13_tie_001_fi.html

    Epä­suh­ta on val­ta­va. Minä en usko, että sitä iki­maa­il­mas­sa mil­lään sisäi­sel­lä deval­vaa­tiol­la Suo­men tilan­net­ta kor­ja­taan. Ei jul­ki­nen sek­to­ri edes tai­vu sii­hen. Eu ja euro ovat jul­ki­sen sek­to­rin pro­jek­te­ja ja jul­ki­nen sek­to­ri on pai­su­nut ja pal­kat ovat nous­seet suh­dan­teis­ta riip­pu­mat­ta. Ulkoi­set deval­vaa­tion sen­tään piti­vät jul­ki­sen sekt­to­rin aisoissa.

    Pie­ni suu­ri mies nimel­tä Ste­fan Törng­vist on oikeassa:
    http://yle.fi/radio1/asia/brysselin_kone/sisainen_devalvaatio_vai_irti_eurosta_41385.html

    p.s. Toi­sin kuin Törng­vist itse pidän Suo­men omaa valuut­taa parem­pa­na vaih­toeh­to­na poh­jois­mais­ta valuuttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Ehdo­tus sinän­sä on aivan susi. Irti­sa­no­mi­set pitäi­si koh­dis­taa nii­hin työn­te­ki­jöi­hin, joi­den net­to­hyö­ty työ­nan­ta­jal­le on kaik­kein pie­nin ihan riip­pu­mat­ta työ­suh­teen pituu­des­ta. Täs­sä asias­sa työ­nan­ta­ja on var­mas­ti se paras asiantuntija.”

    Kuka se työn­na­ta­ja oikein on ? Juma­la taivaassa ?
    Suu­rin osa työ­nan­ta­jis­ta on saman­lai­nen pal­kol­li­nen kuin irtisanottava

    Ja irti­sa­no­mi­sia seu­ran­nee­na tavis esi­mies valit­see jää­mään tutut, ei sii­nä mitään tuot­ta­vuus arvio­ta tehdä.On tur­val­li­sin­ta vali­ta tut­tu kuin tun­te­ma­ton ja har­va viits­sii irti­sa­noa kave­ri­aan jos tun­te­mat­to­mia­kain on valittavissa

    Sanee­raus kun sisäl­tää lähes aina yksi­köi­den yhdistämisiä.

    Hen­ki­lön tuot­ta­vuu­den arvioin­ti on vai­ke­aa sil­lä nyky­ään tuot­ta­vuus riip­puu hen­ki­lön lisäk­si koneis­ta, tie­to­jär­jes­tel­mis­tä, tuo­tan­to­pro­ses­sis­ta , orga­ni­saa­tios­ta ja johtamisesta.

    Har­val­la yri­tyk­sel­lä on käy­tös­sään niin tehok­kai­ta tuki­jär­jes­tel­miä, että tuot­ta­vuu­den voi­si arvioi­da euroissa 

    Jos pro­ses­si on seis, niin tuot­ta­vin on sil­loin sen kor­jaus­hen­ki­lö ja pro­ses­sin tuot­ta­vim­man­kin hen­ki­lön tuot­ta­vuus on nolla.Jos taas viko­ja ei ole niin huol­to­mie­hen tuot­ta­vuus on nolla.

    Nor­maa­lis­ti tähän vede­tään jut­tu eri­kois­asian­tun­ti­jois­ta, mut­ta hei­tä on orga­ni­saa­tios­sa niin vähän, ettei poik­keuk­sel­la pitäi­si mää­ri­tel­lä ylei­sem­pää asiaa

    Telia­So­ne­ras­sa olen seu­ran­nut irti­sa­no­mi­sia Ruot­sis­sa, siel­lä­kin irti­sa­no­mi­set yri­tet­tiin koh­dis­taa iäk­käi­siin pit­kään pal­vel­lei­siin mut­ta laki esti sen ja kun työn­te­ki­jät piti­vät kiin­ni lain mukai­ses­ta irti­sa­no­mis­jär­jes­tyk­ses­tä niin lop­pu­tu­le­ma oli ettei juu­ri ketään irtisanottu.…

    Asi­aan vai­kut­ti tie­tys­ti sekin, että hen­ki­lös­tön kes­ki-ikä oli 57 vuot­ta, joten pal­jon läh­ti muu­ta­mas­sa vuo­des­sa jo aivan luonnostaan

    Vaik­ka Telian kes­ki-ikä oli kor­kea niin tun­nus­lu­vuil­la mit­ta­tu­na se oli/on 30 % tehok­kaam­pi kuin Suo­men vas­taa­va yksik­kö vaik­ka Suo­mes­sa kes­ki-ikä oli alem­pi n 40 vuotta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Jos tuot­ta­vuus oli­si se tär­kein perus­te irti­sa­no­mi­sil­le niin YT oli­si erit­täin helppo :
    Teh­täi­siin lis­ta hen­ki­löis­tä tuot­ta­vuus­jär­jes­tyk­ses­sä ja lis­taan vii­va, jon­ka ala­puo­lel­le jää­vät irti­sa­no­taan heikkotuottoisina

    Jos­tain syy­tä täl­lai­sia ei ole näky­nyt enkä ole kos­kaan kuul­lut mis­tään, että irti­sa­no­mis­jär­jes­tys oli­si perus­tu­nut tuottavuusjärjestykseen.

    Ennem­min­kin hen­ki­lön tuot­ta­vuus on vain uusiohevon‑p sanal­le pärstäkerroin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Euroop­pa teki vir­heen, kun läh­ti pelas­ta­maan brit­ti­läi­siä, rans­ka­lai­sia ja sak­sa­lai­sia pank­ke­ja vuo­den 2008 lopulla.

    Nii­den oli­si pitä­nyt antaa kaatua.

    Nyt on koh­ta kulu­nut vii­si vuot­ta kun krii­si iski Euroop­paan. Tätä samaa jan­ku­te­taan vie­lä kym­me­nen vuot­ta, ellei sit­ten ymmär­re­tä antaa vel­ko­jen erään­tyä tai anne­ta vel­ko­ja anteeksi.

    Nyt odo­tet­ta­vis­sa on kaik­kial­le saman­lais­ta kur­juut­ta kuin Kreikassa. 

    Miten­kä­hän käy, saam­me­ko mekin “talous­a­pua” Euroo­pas­ta Krei­kan tapaan? En mal­ta odot­taa super­ve­ro­ja, jät­ti­leik­kauk­sia, jot­ta saam­me “talous­a­pua”, joka menee lyhen­tä­mät­tö­mä­nä yllä mai­nit­tu­jen pank­kien pelastamiseen.

    Toi­saal­ta, ei se meil­le köy­hil­le ole suu­ri­kaan ongel­ma. Kyl­lä se elin­ta­son pudo­tus on pal­jon suu­rem­pi isku sil­le nor­sun­luu­tor­nis­ta putoa­val­le, kuin tavikselle 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Uskot siis, että kun­ta­lii­tok­sis­ta vapau­tuu työ­voi­maa? Muu­ten­han tuol­lais­ta työs­sä­pi­tä­mis­vel­vol­li­suut­ta ei syntyisi. 

    Uskon, että pitäi­si aina­kin. Onhan kah­den kun­nan yhdis­tyes­sä tupla­mie­hi­tys­tä hal­lin­nos­sa kuten lii­key­ri­tys­ten fuusioi­tues­sa. Meil­lä ei ole varaa täl­lai­seen vir­ka­mie­sar­ma­daan ja sen työn tur­vaa­mi­seen kun samaan aikaan lomau­te­taan mm opet­ta­jia. Tähän men­nes­sä on useim­mis­sa kun­ta­lii­tok­sis­sa tuol­lai­set takuut annet­tu. Jois­sain kun­nis­sa uutis­ten mukaan pit­ki­te­tys­ti usei­den peräk­käis­ten lii­tos­ten vuoksi.

    Sen lisäk­si että kysees­sä on iso mää­rä äänes­tä­jiä on toi­nen­kin ongel­ma. Jol­lain­han vapau­tu­va ihmis­jouk­ko­kin oli­si sil­ti elä­tet­tä­vä. Vain kulu­mo­ment­ti muut­tui­si. Tosin mie­tis­ke­ly­ka­ve­ri­si Juha­na Var­tiai­sen teo­rioi­den mukaan työl­li­syys lisään­tyi­si kun työ­voi­man tar­jon­ta lisään­tyi­si joten tämä minun huo­le­ni lie­nee turha 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Työt­tö­mil­tä pitäi­si yksin­ker­tai­ses­ti pois­taa tar­ve­har­kin­ta. Saman­lai­nen tulo­ra­ja kuin opis­ke­li­joil­lek­kin, ilman tarveharkintaa.

    Nyt työ­tön jou­tuu odot­ta­maan uut­ta pää­tös­tä, joka kuu­kausi, jos tekee edes tun­nin töitä.

    Nuor­ten ja van­ho­jen työn­te­ki­jöi­den sivu­ku­lu­ja pitäi­si alen­taa, ja par­haas­sa “tuot­ta­vuus iäs­sä” ole­vien nos­taa. Täl­lä tapaa saa­tai­siin yri­tyk­sen näkö­kul­mas­ta eri ikäi­set työn­te­ki­jät samanarvoisiksi.

    Palk­koi­hin ei tar­vit­se koskea.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Kei­jo:
    Saa­ta­nan tuna­rit. Annan vin­kin. Sul­ke­kaa kaik­ki kir­jas­tot ja perus­ta­kaa ‘verk­ko­kir­jas­to’.

    Kir­jas­tois­sa on pal­jon muu­ta­kin kuin vain kir­jo­jen lainaamista.

    Sitä pait­si kir­ja on paras ihan perin­tei­se­nä ver­sio­na, eikä säh­köi­ses­sä muodossa.

    Toi­mi­vat ja moni­puo­li­set kir­jas­tot ker­to­vat rik­kaas­ta kult­tuu­ris­ta ja hyvinvointivaltiosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Lii­an van­ha: On tur­val­li­sin­ta vali­ta tut­tu kuin tun­te­ma­ton ja har­va viits­sii irti­sa­noa kave­ri­aan jos tun­te­mat­to­mia­kain on valittavissa

    Tämä joh­taa yleen­sä sii­hen, että irti­sa­no­taan talos­sa lyhim­pään olleet. Ehdo­tus siis vah­vis­tai­si nii­den ase­maa, jot­ka muu­ten­kin ovat vah­voil­la irti­sa­no­mis­ti­lan­tees­sa. Eli annoit minul­le taas yhden lisä­syyn vas­tus­taa ehdotusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Olen ollut muu­ta­mas­sa YT-neu­vot­te­lus­sa muka­na, jos­sa on vähen­net­ty hen­ki­lös­töä. Vah­va käsi­tyk­se­ni on, että vähen­nys­lis­tal­le jou­tu­vat van­hat, han­ka­lat (muka­na huo­no pärs­tä­ker­roin) ja/tai kal­lis­palk­kai­set. Pomo­jen suo­si­kit iäs­tä, vir­ka­vuo­sis­ta tai pal­kas­ta riip­pu­mat­ta pärjäävät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Pyra­mi­dien raken­ta­mi­nen ei kan­na­ta, kos­ka ker­roin on jopa USAs­sa monen tut­ki­muk­sen mukaan sel­väs­ti alle ykkö­sen, avoi­men talou­den Suo­mes­sa vie­lä pal­jon pie­nem­pi. Ker­toi­men pitäi­si olla pal­jon yli kak­ko­sen, jot­ta pyra­mi­dit mak­sai­si­vat itsen­sä takai­sin valtiolle.

    Krii­si iski Lat­vi­aan vie­lä kovem­min kuin Kreik­kaan, mut­ta Lat­via leik­ka­si pois kol­man­nek­sen jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kois­ta ja mui­ta meno­ja. Maa on jo nous­sut pal­jon ja kan­sa pal­kit­si libe­raa­li­pää­mi­nis­te­rin leik­kauk­sis­ta kah­del­la uudel­la vaa­li­voi­tol­la krii­siai­ka­na. Onko kan­sa väärässä?

    Vie­lä tär­keäm­pää oli­si pois­taa työl­lis­tä­mi­sen estei­tä ja kan­nus­tin­louk­ku­ja, niin että saa­tai­siin täystyöllisyys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. KKK: Tämä joh­taa yleen­sä sii­hen, että irti­sa­no­taan talos­sa lyhim­pään olleet. Ehdo­tus siis vah­vis­tai­si nii­den ase­maa, jot­ka muu­ten­kin ovat vah­voil­la irti­sa­no­mis­ti­lan­tees­sa. Eli annoit minul­le taas yhden lisä­syyn vas­tus­taa ehdotusta.

    Ei vält­tä­mät­tä, sil­lä ei esi­mies ole vält­tä­mät­tä pit­kään talos­sa ollut .

    Esim Sone­ras­sa rek­ry­toin­tiin pal­jon 1997–2000 ja van­hem­mat jäi­vät vähemmistöksi.

    Niin­pä 2000 ‑luvul­la sanee­rauk­set koh­dis­tui­vat pää­sään­töi­ses­ti ikääntyneisiin

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Suo­mes­sa on suh­dan­teis­ta joh­tuen nyt jopa aka­tee­mis­ta työt­tö­myyt­tä, mut­ta raken­teel­li­nen työt­tö­myys koh­dis­tuu lähes pel­käs­tään huo­nos­ti kou­lu­tet­tui­hin. Työ­mark­ki­nam­me syr­ji­vät nii­tä, joi­den tuot­ta­vuus on alen­tu­nut esi­mer­kik­si osaa­mi­seen tai ter­vey­teen liit­ty­vien puu­tei­den vuok­si. Täs­sä olem­me sel­väs­ti mui­ta Poh­jois­mai­ta huonompia. ”

    Suo­mes­sa ei ole pal­jon mata­la­tuot­toi­sia palk­ka­töi­tä, kos­ka ne teh­dään pää­osin ilmai­sel­la työvoimalla.

    Esim amma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen kuu­luu 1–1,5 vuot­ta pakol­lis­ta har­joit­te­lua yrityksissä.
    Tämä teh­dään ilmais­työ­nä eikä tätä työ­tä lue­ta työllisyysasteeseen

    Esim Sak­sas­sa täl­lai­nen työ on sitä kuu­luis­sa oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus­ta ja kou­lu­tus teh­dään pal­kal­li­se­na ja niin­pä nuor­ten työl­li­syy­sas­te on kor­kea ja työt­tö­myy­sas­te alhai­nen , kos­ka työ­voi­man osuus on kor­kea ja työt­tö­myy­sas­te siten vähäisempi.

    Suo­mes­sa noi­ta opis­ke­li­joi­ta ei las­ke­ta työl­li­sik­si eikä työ­voi­maan joten työt­tö­myy­sas­te nousee kor­keak­si jo pie­nel­lä abso­luut­ti­sel­la työttömyydellä.

    En tie­dä seu­ra­taan­ko siel­lä Edus­kun­nas­sa ollen­kaan mitä muu­al­la tapahtuu.

    Sama tois­tuu muil­la­kin asteil­la , jopa diplo­mi­töi­tä teh­dään ilmai­se­na työnä.

    Ja pie­ni­palk­kai­sen työn tuhoa täy­den­tää työk­kä­ri, joka pakot­taa ihmi­set ilmai­siin orjatöihin.
    Orja­työ­suh­de kes­tää puo­li vuot­ta ja sen jäl­keen työk­kä­ri jär­jes­tää uuden.

    Ja joku elä­mäs­tä vie­raan­tu­nut osmo ihmet­te­lee mik­si mata­la­palk­kai­sia töi­tä ei ole

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Eikös tuol­lai­sia ilmas­ton­muu­tok­sen­vas­tai­sia pyra­mi­de­ja raken­ne­ta täl­lä­kin het­kel­lä isol­la rahal­la: Eura­joel­la yhtä raken­ne­taan ja tois­ta suun­ni­tel­laan, Pyhä­joel­la kol­mat­ta suun­ni­tel­laan. Jos­ko lupa pitäi­si antaa raken­taa Lovii­saan­kin ilmas­ton­muu­tos­vas­tai­nen (ydin­voi­ma­la) pyra­mi­di, vai onko Vih­reil­le kynnyskysymys?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Kui­ten­kin aivan vält­tä­mät­tö­mät kun­ta- ja sote ‑muu­tok­set jäär­vät teke­mät­tä, kos­ka halu­taan jat­kaa kuten ennenkin.

    Ikään­ty­vä väes­tö tar­vit­see hoi­va­hen­ki­lö­kun­taa, se lie­nee moraa­li­nen vel­voi­te. Sik­si jul­ki­sel­la puo­le­lal väki­mää­rä nousee. Mut­ta onko nii­tä palk­ko­ja las­ket­ta­va kuin­ka mones­sa pai­kas­sa Suomessa? 

    Joku saa ja joku menet­tää. Kepu menet­tää val­tuus­to­paik­ko­ja kun­tien mää­rän vähen­tyes­sä. Ei käy. SDP menet­tää julk­sien sek­to­rin dema­ri­työ­paik­ko­ja kun­tien mää­rän vähen­tyes­sä. Ei käy. per­suil­le ei muu­ten vaan käy. Vasem­mis­to­lii­tol­le ei käy. RKP:lle ei käy, ellei kaik­kial­la puhu­ta ensik­si ruot­sia, joten ei käy.

    Minis­te­riöt voi­tai­siin kaik­ki yhdis­tää Val­tio­neu­vos­to­vi­rat­sok­si, jol­loin enem­män ja vähem­män super­mi­nis­te­reis­tä rii­te­le­mi­nen vähe­ni­si. Saa­tai­siin yksi tie­to­hal­lin­to ja yhdet tuki­pal­ve­lut ja yhte­sieet autonkuljettajat.

    Omien etu­jen aja­mi­nen ja mak­si­moi­mi­nen kan­sa­kun­nan edun sijaan tai­ta­mat­to­mien polii­tik­ko­jen vuok­si tuho­aa maan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Ruot­sis­sa­kaan elä­mä ei ole päi­vän ais­tet­ta, Kruu­nu on kohon­nut sen ver­ran reip­paas­ti, että kyl­lä jo tun­tuu. Isom­pi kan­san­ta­lous ja väes­tön tasai­sem­pi ikä­ja­kau­ma autat­vat sej sijaan paljon.

    Tans­kan kruu­nu seu­raa euroa. Sveit­si ei tuhoa talout­taamn vaan myös­kin valuut­ta seu­raa euroa.

    EKP on ollut vas­tuul­li­sin toi­mi­ja koko finanssikriisissä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Gran­paI­gor:
    Olen ollut muu­ta­mas­sa YT-neu­vot­te­lus­sa muka­na, jos­sa on vähen­net­ty hen­ki­lös­töä. Vah­va käsi­tyk­se­ni on, että vähen­nys­lis­tal­le jou­tu­vat van­hat, han­ka­lat (muka­na huo­no pärs­tä­ker­roin) ja/tai kal­lis­palk­kai­set. Pomo­jen suo­si­kit iäs­tä, vir­ka­vuo­sis­ta tai pal­kas­ta riip­pu­mat­ta pärjäävät.

    Kal­lis­palk­kai­suus on aina­kin hyvä perus­te täs­sä tapauk­ses­sa, kos­ka jos kak­si ihmis­tä saa aikaan saman työ­suo­ri­tuk­sen, kal­lis­palk­kai­sem­pi on tehottomampi.

    Suo­sik­kien pär­jää­mi­nen on vähän sel­lai­nen “hyvät ovat hyviä” ‑jut­tu. Jos len­nät YT:ssä ulos, et ole ollut suo­sik­ki­lis­tal­la. Olen­nais­ta on se, miten pomon suo­sik­ki­lis­ta on teh­ty. Jos se hei­jas­taa tuot­ta­vuut­ta, niin asiat mene­vät kuten pitää­kin. Jos se hei­jas­taa jous­ta­van sel­kä­ran­gan mah­dol­lis­ta­maa nuo­len­taa, huo­no jut­tu. Eri­tyi­sen huo­no jut­tu tuos­sa on se, että sil­loin pomot ovat huo­no­ja pomo­ja, ja se ei tie­dä fir­mal­le hyvää tulevaisuudessakaan.

    Pärs­tä­ker­toi­men perus­teel­la pois­pot­ki­mi­nen voi olla perus­tel­tua riip­pu­mat­ta oman työn tuot­ta­vuu­des­ta. Nega­tii­vi­sel­la asen­teel­la varus­tet­tu hen­ki­lö voi omas­ta hyväs­tä tuot­ta­vuu­des­taan huo­li­mat­ta tuho­ta tois­ten ihmis­ten tuot­ta­vuut­ta, jol­loin net­to­tu­los ei ole hyvä. Itse asias­sa jo pel­käs­tään alai­sen sub­jek­tii­vi­nen rasit­ta­vuus pomon ener­gian­käy­tön kan­nal­ta on mel­koi­nen tuot­ta­vuus­syöp­pö pomon osalta.

    Hen­ki­löi­den väli­sis­sä ris­ti­rii­dois­sa vikaa on yleen­sä sysis­sä ja sepis­sä. Fir­man kan­nal­ta kui­ten­kin pomo on oikeas­sa. Ellei sit­ten ole tul­lut valit­tua vää­rää ihmis­tä pomok­si, jol­loin pala­taan taas sii­hen koh­taan, miten huo­nos­ti joh­de­tuil­le fir­moil­le käy.

    = = =

    Miten sit­ten sel­vi­tä väen­vä­hen­nyk­sis­tä saa­mat­ta ken­kää? Ensim­mäi­nen kons­ti on hakea tar­jous toi­ses­ta työ­pai­kas­ta ja pitää pomon kans­sa muka­va jut­tu­tuo­kio sen tie­don äärel­lä. Sil­loin kum­mal­la­kin osa­puo­lel­la on vaih­toeh­to­ja, jol­loin neu­vot­te­le­mi­nen on pal­jon jär­ke­väm­pää puu­haa. Jos on oikein var­ma omas­ta mark­ki­na-arvos­taan, tar­jouk­sen hake­mi­sen voi jät­tää väliin.

    Muut sel­viä­mis­kons­tit vaa­ti­vat pal­jon enem­män aikaa, eikä niis­tä ole ihmeem­min hyö­tyä krii­sin jo isket­tyä. Ylei­ses­ti kan­nat­taa yrit­tää miet­tiä, miten voi­si teh­dä omas­ta pomos­taan menes­ty­väm­män. Tämä tar­koit­taa asioi­den kat­so­mis­ta pomon pers­pek­tii­vis­tä. Yhteis­työs­sä­kin kan­nat­taa miet­tiä tätä samaa näkökulmaa. 

    Täl­lä mene­tel­mäl­lä työn­te­ki­jän arvo pomon sil­mis­sä kas­vaa ansai­tus­ti, ja koko yksi­kön menes­tys para­nee. Kum­pi­kin vähen­tää ris­kiä jou­tua lyhen­nys­lis­tal­le. Työn­te­ki­jä toi­saal­ta saa sii­nä itsel­leen ope­tel­tua laa­jem­man pers­pek­tii­vin, mikä puo­les­taan voi hel­pot­taa orga­ni­saa­tios­sa etenemistä.

    Työs­sä koh­dat­tu­jen ongel­mien käsit­te­ly on yksi tär­keä osa työn­te­ki­jä­tai­to­ja. Ongel­mien pii­lot­te­li­jat pää­ty­vät samal­la taval­la lyhen­nys­lis­tal­le kuin ongel­mia kii­vaas­ti esil­le tuo­vat ongel­ma­kes­kei­set ihmi­set. Par­hai­ten menes­ty­vät ne, jot­ka tuo­vat pomon pöy­däl­le ongel­man ja rat­kai­sun samas­sa pake­tis­sa perus­te­lui­neen. (Asia X on meil­le ongel­ma, kos­ka… Ehdo­tan, että rat­kai­sem­me sen taval­la Y, kos­ka… Rat­kai­sueh­do­tuk­sen hyvät puo­let ovat… ja huonot…)

    Jos orga­ni­saa­tio näyt­tää sil­tä, että nuo­les­ke­li­jat tai ongel­mien pii­lot­te­li­jat mene­vät oikeal­ta ja vasem­mal­ta ohi (tai perä­ti sijait­se­vat orga­ni­saa­tios­sa ylem­pä­nä), kan­nat­taa pae­ta pai­kal­ta ennen katastrofia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Vih­reä­tä populisimia:
    “On ehdo­tet­tu että työ­urien piden­tä­mi­sek­si mah­dol­li­set irti­sa­no­mi­set tuli­si koh­dis­taa nuo­riin ennen ikään­ty­nei­tä. Emme voi tätä kan­nat­taa.” — ja syy­nä on pel­ko vuo­dos­ta Vasemmistoliittoon.

    Ruot­sis­sa mal­li toimii.

    Nuor­ten työl­liyys luul­ta­vas­ti para­ni­si, jos sekä irti­sa­no­mi­nen että palk­kaa­mi­nen helpottuisivat.

    Popu­lis­mia lisää:

    Tuli­si pääs­tä opin­toi­hin ilman tah­don­vas­tai­sia väli­vuo­sia, opin­nois­ta val­mis­tua nopeammin”

    Joo, lää­ki­seen, teat­te­ri­kor­kea­kou­luun ja vies­tin­tään roi­mas­ti lisää opis­ke­lu­paik­ko­ja? Opis­ke­lem­naan pää­see, mut­ta sil­loin pitäi­si täy­si-ikäi­sen uskal­taa läh­teä pois koti­paik­ka­kun­nal­ta ja ymmär­tää että b:n ylioo­pi­las­pa­pe­ril­la tai 6.5 perus­kou­lu­pa­pe­reil­la ihan lää­kä­ri­len­tä­jä­ku­va­tai­te­li­jan unel­mia ei toteuteta.

    Opin­noi­ta nopeas­ti val­mis­tu­mi­nen on help­po jär­jes­tää, mut­ta mitä tekee ihmi­sil­lä jot­ka eivät sit­ten soaa mitään? USA:ssa tämä on rta­kais­tu vuo­den kah­den pal­kat­to­mal­la intern ‑duu­nil­la, jos­sa hoi­de­taan se työ­elä­mäs­sä oppi­mi­nen. Palkatta! 

    Toi­veet ja elä­mä toki sovit­tau­tu­vat yhteen kun nuo­ri uskal­taa altis­taa isten­sä — mut­ta opin­to-ohjauk­sen sur­keu­del­le oli­si jotain tehtävä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Gran­paI­gor:
    Olen ollut muu­ta­mas­sa YT-neu­vot­te­lus­sa muka­na, jos­sa on vähen­net­ty hen­ki­lös­töä. Vah­va käsi­tyk­se­ni on, että vähen­nys­lis­tal­le jou­tu­vat van­hat, han­ka­lat (muka­na huo­no pärs­tä­ker­roin) ja/tai kal­lis­palk­kai­set. Pomo­jen suo­si­kit iäs­tä, vir­ka­vuo­sis­ta tai pal­kas­ta riip­pu­mat­ta pärjäävät.

    Oman koke­muk­se­ni perus­teel­la useil­la, ei suin­kaan kai­kil­la, van­hoil­la työn­te­ki­jöil­lä ammat­ti­tai­to on jää­nyt ajas­taan jäl­keen. Ay ‑liik­keen aja­mat kor­keat yleis­ko­ro­tuk­set pakot­ta­vat nos­ta­maan näi­den van­ho­jen työn­te­ki­jöi­den palk­ka­ta­son hei­dän tuot­ta­vuut­taan kor­kea­mal­le tasol­le. Tämän vuok­si he yleen­sä ovat irti­sa­no­mis­lis­to­jen kär­jes­sä. Irti­sa­no­mis­jär­jes­tyk­seen puut­tu­mi­nen on puut­tu­mis­ta ongel­man seu­rauk­seen, ei syi­hin. Tot­ta kai pitää panos­taa myös työn­te­ki­jöi­den uudel­leen kou­lut­tau­tu­mi­seen jne., mut­ta se ei yksis­tään rat­kai­se ongelmia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Kir­jas­tois­sa on pal­jon muu­ta­kin kuin vain kir­jo­jen lainaamista.

    Sitä pait­si kir­ja on paras ihan perin­tei­se­nä ver­sio­na, eikä säh­köi­ses­sä muodossa.

    Toi­mi­vat ja moni­puo­li­set kir­jas­tot ker­to­vat rik­kaas­ta kult­tuu­ris­ta ja hyvinvointivaltiosta.

    Jul­ki­set pal­ve­lut on sopeu­tet­ta­va ole­mas­sa ole­viin resursseihin. 

    Ja joka tapauk­ses­sa muu­ta­mas­sa vuo­des­sa mark­ki­noil­le tulee spo­ti­fyn kal­tai­sia kir­ja­pal­ve­luis­ta ja fyy­sis­ten kir­jo­jen, kir­ja­kaup­po­jen ja kir­jas­to­jen mää­rä tulee romahtamaan.

    Kyse on enään sii­tä olem­me­ko edel­lä­kä­vi­jöi­tä vai perässähiihtäjiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Timo:
    Tämä:

    On hel­po­tet­ta­va ansio­tu­lo­jen ja sosi­aa­li­tur­van yhdistämistä”

    On ihan oikeas­ti mys­ti­nen jut­tu. Nimit­täin kuta­kuin­kin 100% päät­tä­jis­tä on pit­kään ollut asias­ta samaa miel­tä. Sil­ti mitään ei tapah­du. Vaik­ka halua, aina­kin lausun­nois­sa, on ollut jo vuosia. 

    Kaik­ki alle­kir­joit­ta­vat tavoit­teen, mut­ta joil­le­kin eivät kel­paa mit­kään keinot.

    AY-vasem­mis­to vas­tus­taa perus­tu­loa, kos­ka sehän vähen­täi­si ay-liik­keen val­taa, kun lii­ton työt­tö­myys­kas­saan kuu­lu­mi­nen ei oli­si­kaan enää ehdot­to­man vält­tä­mä­tön­tä jokai­sel­le tol­kuis­saan ole­val­le ihmi­sel­le. Samal­la taval­la ne Loi­maan kas­saa­kin vas­tus­ti­vat. (Jos se nyt on olen­nais­ta, niin minä kuu­lun kyl­lä liit­toon, kos­ka työ­ka­ve­ri­ni­kin kuuluvat.)

    Osa por­va­reis­ta aina kan­san­edus­ta­ja­ta­sol­le asti taas on maa­il­maa tyn­ny­ris­tä kat­so­via mora­lis­te­ja, joi­ta kau­his­tut­taa aja­tus sii­tä, että perus­tu­lo­jär­jes­tel­mäs­sä “rahaa sai­si teke­mät­tä mitään”. Ihan kuin ei nyky­ään sai­si. Hyvää teki­si näil­le­kin olla välil­lä toi­meen­tu­lo­tuel­la, niin tie­täi­si­vät miten se sys­tee­mi toimii.

    Ja sit­ten meil­lä on vie­lä ne äänek­käät tyy­pit, joi­den mie­les­tä perus­tu­lon pitäi­si olla niin iso, jot­ta työs­tä voi­si aina halu­tes­saan kiel­täy­tyä. Eipä siis ole mikään ihme, että asian tii­moil­ta ei juu­ri tapah­du edis­tys­tä, kun ilmei­nen rat­kai­su moniin kan­nus­tin­louk­kui­hin on täl­lä taval­la mah­dot­to­mas­sa tilassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. En täs­sä tois­ta Vihe­rins­siä (Vihe­rins­si kir­joit­ti 13.6.2013 kel­lo 14:57). Sen ver­ran perus­teel­li­nen kir­joi­tus oli.

    En minä­kään tar­koit­ta­nut ettei­kö kor­kea­palk­kai­sia ero­tet­tai­si jos hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa on huono.

    Myös tar­koit­taes­sa­ni pärs­tä­ker­roin­ta erot­ta­mi­sen (piilo)perusteena en tar­koit­ta­nut hyvän yhteis­hen­gen pilaa­jaa vaan enem­män hen­ki­löä joka ei osal­lis­tu nuo­les­ke­luun ja on saa­nut sik­si huo­non pärstäkertoimen.

    Sii­nä olen täy­sin samaa miel­tä, että työ­paik­ka jos­sa nuo­les­ke­lua suo­si­taan on yleen­sä huo­nos­ti joh­det­tu, mut­ta ihan suo­ra­vii­vai­ses­ti sel­lai­nen­kin yri­tys voi menes­tyä jos sil­lä on ollut esi­mer­kik­si hyvä mark­ki­na-ase­ma. Voi vie­dä pit­kään että huo­no joh­to saa yri­tyk­sen tuhot­tua. Usein sel­lai­set joh­ta­jat läh­te­vät johon­kin toi­seen fir­maan teke­mään seu­raa­via tuho­jaan ja vas­ta seu­raa­va joh­to saa syyl­li­syy­den edel­li­sen joh­don tulok­sis­ta jos ei ehdi kor­ja­ta tilannetta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. AY-vasem­mis­to vas­tus­taa perus­tu­loa, kos­ka sehän vähen­täi­si ay-liik­keen val­taa, kun lii­ton työt­tö­myys­kas­saan kuu­lu­mi­nen ei oli­si­kaan enää ehdot­to­man vält­tä­mä­tön­tä jokai­sel­le tol­kuis­saan ole­val­le ihmi­sel­le. Samal­la taval­la ne Loi­maan kas­saa­kin vas­tus­ti­vat. (Jos se nyt on olen­nais­ta, niin minä kuu­lun kyl­lä liit­toon, kos­ka työ­ka­ve­ri­ni­kin kuuluvat.)”

    Kukaan ei ole esit­tä­nyt miten ansio­si­don­nai­nen ja perus­tu­lo yhteensovitetaan.

    Toden­nä­köi­ses­ti pyri­tään sii­hen, että ansio­si­don­nais­ta saa­va ei saa perustuloa

    Se tekee ansio­si­don­nai­ses­ta erit­täin epäedullisen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. pyra­mi­dit eivät kan­na­ta:
    Krii­si iski Lat­vi­aan vie­lä kovem­min kuin Kreik­kaan, mut­ta Lat­via leik­ka­si pois kol­man­nek­sen jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kois­ta ja mui­ta meno­ja. Maa on jo nous­sut pal­jon ja kan­sa pal­kit­si libe­raa­li­pää­mi­nis­te­rin leik­kauk­sis­ta kah­del­la uudel­la vaa­li­voi­tol­la krii­siai­ka­na. Onko kan­sa väärässä? 

    Lat­vian tuo­reim­mis­sa, tois­sa­syk­syi­sis­sä vaa­leis­sa suu­rim­mak­si puo­lu­eek­si kyl­lä­kin nousi vasem­mis­to­lai­nen oppo­si­tio­puo­lue, joka vas­tus­taa tämän pää­mi­nis­te­rin talous­po­li­tiik­kaa. Kos­ka puo­lue kui­ten­kin kan­sal­li­suus­po­li­tii­kas­saan suh­tau­tuu hyvin myön­tei­ses­ti maan venä­läis­vä­hem­mis­töön, se jäi oppo­si­tioon; se ei onnis­tu­nut löy­tä­mään hal­li­tus­kump­pa­nei­ta, kos­ka kan­sal­li­suus­po­li­tiik­ka on niin räjäh­dys­herk­kä asia Lat­vias­sa. Syis­tä, jot­ka eivät miten­kään lii­ty talouspolitiikkaan.

    Tämä väi­te­tys­ti “kan­san pal­kit­se­ma” pää­mi­nis­te­ri puo­luei­neen taas oli vaa­lien yli­voi­mai­ses­ti suu­rin häviä­jä. Hän sai kui­ten­kin tai­teil­tua itsel­leen jat­ko­kau­den otta­mal­la hal­li­tuk­seen maan enti­sen pre­si­den­tin perus­ta­man uuden rötös­her­ra­vas­tai­sen oikeis­to­puo­lu­een, joka myös kuu­lui vaa­lien menes­ty­jiin (ja meni itse asias­sa pää­mi­nis­te­rin omas­ta puo­lu­ees­ta ohi heti näis­sä ensim­mäi­sis­sä vaaleissaan).

    Jos Lat­vias­sa oli­si Suo­men nykyi­nen poliit­ti­nen kult­tuu­ri, jos­sa suu­rim­man puo­lu­een puheen­joh­ta­jas­ta tulee aina pää­mi­nis­te­ri, tämä “kan­san pal­kit­se­ma” pää­mi­nis­te­ri ei oli­si Lat­vian pää­mi­nis­te­ri. Jos Suo­mes­sa taas oli­si tapah­tu­nut samoin kuin Lat­vias­sa, Suo­men pää­mi­nis­te­ri oli­si täl­lä het­kel­lä Mari Kiviniemi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. az: Mik­si esi­mer­kik­si ette pyri kehit­tä­mään poliit­tis­ta ja talou­del­lis­ta ajat­te­lua pysy­väs­ti avoi­mel­la wiki­pe­dian mal­lil­la, jos­sa vir­hei­tä kor­jat­tai­siin ja kan­nus­tin­lou­kun kal­tai­sia ongel­mia deba­toi­tai­siin, läh­de­vii­tey­tet­täi­siin, vai­ku­tuk­sia las­ket­tai­siin jne. kriittisesti? 

    Var­maan puo­lu­een ikä­ra­ken­ne vai­kut­taa siten, että tätä ei pide­tä ykkösprio­ri­teet­ti­na? Toi­vot­ta­vas­ti pian.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Eri­kois­ta että ase­vel­vol­li­suut­ta ei mai­ni­ta lis­tas­sa­si ollen­kaan. Sekö ei mak­sa kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti? Joku irvi­leu­ka­han sanoi että että nyt tapah­tu­nut ase­vel­vol­li­suu­den lyhe­ne­mi­nen kah­del­la vii­kol­la on mer­kit­tä­väm­pi toi­men­pi­de kuin hal­li­tuk­sen koko sopeut­ta­mis­toi­met yhteensä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Eri­kois­ta että ase­vel­vol­li­suut­ta ei mai­ni­ta lis­tas­sa­si ollen­kaan. Sekö ei mak­sa kansantaloudellisesti? 

      Lue­pa tarkemmin:

      Tuli­si pääs­tä opin­toi­hin ilman tah­don­vas­tai­sia väli­vuo­sia, opin­nois­ta val­mis­tua nopeam­min, ase­vel­vol­li­suu­den laa­juut­ta ja kes­toa supis­taa, sai­rause­läk­keel­le jou­tu­mis­ta ehkäis­tä, eläk­keel­le­siir­ty­mis­tä myöhentää.”

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Perus­tu­lo rat­kai­si­si mon­ta ongelmaa.

    Riit­tä­vä mää­rä oli­si sama mitä nyt­kin mak­se­taan, joka tapauk­ses­sa, kol­men eri luu­kun kautta.

    Nyt työ­tön yksi­ne­lä­jä hakee työt­tö­myys­tur­van, asu­mis­tuen ja toi­meen­tu­lo­tuen. Sen mää­rä riip­puu tilan­tees­ta ja paik­ka­kun­nas­ta. Kui­ten­kin luok­kaa 700 euroa per kk (net­to).

    Kela, TE-toi­mis­tot ja kun­tien sosi­aa­li­toi­met hoi­ta­vat tätä byrokratiaa.

    Jos toi­nen tuki nousee, toi­ses­ta vie­dään pois.

    Perus­tu­lo mak­sa­tet­tai­siin Kelan kaut­ta, kun­tien toi­meen­tu­lo­tu­ki lak­kau­tet­tai­siin koko­naan, kuten myös asumistuki.

    TE-toi­mis­tot kes­kit­tyi­si­vät koko­naan työ­mark­ki­noi­hin, kun­tien sosi­aa­li­toi­met oikei­siin sosi­aa­lion­gel­miin ja Kela hoi­tai­si perus­tu­lon mak­su­lii­ken­teen ja valvonnan.

    Nyt­hän tätä arpa­pe­liä pela­taan TE-toi­mis­tois­sa ja sosi­aa­li­toi­mes­sa, että kuka saa oikei­den mihin­kin tukeen. Se on resurs­sien tuhlaamista.

    Perus­tu­lo oli­si vaik­ka se 600–700 euroa kuu­kau­des­sa, joka jo nyt mak­se­taan, joka tapauk­ses­sa mikä­li täyt­tää ehdot. Sen lisäk­si sai­si teh­dä tiet­tyyn tulo­ra­jaan saak­ka vapaas­ti töitä.

    Käy­tän­nös­sä­hän dema­rit vas­tus­taa tätä sik­si, että näis­sä kol­mes­sa viras­tos­sa on lii­kaa dema­rei­den äänes­tä­jiä ja hei­dän reak­tio­ta pelätään.

    Minä olen ollut jokai­sel­la luu­kul­la ja koko nykyi­nen jär­jes­tel­mä on teho­ton. Se ei yksin­ker­tai­ses­ti kan­nus­ta teke­mään mitään. Niin hul­lul­ta kuin se kuul­los­taa, on parem­pi vain suh­teut­taa omat menon­sa sii­hen työ­mark­ki­na­tu­keen ja tyy­tyä koh­ta­loon­sa. Näin elä­mä pysyy rai­teil­laan, vähät las­kut saa mak­set­tua ja ruo­kaa­kin ostet­tua. Elä­mä on siis ennustettavaa.

    Jos menet teke­mään sen vir­heen että menet töi­hin vaik­ka päi­väk­si vii­kos­sa, saat odo­tel­la tuki­pää­tös­tä 3–4 viik­koa. Luul­ta­vim­min tuet+palkka on vähem­män kuin oli ennen töi­hin mene­mis­tä. Toden­nä­köi­sim­min myös las­kusi ennät­tä­vät erään­tyä ja jou­dut mak­sa­maan kor­ko­ja, vain sik­si että jär­jes­tel­mä on hidas ja tehoton.

    Esi­mer­kik­si Tam­pe­reel­la tar­vit­see uusia työn­ha­ku ker­ran vuo­des­sa, ja sen­kin kai voi nyky­ään teh­dä netis­sä. Itse työk­kä­ris­sä ei tar­vit­se käy­dä, mitään ei vel­voi­te­ta teke­mään. Ainut yhteys TE-toi­mis­toon on satun­nai­set säh­kö­pos­ti­vies­tit TE-toi­mis­tol­ta, jois­sa mai­nos­te­taan koulutuksia.

    Miten tämä ero­aa perustulosta? 

    No siten, että perus­tu­lo­mal­lis­sa voi­si teh­dä myös pät­kä­töi­tä, ilman että tulee kat­kok­sia tukien mak­sa­mi­seen ja jou­tuu vel­ka­van­keu­teen sen vuok­si että tekee töitä.

    Nyky­ään net­to­na mak­se­taan 520 euroa työt­tö­myys­kor­vaus­ta, 360 euroa toi­meen­tu­lo­tuen perus­osaa ja 220 euroa asu­mis­tu­kea. Tosin toi­meen­tu­lo­tu­kea et saa tuo­ta 360 euroa, jos saat työt­tö­myys­tu­kea ja asu­mis­tu­kea. Joten käy­tän­nös­sä sum­ma on 520+(asumistuki riip­puu asun­nos­ta ja elämäntilanteesta)+(toimeentulotukea jos täyt­tää ehdot).

    Jos elät pari­suh­tees­sa ja asut­te saman katon alla ja toi­nen on töis­sä, saat vain tuon 520 euroa työt­tö­myys­kor­vaus­ta. Asu­mis­tu­kea ja toi­meen­tu­lo­tu­kea ei tule. Tai, no sent­te­jä voi­si toi­meen­tu­lo­tu­ke­na herua, mut­ta ei ole sen kuit­ti­här­del­lin arvoista.

    Nykyi­nen jär­jes­tel­mä tekee ihmi­sis­tä kat­ke­ria ja pas­sii­vi­sia, eikä se kan­nus­ta teke­mään yhtään mitään.

    Opis­ke­li­ja­na ole­mi­nen on kesää lukuu­not­ta­mat­ta huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa, kuin työt­tö­mä­nä ole­mi­nen. Kesäl­lä kun mak­se­taan tasan nol­la euroa. Toi­meen­tu­lo­tu­kea ei mak­se­ta, jos et ole nos­ta­nut edel­li­sen luku­vuo­den aika­na opin­to­lai­naa vii­meis­tä sent­tiä myö­ten. Näin pako­te­taan nuo­ret vel­kaan­tu­maan ja elä­mään velak­si, ellei kesä­töi­tä saa. Ja kaik­ki­han tie­tää ettei nii­tä todel­la­kaan ole lähes­kään kaikille.

    Jokai­sel­la pitää olla oikeus sel­lai­seen elä­mään, jos­sa kuu­kausi­bud­je­tin voi teh­dä etu­kä­teen. On täy­sin jär­je­tön­tä, että jär­jes­tel­män tehot­to­muu­den vuok­si las­kut menee perin­tään ja kukaan ei kor­vaa kor­ko­ja ja kulu­ja kun näin käy.

    Eikä suu­ret ikä­luo­kat tajua mil­lais­ta nyky­ajan työ­mark­ki­noil­la on. Ennen van­haan kun töi­tä oli teh­tä­väk­si, ei ollut konei­ta ja auto­maa­tio­ta. Ennen oltiin samal­la ton­til­la 30 vuot­ta ja yli­kin, enää ei olla. Hyvä jos vuo­den saa olla kerrallaan. 

    Sii­tä vaan kokei­le­maan nol­la­so­pi­muk­sel­la elämistä. 

    Koros­tan, että työt­tö­män ei Suo­mes­sa jo nyt tar­vit­se teh­dä yhtään mitään, jos hän ei niin halua (eikä kan­na­ta, vaik­ka haluai­si ellei saa vaki­tuis­ta tai vähin­tään 50 % tun­neis­ta). Käy­tän­nös­sä ainut ero perus­tu­lo­mal­liin on se, että nyt pitää asioi­da kol­mes­sa virastossa.

    Työt­tö­mien kurs­sit­ta­mi­nen ja kou­lu­tuk­set ovat käy­tän­nös­sä vain tulon­siir­toa val­tiol­ta ammat­ti­kou­luil­le ja tämän arvo kan­san­ta­lou­del­le on pyö­reä nol­la. Kurs­sil­ta kurs­sil­le, kou­lu­tuk­ses­ta kou­lu­tuk­seen, mikään ei muu­tu ja han­kit­tu­jen tai­to­jen arvos­tus työ­elä­mäs­sä työ­nan­ta­jien suun­nal­ta mones­ti myös pyö­reä nolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Eikun luin huo­li­mat­to­mas­ti, oli­han se siel­lä, pahoit­te­lu­ni. Mut­ta siis: ase­vel­vol­li­suu­den 2 vii­kon lyhen­tä­mi­nen voi hyvin­kin olla vai­kut­ta­vam­pi toi­men­pi­de kuin kaik­ki muut hal­li­tuk­sen­tem­put yhteensä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Kuvi­tel­laan­pa kylä, joka sat­tu­mal­ta löy­tää alu­eel­taan jät­ti­mäi­sen vil­ja­luo­lan. Kylä­läi­set lopet­ta­vat heti vil­je­lyn. Ajan myö­tä yhä suu­rem­pi osa vil­jan ener­gias­ta kuluu sen hake­mi­seen, kos­ka vil­jan­ha­ku­mat­ka kas­vaa. Nok­ke­lim­mat kylä­läi­set kehit­tä­vät vähem­män ener­gi­aa kulut­ta­via tapo­ja saa­da vil­ja ulos luo­las­ta, mut­ta net­toe­ner­gia pie­ne­nee sii­tä huo­li­mat­ta hitaas­ti ja var­mas­ti. Lopul­ta kylä­läi­set eivät enää pys­ty tuo­maan vil­jaa luo­lan suulle. 

    Sanan ”vil­ja” voi kor­va­ta sanal­la ”öljy” tuos­sa edel­li­ses­sä kap­pa­lees­sa, kos­ka öljy on talous­kas­vul­le kuin vil­ja ihmi­sel­le. Mark­ki­na­ta­lous toi­mii niin, että par­haim­mat ja hal­vim­mat resurs­sit käy­te­tään ensin. Onko se aina se opti­maa­li­sin tapa? Ei aina­kaan sit­ten kun parem­pi puo­li­kas resurs­seis­ta käy­tet­tiin ja ei inves­toi­tu kor­vaa­van resurs­sin hyödyntämiseen?

    Ihmis­kun­ta löy­si 1700-luvul­la onnen­kan­ta­moi­se­na hui­kean mää­rän mui­nais­ta aurin­koe­ner­gi­aa. Täs­tä alkoi talous­kas­vu. Kau­ka­na tule­vai­suu­des­sa ei ole se aika, kun olem­me käyt­tä­neet sii­tä fos­sii­lie­ner­gian mää­räs­tä, jon­ka iki­nä tulem­me käyt­tä­mään. Tämä ensim­mäi­nen puo­li­kas on net­toe­ner­gial­taan parem­pi ja sen jäl­keen tuo­tan­to las­kee ja laa­tu heikkenee. 

    Öljyn hin­ta on nelin­ker­tais­tu­nut alle 10 vuo­des­sa, syy­nä ei ole OPEC vaan ale­ne­van raja­hyö­dyn laki. Kun tuo­te­tun fos­sii­lie­ner­gian mää­rä kään­tyy las­kuun, ei talous enää kas­va. Uusiu­tu­va ener­gia ei pys­ty liki­main­kaan kor­vaa­maan fos­sii­lis­ta jo pel­käs­tään ener­gia­jär­jes­tel­män iner­tian vuok­si – olem­me aut­ta­mat­ta myö­häs­sä. Lius­ke- ym. muut epä­ta­val­li­set esiin­ty­mät eivät lopul­ta pelas­ta elin­ta­soam­me, sil­lä niis­sä net­toe­ner­gia pie­ne­nee nopeas­ti. Lius­ke­kaa­sun­kin hin­ta nousee lähi­vuo­si­na rajus­ti, kun “märim­mät” nes­te­mäi­siä sivu­tuot­tei­ta sisäl­tä­vät kai­vot on käytetty. 

    Kehit­ty­vä maa­il­ma syr­jäyt­tää mei­tä mark­ki­noil­ta: öljyn kulu­tus on jo lähes vuo­si­kym­me­nen alen­tu­nut län­si­mais­sa ja lisään­ty­nyt kehit­ty­vis­sä mais­sa. Kan­sain­vä­li­nen talous onkin menos­sa koh­ti nol­la­sum­ma­pe­liä, jos­sa Kii­na voit­taa ja Euroop­pa hävi­ää. Epäe­dul­li­nen väes­tö­ra­ken­ne ja suu­ri jul­ki­nen vel­ka lisää­vät haas­tei­tam­me. Teol­lis­ta tuo­tan­toa on jo pit­kään ulkois­tet­tu suu­ren resurs­si­te­hok­kuu­den ja kor­kei­den palk­ko­jen län­si­mais­ta Kii­naan ja mui­hin mai­hin, jois­sa tilan­ne on juu­ri päin­vas­toin. Tämä nopeut­taa raa­ka-ainei­den hinn­an­nousua ja aiheut­taa län­si­mais­sa palk­ko­jen las­ku­pai­net­ta, joka näkyy mm. työt­tö­myy­te­nä ja kor­kean tuot­ta­vuu­den työn kor­vau­tu­mi­se­na alhai­sem­man palk­ka­ta­son työllä.

    Ener­gia ei ole ainut asia, jos­sa talous­kas­vun rajat ovat pian vas­tas­sa. Metal­lien ja mine­raa­lien lou­hi­mi­sen tuo­tan­to­tek­no­lo­gia kehit­tyi 1900-luvul­la niin, että hin­nat las­ki­vat kes­ki­mää­rin 1,4 % vuo­des­sa. Räjäh­dys­mäi­ses­ti kas­va­nut kulu­tus vuo­si­tu­han­nen vaih­tees­ta läh­tien on kui­ten­kin muut­ta­nut tilan­teen pysy­väs­ti ja usei­den metal­lien koh­dal­la enem­män kuin kom­pen­soi­nut 1900-luvun hin­nan­alen­tu­mi­sen, kos­ka esiin­ty­mät hei­ken­ty­vät koko ajan ja lisäk­si nii­tä jou­du­taan hyö­dyn­tä­mään yhä kal­liim­mal­la ener­gial­la. Yhtä­lö muo­dos­tuu ongel­mak­si talouskasvulle.

    Talous­kas­vu ei ole olen­nai­ses­ti pys­ty­nyt kyt­key­ty­mään irti ainees­ta ja ener­gias­ta, joten ainee­ton talous­kas­vu on hai­hat­te­lua. Kehit­ty­vän maa­il­man kau­pun­gis­tu­mi­nen ja kes­ki­luok­kais­tu­mi­nen, pitää huo­len sii­tä, että hal­po­jen resurs­sien aika on ohi. 

    Talous­kas­vu lop­puu ensin Euroo­pas­sa mones­ta­kin syys­tä. Yksi vähi­ten huo­mio­ta saa­nut asia on Euroo­pan koko ajan kas­va­va nettoenergiantuonti.

    Talous­kas­vu on ohi pian sen jäl­keen, kun fos­sii­lie­ner­gian “tuo­tan­to” kään­tyy las­kuun ja se aika ei ole kau­ka­na. Hii­len kas­va­va kulu­tus ei pys­ty täy­sin kom­pen­soi­maan öljyä, jon­ka kulu­tus kään­ty­nee las­kuun pian. Kaa­su on hiu­kan parem­pi kor­vi­ke, mut­ta ei sitä­kään ikui­ses­ti rii­tä — halvalla.

    Olen kir­joit­ta­nut näis­tä asiois­ta enem­män mm. täällä:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/10/maailmantalous-vaipumassa-taantumaan/#.UboAY-dSioM

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/05/19/miksi-kupariesineita-kaivonkansia-ja-katalysaattoreita-varastetaan-koko-ajan-enemman/#.UboAf-dSioM

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen esit­tä­nyt sel­vi­tyk­ses­sä hah­mo­tel­ma perus­tu­los­ta jos­kus kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, miten ansio­si­don­nai­nen ja perus­tu­lo yhdis­te­tään. Ansio­si­don­nai­nen nettoutetaan.

    En ole ihan var­ma net­tou­tus ‑ter­mis­tä mut­ta luu­len ole­va­ni samoil­la linjoilla.
    Itse olen miet­ti­nyt nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron ja vapaan kil­pai­lun työttömyysvakuutus(ansiosidonnainen) ‑sys­tee­min yhdis­tel­mää. Val­tio voi­si olla muka­na joko yhte­nä vakuut­ta­ja­vaih­toeh­to­na (vähän ruot­sin kan­sa­ne­lä­ke­mal­lin mukaaan) tai subventoimassa/tasaamassa syn­ty­viä ala­koh­tai­sia mak­sue­ro­ja. Täl­löin jokai­nen sai­si itse vali­ta aikoo­ko pär­jä­tä perus­tur­val­la (pel­käl­lä nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron sum­mal­la) vai halu­aa­ko sii­hen pääl­le vakuut­taa itsensä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Olen esit­tä­nyt sel­vi­tyk­ses­sä hah­mo­tel­ma perus­tu­los­ta jos­kus kak­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, miten ansio­si­don­nai­nen ja perus­tu­lo yhdis­te­tään. Ansio­si­don­nai­nen nettoutetaan.

    Enpä löy­tä­nyt tuo­ta 20 vuot­ta van­haa hahmotelmaa

    Vih­rei­den per­su­lo­mal­lis­sa­kin asian on sivuu­tet­tu vain yhe­del­lä lauseella

    Ei kovin vakuut­ta­va esitys

    Ansio­si­don­nai­set etuu­det sovi­tet­tai­siin perus­tu­lo­jär­jes­tel­mään siten, että käteen jää­vät tulot säi­ly­vät nykyisellään.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Kyl­lä saa olla onnel­li­nen täl­lai­ses­sa maas­sa, jos­sa “intel­lek­tuel­lit” vaa­ti­vat sosia­lis­tis­ta perus­tu­loa, maa­han­muut­toa kehi­tys­mais­ta, kehi­ty­sa­vun nos­ta­mis­ta, maan­puo­lus­tuk­sen hei­ken­tä­mis­tä jne. rat­kai­suk­si nykyi­siin ongel­miin. Oikein tunk­kai­nen tuu­lah­dus 70-luvun henkeä!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Jokai­sel­la pitää olla oikeus sel­lai­seen elä­mään, jos­sa kuu­kausi­bud­je­tin voi teh­dä etukäteen.

    Täs­sä tär­kein perus­te perus­tu­lon puo­les­ta. Tuen mää­rä ei ole ollen­kaan yhtä tär­keä asia kuin se, että sys­tee­mi toi­mii ennus­tet­ta­vas­ti, luo­tet­ta­vas­ti ja tasapuolisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Aki Suok­ko: Talous­kas­vu lop­puu ensin Euroo­pas­sa mones­ta­kin syys­tä. Yksi vähi­ten huo­mio­ta saa­nut asia on Euroo­pan koko ajan kas­va­va nettoenergiantuonti.

    Talous­kas­vu on ohi pian sen jäl­keen, kun fos­sii­lie­ner­gian “tuo­tan­to” kään­tyy las­kuun ja se aika ei ole kaukana. 

    Kat­so­taan­pa paria käy­rää, jois­ta näkyy maa­il­man BKT ja maa­il­man BKT hen­keä koh­ti tähä­nas­ti­sen his­to­rian aika­na. Loga­rit­mi­sel­la astei­kol­la, kos­ka muu­ten koko käy­rä meni­si ruu­dul­ta ulos. Nyt pitäi­si uskoa, että näi­den käy­rien vii­mei­sen parin mil­li­met­rin aika­na on jokin peruut­ta­mat­to­mas­ti nap­sah­ta­nut poikki.

    Kas­vu — niin hui­kea kas­vu, että käy­rä on mel­kein pys­ty­suo­ra — on ihmis­kun­nan his­to­rias­sa ollut luon­nol­li­nen, ole­tusar­voi­nen tila. Jo kau­an ennen kuin öljy löy­tyi. Sitä oli ennen öljyä ja sitä tulee ole­maan öljyn jälkeen.

    Pro­met­heus: Kyl­lä saa olla onnel­li­nen täl­lai­ses­sa maas­sa, jos­sa “intel­lek­tuel­lit” vaa­ti­vat sosia­lis­tis­ta perustuloa, 

    Aika oikeis­to­lai­nen mit­ta­puu saa kyl­lä olla, jos Mil­ton Fried­man on sosialisti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Tom­mi Uscha­nov:
    Aika oikeis­to­lai­nen mit­ta­puu saa kyl­lä olla, jos Mil­ton Fried­man on sosialisti.

    Rahan vas­tik­keet­to­mas­sa jaka­mi­ses­sa ei ole mitään oikeistolaista.

    Toi­saal­ta aika kiin­nos­ta­vaa on tie­tys­ti sekin, että useat vasem­mis­to­lai­set kan­nat­ta­vat näin­kin “oikeis­to­lais­ta” esi­tys­tä. Muis­taak­se­ni tove­ri Uscha­nov on jos­sain mää­ri­tel­lyt itsen­sä ääri­va­sem­mis­to­lai­sek­si, mut­ta niin vain näyt­tää Fried­ma­nin opit käy­vän kaupaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Tom­mi Uscha­nov: Kat­so­taan­pa paria käy­rää, jois­ta näkyy maa­il­man BKT ja maa­il­man BKT hen­keä koh­ti tähä­nas­ti­sen his­to­rian aika­na. Loga­rit­mi­sel­la astei­kol­la, kos­ka muu­ten koko käy­rä meni­si ruu­dul­ta ulos. Nyt pitäi­si uskoa, että näi­den käy­rien vii­mei­sen parin mil­li­met­rin aika­na on jokin peruut­ta­mat­to­mas­ti nap­sah­ta­nut poikki.

    Kas­vu – niin hui­kea kas­vu, että käy­rä on mel­kein pys­ty­suo­ra – on ihmis­kun­nan his­to­rias­sa ollut luon­nol­li­nen, ole­tusar­voi­nen tila. Jo kau­an ennen kuin öljy löy­tyi. Sitä oli ennen öljyä ja sitä tulee ole­maan öljyn jälkeen.

    Nykyi­sel­lä ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vul­la eli 2,9 % vuo­des­sa (ener­gian­ku­lu­tus on muu­ten kas­va­nut suun­nil­leen samaa tah­tia kuin talous jo pit­kän aikaa) ihmis­kun­ta käyt­tää ener­gi­aa 1000 vuo­den pääs­tä aurin­kom­me tuot­ta­man ener­gian tah­dis­sa! Ja 2000 vuo­den pääs­tä tar­vi­taan koko galak­sin ener­gia!! Tämä on aivan eksak­tia fak­taa, jota on koe­tel­tu tuhan­sin eri­lai­sin koejärjetelyin. 

    Talous­kas­vu ilman ener­gian­ku­lu­tuk­sen ja raa­ka-ainei­den kulu­tuk­sen kas­vua on haas­teel­lis­ta jos ei mah­do­ton­ta. His­to­rial­li­nen tren­di ei vali­tet­ta­vas­ti ole tae sii­tä, että myö­hem­min­kin on näin. Kas­vi­huo­ne­pääs­töt­kin kas­voi­vat pit­kän aikaa suun­nil­leen samaa tah­tia ilman että ne oli­vat ongel­ma. Kas­vi­huo­ne­kaa­su­pää­söt ovat olleet ongel­ma juu­ri tuon parin mil­li­met­rin aika­na — haa mikä sat­tu­ma :)!? Isoi­sä­ni 3 % on aivan eri asia maa­pal­lon kan­to­ky­vyl­le kuin minun 3 %:ani. Se ei käy ilmi piir­täes­sä noi­ta loga­rit­mi­sia kas­vu­ku­vaa­jia. Maa­il­man resurs­si­poh­ja ja eko­sys­tee­mi­pal­ve­lut eivät kas­va eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti. Kala­kan­nat ovat toi­nen esi­merk­ki että olem­me nyt tuos­sa paris­sa mil­li­met­ris­sä — isoi­sä­ni isoi­sä ei nii­tä uhan­nut vaik­ka elin­ta­so kas­voi­kin samaa vauh­tia kuin nyt.

    Kivi­kau­ti­sen ihmi­sen oli hel­pom­pi kas­vat­taa 3 % ener­gian­ku­lu­tus­taan, mut­ta seit­se­män mil­jar­dia ihmis­tä on aivan eri asia. 

    Fysii­kan lait päte­vät sil­loin­kin nämä käy­rät kään­ty­vät las­kuun. Suo­sit­te­len luke­maan kali­for­nian fysii­kan pro­fes­so­ri Tom Murp­hyn kir­joi­tuk­sen aiheesta:
    http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2011/07/galactic-scale-energy/

    Muu­ten­kin suo­sit­te­len luke­maan tuo­ta Do the math ‑blo­gia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Kas­vu – niin hui­kea kas­vu, että käy­rä on mel­kein pys­ty­suo­ra – on ihmis­kun­nan his­to­rias­sa ollut luon­nol­li­nen, ole­tusar­voi­nen tila. 

    Kuvaa­ja on juu­ri sel­lai­nen kuin sen halu­taan­kin olevan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Talous­kas­vun lop­pu­mi­ses­ta puh­taas­ti öljyn perusteella:
    1800-luvul­la vas­taa­vaa vii­voi­ti­na­na­lyy­siä käyt­täen oli­si pääs­syt sel­lai­seen lop­pu­tu­lok­seen, että talous­kas­vu tys­sää vii­meis­tään sii­hen, että kaik­kien kau­pun­kien kes­kus­tat huk­ku­vat lii­ken­teen kas­vun takia hevosenpaskaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Tom­mi Uscha­nov: Kat­so­taan­pa paria käy­rää, jois­ta näkyy maa­il­man BKT ja maa­il­man BKT hen­keä koh­ti tähä­nas­ti­sen his­to­rian aika­na. Loga­rit­mi­sel­la astei­kol­la, kos­ka muu­ten koko käy­rä meni­si ruu­dul­ta ulos. Nyt pitäi­si uskoa, että näi­den käy­rien vii­mei­sen parin mil­li­met­rin aika­na on jokin peruut­ta­mat­to­mas­ti nap­sah­ta­nut poikki.

    Yksi vah­va mie­li­ku­va jäi Tykit Tau­dit ja Teräs ‑kir­jaa aikoi­naan lukies­sa: Homo Sapiens ‑lajin 50 000 vuot­ta sit­ten n.s. Suu­res­ta Hyp­päyk­ses­tä alka­nut leviä­mis­hyö­ky saa­vut­ti pal­lom­me vii­mei­set­kin nur­kat aika äsket­täin. Uusi See­lan­ti asu­tet­tiin 1300-luvul­la. Var­si­nai­nen “län­si­mai­nen kult­tuu­ri” löy­si sin­ne 1700-luvul­la ja Papua — uuden Gui­nean sisä­osiin vas­ta 1930-luvul­la, tosin J.Diamondin sijas­ta enem­män McNeill&McNeill’in ver­kot­tu­mi­sen hengessä.

    Käy ihan jär­keen että reu­naeh­dot ovat saat­ta­neet muut­tua jus­tiin­sa niil­lä käy­rän vii­mei­sil­lä mil­li­met­reil­lä. Aina­kin mää­räl­li­sen kas­vun mel­kein pak­ko muut­tua pää­osin laa­dul­li­sek­si, ja on mel­ko lail­la kokei­le­mat­ta mitä kaik­kea sem­moi­nen tuo tullessaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Pro­met­heus: Toi­saal­ta aika kiin­nos­ta­vaa on tie­tys­ti sekin, että useat vasem­mis­to­lai­set kan­nat­ta­vat näin­kin “oikeis­to­lais­ta” esi­tys­tä. Muis­taak­se­ni tove­ri Uscha­nov on jos­sain mää­ri­tel­lyt itsen­sä ääri­va­sem­mis­to­lai­sek­si, mut­ta niin vain näyt­tää Fried­ma­nin opit käy­vän kaupaksi.

    Kamoon, aina­kin itsel­le­ni yksi pää­syy liit­tyä Vih­rei­siin oli jus­tiin­sa nii­den (aina­kin Soi­nin­vaa­ra­lai­sen haa­ran) sijoit­tu­mi­nen oikeis­to-vasem­mis­to ‑akse­lin *ulko­puo­lel­le*.

    Jos oikeis­tol­la on hyviä aja­tuk­sia, käy­te­tään nii­tä. Jos vasem­mis­tol­la on fik­su­ja ideoi­ta, käy­te­tään nii­tä. Hul­lua hirt­täy­tyä johon­kin ideo­lo­gi­aan pel­käs­tään sen kan­ta­man nimi­kyl­tin vuoksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Pro­met­heus:
    Kyl­lä saa olla onnel­li­nen täl­lai­ses­sa maas­sa, jos­sa “intel­lek­tuel­lit” vaa­ti­vat sosia­lis­tis­ta perus­tu­loa, maa­han­muut­toa kehi­tys­mais­ta, kehi­ty­sa­vun nos­ta­mis­ta, maan­puo­lus­tuk­sen hei­ken­tä­mis­tä jne. rat­kai­suk­si nykyi­siin ongel­miin. Oikein tunk­kai­nen tuu­lah­dus 70-luvun henkeä!

    Ase­vel­vol­li­suus ja mas­sa-armei­ja ne vas­ta ovat­kin tuu­lah­dus menneisyydestä.

    Puo­lus­tus­voi­mien sel­vi­tyk­ses­sä vuon­na 2008 todet­tiin, että puo­let Suo­men reser­vis­tä on etu­rin­ta­mal­le kel­paa­mat­to­mia. Täl­lä het­kel­lä nel­jäs­osa varus­mie­his­tä lopet­taa ensim­mäi­sen vii­kon jäl­keen. Pal­ve­luk­ses­sa on myös aivan jär­kyt­tä­väs­ti luppoaikaa.

    Vaik­ka palk­ka-armei­jan kus­tan­nus nousi­si­kin suu­rem­mak­si kuin ase­vel­vol­li­suusar­mei­jan, niin väi­tän että bkt taas nousi­si, kun nuo­ret mie­het voi­si­vat men­nä suo­raan töi­hin opis­ke­lu­jen jäl­keen, ilman ase­vel­vol­li­suu­den aiheut­ta­maa 1–2 vuo­den katkosta.

    Puo­lus­tus­voi­mat oli­si­vat työ­paik­ka­na hou­kut­te­le­vam­pi, jos orga­ni­saa­tio oli­si tehok­kaam­pi ja palk­ka­ta­so parempi.

    Suo­mi tar­vit­see hyvin moti­voi­tu­neen ja tuho­voi­mai­sen palkka-armeijan.

    Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen sodan luon­ne on muut­tu­nut. Mas­sa-armei­jat ovat otta­neet ker­ta toi­sen­sa jäl­keen tur­paan sis­seil­tä. Niin jen­kit kuin neu­kut­kin. Afga­nis­tan, Irak, Syy­ria, Libya, Korea, Vietnam…

    Yhdel­lä mur­ku­lal­la tuho­taan kym­me­nien mil­joo­nien arvoi­nen panssari.

    Ei Suo­mi tar­vit­se paraa­ti­ka­lus­toa, vaan yksin­ker­tais­ta ja tuho­voi­mais­ta kalus­toa, jota voi­daan lii­ku­tel­la nopeas­ti niin kau­pun­gis­sa kuin maastossakin.

    Ilma­puo­lus­tuk­seen pitäi­si panos­taa enem­män, enkä tar­koi­ta lisää kal­lii­ta 70-luvun hor­net­te­ja vaan ilma­tor­jun­taoh­jus­pat­te­rei­ta ja olal­ta lau­kais­ta­via ohjuk­sia. Sen lisäk­si meri­tor­jun­taoh­juk­sia, joi­ta mm. Ruot­si valmistaa.

    Itä­naa­pu­rim­me on vii­me aikoi­na näyt­tä­nyt, että se kyke­nee iske­mään hyvin nopeas­ti. Sik­si meil­lä pitää olla puo­lus­tus­ky­ky, joka kyke­nee vas­taa­maan näi­hin sala­mais­kui­hin. Se on tär­keäm­pää kuin itä­ra­jan jokai­sen sen­tin puolustaminen.

    Suo­men puo­lus­tus­voi­mat tar­vit­se­vat myös nii­tä lah­jak­kai­ta nuo­ria, jot­ka voi­vat uudis­taa orga­ni­saa­tio­ta ja jär­jes­tel­mää. Palk­ka-armei­ja oli­si hou­kut­te­le­vam­pi kuin nykyi­set puolustusvoimat.

    Minä kyl­lä arve­li­sin, että nyky­ajan vaa­ti­muk­set tie­dos­te­taan nykyi­sis­sä Puo­lus­tus­voi­mis­sa parem­min kuin he anta­vat ymmär­tää. Afga­nis­ta­nis­ta on var­mas­ti saa­tu pal­jon tie­toa, jota on ana­ly­soi­tu ja ehkä jopa osit­tain jo sovelletaankin.

    Voi­sin mel­kein väit­tää, että Suo­men puo­lus­tus­voi­mat ovat täl­lä het­kel­lä tehok­kaam­mat ja tuho­voi­mai­sem­mat kuin kos­kaan aiem­min Suo­men historiassa. 

    Jos­pa ihmi­set jos­kus tule­vat jär­kiinn­sä ja lopet­ta­vat sotimisen…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eikö tuo yksi lause ole aika tyh­jen­tä­vä. Mik­si pitää selit­tää monel­la lauseel­la asia joka on seli­tet­tä­vis­sä yhdellä?

    Tuol­lai­set jutut sisä­täl­vät aina tul­kin­nan­va­ran ja sen vuok­si tar­vi­taan kon­kreet­ti­nen mal­li, jol­la asia voi­daan todentaa.

    Huo­ma­sin omas­ta eläk­kees­tä­ni, että minua kuse­tet­tiin ja pahasti .

    Viral­li­ses­ti vakuu­te­taan, että elä­ke naut­tii perus­tus­lain suo­jaa ja jo ansait­tua elä­ket­tä ei lei­ka­ta, mut­ta se osoit­tau­tui val­heek­si vaik­ka pape­ris­sa noin lukeekin .

    Vuo­den 2005 uudis­tuk­ses­sa val­tion elä­ket­tä lei­kat­tiin n 13 % ja sitä oli jo 1994 lei­kat­tu 10 % .

    Älä kuvit­te­le, että uskon enää tuol­lai­sin satuihin.

    Eten­kin kun tie­to leik­kauk­ses­ta sala­taan, suu­rin osa on vain ihme­tel­lyt mik­si elä­ke onkin pie­nem­pi kuin oli ole­tet­tu eikä leik­kauk­ses­ta saa tie­toa kysymälläkään.

    Näin on, kos­ka Keva pois­ti las­ken­ta­sään­nöt sivuil­taan juu­ri kun 50-luku­lai­set, val­tiol­ta ulkois­te­tut alkoi­vat elä­köi­tyä ja puhe­lin­pal­ve­lu sanoo, ettei­vät he osaa ker­toa kaik­kia yksityiskohtia.

    Asia pitäi­si siis sel­vit­tää lais­ta, mut­ta sen pen­ko­mi­nen on jo juris­tin teh­tä­vä, pykä­lä on kir­joi­et­tu niin ettei sii­tä asian pereh­ty­mä­tön asi­na­tun­ti­ja­kan saa selvää.

    Niin­pä minul­le­kin nau­ret­tiin kun elä­ke­tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa ker­roin leikkauksesta.
    Mut­ta kahd­ne vii­kon kulut­tua sain soi­ton, joss apyy­det­tiin anteek­si ja ker­rot­tiin, että olen luke­nut ais­na oikein.

    Ja elä­ke­las­kel­mas­ta eivät käy ilmi leik­kauk­set eivät­kä las­ken­ta­pe­rus­teet vaan ker­ro­taan val­hee­li­se­ti, että kysees­sä on 1994 vapaa­kir­ja indek­soi­tu­na tähän päivään ?

    Kuka uskoo enää tuol­lai­seen lausei­siin , ilmei­ses­ti tyhmät ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Sylt­ty:
    Talous­kas­vun lop­pu­mi­ses­ta puh­taas­ti öljyn perusteella:
    1800-luvul­la vas­taa­vaa vii­voi­ti­na­na­lyy­siä käyt­täen oli­si pääs­syt sel­lai­seen lop­pu­tu­lok­seen, että talous­kas­vu tys­sää vii­meis­tään sii­hen, että kaik­kien kau­pun­kien kes­kus­tat huk­ku­vat lii­ken­teen kas­vun takia hevosenpaskaan.

    Jat­kaak­se­ni tuo­ta ver­tai­lua: tämä pai­kal­li­nen hevo­sen­lan­taon­gel­ma on vaih­tu­nut glo­baa­liin hii­li­diok­si­dion­gel­maan, joka tulee vuo­si­mil­joo­nien aika­na varas­toi­tu­nei­den hii­li­va­ro­jen polt­ta­mi­ses­ta. Rat­kai­sim­me pai­kal­li­sen ongel­man uudel­la, glo­baa­lil­la ongel­mal­la. 300 vuo­den hii­li­ker­ty­mä pol­te­taan 300 sekun­nis­sa, joten ei olla aivan tasapainossa:).

    Kas­va­van maa­il­man­ta­lou­den ja rajal­li­sen maa­il­man suh­de on nyt tai aina­kin lähi­tu­le­vai­suu­des­sa lii­an kor­kea useis­ta eri syis­tä. Emme pää­se talou­del­li­sen toi­min­nan tuot­ta­mia ongel­mia, kuten jät­tei­tä ja resurs­sien lii­ka­käyt­töä, kar­kuun kas­va­mal­la tai edes tehostammalla. 

    Aja­tuk­se­ni eivät todel­la­kaan perus­tu vii­voi­ti­na­na­lyy­siin, vaan mm. talous­kas­vu­mal­lei­hin, jois­sa ener­gia on otet­tu pää­oman ja työn rin­nal­le. Ne nimit­täin selit­tä­vät talous­kas­vun pal­jon parem­min kuin pelk­kä pää­oma ja työ. Ei tar­vit­se tuo­da mitään mal­lin ulko­puo­lel­ta. Kat­so esim. pro­fes­so­rei­den Robert Ayres tai Char­less Hall töitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Tom­mi Uschanov
    Kas­vu – niin hui­kea kas­vu, että käy­rä on mel­kein pys­ty­suo­ra – on ihmis­kun­nan his­to­rias­sa ollut luon­nol­li­nen, ole­tusar­voi­nen tila. Jo kau­an ennen kuin öljy löytyi. 

    Per capi­ta käy­rän kas­vu­han rajoit­tui vii­mei­seen 500 vuo­teen. Mel­ko lyhyt pät­kä ihmis­kun­nan historiasta.
    (en ennus­ta täs­sä mitään)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Ris­to: Per capi­ta käy­rän kas­vu­han rajoit­tui vii­mei­seen 500 vuo­teen. Mel­ko lyhyt pät­kä ihmis­kun­nan historiasta.
    (en ennus­ta täs­sä mitään)

    Ris­ton havain­to on oikea, mut­ta tuo aika­vä­li ei ole vii­mei­set 500 vuot­ta vaan noin 300 vuot­ta. Tämä ei ole hifis­te­lyä, vaan tär­keä point­ti, sil­lä tuo käy­rä alkoi nous­ta teol­li­sen val­lan­ku­mouk­sen (1700-luvul­la) jäl­keen jyr­käs­ti. Teol­li­nen val­lan­ku­mous on nime­no­maan ener­gian käy­tön val­lan­ku­mous. Puus­ta siir­ryt­tiin hiileen.

    Kivi­hii­len löy­tä­mi­nen ava­si hanat sekä riit­toi­suu­del­taan että laa­dul­taan aivan toi­sen­lai­seen polt­toai­nee­seen. Kivi­hii­li aut­toi höy­ry­ko­neen kehit­ty­mis­tä, mis­tä osal­taan joh­ti val­tai­saan talous­kas­vuun, sil­lä höy­ry­ko­ne löy­si tien­sä kai­vos­ten vesien pump­paa­mi­ses­ta mm. juniin ja lai­voi­hin. Toi­nen tär­keä teki­jä oli se, että kivi­hii­li­kok­si palaa kor­keam­mas­sa läm­pö­ti­las­sa kuin puu­hii­li­kok­si, jol­loin teräk­ses­tä tuli arviol­ta kym­me­nen ker­taa kes­tä­väm­pää kuin ennen. Tämä teräk­sen laa­dun paran­tu­mi­nen ei ollut talous­kas­vun kan­nal­ta pie­ni asia. Aina parem­mak­si tilan­ne meni kun löy­det­tiin öljy ja maa­kaa­su, joten moder­ni talous­kas­vu on kes­tä­nyt aina­kin 1900-luvun loppuun

    Täs­sä vie­lä tuo Tom­min lin­kit­tä­mä kuva uudestaan:

    http://www.j‑bradford-delong.net/TCEH/1998_Draft/World_GDP/Image4.gif

    Toi­nen mie­len­kiin­toi­nen asia tuos­ta käy­räs­tä on 1970-luvun jäl­keen, jos­sa se näyt­täi­si kään­ty­vän (se muis­tut­taa s‑käyrää, eli onko luon­nol­li­nen tasan­ne tulos­sa?). Nyt men­nään kyl­lä vie­lä enem­män spe­ku­laa­tion puo­lel­le kuin tuos­sa teol­li­ses­sa val­lan­ku­mouk­sen ja kivi­hii­len kyt­kök­ses­sä, mut­ta jos sal­li­taan niin jat­kan. Maa­il­man­val­ta siir­tyi Englan­nis­ta ja brit­ti-impe­riu­mis­ta Yhdys­val­toi­hin, kos­ka Englan­nin kivi­hii­len tuo­tan­to alkoi las­kea ja Yhdys­val­lois­sa löy­det­tiin hur­jat mää­rät hyvä­laa­tuis­ta öljyä. Yhdys­val­lois­sa tuo­tet­tiin noin sadan vuo­den ajan jät­ti­mäi­set mää­rät erit­täin hal­paa ja hyvä­laa­tuis­ta öljyä, joka siis sii­vit­ti Yhdys­val­lat maa­il­man­val­lak­si. Yhdys­val­lois­sa oli kui­ten­kin öljy­huip­pu 1970-luvul­la (öljy­huip­pu tuli siel­lä aika­naan lähes kaik­kien yllä­tyk­sek­si ja sama on nyt tapah­tu­mas­sa koko maa­il­man osal­ta. Niil­le nau­ret­tiin, jot­ka asi­aa yrit­ti­vät tuo­da esil­le.). Englan­nis­sa, Nor­jas­sa, Sak­sas­sa ja vaik­ka­pa Indo­ne­sias­sa öljy­huip­pu on jo ollut. Itse asias­sa öljyn­tuo­tan­to on las­kus­sa yli puo­les­sa öljyn­tuot­ta­ja­mais­ta. Kun se kään­tyy yhteen­las­ket­tu­na las­kuun niin uskon että tuo Tom­min lin­kit­tä­mä käy­rä alkaa tasaan­tua tasan­teek­si tai jopa kään­tyä las­kuun. Ja usei­den arvioi­den mukaan tuo tuo­tan­to­huip­pu on var­sin lähel­lä. Käsi­tys, että lius­ke-esiin­ty­mät ovat val­lan­ku­mous, perus­tu­vat osin vää­rin­kä­si­tyk­siin. Lius­ke­öl­jyn­tuo­tan­to on kal­lis­tu­nut lujaa vauh­tia (http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/03/liuskeoljykuplan-todellinen-luonne-paljastunut/#.Ubw0kedSioM) ja lius­ke­kaa­su on nyt hal­paa, kos­ka USA:ssa hyö­dyn­ne­tään ns. mär­kiä kaa­su­kai­vo­ja, jois­ta saa­daan arvok­kai­ta nes­te­mäi­siä hii­li­ve­ty­jä jol­loin kaa­sua voi­daan myy­dä hal­val­la. Asian­tun­ti­ja-arvioi­den mukaan nämä “märät” kai­vot tyh­jen­ty­vät vuo­teen 2020 men­nes­sä, jol­loin maa­kaa­sun hin­ta nousee voi­mak­kaas­ti. Vusien 2000–2009 Yhdys­val­tain lius­ke­kaa­su tuli 80 %:ses­ti yhdel­tä ken­täl­tä. Pian jou­du­taan mene­män huo­nom­piin kent­tiin, joi­den tuo­tan­to­pro­fii­lia ei tun­ne­ta kun­nol­la. Voi olla, että lius­ke on uusin muo­to mark­ki­na­kuplas­ta pit­käl­le lis­tal­le vaik­ka­pa tulp­paa­ni­si­pu­li- ja tek­no­kuplan seu­rak­si. Toki on mah­dol­lis­ta, että lius­ke­kaa­sua riit­tää pidem­pään tar­peek­si pie­nin kus­tan­nuk­sin, mut­ta tämän varaan en laskisi.

    Poh­jois-Ame­ri­kan Sioux-inti­aa­nit tajusi­vat “elin­ta­son­sa” tule­van täy­sin bii­so­nis­ta, sil­lä he jär­jes­ti­vät juh­lin­ta­ri­tu­aa­le­ja, jos­sa kiit­ti­vät bii­so­nia. Mik­si me emme jär­jes­tä kii­tos­ri­tu­aa­le­ja fos­sii­li­sel­le energialle?

    Mil­lä fos­sii­li­nen ener­gia kor­va­taan täs­sä nykyi­ses­sä gigant­ti­ses­sa laa­juu­des­sa kun sen tuo­tan­to­mää­rä alkaa kään­tyä las­kuun? Joku minun lisäk­se­ni tääl­lä tote­si­kin, että talous­kas­vua ei ole kos­kaan ollut niin että ener­gian­ku­lu­tus las­kee. Tämä on tot­ta. Mut­ta ei ole kos­kaan tar­vin­nut­kaan, sil­lä olem­me aina löy­tä­neet uuden ener­gia­läh­teen, joka on parem­pi kuin edel­li­nen. Nyt tämä ket­ju on kat­kea­mas­sa. Tätä soi­sin monen miet­ti­vän. Olen jon­kin ver­ran asi­aa poh­ti­nut ja aina­kaan minun sil­min se ei hel­pol­ta näy­tä. Toi­vot­ta­vas­ti olen väärässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Pitää vie­lä lisä­tä tuo­hon elä­keon­gel­maan, että jos tar­koi­tus oli lei­ka­ta yli­kor­kei­ta eläk­kei­tä niin mik­si edut säi­lyi­vät vir­ka­mie­hil­lä ja poliitikoilla ?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Rupe­sin Mik­ko Kivi­ran­nan kom­men­tin ja muu­ta­mien taan­nois­ten blog­gaus­ten poh­jal­ta kir­joit­ta­maan aja­tuk­sia ylös, mitä on mai­nit­tu vih­reys, soi­nin­vaa­ra­lai­suus. Sit­ten hävi­si­kin vii­si tun­tia aja­tus­ten seu­ra­tes­sa toi­si­aan. Lähe­tän nyt kui­ten­kin, kun ker­ran kir­joi­tin. Luke­koon, ketä kiinnostaa.

    Vih­reät ovat ja ovat aina olleet sel­keäs­ti vasem­mis­to­lai­nen puo­lue. Voi­ma­suh­teis­ta kuvan antaa vuo­den 2006 pre­si­den­tin­vaa­lit, jois­sa kyse­ly­jen perus­teel­la 85% vih­reis­tä äänes­ti toi­sel­la kier­rok­sel­la Tar­ja Halos­ta ja vain 15% Sau­li Nii­nis­töä. Osmo äänes­ti Niinistöä.
    Jos vih­reät hajoai­si­vat, kas­vai­si vasem­mis­to­lii­ton kan­na­tus huo­mat­ta­vas­ti, SDP:n ja kokoo­muk­sen kan­na­tus hie­man. Kokoo­mus on kau­ka­na sii­tä kon­ser­va­tii­vi­ses­ta puo­lu­ees­ta, mitä se vie­lä pit­käl­ti oli vih­rei­den syn­ty­ai­ka­na. “Soi­nin­vaa­ra­lai­sen sii­ven” voi­si vih­rei­den hajo­tes­sa ennus­taa löy­tä­vän vähem­mis­tön muka­na uuden poliit­ti­sen kotin­sa kokoo­muk­sen vih­reäs­tä sii­ves­tä. Kokoo­muk­sen vih­reä sii­pi on nyky­ään mer­kit­tä­väm­pi poliit­ti­nen voi­ma kuin vih­rei­den reaa­li­po­liit­ti­nen. Joten jos nämä kak­si poik­ki­leik­kaa­vat aat­teel­li­ses­ti, niin mik­si vali­ta vih­reät? (Kysy­mys on toki hyvin hypo­teet­ti­nen, jos on jo valinnut).

    Vasem­mis­to­lii­ton ja vih­rei­den nykyi­ses­tä lähei­syy­des­tä antaa hyvän kuvan vasem­mis­ton äsket­täi­nen puo­lue­ko­kous. Puo­lue lin­ja­si tär­keim­mik­si pain­opis­teik­seen ydin­voi­man vas­tai­suu­den, kas­vis­syön­nin edis­tä­mi­sen ja perus­tu­lon. Vasem­mis­ton ja vih­rei­den poliit­ti­sia ohjel­mia ana­ly­soi­nut Vil­le Per­naa on toden­nut, ettei puo­luei­ta ohjel­mien valos­sa enää juu­ri ero­ta toi­sis­taan. Vas­taa­van työn teh­nee­nä aja­tuk­seen on help­po yhtyä. Myös puo­luei­den ehdok­kai­den vaa­li­ko­ne­vas­tauk­set kor­re­loi­vat vah­vas­ti. Kun taan­noi­ses­sa A‑Studiossa jou­kol­ta vasem­mis­to­nuo­ria kysyt­tiin, mikä puo­luei­ta erot­taa, oli vas­taus: “Höhö­höh Soi­nin­vaa­ra höhöh­höh­höö” (lähes kir­jai­mel­li­nen lainaus).

    Mis­tä vih­rei­den his­to­rial­li­nen kan­na­tuk­sen nousu sit­ten 1980–1990 luku­jen tait­teen tie­noil­la tuli? Jos täs­tä on jos­kus teh­ty kat­ta­va tut­ki­mus, niin viit­teen ottai­sin kii­tol­li­se­na vas­taan. Ver­taa tut­ki­muk­set perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­ja­siir­ty­mis­tä kes­kus­tas­ta, aiem­mis­ta nuk­ku­vis­ta, SDP:stä, kokoo­muk­ses­ta, ja hie­man myös vasem­mis­to­lii­ton duu­na­ri­sii­ves­tä, pää­osin miehiä.
    Ajal­li­ses­ti vih­rei­den kan­na­tuk­sen nousu osuu yksiin kom­mu­nis­min kuo­le­man ja SKDL:n hajoa­mi­sen kans­sa. Puo­lei­den tuon­ai­kais­ten kan­nat­ta­ja­siir­ty­mien koko­luok­ka on mit­ta­luo­kal­taan kor­re­loi­va (ei toki yhte­ne­vä). Vih­rei­den 1990-luvun alun peri­aa­teoh­jel­mat ovat sel­keän anti­ka­pi­ta­lis­ti­sia. Anna Kon­tu­lan teke­män kyse­ly­tut­ki­muk­sen perus­teel­la elos­sa ole­vis­ta ja äänes­tä­vis­tä enti­sis­tä tais­to­lai­sis­ta 45% äänes­tää vih­rei­tä. Lap­set eivät ole vas­tuus­sa van­hem­pien­sa syn­neis­tä, sil­ti­kin näky­vien vih­rei­den jou­kos­sa on sil­miin pis­tä­vän pal­jon entis­ten kom­mu­nis­tien jälkikasvua.
    Vih­rei­den ensim­mäi­nen puo­lueoh­jel­ma vuo­del­ta 1988 ei ollut par­haan argu­men­tin ohjel­ma, eikä edel­lä. Se oli Runo. Ote ohjel­mas­ta (huo­mat­kaa kah­den ensim­mäi­sen sanan käsi­te ja sen viit­taa­ma aateperusta):

    Alis­te­tun työ­läi­sen rin­nal­le ovat tul­leet riis­tet­ty luon­to, oman yhteis­kun­nan osat­to­mat kan­sa­lai­set, alku­pe­räis­kult­tuu­rit, kehi­tys­mai­den kan­sat ja tule­vat suku­pol­vet. Maa­ta koh­del­laan kuin mei­tä ja mei­tä kuin maa­ta: etääl­tä, ylhääl­tä ja piit­taa­mat­to­mas­ti. Revi­tään irti kaik­ki myyn­ti­kel­poi­nen ja hylä­tään loput loju­maan. … Met­sä­kuo­le­mien, myrk­ky­jo­kien, radio­ak­tii­vis­ten las­keu­mien ja soti­las­liit­to­jen Euroop­pa kut­suu mei­tä vii­mei­seen yhdentymistanssiin.

    Voi mel­kein näh­dä Satu Has­sin ja Vil­le Kom­sin runoi­le­mas­sa. Osmon hak­kaa­mas­sa lukit­tua ovea “Ei, älkää! Pääs­tä­kää sisälle!”

    Vaka­vam­min, vih­reät uus­va­sem­mis­to­na ja juu­ril­taan vasem­mis­to­lai­se­na liik­kee­nä sosia­lis­min illuusioi­den hajoa­mi­sen jäl­kei­ses­sä Euroo­pas­sa oli/on Euroo­pan laa­jui­nen ilmiö, ja mais­sa, jois­sa ei ole vah­vaa vih­re­ää puo­luet­ta, on yleen­sä taval­lis­ta vah­vem­pi puna­vih­reä puo­lue. Ympä­ris­tö­liik­kees­tä syn­ty­nei­tä euroop­pa­lai­sia sini­vih­rei­tä puo­luei­ta, onko nii­tä yhtä­kään? Vasem­mis­to­lai­nen perus­tu­lo ja oikeis­to­lai­nen perus­tu­lo on yksi tun­nis­tet­ta­va mark­ke­ri. Moni oikeis­to­lai­nen kan­nat­taa perus­tu­loa (kut­suen usein nega­tii­vi­sek­si tulo­ve­rok­si, kuten Mil­ton Fried­man), mut­ta oikeis­to­lai­nen ei iki­nä kuvit­te­li­si, että se voi­si Hel­sin­gis­sä olla de fac­to 1100+ euroa nyky­ra­has­sa. Vih­rei­den mal­li on erit­täin vasem­mis­to­lai­nen perus­tu­lo­mal­li, lähes yksi yhteen yhte­ne­väi­nen vasem­mis­to­lii­ton mal­lin kans­sa. Osmon­kin tuke­mas­sa kan­sa­lais­aloit­tees­sa yksi nime­tyis­tä vas­tuul­li­sis­ta aktii­veis­ta on Li Anders­son. Kokoo­muk­ses­ta ja yllät­täen nyt myös kes­kus­tas­ta voi­si löy­tyä tukea oikeis­to­lai­sel­le (talou­del­li­ses­ti rea­lis­ti­sel­le) perus­tu­lo­mal­lil­le. Vasem­mis­to­lai­nen perus­tu­lo­mal­li on hyvin kau­kais­ta utopiaa.

    Vih­rei­tä ja vasem­mis­toa sitoo talou­den ohel­la laa­jem­pi maa­il­man­kat­so­muk­sel­li­nen ja iden­ti­tee­til­li­nen yhte­ne­väi­syys. Eri­tyi­sen huo­mat­ta­vaa tämä on nuo­rem­pien kes­kuu­des­sa. Tie­tyn­lai­nen por­va­ril­lis­ta län­si­maa­lai­suut­ta ja kan­sal­lis­mie­li­syyt­tä vas­taan aset­tu­va nega­tii­vi­nen iden­ti­teet­ti. Tämä tuli vah­vas­ti esil­le vuo­si­tu­han­nen vaih­teen glo­ba­li­saa­tio­kriit­ti­ses­sä lii­keh­din­näs­sä, johon vih­reät nuo­ret ja vasem­mis­to­nuo­ret osal­lis­tui­vat rin­ta rin­nan. Mar­kus Dra­ke (hänen lail­laan ajat­te­le­va) oli­si yhtä hyvin voi­nut olla vasem­mis­ton ehdok­kaa­na. Vih­rei­den nuor­ten kan­nan­ot­to sii­tä, kuin­ka Suo­men rajat tuli­si ava­ta kai­kil­le haluk­kail­le “Migrants welco­me!” ‑pai­toi­neen oli­si yhtä hyvin voi­nut olla vasem­mis­to­nuor­ten kan­nan­ot­to, mut­ta ei miten­kään kokoo­mus­nuor­ten. Vih­rei­den nuor­ten kan­nan­ot­to soli­daa­ri­suu­des­ta ja tues­ta Parii­sin lähiöi­tä polt­ta­neil­le oli­si voi­nut tul­la vasem­mis­to­nuo­ril­ta, ei min­kään muun edus­kun­ta­puo­lu­een nuo­ril­ta Suo­mes­sa kuin näil­tä kah­del­ta. Dan Koi­vu­laak­so ei erot­tui­si jou­kos­ta vih­reis­sä, mut­ta Eli­na Lepo­mäen oli­si vai­kea näh­dä jouk­koon istu­van. Vasem­mis­to­nuor­ten puheen­joh­ta­jan voi­si hyvin kuvi­tel­la kyke­ne­vän samaan kuin sil­loi­nen vih­reä kol­le­gan­sa, ja vaa­ti­van Mik­ko Koi­vua pyy­tä­mään Suo­men MM-kul­ta­juh­las­sa anteek­si suo­ma­lais­ten rasis­mia, kos­ka HÄN oli näh­nyt huma­lai­sen mie­hen huu­te­le­van rumas­ti ruot­sa­lai­sis­ta. Ei miten­kään yhden­kään toi­sen puo­lu­een nuo­ri­so­liik­keen puheen­joh­ta­jan. Kuten ei lamp­si­maan suk­set jalas­sa lumet­to­ma­na tal­ve­na Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa lun­ta huu­taen, tai makaa­maan edus­kun­ta­ta­lon por­tail­le, vaa­tien, että Suo­men hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä pitää laki­sää­tei­ses­ti ruve­ta leik­kaa­maan 5% vuodessa.

    Eikä tämä kos­ke vain nuo­ria. Tasa-arvoi­nen avio­liit­to­la­ki on hyvin kan­na­tet­ta­va tavoi­te, mut­ta koit­ta­kaa kuvi­tel­la Pet­te­ri Orpo tai Samp­sa Kata­ja mie­le­no­soi­tuk­seen hyp­pi­mään vih­rei­den edus­ta­jien tavoin edus­kun­ta­vaa­lien alla, ‘kat­so­kaa minua!’ ‑hymy kas­voil­laan: “Nai­ma­lak­ko, nai­ma­lak­ko!”. Entä Mau­ri Pek­ka­ri­nen? “Nai­ma­lak­ko, nai­ma­lak­ko!”. Arhin­mäen voi sekaan kuvi­tel­la. Osmoa ei. Tämä ei ole vain eril­li­nen anek­doot­ti, vaan viit­taa ylei­sem­min suh­tee­seen poli­tiik­kaan. Parem­paa ter­miä kek­si­mät­tä ‘vaka­vas­ti otet­ta­vaa’ polii­tik­koa on vai­kea näh­dä täl­lai­seen mie­le­no­soi­tuk­seen. Eivät­kä ne Tom of Fin­land ‑vaa­li­mai­nok­set olleet myös­kään kovin vaka­vas­ti otet­ta­vaa poliit­tis­ta mai­non­taa, vaan itse­tar­koi­tuk­sel­lis­ta shokeeraamista.

    Vas­taa­van suun­tai­nen ilmiö esiin­tyy myös reto­rii­kas­sa ja ajat­te­lun tun­ne­pe­räi­syy­des­sä. Esi­mer­kik­si Satu Haa­pa­sen puhe edus­kun­nas­ta kah­den päi­vän takaa (tii­vis­täen, mer­ki­tys­tä muut­ta­mat­ta): “Tuk­hol­man mel­la­kois­sa ei suin­kaan ollut kyse moni­kult­tuu­ri­suu­des­ta. Moni­kult­tuu­ri­set yhtei­söt päin­vas­toin aut­toi­vat rajaa­maan mel­la­kat vähäi­sik­si. Toi­saal­ta mono­kult­tuu­ri­sis­sa yhteis­kun­nis­sa, kuten Nat­si-Sak­sas­sa…” Täl­lais­ta ‘Hyvä juma­la…’ epä­us­koa syn­nyt­tä­vää puheen­vuo­roa on vai­kea kuvi­tel­la muu­al­ta kuin vasem­mal­ta. Modig oli­si voi­nut puhua samoin, mut­ta ei kokoo­muk­ses­ta edes Grahn-Laasonen.
    Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­ton päät­täes­sä asun­to­jen jär­jes­tä­mi­ses­tä roma­ni­ker­jä­läi­sil­le — ja näi­den muka­na ihmis­kaup­piail­le ja jär­jes­täy­ty­neel­le rikol­li­suu­del­le, kuten asi­aan on sel­keä polii­sin kan­ta — oli­vat vih­reät ja vasem­mis­to­liit­to 100% tämän kan­nal­la. Asias­ta käy­dyn kes­kus­te­lun mie­let­tö­myys ja tun­ne­pi­toi­suus on poli­tii­kan psy­ko­lo­gian oppi­tun­ti­na opet­ta­vais­ta. Mari Puos­ka­ri voi talou­des­sa olla sini­vih­reä, mut­ta ei iden­ti­teet­ti­po­liit­ti­ses­ti näy­tä sitä olevan.

    Moni­kult­tuu­ri­suu­den ohel­la mui­ta vah­vas­ti yhdis­tä­viä iden­ti­tee­til­li­siä mark­ke­rei­ta vih­rei­den ja vasem­mis­ton välil­lä ovat mm. femi­nis­mi (aka­tee­mi­nen femi­nis­mi on erot­ta­mat­to­mas­ti vasem­mis­to­lais­ta), lop­pu­tu­le­man (vrt. mah­dol­li­suuk­sien) tasa-arvo, (seksuaali)vähemmistöjen oikeu­det, voi­ma­kas pai­no­tus glo­baa­liin soli­daa­ri­suu­teen, eläin­ten oikeu­det, hen­ki­lö­koh­tai­sen vas­tuun (vrt. pro­tes­tant­ti­nen etiik­ka ym.) kar­sas­ta­mi­nen yhteis­kun­nal­lis­ten onnistumisten/ongelmien selit­tä­jä­nä, yhdis­tyen sosio­eko­no­mi­seen maa­il­man­ku­vaan, talous­ra­ken­teel­li­set ja kult­tuu­ri­re­la­ti­vis­ti­set seli­tys­mal­lit glo­baa­leil­le kehi­ty­se­roil­le, yhteis­kun­nan jaka­mi­nen uhri- ja vas­tuu­po­si­tioi­hin, hyvin libe­raa­li näke­mys rikos­ten rangaistusasteikosta.

    Nämä vasem­mis­ton ja vih­rei­den iden­ti­tee­til­li­ses­ti jaka­mat näke­myk­set tule­vat laa­jem­mas­ta yhtei­ses­tä sosi­aa­li­ses­ta kehyk­ses­tä, joka usein omak­su­taan möh­kä­le­mäi­se­nä näke­mysklus­te­ri­na, sosi­aa­li­soi­tu­mi­sen myö­tä ensim­mäi­si­nä vuo­si­na yli­opis­tol­la ja muun sosi­aa­li­sen vai­ku­tuk­sen kaut­ta, ‘näin sinun on oikein maa­il­ma näh­dä, jos haluat hyväk­syn­tää’. Klus­te­ri viit­taa sii­hen ilmi­öön, että usein yhdes­tä klus­te­rin osas­ta voi ennus­taa hen­ki­lön näke­myk­set useis­ta muis­ta poliit­ti­sis­ta kysy­myk­sis­tä (ks. esim. vaa­li­ko­neet). Kyse har­voin on kovin itse­näi­ses­tä näke­mys­ten muo­dos­ta­mi­ses­ta, tai syväl­li­sem­min poh­ti­mal­la tai luke­mal­la han­ki­tus­ta. Tähän sosi­aa­li­seen kehyk­seen liit­tyy vah­vas­ti myös pei­tel­ty tun­ne, ettei ole vain näke­myk­sel­li­ses­ti tie­dos­ta­vam­pi, vaan ryh­mäs­sään myös ihmi­se­nä parem­pi (kuin esi­mer­kik­si Päi­vi Räsä­nen, Jus­si Hal­la-aho tai Björn Walhroos).
    Vesa Hack, joka pyr­ki näky­väs­ti ole­maan niin talou­del­li­ses­ti kuin iden­ti­tee­til­li­ses­ti sini­vih­reä, savus­tet­tiin — kai­ken tapauk­ses­ta jul­ki­suu­des­sa näky­neen tie­don perus­teel­la — tais­to­lais­mai­sel­la junt­ta­po­li­tii­kal­la ulos vihreistä.

    Väi­tän pro­vo­ka­tii­vi­ses­ti, että Osmo (tai ‘soi­nin­vaa­ra­lai­suus’) on poliit­ti­ses­ti lähem­pä­nä Jus­si Hal­la-ahoa kuin monia oman puo­lu­een­sa puna­vih­rei­tä. Tämän perus­te­le­mi­sek­si tar­vi­taan poliit­ti­sel­le kar­tal­le kol­mas ulot­tu­vuus kah­den perin­tei­sen lisäk­si. Kat­so­kaa Hal­la-ahon puheen­vuo­rot tur­kis­tar­hauk­sen vas­tai­ses­ta kan­sa­lais­aloit­tees­ta käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa tors­tail­ta. Hän tuo­mit­see tur­kis­tar­hauk­sen moraa­lit­to­ma­na erit­täin vah­vas­ti ja sel­keäs­ti, vaik­ka omas­ta poliit­ti­ses­ta vii­te­ryh­mäs­tään tai äänes­tä­jil­tään hän ei tule täl­le näke­myk­sel­leen juu­ri tapu­tuk­sia saa­maan. Hän on kui­ten­kin peri­aat­teel­li­nen ja se on hänen oma poh­dit­tu kan­tan­sa. Tähän yhteen sanaa, ‘oma’, sisäl­tyy laa­ja-alai­nen ja mer­kit­tä­vä ero ajat­te­lun ja erään­lai­sen ajat­te­lun simu­loin­nin välil­lä. Ensim­mäi­nen on intel­lek­tu­aa­li­ses­ti ja moraa­li­ses­ti peri­aat­teel­lis­ta ja suo­ra­sel­käis­tä (mikä ei toki tar­koi­ta, että ajat­te­lun tulos oli­si kan­na­tet­ta­va), jäl­kim­mäi­nen on pit­käl­ti sosi­aa­li­ses­ti omak­sut­tua ja mukau­tu­vaa, eikä edel­ly­tä syvem­pää tie­dol­lis­ta perustaa. 

    Toi­sin sanoen kopioi­mi­nen on help­poa ja vai­va­ton­ta niin älyl­li­ses­ti kuin sosi­aa­li­ses­ti, ajat­te­lu usein pal­jon vai­keam­paa ja epä­suo­si­tum­paa, ja poli­tiik­ka tar­vit­see itse­näi­siä ja peri­aat­teel­li­sia ajat­te­li­joi­ta. Täs­sä Osmo on pal­jon lähem­pä­nä Hal­la-ahoa kuin useim­pia puo­lue­to­ve­rei­taan, eivät­kä hei­dän arvo­maa­il­man­sa ole poh­jim­mil­taan niin suu­res­ti eroa­via kuin mitä voi­si pin­ta­puo­li­ses­ti aja­tel­la. Vas­taa­via itse­näi­siä ja omaa vii­te­ryh­mään­sä haas­ta­via ajat­te­li­joi­ta ovat mm. Wil­le Ryd­man, Esko Sep­pä­nen ja yhä­kin Jörn Don­ner. Soi­nin­vaa­ra, Hal­la-aho, Don­ner, Sep­pä­nen ja Ryd­man sai­si­vat samas­sa stu­dios­sa aikai­sek­si mie­len­kiin­toi­sen ja luo­van kes­kus­te­lun mel­kein mis­tä tahan­sa poliit­ti­ses­ta aihees­ta. Ver­rat­kaa ennal­ta arvat­ta­vaan lat­teu­teen jos kes­kus­te­li­jat oli­si­vat­kin Anni Sin­ne­mä­ki, Pie­ta­ri Jääs­ke­läi­nen, Anne Holm­lund, Mer­ja Kyl­lö­nen ja Anna-Maja Henriksson.

    Osmon kriit­ti­set kom­men­tit sote-uudis­tuk­ses­ta ja hal­li­tuk­sen yhteis­työ­ky­vyn vai­keuk­sis­ta oli­vat paras­ta suo­ma­lai­ses­sa poli­tii­kas­sa pit­kään aikaan. Ne oli­vat reak­tioil­taan myös hyvin pal­jas­ta­via. Kyse ei ollut sii­tä, että kri­tiik­ki oli­si joten­kin vai­keut­ta­nut hal­li­tus­ta teke­mäs­tä hyvää poli­tiik­kaa, “emme nyt voi teh­dä näi­tä hyviä pää­tök­siä, kos­ka joku halu­aa kes­kus­tel­la kriit­ti­ses­ti”. Aja­tus on nau­ret­ta­va, se on peit­te­ly-yri­tys. Hal­li­tuk­sen val­lan­kah­let­ta ei sai­si poik­ki edes teollisuuspihdeillä.
    Todel­li­nen huo­li on se, että kriit­ti­set kom­men­tit anta­vat jul­ki­suu­teen ei-toi­vo­tun kuvan hal­li­tuk­sen kiil­lo­te­tun jul­ki­suus­ku­van takai­ses­ta poli­tii­kas­ta, ja voi­vat sitä kaut­ta vai­kut­taa median väli­tyk­sel­lä hie­noi­ses­ti puo­luei­den kannatukseen. 

    Jos oman puo­lu­een jul­ki­suus­ku­va ja las­kel­moi­tu kan­na­tuk­sen mak­si­moin­ti rupea­vat mene­mään hyvän, ja usein sil­loin myös epä­suo­si­tun!, poli­tii­kan edel­le, niin ollaan poliit­ti­ses­sa kult­tuu­ris­sa lip­su­mas­sa koh­den Krei­kan poliit­tis­ta kult­tuu­ria. Oikei­ta pää­tök­siä ei voi­da teh­dä, jos nii­den voi pelä­tä vie­vän ääniä. Pää­mää­rä­nä ei ole enää hyvä yhteis­kun­ta, vaan oma tulos seu­raa­vis­sa vaaleissa.
    Tämän takia nuo Osmon ulos­tu­lot oli­vat niin kii­tet­tä­viä. Ne oli­vat vas­ta­koh­ta sil­le poliit­ti­sen kes­kus­te­lun ylei­sel­le las­kel­moi­dul­le popu­la­ri­soi­tu­mi­sel­le, jota esi­mer­kik­si kyse­ly­tun­nit edus­ta­vat. “Mik­si olet­te anta­neet Krei­kal­le kym­me­nen mil­jar­dia?”, “Me olem­me teh­neet his­to­ri­aa!”, “Yhteis­työ­tä Suo­men yhtei­sek­si hyväk­si täy­des­tä sydä­mes­tään”, “Her­ra pää­mi­nis­te­ri, eikö puo­lu­eem­me ole­kin erin­omai­nen?”. Tai yhden­te­ke­vä vakuus-sot­ku, mikä on pai­su­nut aivan käsit­tä­mät­tö­miin mit­toi­hin. Mitä väliä niil­lä sadoil­la mil­joo­nil­la on suun­taan tai toi­seen sato­jen mil­jar­dien sys­tee­mi­ses­sä ongel­ma­vyyh­des­sä. Ei vai­van, ei ajan arvois­ta. Ei pitäi­si olla. 

    Kau­ka­na toki olem­me Suo­mes­sa sii­tä Yhdys­val­to­jen todel­li­suu­des­ta, jos­sa puo­lu­eet palk­kaa­vat lei­piin­sä aka­tee­mi­sen psy­ko­lo­gian huip­pu­ja ja poliit­ti­nen vies­tin­tä suun­ni­tel­laan ja koh­den­ne­taan val­ta­van kokeel­li­sen tut­ki­mus­työn poh­jal­ta. Pää­tyen esi­mer­kik­si joh­to­pää­tök­seen, että intel­lek­tua­lis­mi on äänes­tä­jien sil­mis­sä jota­kin yli­mie­lis­tä, louk­kaa­vaa ja jopa nar­sis­tis­ta, joten polii­ti­kon kan­nat­taa vält­tää lii­an älyl­li­siä kom­ment­te­ja jul­ki­suu­des­sa. Tämä joh­taa sii­hen, että esi­mer­kik­si asioi­den moni­mut­kai­suu­den, vai­keu­den ja epä­var­muu­den käsit­te­ly­ky­ky ei ole polii­ti­kol­le edes tois­si­jais­ta, mikä­li yli­pää­tään hänen työn­sä eikä vir­ka­mies­ten! Vas­taa­vas­ti poli­tii­kan tai­dois­ta sosi­aa­li­sen pelin hal­lit­se­mi­nen tulee yhä ensi­si­jai­sem­mak­si. Vaik­ka ensin mai­nit­tu asiao­saa­mi­nen on poliit­tis­ten pää­tös­ten jär­ke­vyy­den kan­nal­ta tärkeämpää.
    Vaik­ka mai­nos­toi­mis­tot Suo­mes­sa­kin ovat tul­leet yhä vah­vem­min mukaan ja poli­tii­kan jul­ki­suus ylei­ses­ti popu­la­ri­soi­tu­nut, niin olem­me sen­tään vie­lä aika kau­ka­na Yhdys­val­to­jen tilan­tees­ta. Sil­ti ilmiö on meil­lä­kin todel­li­nen ja kas­va­va huolenaihe.
    Niin Osmo kuin Hal­la-aho ovat edel­lä mai­ni­tul­la poliit­ti­sen kar­tan ‘kol­man­nel­la ulot­tu­vuu­del­la’ kes­ki­mää­räis­tä enem­män tämän ilmiön ylä­puo­lel­la. Pai­not­taen tavan­omais­ta enem­män pyr­ki­mys­tä ymmär­tää, miten asiat ovat, välit­tä­mät­tä niin sii­tä, onko tämä pyr­ki­mys aina kan­na­tus­ta maksimoivaa.
    Ylei­ses­ti on huo­les­tut­ta­vaa, kuin­ka vähän päät­tä­jät tun­tu­vat luke­van kir­jal­li­suut­ta niis­tä aiheis­ta, jois­ta hei­dän työn­sä on päät­tää. Tai edes lyhyi­tä vedok­sia. A‑Studion kyse­ly esi­mer­kik­si sel­vit­ti, että suuri(n) osa kan­san­edus­ta­jis­ta ei tien­nyt val­tion bud­je­tin koko­luok­kaa tai mui­ta tie­dol­li­sia alkei­ta, mut­ta näke­mys­ten itse­var­muus ei sii­tä hor­ju. Mitä nämä päät­tä­jät ovat? Mitä he tekevät?

    Yllä­ole­va on vie­nyt poh­din­taa pois vih­rei­den aset­tu­mi­ses­ta perin­tei­seen vasem­mis­toon tai oikeis­toon. Yri­tän nyt osoit­taa, ver­taa­mat­ta mui­hin puo­luei­siin, kuin­ka “soi­nin­vaa­ra­lai­suus” on oppo­si­tios­sa val­ta­vir­tai­seen vih­rey­teen näh­den (myös) täl­lä kol­man­nel­la ulot­tu­vuu­del­la ja miten vih­rei­den vah­va iden­ti­teet­ti­po­li­tiik­ka vai­keut­taa täl­lä kol­man­nel­la ulot­tu­vuu­del­la liikkumista.

    Täl­lä, suo­ma­lai­ses­sa poliit­ti­ses­sa ken­täs­sä har­vi­nai­sel­la, blo­gil­la tapah­tu­va ääneen ajat­te­lu ja “koe­pal­lo­jen” heit­te­ly on vah­vas­ti kol­man­nel­la ulot­tu­vuu­del­la liik­ku­vaa. Intel­lek­tu­aa­li­nen ute­liai­suus, jopa ajoit­tai­nen ‘en vält­tä­mät­tä kan­na­ta tätä kan­taa, saa­ti sitou­du sii­hen, mut­ta hei­tän­pä sen koe­tel­ta­vak­si, yri­tän­pä argu­men­toi­da sen puolesta’.
    Vah­va vai­ku­tel­ma on, että tämä vii­meek­si mai­nit­tu, oli voi­mak­kaam­paa ja ylei­sem­pää 2007–2011 eli ‘vapaa­na kir­joit­ta­ja­na’ edus­kun­nan ulko­puo­lel­la, löy­hem­min sosi­aa­li­ses­ti sitou­tu­nee­na päi­vän­po­li­tiik­kaan. Vas­taa­vat kom­men­tit hal­li­tusyh­teis­työn toi­mi­vuu­des­ta 2009 eivät oli­si nos­ta­neet vas­taa­vaa poliit­tis­ta kohua. Täs­sä mie­les­sä liik­ku­ma­ti­laa kol­man­nel­la (intel­lek­tu­aa­li­sel­la? epis­te­mo­lo­gi­sel­la? tie­to­suh­teel­li­sel­la?) ulot­tu­vuu­del­la oli nykyis­tä enem­män. Nyt on mie­tit­tä­vä enem­män leh­tien otsi­koi­ta, nos­tat­ta­mal­la nos­ta­tet­ta­via kohu­ja, poliit­tis­ta vai­ku­tus­ta ja myös oman poliit­ti­sen ver­tais­ryh­män reak­tioi­ta. Noi­den vuo­sien koe­pal­lot esi­mer­kik­si moni­kult­tuu­ri­suu­des­ta ja maa­han­muu­tos­ta, sel­keäs­ti vih­rei­den val­ta­vir­ras­ta eriä­vin näke­myk­sin, liik­kui­vat jo sil­loin har­maal­la alu­eel­la. Esi­mer­kik­si ehdo­tus vali­ta kiin­tiö­pa­ko­lai­set älyk­kyys­tes­tien perus­teel­la. Nyt moi­ses­ta voi­si toden­nä­köi­sem­min löy­tää muun­nel­lun tai yksin­ker­tais­te­tun (kohu)otsikon Hesa­ris­ta tai Iltalehdestä.

    Mui­ta koe­pal­lo­ja monien jou­kos­ta, jos en kovin vää­rin muis­ta, oli esi­mer­kik­si poh­din­ta sii­tä, että Ete­lä-Euroo­pan ongel­ma­maat ovat glo­ba­li­saa­tion väliin­pu­toa­jia, mene­tet­ty­ään bulk­ki­tuo­tan­toa Aasi­aan ja ollen suh­tees­sa hei­kom­man kou­lu­tus­ta­son­sa takia vai­keuk­sis­sa kor­keam­man osaa­mi­sen kil­pai­lus­sa. Nyt edus­kun­nas­sa täl­lai­sen näke­myk­sen esit­tä­mi­nen sai­si tapu­tuk­sia Timo Soi­nil­ta, jon­ka ‘eri kokoi­set lip­pa­la­kit melo­neil­le ja pää­ry­nöil­le’ ‑heit­to tar­koit­taa itse asias­sa pit­käl­le samaa asi­aa “kan­san­kie­lel­lä”. Toi­nen heit­to oli, että teo­rias­sa Hel­sin­gin kau­ko­läm­mön voi­si tuot­taa kau­pun­gin edus­tal­le raken­net­ta­val­la pie­ni­ko­koi­sel­la ydin­voi­ma­lal­la. Näi­tä oli monia. Polii­ti­kon ja ajat­te­li­jan roo­lien yhteen­so­vit­ta­mi­sen vaikeutta?

    Tätä voi­si toki vie­dä pidem­mäl­le­kin. Vas­ta­puo­len, so. omil­le näke­myk­sil­le ris­ti­rii­tai­sen, kir­jal­li­suu­den run­sas luke­mi­nen, yri­tys argu­men­toi­da omia/viiteryhmän näke­myk­siä vas­taan, sel­kei­den iden­ti­tee­til­lis­ten rajo­jen sot­ke­mi­nen ns. vai­keil­la kysy­myk­sil­lä. Sys­te­maat­tis­ta koe­pal­lo­jen heit­te­lyä tavoit­tee­na herä­tel­lä ja syn­nyt­tää laa­ja-alais­ta asioi­den poh­din­taa. Mut­ta miten iki­nä yhdis­tää täl­lai­nen poli­tiik­kaan, sel­lai­se­na kuin mitä poli­tiik­ka tänä­päi­vä­nä on? Miten todel­la voi­si pyr­kiä ole­maan “par­haan argu­men­tin puo­lue”, eikä vain slo­ga­ni­na mie­li­ku­vien rakentelussa?
    Peri­aat­tees­sa min­kään täl­lai­ses­ta ei tar­vit­si­si tar­koit­taa kom­pro­mis­se­ja arvopre­mis­sei­hin, mikä on fun­da­men­taa­li poli­tii­kan perus­ta. Ongel­ma on, että ihmi­set eivät ero­ta näke­myspre­mis­se­jä ja arvopre­mis­se­jä toi­sis­taan. Näke­myk­sien tasol­la liik­ku­va koe­pal­lon heit­to koe­taan vas­taa­not­ta­jan iden­ti­tee­tin tasol­la hyvin hel­pos­ti arvo­jen tason louk­kauk­se­na, eli kor­jaa­mat­to­mas­ti ris­ti­rii­tai­se­na. On hyvin toden­nä­köis­tä, että jos tämän blo­gin joi­ta­kin koe­pal­lo­ja oli­si hei­tel­lyt vih­rei­den arvo­val­lan hie­rar­kias­sa pal­jon alem­pa­na ole­va, poli­tii­kas­sa vas­ta aloit­te­le­va vih­reä, eikä tun­nus­tet­tu vih­reä kon­ka­ri, niin poliit­ti­sen uran teke­mi­nen puo­lu­ees­sa oli­si voi­nut käy­dä hyvin vai­keak­si. Kuten Vesa Hac­kin koh­dal­la, oletettavasti.
    Väi­tän pro­vo­ka­tii­vi­ses­ti, että täs­sä mie­les­sä ‘soi­nin­vaa­ra­lai­suus’ (tar­koit­taen nyt pai­no­te­tus­ti vas­ta­vir­taan mene­vää koe­pal­lot­te­lua ja ääneen ajat­te­lua, iden­ti­teet­ti­ra­jo­jen louk­kauk­sia) on osin erään­lai­nen ase­man­sa vakiin­nut­ta­nut ano­ma­lia vih­reis­sä, eikä vält­tä­mät­tä pysy­vä osa puo­lu­een tulevaisuutta.
    Samaan aikaan kun Osmo koe­pal­lot­te­li blo­gil­laan moni­kult­tuu­ri­suu­des­ta, lin­ja­si vih­rei­den sil­loi­nen puo­lue­sih­tee­ri, ettei moni­kult­tuu­ri­suut­ta kri­ti­soi­vil­la ole asi­aa puo­lu­een ehdo­kas­lis­toil­le. Yksi alkuai­ko­jen mer­kit­tä­vis­tä vih­reis­tä, ja puo­lu­een vah­va ajat­te­li­ja ja kan­san­edus­ta­ja Eero Palo­hei­mo ei siis enää oli­si puo­lu­ee­seen ter­ve­tul­lut; tai sano­taan nuo­ri vih­reä, joka ajat­te­li­si kuten Palo­hei­mo. Viit­tei­tä voi näh­dä myös joi­den­kin vih­rei­den nuor­ten reak­tiois­sa 2012 ilmes­ty­nee­seen, Osmon kir­joit­ta­maan vih­rei­den his­to­riik­kiin, niin siloi­tel­tu kuin se oli­kin Dra­ke-sot­kut ym. pois jät­täes­sään. He koki­vat itse­ään vähätellyn.

    Ver­taus­poh­jaa voi yrit­tää myös hei­jas­taa tämän blo­gin luki­ja­kun­nas­ta, sii­nä mää­rin kuin kom­men­toi­jat ja peu­ku­tuk­set sii­tä ker­to­vat. Kei­tä tääl­lä on, ja kei­tä tääl­lä ei ole. Sel­keä vähem­mis­tö vakio­kom­men­toi­jis­ta on vih­rei­tä. Tun­nis­tet­ta­via vih­rei­tä nimiä ei juu­ri näy. Kom­men­toi­jis­ta aina­kin 9/10 on mie­hiä, vaik­ka kun­nal­lis­vaa­leis­sa vali­tuis­ta vih­reis­tä lähes 2/3 oli nai­sia. Ydin­voi­maa puol­ta­va kom­ment­ti saa monin­ker­tai­ses­ti peu­ku­tuk­sia ydin­voi­ma­kriit­ti­seen kom­ment­tiin näh­den, vaik­ka yksi­kään vih­reä ei näky­väs­ti ydin­voi­maa kan­na­ta. Talous­li­be­raa­li kom­ment­ti saa monin­ker­tai­ses­ti peu­ku­tuk­sia van­ha­kan­tai­seen hyvin­voin­ti­val­tio­hen­ki­seen kom­ment­tiin näh­den. Moni­kult­tuu­ri­kriit­ti­nen kom­ment­ti saa enem­män peu­ku­tuk­sia kuin moni­kult­tuu­ria sini­sil­mäi­ses­ti puol­ta­va. Hal­la-ahos­ta myön­tei­ses­ti puhu­va enem­män peu­ku­tuk­sia kuin hauk­ku­va kom­ment­ti (eli, puo­li­va­ka­vas­ti, ilmei­ses­ti aina­kin vih­reät kau­pun­gin­val­tuu­te­tut kart­ta­vat blo­gia). Myös nyky­muo­toi­nen femi­nis­mi on saa­nut voit­to­puo­li­ses­ti kri­tiik­kiä, sil­loin kun asi­aa on sivut­tu (kiin­tiöt esi­mer­kik­si). “Soi­nin­vaa­ra­lai­suu­den” aja­tus­ten luke­mi­nen ja kom­men­toi­mi­nen kiin­nos­taa pää­osin ihmi­siä, jot­ka ovat hyvin kau­ka­na kes­ki­ver­ros­ta vih­reäs­tä. Kär­jis­te­tys­ti voi mel­kein yhtyä sii­hen, mitä joku nimi­merk­ki kään­tyi tääl­lä pari blog­gaus­ta aiem­min parah­ta­mas­sa: “Tääl­lä ei ole vih­rei­tä!”. Ei toki ihan näin, mut­ta pai­no­te­tus­ti kyl­lä. Mik­si niin on ja mis­tä se kertoo?

    Ket­kä pal­jon luet­te, luke­kaa Jörn Don­ne­rin Mam­mut­ti. Ihan jos sen takia, että kai­kes­ta epä­ta­sai­suu­des­ta, kiin­nos­ta­mat­to­mis­ta koh­dis­ta, for­maa­tin köm­pe­lyy­des­tä, Don­ne­rin itse­kin myön­tä­mäs­tä nar­sis­mis­ta huo­li­mat­ta, on todel­la vir­kis­tä­vää lukea välil­lä ihmis­tä, joka suu­rem­mit­ta estoit­ta kir­joit­taa, mitä todel­la ajat­te­lee. Kir­jas­sa on myös pal­jon poli­tii­kas­ta. Kuvaus edus­kun­nas­ta ja puo­luei­den toi­min­nas­ta on par­haim­mil­laan hil­li­tön­tä. Nämä koh­dat 1100 sivun seas­sa pal­kit­se­vat luki­jan. Niin pal­jon, mitä on näky­vän pin­nan taka­na, ja mitä ei ker­ro­ta, ja min­kä ker­to­mi­nen voi­si ede­saut­taa teke­mään pit­käl­lä aika­vä­lil­lä poli­tii­kas­ta parempaa.
    Saam­me­ko kos­kaan lukea vih­reis­tä siloit­te­le­ma­ton­ta his­to­riik­kia tai nyky­ti­lan ana­lyy­sia? Edes sen suun­tais­ta? Ei san­ka­ri­ta­ri­naa, vaan kaik­ki­ne todel­li­sen poli­tii­kan­teon kuvioi­neen ja vai­keuk­si­neen, hen­ki­lö­koh­tai­si­ne into­hi­moi­neen, kun­nian­hi­moi­neen ja ris­ti­rii­toi­neen. Mitä maa­il­ma todel­la on, eikä mitä sen halu­taan näyt­tää ole­van, tees­ken­nel­lään ole­van. Ei mitään itse­tar­koi­tuk­sel­lis­ta pal­jas­te­lua hen­ki­löis­tä, lähin­nä: ‘Tätä poli­tiik­ka on. Miten voi­sim­me teh­dä sitä paremmin?’

    Pelaat Osmo shak­kia. Yksi asia, min­kä itse koen hituses­ta sha­kin har­ras­ta­mis­ta saa­nee­ni irti, parem­min kuin esi­mer­kik­si peli­teo­rian opis­ke­lus­ta, on erään­lai­nen prag­maat­ti­sen epis­te­mo­lo­gian mal­li. Et voi tun­tea hyvää siir­toa, et iden­ti­fioi­tu­mal­la siir­toa hyväk­si teh­dä, jos siir­to ei sitä ole. Hyvän siir­ron etsi­mi­nen edel­lyt­tää vapaa­ta liik­ku­ma­va­paut­ta mai­ni­tul­la ‘tie­to­suh­teen ulot­tu­vuu­del­la’. Kar­keas­ti yleis­täen ja pel­kis­täen (tämä voi kuu­los­taa alkuun seka­val­ta, mut­ta toi­vot­ta­vas­ti sel­key­tyy koko­nai­suu­te­na), epis­te­mo­lo­gi­ses­ti kehit­ty­mä­tön poli­tiik­ka on peliä, jos­sa lau­dan taka­na sinua vah­tii kehit­ty­mä­tön ymmär­rys arvopre­mis­sien ja näke­myspre­mis­sien eroista.
    Ole­te­taan, että par­haal­ta siir­rol­ta puh­taas­ti ‘kol­man­nel­la, tie­to­suh­teen ulot­tu­vuu­del­la’ vai­kut­tai­si: “Me, län­si­mai­den ydin­voi­ma­kriit­ti­nen lii­ke, olim­me 1980-luvul­la vää­räs­sä ydin­voi­mas­ta. Jos emme oli­si jar­rut­ta­neet ydin­voi­man raken­ta­mis­ta, ja sitä myö­ten ydin­voi­maan inves­toin­te­ja, niin hyö­tö­reak­to­rit voi­si­vat olla todel­li­suut­ta ehkä jo 5–10 vuo­den pääs­tä, sen sijaan, että ovat sitä, ehkä, 30 vuo­den pääs­tä. Hyö­tö­reak­to­reis­sa voi­tai­siin hyvin­kin mah­dol­li­ses­ti tuot­taa run­saas­ti ja kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti vähä­pääs­töis­tä ener­gi­aa sekä käsi­tel­lä nykyi­set ydin­jät­teet”. Tämä on nyt ole­tet­tu par­haim­mak­si siir­rok­si, mut­ta näin pelaa­vaa koh­tai­si­kin lau­dan vie­res­tä vii­te­ryh­män louk­kaan­tu­nut ja jär­kyt­ty­nyt “sinä olet paha ihmi­nen, tuo on pahaa tie­toa” ‑kat­se, sosi­aa­li­nen, tuoh­tu­nut näpäy­tys sor­mil­le “sii­hen nap­pu­laan et kyl­lä kos­ke!”, “Kuin­ka saa­tot teh­dä tämän meil­le!”, “Mie­ti kan­na­tus­tam­me!”. Voi­ko täl­lai­sil­la rajoi­tuk­sil­la pela­ta menestyksekkäästi?

    Todel­li­suus kui­ten­kin on, että menes­tyk­se­käs pelaa­mi­nen edel­lyt­tää vapaut­ta tie­to­suh­teen ulot­tu­vuu­del­la. Voi hyvin olla, että pelis­sä pär­jää­mi­nen, esi­mer­kik­si kon­kreet­ti­nen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen, edel­lyt­tää siir­to­ja, jot­ka joi­den­kin mie­les­tä ovat sosi­aa­li­ses­ti tuo­mit­ta­via. Kum­pi sil­loin ‘kah­den välis­sä’ on polii­ti­kol­le suu­rem­pi paha? Sosi­aa­li­nen tuo­mio vai ääne­tön huo­noon poli­tiik­kaan alis­tu­mi­nen poten­ti­aa­li­se­na mie­li­pi­de­vai­kut­ta­ja­na? En vähät­te­le sitä, että tämä on todel­li­nen valin­ta­ti­lan­ne. Ei ole muka­vaa lou­ka­ta ystä­vi­ään, kuten täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa toden­nä­köi­ses­ti kävisi.
    Jos tie­dol­li­nen ymmär­ryk­se­si sanoo, että tulok­sel­li­ses­ti hyvä poli­tiik­ka oli­si toden­nä­köi­ses­ti sel­lais­ta, min­kä kan­nat­ta­mi­nen oli­si sosi­aa­li­ses­ti vai­ke­aa, niin miten rat­kai­set konfliktin?

    Tämä on vih­reä (myös toki kaik­kien mui­den, mut­ta ei mie­les­tä­ni samois­sa mää­rin esi­mer­kik­si kokoo­muk­sen) dilem­ma tie­to­suh­teen ulot­tu­vuu­del­la. Euroo­pas­sa­kin lie­nee poten­ti­aa­li­ses­ti run­saat lius­ke­kaa­sue­siin­ty­mät, mm. Puo­las­sa. Kaa­sun CO2-pääs­töt ovat n. 1/2 hii­len vas­taa­vis­ta. Monien ehdo­tet­tu­jen bio­ener­gian muo­to­jen pääs­töt 60–80% välil­lä, eli kor­keam­mat kuin kaa­sun, pien­hiuk­kas­pääs­tö­jen tul­les­sa lisä­hait­ta­na, sekä tie­tys­ti sen, että bio­ener­gia on suu­res­sa mitas­sa kaa­sua pal­jon kal­liim­paa, eli reaa­li­po­liit­ti­ses­ti epä­rea­lis­ti­sem­pi vaih­toeh­to. Kai­kes­ta täs­tä huo­li­mat­ta monis­sa vas­taa­vis­sa valin­ta­ti­lan­teis­sa, oli tämä hah­mo­tel­ma todel­li­nen valin­ta­ti­lan­ne juu­ri näil­lä spekt­reil­lä tai ei, valit­se­vat vih­reät tun­tei­den ohjaa­mi­na tie­dol­li­ses­ti huo­nom­man vaih­toeh­don, samal­la tukah­dut­taen “hyväk­syt­tä­väk­si näh­tyä” liik­ku­ma­va­raa vaih­toeh­to­jen tie­dol­li­ses­sa ana­ly­soi­mi­ses­sa, sank­tioi­den sitä sosi­aa­li­ses­ti. Väit­täen näke­myspre­mis­se­jä arvopre­mis­seik­si ja pää­tyen tosia­sial­li­ses­ti arvol­li­ses­ti mitat­tu­na huo­nom­paan lopputulemaan!

    Jos kysee­na­lais­tat tämän sank­tioin­nin ja sen aiheut­ta­mat ongel­mat ‘par­haan argu­men­tin poli­tii­kal­le’, niin hei­tä koe­pal­lo­ja kysei­seen suun­taan. Sosi­aa­li­se­na ja poliit­ti­se­na yhteis­kun­nal­li­se­na kokee­na se oli­si hyvin mie­len­kiin­toi­nen. Voi­si pidem­mäs­sä juok­sus­sa myös pie­nel­tä osal­taan ter­veh­dyt­tää poliit­tis­ta kulttuuria.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. ” Kaik­ki maat maa­il­mas­sa kär­si­vät vuo­den 2008 tapah­tu­mis­ta, mut­ta muut maan­osat ovat toi­pu­neet. Vain Euroop­pa vajo­aa yhä syvemmälle. ”

    Onko Yhdys­val­lat toi­pu­nut? Siel­lä jul­ki­nen vel­kaan­tu­mi­nen ja rahan pai­na­mi­nen (quan­ti­ta­ti­ve easing) pitä­vät käsit­tääk­se­ni talous­kas­vua yllä. Jos nämä lope­tet­tai­siin, niin Yhdys­val­lat oli­si heti taantumassa?

    Yhdys­val­lois­sa on brut­to­kan­san­tuo­te ja ener­gian­ku­lu­tus ovat menos­sa eri suun­taan täl­lä het­kel­lä — ensi ker­taa aina­kin 150 vuo­teen. Hätäi­sim­mät sanoi­si­vat, että nyt ener­gian­käy­tön tehok­kuus on nous­sut tai talous­kas­vu irtau­tu­nut ener­gian­kul­tuk­sen kas­vus­ta, mut­ta luul­ta­vas­ti tämä tul­kin­ta on lii­an hätäinen.

    http://www.declineoftheempire.com/2013/02/the-disconnect-between-gdp-and-energy-in-the-united-states.html

    Yhdys­val­lois­sa on täl­lä het­kel­lä jul­ki­sen seks­to­rin koko suu­rem­pi kuin kos­kaan toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen mitat­tu­na osuu­te­na brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Eri­tyi­sen nopeas­ti osuus on kas­va­nut “finans­si­krii­sin” (=suu­rel­ta osin ener­gia­krii­si) jäl­keen. Tämä selit­tää sen mik­si brut­to­kan­san­tuot­teen ja ener­gian­ku­lu­tuk­sen yhteys on kat­ken­nut. Hal­li­tus lai­naa rahaa ulko­mail­ta vero­jen keruun lisäk­si eikä itse tuo­ta mitään, joten se ei myös­kään kulu­ta energiaa.

    Kun rahan pai­na­mi­nen ja jul­ki­sen sek­to­rin vel­kaan­tu­mi­nen tasaan­tu­vat Yhdys­val­lois­sa, seu­raa siel­lä­kin taantuma?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Aki Suok­ko: Kun tuo­te­tun fos­sii­lie­ner­gian mää­rä kään­tyy las­kuun, ei talous enää kasva.

    Aki Suok­ko: öljyn kulu­tus on jo lähes vuo­si­kym­me­nen alen­tu­nut länsimaissa

    Joko län­si­mais­sa talous ei ole kas­va­nut vuo­si­kym­me­neen tai jom­pi­kum­pi väit­tee­si on väärä.

    Aki Suok­ko: Mil­lä fos­sii­li­nen ener­gia kor­va­taan täs­sä nykyi­ses­sä gigant­ti­ses­sa laa­juu­des­sa kun sen tuo­tan­to­mää­rä alkaa kään­tyä laskuun? 

    Jos aurin­koe­ner­gian kus­tan­nus­ke­hi­tys seu­raa vii­mei­sen 30 vuo­den kes­ki­mää­räis­tä tren­diä, 20 vuo­den sisäl­lä aurin­koe­ner­gia on hal­vem­paa kuin fos­sii­li­set polt­toai­neet täl­lä hetkellä.

    Aki Suok­ko:
    Joku minun lisäk­se­ni tääl­lä tote­si­kin, että talous­kas­vua ei ole kos­kaan ollut niin että ener­gian­ku­lu­tus las­kee. Tämä on totta.

    Tai sit­ten se on propagandaa.

    http://www.economist.com/news/economic-and-financial-indicators/21579501-world-primary-energy-demand

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Toi­voa sopii, että euros­ta eroa­mi­ses­ta ei puhu­ta polii­tik­ko­jen toi­mes­ta, kos­ka euros­ta eroa­mis­ta suun­ni­tel­laan. Euros­ta eroa­mi­sen sijas­ta puhu­taan eläk­kei­den leik­kaa­mi­ses­ta, hal­pa­työn­te­ki­jöi­den maa­han­muu­tos­ta, vero­tuk­sen muut­ta­mi­ses­ta regres­sii­vi­sem­mäk­si, sosi­aa­li­tur­van hei­ken­nyk­sis­tä ja muis­ta yhtä muka­vis­ta asiois­ta. Toi­nen vaih­toeh­to on luon­nol­li­ses­ti se, että euros­ta ei halu­ta ero­ta, jot­ta voi­daan toteut­taa kaik­kia haus­ko­ja “raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia”. Kol­mas vaih­toeh­to on, että polii­ti­kot eivät väli­tä, kos­ka halua­vat liit­to­val­tion pys­tyyn. Nel­jäs vaih­toeh­to on, että uskoo todel­la­kin raken­teel­li­sen uudis­tuk­sen puhei­siin tilan­tees­sa, jos­sa talou­den käyn­nis­ty­mi­sen suh­teen ei ole mitään toi­voa todel­lis­ten raken­teel­lis­ten ongel­mien kasaan­tues­sa. Aina vai­kea vali­ta tyh­myy­den ja epä­re­hel­li­syy­den väliltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. tcrown:
    Joko län­si­mais­sa talous ei ole kas­va­nut vuo­si­kym­me­neen tai jom­pi­kum­pi väit­tee­si on väärä.

    Jos aurin­koe­ner­gian kus­tan­nus­ke­hi­tys seu­raa vii­mei­sen 30 vuo­den kes­ki­mää­räis­tä tren­diä, 20 vuo­den sisäl­lä aurin­koe­ner­gia on hal­vem­paa kuin fos­sii­li­set polt­toai­neet täl­lä hetkellä.

    Tai sit­ten se on propagandaa.

    http://www.economist.com/news/economic-and-financial-indicators/21579501-world-primary-energy-demand

    tcrown:
    Joko län­si­mais­sa talous ei ole kas­va­nut vuo­si­kym­me­neen tai jom­pi­kum­pi väit­tee­si on väärä.

    Jos aurin­koe­ner­gian kus­tan­nus­ke­hi­tys seu­raa vii­mei­sen 30 vuo­den kes­ki­mää­räis­tä tren­diä, 20 vuo­den sisäl­lä aurin­koe­ner­gia on hal­vem­paa kuin fos­sii­li­set polt­toai­neet täl­lä hetkellä.

    Tai sit­ten se on propagandaa.

    http://www.economist.com/news/economic-and-financial-indicators/21579501-world-primary-energy-demand

    Kii­tos kom­men­teis­ta! Täs­sä sekoit­tuu kak­si asi­aa kes­ke­nään eli öljyn­ku­lu­tus ja pri­mää­rie­ner­gian kulu­tus. Lin­kit­tä­mä­si kuva kos­kee kaik­kea pri­mää­rie­ner­gi­aa, kun minä viit­ta­sin öljyyn. Läh­tee­nä­ni tuon öljyn­ku­lu­tuk­sen suh­teen on laa­jas­ti käy­tet­ty BP Sta­tis­tical review of world ener­gy 2012 ja se on vapaas­ti saa­ta­vil­la, joten voit siel­tä tar­kis­taa väit­tee­ni paik­kan­sa­pi­tä­vyy­den eli että öljyn­ku­lu­tus on las­ke­nut län­si­mais­sa jo lähes kym­me­nen vuot­ta. Jos muu­ten kat­sot tar­kem­min lin­kit­tä­mää­si kuvaa, niin huo­maat että län­si­mais­sa ener­gian­ku­lu­tus ei ole kas­va­nut vuo­des­ta 2007 tai 2008 läh­tien eli kyse ei täs­sä suh­tees­sa ole vuo­si­kym­me­nes­tä vaan pikem­min­kin sen puo­lik­kaas­ta tai vain nel­jäs­tä vuo­des­ta. Sii­tä­kään huo­li­mat­ta täs­sä ei itse asias­sa ole mitään ris­ti­rii­taa, useas­ta­kin syys­tä. 1) talous ei monis­sa län­si­mais­sa ole tänään juu­ri­kaan suu­rem­pi kuin se oli vuon­na 2007. Esi­mer­kik­si Suo­mi on sel­lai­nen maa — tuo­tan­tom­me arvo oli suu­rem­pi vuon­na 2007 kuin vii­me vuon­na. 2) Monet län­si­maat ovat jot­ka ovat saa­neet hiu­kan kas­va­tet­tua talout­taan vuo­den 2007 jäl­keen, ovat samal­la vel­kaan­tu­neet rajus­ti vii­me vuo­si­na. Vel­ka­ra­ha on kan­san­ta­lou­del­le sel­lais­ta “tuloa” johon ei lii­ty ener­gian­ku­lu­tus­ta. Sano­mat­ta­kin lie­nee sel­vää, että pit­kä­jän­teis­tä tuo talous­kas­vun “enke­li­soin­ti” eli ener­gia­ku­lu­tuk­sen ja talous­kas­vun irti­kyt­ken­tä vel­ka­ra­haa käyt­täen tus­kin on. Jos­sain koh­taa luot­to­luo­ki­tus las­kee ja korot nouse­vat. Täs­tä meil­lä on jo riit­tä­miin esimerkkejä.

    Tuos­ta aurin­koe­ner­gias­ta hiuk­ka­sen. Tuo hin­ta­ke­hi­tys on aivan tot­ta ja se on hie­no asia. Ener­gi­aa ei voi kui­ten­kaan aja­tel­la siten, että mega­jou­le esi­mer­kik­si öljyn sisäl­tä­mää ener­gi­aa on yhtä kuin aurin­koe­ner­gian sisäl­tä­mä mega­jou­le. Jos menet tänään taval­li­sel­la ben­sa-autol­la huol­ta­mol­le, jon­ka tank­ki on lähes tyh­jä ja siel­lä sano­taan, että aurin­koe­ner­gia ja ben­sa mak­saa tänään saman ver­ran mega­jou­lua koh­ti, niin kum­paa ener­gi­aa valitset? 

    Aurin­koe­ner­gia ei siis ole täy­del­li­nen kor­vaa­ja muul­le kuin säh­köl­le ja sil­le­kin sil­lä rajoi­tuk­sel­la, että sitä ei ole tar­jol­la tasai­ses­ti ja enna­koi­ta­vas­ti kuten vaik­ka­pa kivi­hii­les­tä. Nykyi­nen infra­struk­tuu­rim­me perus­tuu just on time ‑ener­gi­aan, jota vaa­ti­mus­ta aurin­koe­ner­gia ei täy­tä. Ener­gia­jär­jes­tel­mäm­me (mukaan­lu­kien auto­kan­ta) tar­vit­see­kin mel­koi­sia inves­toin­te­ja lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Kysyn­nän­hal­lin­ta esi­mer­kik­si oli­si omi­aan tasa­pai­not­ta­maan aurin­ko- ja tuu­lie­ner­gian vaih­te­lu­ja: nuu­ka Mähö­nen ei läm­mi­tä säh­kö­sau­naan­sa sil­loin kun ei tuu­le, kos­ka tie­to­jär­jes­tel­mä poi­mii pörs­si­säh­kön hin­nan Mähö­sen tie­to­ko­neen ruu­dul­le, jos­sa näkyy punai­nen ruk­si sau­nan kiu­kaan kuvan pääl­lä. Maa­il­mas­sa on jo hir­vit­tä­väs­ti vel­kaa, joten tulee ole­maan erit­täin haas­ta­vaa kor­va­ta fos­sii­li­siin perus­tu­vaa ener­gia­jär­jes­tel­mää uusiu­tu­vil­la. Tätä haas­teel­li­suut­ta vähen­täi­si suun­ni­tel­mal­li­nen poli­tiik­ka, mut­ta ei meil­lä ole sel­lais­ta — ei kan­sal­li­sel­la eikä kan­sain­vä­li­sel­lä­kään tasol­la. Mark­ki­nat allo­koi­vat resurs­se­ja tehok­kaas­ti, mut­ta vain täs­sä ja nyt eivät vuo­si­kym­me­nien aika­jän­teel­lä. Mark­ki­nat eivät täy­del­li­ses­ti tie­dos­ta, että fos­sii­li­nen ener­gia voi pian kään­tyä las­kuun. Moti­vaa­tio­ni kir­joit­taa näis­tä asiois­ta esi­mer­kik­si tääl­lä on juu­ri­kin herät­tää ihmi­siä ymmär­tä­mään ener­gia­tu­le­vai­suu­den haasteet. 

    Han­ka­laa on muu­ten myös se, että aurin­koe­ner­gia vaa­tii monia har­vi­nai­sia metal­le­ja, jois­ta muu­ten­kin alkaa jo olla pulaa. Uskon sil­ti, että vie­lä on mah­dol­lis­ta uusia ener­gia­jär­jes­tel­mää kes­tä­väm­pään suun­taan, mut­ta en suin­kaan usko että voim­me säi­lyt­tää nykyi­sen elin­ta­som­me. Tämä ei ollut fak­taa vaan mielipide.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Yhdyn jota­kuin­kin nimi­merk­ki az:in analyysiin.

    Vih­rei­den ei pitäi­si tees­ken­nel­lä ole­van­sa oikeis­to-vasem­mis­to ‑jaon ulko­puo­lel­la, kos­ka eivät­hän he ole sitä. Vih­rei­den kan­na­no­tot useim­mi­ten ovat vain taan­tu­muk­sel­lis­ta, ennal­ta arvat­ta­vaa vasemmistohöttöä.

    Vasem­mis­to­liit­to tekee hidas­ta, mut­ta var­maa kuo­le­maa. Lähes kai­kis­sa vaa­leis­sa kan­na­tus on vähen­ty­nyt. Ja hyvä niin.

    Lisää Soi­nin­vaa­raa, vähem­män Sin­ne­mä­keä, Toi­vo­laa, Braxia, Meri­läis­tä ja Hautalaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Az:n kom­ment­ti on paras aikoi­hin luke­ma­ni poliit­ti­nen ana­lyy­si. Soi­nin­vaa­ran blo­gin mer­ki­tys on puo­luet­taan suu­rem­pi, mikä selit­ty­nee Oden ja kom­men­toi­jien ana­lyyt­tis-kriit­ti­sel­lä otteel­la käsi­tel­tä­viin aihei­siin. Monet tun­te­ma­ni perus­suo­ma­lai­set seu­raa­vat Oden kir­joi­tuk­sia aktii­vi­ses­ti, mikä ker­too blo­gis­tin pyr­ki­vän oikeas­ti ymmär­tä­mään todellisuutta. 

    Poli­tiik­ka kai­paa enem­män asian­tun­te­mus­ta ja roh­ke­aa totun­nai­suuk­sien kysee­na­lais­ta­mis­ta; tie­teel­li­ses­ti orien­toi­tu­nut ote käsi­tel­tä­viin aihei­siin tuo mer­kit­tä­vää lisä­ar­voa politiikkaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Aki Suok­ko: Täs­sä sekoit­tuu kak­si asi­aa kes­ke­nään eli öljyn­ku­lu­tus ja pri­mää­rie­ner­gian kulu­tus. Lin­kit­tä­mä­si kuva kos­kee kaik­kea pri­mää­rie­ner­gi­aa, kun minä viit­ta­sin öljyyn. Läh­tee­nä­ni tuon öljyn­ku­lu­tuk­sen suh­teen on laa­jas­ti käy­tet­ty BP Sta­tis­tical review of world ener­gy 2012 ja se on vapaas­ti saa­ta­vil­la, joten voit siel­tä tar­kis­taa väit­tee­ni paik­kan­sa­pi­tä­vyy­den eli että öljyn­ku­lu­tus on las­ke­nut län­si­mais­sa jo lähes kym­me­nen vuotta.

    En pysy kär­ryil­lä. Ei minul­la ole ongel­mia hyväk­syä väi­tet­tä, että öljyn­ku­lu­tus on vähen­ty­nyt vii­mei­sen kymm­me­nen vuo­den aika­na. Itsea­sias­sa Suo­men öljyn­ku­lu­tuk­sen huip­pu oli jos­kus 70–80-luvulla. Ks http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yene_enev_201100_2012_6164_net.pdf sivu 30. Eli öljyn­ku­lu­tuk­sel­la ei ole ollut vuo­si­kym­me­nien aika­vä­lil­lä yhtään mitään teke­mis­tä talous­kas­vun kanssa.

    Ja mitä tuo­hon aurin­koe­ner­gi­aan tulee, minä pidän oleel­li­sim­pa­na pri­mää­rie­ner­gian hin­ta­ke­hi­tys­tä. Mark­ki­nat hoi­ta­vat kyl­lä sit­ten muun­lai­sen sopeu­tu­mi­sen. (Pitää myös huo­ma­ta, että säkö­ener­gia itses­sään on arvok­kaam­paa ener­gi­aa kuin läm­pö­ener­gia mitä fos­sii­li­sis­ta saa­daan, mikä tasa­pai­not­taa vähän tuo­ta tuo­tan­non stokastisuutta.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. tcrown: En pysy kär­ryil­lä. Ei minul­la ole ongel­mia hyväk­syä väi­tet­tä, että öljyn­ku­lu­tus on vähen­ty­nyt vii­mei­sen kymm­me­nen vuo­den aika­na. Itsea­sias­sa Suo­men öljyn­ku­lu­tuk­sen huip­pu oli jos­kus 70–80-luvulla. Ks http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yene_enev_201100_2012_6164_net.pdf sivu 30. Eli öljyn­ku­lu­tuk­sel­la ei ole ollut vuo­si­kym­me­nien aika­vä­lil­lä yhtään mitään teke­mis­tä talous­kas­vun kanssa.

    Ja mitä tuo­hon aurin­koe­ner­gi­aan tulee, minä pidän oleel­li­sim­pa­na pri­mää­rie­ner­gian hin­ta­ke­hi­tys­tä. Mark­ki­nat hoi­ta­vat kyl­lä sit­ten muun­lai­sen sopeu­tu­mi­sen. (Pitää myös huo­ma­ta, että säkö­ener­gia itses­sään on arvok­kaam­paa ener­gi­aa kuin läm­pö­ener­gia mitä fos­sii­li­sis­ta saa­daan, mikä tasa­pai­not­taa vähän tuo­ta tuo­tan­non stokastisuutta.)

    Point­ti­ni oli oikeas­taan se, että talous­kas­vu koko maa­il­man osal­ta on aina vaa­ti­nut ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vua. Lin­ki­tit kuvaa­jan, jon­ka mukaan ener­gian­ku­lu­tus on las­ke­nut mones­sa län­si­maas­sa vii­me vuo­si­na. Seli­tin tätä sil­lä, että taan­tu­ma vähen­tää ener­gian­ku­lu­tus­ta ja toi­saal­ta jot­kut maat ovat otta­neet hir­mui­set mää­rät jul­kis­ta vel­kaa, että talous ei meni­si taan­tu­maan. Täl­löin saat­taa näyt­tää sil­tä, että talous voi kas­vaa ilman ener­gian­ku­lu­tus­ta, kos­ka talous kas­vaa vel­ka­ra­han avul­la. Vel­ka­ra­ha tulee kan­san­ta­lou­teen ilman ener­gian­ku­lu­tus­ta täs­sä kansantaloudessa.

    OECD:n tuo­re raport­ti öljyn hin­nas­ta tule­vai­suu­des­sa (http://search.oecd.org/officialdocuments/publicdisplaydocumentpdf/?cote=ECO/WKP(2013)23&docLanguage=En) on eri miel­tä kans­sa­si öljyn­ku­lu­tuk­sen ja talous­kas­vun yhtey­des­tä. Onko sinul­la joku läh­de tuo­hon väit­tee­seen, että että öljyn­ku­lu­tuk­sel­la ja talous­kas­vul­la ei ole mitään yhteyt­tä? Toi­voi­sin kovas­ti näin ole­van, mut­ta kaik­ki läh­teet joi­hin olen pereh­ty­nyt väit­tä­vät muu­ta. Kehit­ty­vis­sä mais­sa (ei-OECD)1 %:n talous­kas­vu tar­koit­taa rapor­tin mukaan 1 %:n kas­vua öljyn­ku­lu­tuk­ses­sa ja kehit­ty­neis­sä mais­sa (OECD) tuo suh­de on puo­li eli 1 % talous­kas­vua tar­koit­taa 0,5 % lisää öljyn­ku­lu­tus­ta. Olen itse piir­tä­nyt yhdes­sä tuo­reim­mis­ta blo­gi­kir­joi­tuk­sis­ta­ni nuo käy­rät Euroo­pan ja Yhdys­val­tain osal­ta vuo­si­na 1991–2011 ja ne piti­vät suun­nil­leen yhtä OECD:n näke­myk­sen kanssa.

    Suo­mi ja vaik­ka­pa Ruot­si ovat poik­keuk­sia täs­tä, mut­ta sii­tä ei mis­sään nimes­sä pidä vetää joh­to­pää­tök­siä öljyn tär­key­des­tä maa­il­man­ta­lou­del­le. Yksi, mut­ta ei ainut, syy tähän on, että Suo­mi ja Ruot­si ovat ulkois­ta­neet pal­jon tuo­tan­to­aan ulko­mail­le, jol­loin se öljy kulu­te­taan siel­lä, mut­ta osa talous­kas­vus­ta näkyy Suomessa. 

    Sain­ko yhtään sel­ven­net­tyä asiaa:)?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Luin nuo arviot vih­reis­tä ja Soininvaarasta.

    Minä arvos­tan kovas­ti­kin Odea. Hän on osaa tar­kas­tel­la asioi­ta sekä ylhääl­tä alas, että alhaal­ta ylös. Ja hän on kun­nioit­taa mui­den mie­li­pi­tei­tä, oli­vat ne sit­ten mil­lais­ta scheißea… vih­rei­den Fija Saar­ni­kin on haas­ta­van piris­tä­vä toi­sin kuin joku eta­bloi­tu­nut viher­tär, joka viet­tää suu­rim­man osan elä­mäs­tään len­to­ko­nees­sa mureh­tien lai­vo­jen rikkipäästöjä.

    Vih­rei­den kan­na­tus­kin oli­si­ko suur­ten puo­luei­den tasol­la, jos vih­rei­den kva­si-intel­lek­tuel­lin fun­da­men­ta­lis­ti-itsen­sä­to­teut­ta­ja­sii­ven tem­pauk­sia ja idio­tis­me­ja puo­lu­een sisäl­lä­kin kri­ti­soi­tai­siin ja kyseenalaistettaisiin.

    Tilal­le pitäi­si saa­da aidos­ti lisää diplo­maat­tis­ta Pek­ka Haa­vis­toa ja Oden edus­ta­maa kriit­tis­tä ja tie­dos­ta­vaa C Wright Mills hen­kis­tä ana­lyy­sia ja poli­tiik­kaa. Niil­le on nyt tilaus kun finans­si­krii­si, talous­la­ma ja poliit­ti­nen krii­si pai­na­vat pääl­le ja kan­sa­lais­ten kapi­na oras­taa jo uhkaa­vas­ti Suo­mes­sa­kin ja lau­ke­aa, kun val­tion vel­ka­rah­keet lop­pu­vat ja elin­ta­som­me romahtaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Suo­men infra­kin on ulkois­tet­tu! Ja Suo­men Itel­la toi­mii vain vir­ka-aika­na ja muu pal­ve­lu on ulkois­tet­tu Puolaan.

    Elik­kä Itel­lan tie­to­jär­jes­tel­mä on ollut alhaal­la tänään. Itel­la ker­too sivuil­laan, että vika­päi­vys­tys on jatkuvaa:

    Itel­la Infor­ma­tion Ser­vice Desk pal­ve­lee seuraavasti:

    •Ylei­set asia­kas­tie­dus­te­lut klo 9–16
    •Tek­ni­set ja tuo­tan­nol­li­set vir­he­ti­lan­teet: 24/7, vuo­den jokai­se­na päivänä
    Puh. 020 452 9348
    information.fi@itella.com
    Itel­la Infor­ma­tion Ser­vice Desk pal­ve­lee vika­ti­lan­tees­sa kai­kis­sa Itel­la Infor­ma­tio­nin tar­joa­mis­sa tuot­teis­sa ja palveluissa.”

    Jon­kin ajan kulut­tua täl­lai­nen ystä­väl­li­nen vas­taus Puolasta:

    Hel­lo,
    inci­dent INC***** was assig­ned to res­pon­sible depart­ment for Pri­net­ti ser­vice. Unfor­tu­na­te­ly this depart­ment works from Mon­day to Fri­day in office hours.

    Best Regards

    Piotr Jara­nows­ki

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Pari asi­aa mis­tä vih­reät voi­si­vat luo­pua ovat ydin­voi­man ja yksi­tyi­sau­toi­lun vas­tus­ta­mi­nen. Eikös Soi­nin­vaa­ra­kin tätä ehdot­ta­nut joskus?

    Avo­vai­mol­la­ni on auto. Itse käy­tän sitä lähin­nä sil­loin kun avo­vai­mo käs­kee käyt­tä­mään sen pesus­sa, samal­la tar­kis­tan öljyt ja ilman­pai­neet jne. Käy­tän sitä, jos menen vaik­ka ret­kel­le kau­em­mak­si tai vaik­ka­pa vie­rai­le­maan suku­lai­den luo­na (kak­si hen­keä mat­kus­taa hal­vem­mal­la autol­la kuin junalla).

    Kau­pun­gis­sa taas käy­tän pol­ku­pyö­rää, ei tuli­si mie­lee­ni­kään men­nä kaup­paan tai pos­tiin autol­la. Bus­sil­la­kin aje­len har­voin. Bus­si­kin tai­si olla autoa ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pi vas­ta kun sii­nä on 9 mat­kus­ta­jaa kyy­dis­sä tms.

    Se auto itses­sään ei saas­tu­ta, vaan se polt­to­moot­to­ri. Auto itses­sään on käte­vä kul­ku­neu­vo ja erit­täin hyö­dyl­li­nen. Ongel­ma on siis vain se pako­kaa­su ja täs­tä pääs­tään bio­polt­toai­neil­la, vety­au­toil­la ja sähköautoilla.

    Autot eivät sinän­sä minua kau­pun­gis­sa hait­taa vaan nii­den tuot­ta­mat pako­kaa­sut ja melu. Säh­kö­au­toil­la taas melu oli­si pie­nem­pi ja melu vähäi­sem­pi. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la taas voi­daan suu­rien väy­lien melu suun­na­ta pois. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lul­la voi­daan myös luo­da sitä tilaa muil­lek­kin kuin autoille.

    Ydin­voi­ma ja lius­ke­kaa­su ovat hyviä asioi­ta pääs­tö­jen kan­nal­ta. Ydin­voi­ma ei todel­la­kaan ole kehi­tys­kaa­ren­sa pääs­sä, vaan sii­nä oli­si val­ta­vas­ti vie­lä kehit­ty­mis­po­ten­ti­aa­lia, fuusio­ener­gias­ta puhumattakaan.

    Aurin­koe­ner­gia, tuu­lie­ner­gia, bio­ener­gia, ydin­e­ner­gia, vesi­voi­ma jne. Mik­si me emme käyt­täi­si kaik­kia näi­tä, tar­pei­den mukaan? 

    Olen pitä­nyt uraa­ni­mal­mia kädes­sä­ni, se on ihan tur­val­lis­ta. Kel­ta­kak­ku­jau­het­ta­kin voi käsi­tel­lä pal­jaal­la kädel­lä. Älä kui­ten­kaan syö sitä.

    Ydin­voi­ma kui­ten­kin tuot­taa val­ta­vas­ti ener­gi­aa, pin­ta-alal­taan pik­kui­sel­la plän­til­lä. Se sääs­tää luon­toa. Ei minun mie­les­tä­ni kan­na­ta hylä­tä ydin­voi­maa pel­käs­tään radio­ak­tii­vi­sen sätei­lyn pelon vuoksi.

    Uraa­ni­mal­mia pitää toki lou­hia, mut­ta niin pitää mm. neo­dy­ni­miu­mia­kin. Har­vi­nai­sia maa­me­tal­le­ja tar­vi­taan val­ta­vas­ti vih­reäs­sä tek­no­lo­gias­sa ja nii­tä on har­vas­sa maankuoressa. 

    Vesi­voi­ma on puh­das­ta, mut­ta vesi­voi­ma­ra­ken­ta­mi­nen on tuhoi­saa luon­nol­le. Vael­lus­ka­lo­jen kutua­lu­eet ja vael­lus­rei­tit on tuhot­tu jopa pysy­väs­ti. Tekoal­taat ja patoal­taat liet­ty­vät ja rehe­vöi­ty­vät. Mätä­ne­mi­nen aiheut­taa pääs­tö­jä, tosin poh­joi­sil­la levey­sas­teil­la mel­ko vähän suh­tees­sa päi­vän­ta­saa­jaan. Kala­teil­lä taas voi­daan palaut­taa vael­lus­ka­la­kan­nat takaisin.

    Se mont­tu mikä kai­ve­taan tuu­li­myl­ly­jen vuok­si, on oikeas­ti aika iso. En tar­koi­ta ettei­kö tuu­li­myl­ly­jä kan­na­ta käyt­tää vaan että ei ydin­voi­maa uraa­ni­kai­vos­ten vuok­si pidä hylä­tä. Eikä ne tuu­li­myl­lyt­kään ikui­sia ole, eikä kier­rä­tys­pro­sent­ti­kaan var­mas­ti ole sata.

    Kaik­ki kai­vos­toi­min­ta saas­tut­taa eikä elä­mäm­me oli­si mah­dol­lis­ta ilman kai­vok­sia, ei sit­ten alkuun­kaan vaik­ka oli­si miten hip­pi tai erämies!

    Kehi­tys­maat muo­dos­tu­vat ongel­mak­si, kos­ka hal­pa hii­li­voi­ma hou­kut­te­lee ja kas­vu on val­ta­van nope­aa. Ydin­voi­ma oli­si suh­teel­li­sen nopea rat­kai­su esi­mer­kik­si Afri­kas­sa ja Intias­sa. Ei mitään 1600 MW mons­te­rei­ta vaan ihan perus­y­din­voi­ma­loi­ta luok­kaa 800‑1000 MW. Se jos mikä oli­si kehi­tys­a­pua. Säh­köä, huo­ke­aan hintaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Se auto itses­sään ei saas­tu­ta, vaan se polt­to­moot­to­ri. Auto itses­sään on käte­vä kul­ku­neu­vo ja erit­täin hyö­dyl­li­nen. Ongel­ma on siis vain se pako­kaa­su ja täs­tä pääs­tään bio­polt­toai­neil­la, vety­au­toil­la ja sähköautoilla.

    Yksi­tyi­sau­tois­sa on kyl­lä toi­nen­kin ongel­ma kau­pun­ki­seu­duil­la: nii­den vie­mä tila.

    En ole havain­nut vih­rei­den vas­tus­ta­van autoi­lua. Itse pidän autoi­lus­ta ja äänes­tän sil­ti mie­lel­lä­ni vih­rei­tä, kos­ka pidän myös tii­viis­tä kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta jos­sa pal­ve­lut ovat lähel­lä, ja elä­mäs­tä jos­sa ei ole pak­ko men­nä joka paik­kaan autolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Meil­lä on täl­lai­sia työ­ka­lu­ja käy­tös­sä puo0lueen sisäi­ses­sä pää­tök­sen­teos­sa. Nii­tä on aika paha ava­ta vas­ta­puo­len sabotoitavaksi.

    En ymmär­rä täs­tä, mitä te pel­käät­te. Mui­ta puo­luei­ta, jot­ka sabo­toi­si­vat idean­ne, vai hak­ke­rei­ta jot­ka sabo­toi­si­vat työvälineet?

    Eikö koko poliit­ti­nen sys­tee­mi jou­da ros­ka­ko­riin, jos se on sel­lai­nen että ideoi­ta on sabo­taa­sin pelos­sa kehi­tet­tä­vä salas­sa muil­ta? Näki­sin mie­luus­ti vie­lä oma­na elin­ai­ka­na­ni sel­lais­ta poliit­tis­ta vai­kut­ta­mis­ta, jos­sa asioi­ta aidos­ti poh­dit­tai­siin yhdes­sä ja niis­tä pääs­täi­siin sopuun ilman älyt­tö­miä poliit­ti­sia leh­män­kaup­po­ja ja puo­luei­den soke­aa kotiin­päin vetä­mis­tä, ihan vain kes­kus­te­le­mal­la asiois­ta riit­tä­väs­ti ja totea­mal­la, mikä mis­sä­kin tilan­tees­sa on mui­ta parem­pi tapa ede­tä. Lie­nen nau­ret­ta­va idealisti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Aki Suok­ko: Onko sinul­la joku läh­de tuo­hon väit­tee­seen, että että öljyn­ku­lu­tuk­sel­la ja talous­kas­vul­la ei ole mitään yhteyt­tä? Toi­voi­sin kovas­ti näin ole­van, mut­ta kaik­ki läh­teet joi­hin olen pereh­ty­nyt väit­tä­vät muuta. 

    Puhuin vuo­si­kym­me­nis­tä. Toki lyhyel­lä aika­vä­lil­lä voi olla vah­va­kin kor­re­laa­tio öljyn hin­nan ja talous­kas­vun välil­lä. Useim­mis­sa Euroo­pan mais­sa (Yhdys­val­lois­sa­kin per capi­ta) öljyn­ku­lu­tus on ollut hui­pus­saan 70–80-luvulla, ja vaa­tii kyl­lä mel­koi­sen värit­ty­nei­tä sil­mä­la­se­ja väit­tää, että 30 vuo­teen ei ole ollut talous­kas­vua. Tuol­ta voi käy­dä tut­kai­le­mas­sa, ellet usko:

    http://www.eia.gov/cfapps/ipdbproject/IEDIndex3.cfm?tid=5&pid=5&aid=2

    Öljyn­ku­lu­tus ei vain vähää­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä edes kor­re­loi, kausa­li­tee­tis­ta puhu­mat­ta­kaan, talous­kas­vun kanssa.

    Pri­mää­rie­ner­gian kulu­tus sen sijaan saat­taa olla (ollut) hie­man parem­pi selit­tä­jä talous­kas­vul­le. Vel­ka­se­li­ty­keen en usko. Jos län­si­mais­sa on jona­kin vuon­na saa­tu aikai­sek­si enem­män hila­vit­kut­ti­mia kuin edel­li­se­nä, niin kyl­lä se ihan todel­lis­ta talous­kas­vua on, riip­pu­mat­ta sii­tä kuka on jää­nyt vel­kaa kenel­le. Itse pitäi­sin uskot­ta­vam­pa­na (myön­nän, myös toi­vot­ta­vam­pa­na) seli­tys­tä, että län­si­mais­sa on alet­tu saa­vut­taa elin­ta­so, joka mah­dol­lis­taa talous­kas­vun irtoa­mi­sen ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta. Kei­tys­mais­sa ollaan vie­lä tilan­tees­sa, mis­sä talous­kas­vu käy­tän­nös­sä edel­lyt­tää ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vua, mut­ta län­si­mais­sa en oli­si niin varma. 

    Siis jos ener­gia tulee hal­vak­si, talous­kas­vua saat­taa syn­tyä sii­tä, että taka­pi­hoil­le oste­taan valo­kaa­ri-show, joka vie säh­köä ydin­voi­ma­lan ver­ran, mut­ta jos ener­gia on kal­liim­paa, valo­kaa­ri-shown sijaan talous­kas­vu teh­dään äly­pu­he­lin­so­vel­luk­sil­la. Län­si­mai­sil­la ihmi­sil­lä on varaa teh­dä tuo valinta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. tcrown: Puhuin vuo­si­kym­me­nis­tä. Toki lyhyel­lä aika­vä­lil­lä voi olla vah­va­kin kor­re­laa­tio öljyn hin­nan ja talous­kas­vun välil­lä. Useim­mis­sa Euroo­pan mais­sa (Yhdys­val­lois­sa­kin per capi­ta) öljyn­ku­lu­tus on ollut hui­pus­saan 70–80-luvulla, ja vaa­tii kyl­lä mel­koi­sen värit­ty­nei­tä sil­mä­la­se­ja väit­tää, että 30 vuo­teen ei ole ollut talous­kas­vua. Tuol­ta voi käy­dä tut­kai­le­mas­sa, ellet usko:

    http://www.eia.gov/cfapps/ipdbproject/IEDIndex3.cfm?tid=5&pid=5&aid=2

    Öljyn­ku­lu­tus ei vain vähää­kään pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä edes kor­re­loi, kausa­li­tee­tis­ta puhu­mat­ta­kaan, talous­kas­vun kanssa.

    Pri­mää­rie­ner­gian kulu­tus sen sijaan saat­taa olla (ollut) hie­man parem­pi selit­tä­jä talous­kas­vul­le. Vel­ka­se­li­ty­keen en usko. Jos län­si­mais­sa on jona­kin vuon­na saa­tu aikai­sek­si enem­män hila­vit­kut­ti­mia kuin edel­li­se­nä, niin kyl­lä se ihan todel­lis­ta talous­kas­vua on, riip­pu­mat­ta sii­tä kuka on jää­nyt vel­kaa kenel­le. Itse pitäi­sin uskot­ta­vam­pa­na (myön­nän, myös toi­vot­ta­vam­pa­na) seli­tys­tä, että län­si­mais­sa on alet­tu saa­vut­taa elin­ta­so, joka mah­dol­lis­taa talous­kas­vun irtoa­mi­sen ener­gian­ku­lu­tuk­ses­ta. Kei­tys­mais­sa ollaan vie­lä tilan­tees­sa, mis­sä talous­kas­vu käy­tän­nös­sä edel­lyt­tää ener­gian­ku­lu­tuk­sen kas­vua, mut­ta län­si­mais­sa en oli­si niin varma. 

    Siis jos ener­gia tulee hal­vak­si, talous­kas­vua saat­taa syn­tyä sii­tä, että taka­pi­hoil­le oste­taan valo­kaa­ri-show, joka vie säh­köä ydin­voi­ma­lan ver­ran, mut­ta jos ener­gia on kal­liim­paa, valo­kaa­ri-shown sijaan talous­kas­vu teh­dään äly­pu­he­lin­so­vel­luk­sil­la. Län­si­mai­sil­la ihmi­sil­lä on varaa teh­dä tuo valinta.

    Täs­sä uusin kir­joi­tuk­se­ni, joka saat­taa antaa sinul­le uuden tulo­kul­man asiaan:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/17/kolmas-maailmansota-kaydaan-maailmantaloudessa/#.Ub93EedSioM

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. tcrown: talous­kas­vun irtoa­mi­sen energiankulutuksesta. 

    Blo­gis­saan http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/04/economist-meets-physicist/ Tom Murp­hy esit­tää tätä vas­taan argu­men­tin: Jos ener­gian osuus talou­des­ta tip­puu kovin pie­nek­si, joku voi­si ostaa sen koko­nai­suu­des­saan. Absurdia!

    Kokeel­li­set astro­fyy­si­kot tup­paa­vat ole­maan lois­ta­via blog­ga­rei­ta. Pes­si­mis­ti­siä, mut­ta humaa­ne­ja ja haus­ko­ja. Mis­tä­hän johtuu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Ano­nuu­mi: Blo­gis­saan http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/04/economist-meets-physicist/ Tom Murp­hy esit­tää tätä vas­taan argu­men­tin: Jos ener­gian osuus talou­des­ta tip­puu kovin pie­nek­si, joku voi­si ostaa sen koko­nai­suu­des­saan. Absurdia!

    Kir­joi­tus myös osoit­taa kapi­ta­lis­min rajat. Rik­kaal­le­han ker­tyy aina enem­män sijoi­tet­ta­vaa varal­li­suut­ta, joten rajoi­te­tun talous­kas­vun olois­sa tulot ovat jon­ki­nas­teis­ta nol­la­sum­ma­pe­liä ja tuloe­rot väki­sin­kin huo­non­ta­vat köy­him­pien ase­maa. Toki näin on jo kysyn­tä­vai­ku­tus­ten vuok­si, mut­ta tuo tekee asian eksplisiittiseksi.

    Kir­joi­tuk­ses­sa ei tai­det­tu suo­raan sanoa, ettei uusiu­tu­va ener­gia tuo­ta pla­nee­tan­keit­tä­mi­se­fek­tia, mut­ta sehän on muu­ten­kin rajal­lis­ta (pla­nee­tan kontekstissa).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Lau­ri Kum­pu­lai­nen: Se auto itses­sään ei saas­tu­ta, vaan se polt­to­moot­to­ri. Auto itses­sään on käte­vä kul­ku­neu­vo ja erit­täin hyö­dyl­li­nen. Ongel­ma on siis vain se pako­kaa­su ja täs­tä pääs­tään bio­polt­toai­neil­la, vety­au­toil­la ja sähköautoilla.

    Pak­ko puut­tua tähän, vaik­ka Saa­ra­kin jo oikai­si käsi­tys­tä. Kyl­lä kau­pun­gis­sa autoi­lun pahim­pia ongel­mia on tilan tar­ve. Kun pai­kat teh­dään sel­lai­sik­si, että nii­hin on kiva men­nä autol­la, ei nii­hin enää juu­ri muul­la men­nä­kään. Itse arvos­tan tii­vis­tä kau­pun­kia jos­sa on help­po ja muka­va liik­kua jal­kai­sin. Jol­loin myös mat­kat ovat lyhyitä. 

    Autol­la on ihan kiva ajaa…Mutta en mis­sään nimes­sä toi­vo kau­pun­ke­ja raken­net­ta­van sil­tä pohjalta.

    Tämä on myös tasa-arvo kysy­mys: Mie­les­tä­ni myös muil­la, kuin autoa aja­vil­la ihmi­sil­lä on oikeus vapaa­seen ja help­poon liik­ku­mi­seen. Ja mitä enem­män autoi­lua hel­po­te­taan, sitä toden­nä­köi­sem­min mui­den kul­ke­mi­nen vaikeutuu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Ano­nuu­mi: Blo­gis­saan http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/04/economist-meets-physicist/ Tom Murp­hy esit­tää tätä vas­taan argu­men­tin: Jos ener­gian osuus talou­des­ta tip­puu kovin pie­nek­si, joku voi­si ostaa sen koko­nai­suu­des­saan. Absurdia!

    Kii­tos erit­täin aja­tuk­sia herät­tä­väs­tä linkistä.

    Pari vas­ta­lauset­ta tulee kui­ten­kin heti mieleen. 

    Ensim­mäi­nen, itsea­sias­sa artik­ke­lin kir­joit­ta­jan ist­sen­sä­kin lopus­sa aina­kin osit­tain myön­tä­mä, on se, että talous­kas­vu on sitä, että ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus hank­kia enem­män arvos­ta­mi­aan asioi­ta. Ja nuo kaik­ki asiat eivät yksin­ker­tai­ses­ti ole energiariippuvaisia.

    Toi­nen on tämä aja­tus, että ener­gian osuus maa­il­man talou­des­ta ei voi­si pie­nen­tyä ääret­tö­män pie­nek­si. Aja­tus sii­tä, että joku voi­si ostaa aurin­gon sätei­lyn tai val­ta­me­ren toriu­min, vaik­ka nii­den sisäl­tä­män ener­gian muun­ta­mi­nen hhö­dyn­tä­mis­kel­poi­sek­si oli­si käy­tän­nös­sä ilmais­ta, tun­tuu erikoiselta.

    Se mitä ei voi kiis­tää, on se, että ener­gian kulu­tuk­sen kas­vul­le on tulos­sa lop­pu jos­sain vai­hees­sa. Mut­ta aja­tus sii­tä, että ihmi­set eivät kos­kaan miten­kään kyke­ni­si samal­la ener­gia­mää­räl­lä luo­maan enem­män hyvin­voin­tia on yhtä äly­tön kuin se, että ihmis­kun­ta ei kyke­ni­si hyö­dyn­tä­mään maa­heh­taa­ria tehok­kaam­min hyvin­voin­nin kasvattamiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Kyse­hän oli siis sato­jen vuo­sien aika­jän­tees­tä. Eli kun pit­käl­lä aika­vä­lil­lä väki­mää­rä ja ener­gia­mää­rä täy­sin fysi­kaa­li­sis­ta syis­tä ovat rajal­li­set, tulee rajat­to­man (reaali)talouskasvun olo­suh­teis­sa väki­sin­kin vas­taan tilan­ne, jos­sa koko maa­il­man ener­gia­mää­rän arvo on vähem­män kuin yksit­täi­sen ihmi­sen osuus BKT:sta. Käy­tän­nös­sä kui­ten­kin (reaali)talouden kas­vu ei voi olla raja­ton­ta juu­ri ener­gian rajal­li­suu­den vuok­si, mikä oli koko kir­joi­tuk­sen point­ti: jos­sain vai­hees­sa vain tulee raja vas­taan, ja sii­nä tilan­tees­sa tar­vi­taan aivan eri­lais­ta talou­den­pi­toa kuin nykymallissa. 

    Toi­nen kir­joi­tuk­sen point­ti oli, että on huo­lest­tut­ta­vaa että tätä täy­sin uut­ta talous­mal­lia poh­tii ainoas­taan fyy­si­kot eivät­kä talous­tie­tei­li­jät, joil­la pitäi­si olla asi­aan par­haat eväät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. tcrown: Kii­tos erit­täin aja­tuk­sia herät­tä­väs­tä linkistä.

    Pari vas­ta­lauset­ta tulee kui­ten­kin heti mieleen. 

    Ensim­mäi­nen, itsea­sias­sa artik­ke­lin kir­joit­ta­jan ist­sen­sä­kin lopus­sa aina­kin osit­tain myön­tä­mä, on se, että talous­kas­vu on sitä, että ihmi­sil­lä on mah­dol­li­suus hank­kia enem­män arvos­ta­mi­aan asioi­ta. Ja nuo kaik­ki asiat eivät yksin­ker­tai­ses­ti ole energiariippuvaisia.

    Toi­nen on tämä aja­tus, että ener­gian osuus maa­il­man talou­des­ta ei voi­si pie­nen­tyä ääret­tö­män pie­nek­si. Aja­tus sii­tä, että joku voi­si ostaa aurin­gon sätei­lyn tai val­ta­me­ren toriu­min, vaik­ka nii­den sisäl­tä­män ener­gian muun­ta­mi­nen hhö­dyn­tä­mis­kel­poi­sek­si oli­si käy­tän­nös­sä ilmais­ta, tun­tuu erikoiselta.

    Se mitä ei voi kiis­tää, on se, että ener­gian kulu­tuk­sen kas­vul­le on tulos­sa lop­pu jos­sain vai­hees­sa. Mut­ta aja­tus sii­tä, että ihmi­set eivät kos­kaan miten­kään kyke­ni­si samal­la ener­gia­mää­räl­lä luo­maan enem­män hyvin­voin­tia on yhtä äly­tön kuin se, että ihmis­kun­ta ei kyke­ni­si hyö­dyn­tä­mään maa­heh­taa­ria tehok­kaam­min hyvin­voin­nin kasvattamiseen.

    Ter­mo­dy­naa­mi­sel­la tehok­kuu­del­la on rajan­sa eli ener­gian­käyt­töä ei voi tehos­taa loput­to­miin. Läm­pö­voi­ma­ko­nei­ta ei pys­ty pal­jon enää vii­laa­maan. Wärt­si­län die­sel-moot­to­rin hyö­ty­suh­de esi­mer­kik­si on noin 46 % ja sitä on erit­täin vai­kea saa­da nouse­maan yli 50 %:n. Maa­il­mal­la on jo uusia hii­li­voi­ma­lai­tok­sia, joi­den hyö­ty­suh­det­ta on vii­lat­tu niin kor­keak­si, että nii­tä on vai­kea saa­da käyn­tiin eli ollaan hyvin lähel­lä käy­tän­nön rajaa. Ener­gian- ja mate­ri­aa­lien käy­tön tehos­ta­mi­sel­la on siis ole­mas­sa rajat, joi­den jäl­keen ollaan vai­keuk­sis­sa. Toki talout­ta voi­daan kas­vat­taa niin, että joka vuo­si tuo­te­taan samal­la hyö­dy­ke­pa­nok­sel­la kori, jota arvos­te­taan enem­män, mut­ta kuin­ka rea­lis­tis­ta tämä on? Eli samal­la lan­noi­te­mää­räl­lä tuo­te­taan tänä vuon­na ome­noi­ta ja ensi vuon­na pää­ry­nöi­tä, ja pää­ry­nä­ko­ria arvos­te­taan enem­män kuin ome­na­ko­ria. Jos­sain koh­das­sa ket­ju katkeaa?

    Mate­ri­aa­lien kier­rät­tä­mi­nen­kin vaa­tii ener­gi­aa eli siel­lä­kin on jokin rajal­li­nen tehostamispotentiaali. 

    Tuo Murp­hyn käyt­tä­mä logiik­ka on, että jos ener­gian­käy­tön tehos­tu­mis­ta voi­si jat­kaa rajat­ta, niin ener­gian osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta meni­si niin pie­nek­si, että yksi ihmi­nen voi­si sen ostaa, jol­loin sen arvo samal­la nousi­si suu­rek­si, kos­ka oli­si mono­po­li. Ja jon­kun arvo ei voi olla yhtä aikaa suu­ri ja pie­ni, eli päät­te­ly on sel­väs­ti loo­gi­ses­sa ris­ti­rii­das­sa. Ener­gian­käy­tön tehos­ta­mi­sel­la on siis joku raja, jon­ka alle sitä ei brut­to­kan­san­tuot­tees­ta saa­da. Tämä raja on seu­raus fysii­kan laeista. 

    En oikein pys­ty käsit­tä­mään, että miten talous­kas­vu kos­kaan voi abso­luut­ti­ses­ti irtau­tua täy­sin ener­gias­ta ja mate­ri­aa­leis­ta? Tai aina­kaan ihmis­ten aineel­li­sia tar­pei­ta ei täl­lä pal­lol­la käy­tän­nös­sä kos­kaan pys­ty täy­sin tyy­dyt­tä­mään? Ja jos ener­gian­ku­lu­tue irtau­tuu vain suh­teel­li­ses­ti talous­kas­vus­ta, kuten nyt on tapah­tu­nut, niin talous­kas­vul­la täy­tyy sil­loin olla jokin ylä­ra­ja, joka tulee vas­taan vii­meis­tään kun saa­vu­te­taan aurin­gos­ta tule­va kaik­ki ener­gia. Jos taas kas­va­tam­me ener­gian käyt­töä jos­tain muus­ta kuin aurin­gos­ta (vaik­ka ydin­voi­ma), niin ent­ro­pia kerään­tyy vähi­tel­len lämpösaasteena. 

    Täs­tä­kin Murp­hy on kir­joit­ta­nut esi­mer­kin, joka suh­teut­taa aika tehok­kaas­ti ener­gian­käy­tön kas­vun mah­dol­li­suuk­sia (kat­so 3. kuva kirjoituksessa)

    http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2011/07/galactic-scale-energy/

    Kai­kes­ta ener­gias­ta joka ei ole aurin­gos­ta (fos­sii­li­set eivät kel­paa tähän) peräi­sin suu­ri osa jää läm­mit­tä­mään maa­pal­loa (kas­vi­huo­neil­miön vuok­si), ja kerään­tyy läm­mit­tä­mään maa­pal­loa, joten täs­sä­kin mie­les­sä ylä­ra­ja tulee vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Saa­ra: En ymmär­rä täs­tä, mitä te pel­käät­te. Mui­ta puo­luei­ta, jot­ka sabo­toi­si­vat idean­ne, vai hak­ke­rei­ta jot­ka sabo­toi­si­vat työvälineet?

    Ei sitä nyt hir­vit­tä­vän vai­kee­ta ole ymmär­tää, miks poliit­tis­ta uraa luo­vat tyy­pit ei halua antaa kaik­kia kes­ke­ne­räi­siä aja­tus­vir­to­jaan vas­ta­puo­len tai toi­mit­ta­jien rie­po­tel­ta­vaks. Kuten eten­kin vii­me vuo­si­na on ollut help­po havai­ta, toi­mit­ta­jat osaa vää­ri­nym­mär­tää ihan sel­keäs­ti muo­toil­tua teks­tiä­kin ja poliit­ti­set vas­tus­ta­jat käyt­tää tar­peen tul­len kaik­ki pau­kut mitä käy­tet­tä­vis­sä on. Tol­la­nen avoin ajatushautomo/koepallojen heit­te­ly­aree­na­han olis niil­le oikea kul­ta­kai­vos, sikä­li kun siel­lä esiin­tyis yhtään kor­keem­man sta­tuk­sen poliit­ti­sia hen­ki­löi­tä. Ts. jos se olis avoin, yks­kään kor­keem­man sta­tuk­sen tyyp­pi ei heit­te­lis siel­lä mitään kes­ke­ne­räi­siä ideoi­ta ilmoil­le ja se sys­tee­mi menet­täis tar­ko­tuk­sen­sa tai aina­kin ison osan sitä. 

    Sel­la­sel­le­kin hyvin toteu­te­tul­le net­tia­ree­nal­le var­maan olis tilaus­ta, mis­sä eri puo­luei­ta edus­ta­vat tyy­pit vois käy­dä jul­ki­ses­ti kes­kus­te­lua äänes­tä­jiä kiin­nos­ta­vis­ta aiheis­ta. Täl­la­nen jul­ki­nen aree­na pal­ve­lis kui­ten­kin ihan eri tar­ko­tus­ta ku sel­la­nen, jos­sa voi vapaas­ti argu­men­toi­da kokeel­li­ses­ti vaik­ka “paho­jen” asioi­den puo­les­ta ilman toi­mit­ta­jien ym. pelkoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. AnnaJ:

    Tämä on myös tasa-arvo kysy­mys: Mie­les­tä­ni myös muil­la, kuin autoa aja­vil­la ihmi­sil­lä on oikeus vapaa­seen ja help­poon liik­ku­mi­seen. Ja mitä enem­män autoi­lua hel­po­te­taan, sitä toden­nä­köi­sem­min mui­den kul­ke­mi­nen vaikeutuu. 

    Miten autoi­lua nyt hel­po­te­taan siten että se vai­keut­taa muita?
    Raken­ta­mal­la parem­pia tei­tä? Sil­lon bus­sit­kin kul­ke­vat paremmin.

    Sanoi­sit ihan suo­raan että haluat kei­no­te­koi­ses­ti han­ka­loit­taa autoi­lua, kos­ka sen “vapau­teen ja help­pou­teen” jul­ki­nen lii­ken­ne ei pys­ty vas­taa­maan. Auto kui­ten­kin siir­tää mat­kus­ta­jan­sa suo­raan pai­kas­ta toi­seen suo­raan ilman odottelua.

    (Voit vaik­ka vedo­ta sii­hen tasa-arvon saavuttamiseen.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Autoi­lu ja ihmi­set ovat vas­tak­kain tii­vis­sä kau­pun­geis­sa, jos­sa tii­veys pal­ve­lee jalan ku,kevaa, mut­ta autot haluai­si­vat sata­met­riä levei­tä katu­ja, jol­loin kaik­ki etäi­syy­det kasvavat.
      Uskon, että kehi­tys menee sii­hen, että kehit­tyy vähä­au­toi­sia kekus­to­ja, jois­sa on help­poa ja muka­vaa kävel­lä ja jois­sa ei ole lii­ken­ne­va­lo­ja (jalan­kul­ki­jal­le palaa siis ikui­nen vih­reä) . Aelk­sin ja Espan kalt­gai­set mil­jööt vara­taan jalan­kul­ki­joil­le ja autoi­li­jat saa­vat oman ihan­ne­maa­il­man­sa Sel­lois­ta ja sen sem­moi­sis­ta. Kaik­ki ovat tyytyväisiä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. K. Uok­ka: Miten autoi­lua nyt hel­po­te­taan siten että se vai­keut­taa muita?
    Raken­ta­mal­la parem­pia teitä?

    Esi­merk­ki 1: Haka­mäen­tien leven­nys. Pyö­räi­li­jät kie­mur­te­le­vat jyr­kis­sä S‑rampeissa ylös alas enti­sen suo­ran tasai­sen loi­van nousun las­kun sijasta.

    Esi­merk­ki 2: Kehä I leven­nys Lepus­kis­sa. Enti­nen suo­ra pyö­rä­tie kor­vat­tu tun­te­ma­ton­ta kaut­ta kier­tä­vää reit­tiä (en ole vie­lä löy­tä­nyt tätä, ilmei­ses­ti parin pihan poik­ki van­han kär­ry­tien poh­jia pitäi­si mennä?)

    Esi­merk­ki 3: Pyö­räi­li­jöi­den ja käve­li­jöi­den lii­ken­ne­va­lo­pai­no­na­pit. Mik­sei vih­rei­tä näy­te­tä automaattisesti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. teek­ka­ri:
    tulee rajat­to­man (reaali)talouskasvun olo­suh­teis­sa väki­sin­kin vas­taan tilan­ne, jos­sa koko maa­il­man ener­gia­mää­rän arvo on vähem­män kuin yksit­täi­sen ihmi­sen osuus BKT:sta

    Ole­tet­ta­vas­ti tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa jokai­sel­la taval­li­sel­la ihmi­sel­lä oli­si varaa ostaa aito Picas­son maa­laa­ma Nu au Pla­teau de Sculpter.

    Eli mil­lä perus­teel­la ener­gian hin­nan pitäi­si kokoa­jan las­kea suh­tees­sa BKT:hen?

    Jos vie­dään aja­tus­leik­kiä pidem­mäl­le ja aja­tel­laan että koko maa­il­mas­sa on yksi ener­gian­läh­de, joka tuot­taa vain vakio­mää­rän omis­ta­jal­leen täy­sin ilmais­ta ener­gi­aa, ei kos­kaan enem­pää, eikä kos­kaan vähem­pää. Eikä ener­gian tuot­ta­mis­ta voi­da enää _mitenkään_ kas­vat­taa eikä voi­ma­lai­tok­sen sul­ke­mi­sel­la­kaan sääs­täi­si mitään, kos­ka ener­gia on jo ilmaista.

    Jos reaa­li­ta­lous kas­vaa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti, mitä tapah­tuu tuon ener­gian­läh­teen hin­nal­le? Mitä tapah­tuu sen tuot­ta­man ener­gian hin­nal­le sitä mukaa kun talous kas­vaa? Asiak­kail­la on kokoa­jan enem­män varaa mak­saa energiasta.

    Vään­nä rau­ta­lan­gas­ta mik­si tuol­lai­sen ener­gian­läh­teen omis­ta­ja myi­si ener­gi­aa nol­la­hin­nal­la eteen­päin. Ainoa syy sii­hen oli­si, , että tuo­ta mää­rää ener­gi­aa ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti tar­vit­tai­si missään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Auto kui­ten­kin siir­tää mat­kus­ta­jan­sa suo­raan pai­kas­ta toi­seen suo­raan ilman odot­te­lua.’ (K.Uokka)
    Niin, pai­kois­sa, jois­sa ei ole kes­ki­mää­rin mitään eikä ketään. Kau­pun­gis­sa se ei onnis­tu, tila ei riitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. Pro­met­heus: Vih­rei­den ei pitäi­si tees­ken­nel­lä ole­van­sa oikeis­to-vasem­mis­to ‑jaon ulko­puo­lel­la, kos­ka eivät­hän he ole sitä. Vih­rei­den kan­na­no­tot useim­mi­ten ovat vain taan­tu­muk­sel­lis­ta, ennal­ta arvat­ta­vaa vasemmistohöttöä.

    Tot­ta. Var­si­nai­nen poli­tiik­ka taas on Kokoo­muk­sen vana­ve­des­sä taan­tu­muk­sel­lis­ta oikeistohöttöä.
    Joten­kin on onnis­tut­tu löy­tä­mään molem­mis­ta ne huo­noim­mat puolet.

    ant­ti: Esi­merk­ki 3: Pyö­räi­li­jöi­den ja käve­li­jöi­den lii­ken­ne­va­lo­pai­no­na­pit. Mik­sei vih­rei­tä näy­te­tä automaattisesti?

    Oli­si muu­ten ker­ran­kin kiva näh­dä autoi­li­joil­la pai­no­nap­pi. Tasai­si vähän puntteja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. K. Uok­ka: Miten autoi­lua nyt hel­po­te­taan siten että se vai­keut­taa muita?Rakentamalla parem­pia tei­tä? Sil­lon bus­sit­kin kul­ke­vat paremmin.Sanoisit ihan suo­raan että haluat kei­no­te­koi­ses­ti han­ka­loit­taa autoi­lua, kos­ka sen “vapau­teen ja help­pou­teen” jul­ki­nen lii­ken­ne ei pys­ty vas­taa­maan. Auto kui­ten­kin siir­tää mat­kus­ta­jan­sa suo­raan pai­kas­ta toi­seen suo­raan ilman odottelua.(Voit vaik­ka vedo­ta sii­hen tasa-arvon saavuttamiseen.)

    Ei kun tar­koi­tin, että autoi­lu han­ka­loit­taa kei­no­te­koi­ses­ti jalan­kul­kua, jon­ka vapau­teen ja help­pou­teen mikään muu liik­ku­mis­ta­pa ei pys­ty vastaamaan.

    Vetoan täs­sä tasa-arvoon, kos­ka käve­ly on kui­ten­kin jokai­sel­le mah­dol­li­nen liik­ku­mis­ta­pa. (no, vam­mau­tu­neet pois lukien.)

    Jos nyt ote­taan esi­merk­ki­nä moot­to­ri­tiet, kehä­tiet ja muut useam­man kais­tan väy­lät. Äärim­mil­leen vie­tyä autoi­lun hel­pot­ta­mis­ta. Näis­sä ympä­ris­töis­sä jalan­kul­ku tai pyö­räi­ly on vai­va­lois­ta ja han­ka­laa: Pit­kiä kie­mur­ta­via ramp­pe­ja, tun­ne­lei­ta, jyrk­kiä nousu­ja ja las­ku­ja… Pel­käs­tään väy­län yli­tys voi vie­dä mon­ta minuut­tia aikaa kävel­len. Ei bus­sit­kaan näis­sä ympä­ris­töis­sä toi­mi hyvin: Kul­ki­jal­la pit­kä mat­ka ram­peil­la sijait­se­vil­le pysä­keil­le jne.

    Ant­ti esit­ti­kin jo hyviä esi­merk­ke­jä sii­tä, miten autoi­lun hel­pot­ta­mi­nen usein han­ka­loit­taa mui­den liik­ku­mis­ta. (ne pai­no­na­pit argh!)Lisään lis­taan vielä

    -jalan­ku­lun ja pyö­räi­li­jöi­den tun­ne­lit, jot­ka ovat usein jyr­kän las­kun ja jyr­kän nousun välis­sä, näky­vyy­del­tään onnet­to­man huonoja.

    -park­ki­pai­kat kau­pan edes­sä, joi­den läpi kul­ke­mi­nen saat­taa piden­tää mat­kaa sadal­la metrillä.

    Toki hyväl­lä suun­nit­te­lul­la näi­tä­kin asioi­ta voi­daan paran­taa, mut­ta auto­jen vaa­ti­ma tila tie­tää lähes poik­keuk­set­ta lisäe­täi­syyk­siä muil­le kulkijoille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. Vään­nä rau­ta­lan­gas­ta mik­si tuol­lai­sen ener­gian­läh­teen omis­ta­ja myi­si ener­gi­aa nol­la­hin­nal­la eteen­päin. Ainoa syy sii­hen oli­si, , että tuo­ta mää­rää ener­gi­aa ei ker­ta­kaik­ki­ses­ti tar­vit­tai­si missään. 

    Sii­nä­hän se koko hom­man point­ti on: ei myi­si. Ener­gia ei kos­kaan voi olla täy­sin ilmais­ta sen rajal­li­suu­den vuok­si, ja kos­ka kaik­ki reaa­li­ta­lou­den tuot­teet vaa­ti­vat ener­gi­aa, ei reaa­li­ta­lous voi kos­kaan kas­vaa suu­rem­mak­si kuin mitä ener­gi­aa on tarjolla.

    Eli jos (kun) yksi yksik­kö reaa­li­ta­lout­ta vaa­tii vähin­tään x yksik­köä ener­gi­aa, ja teo­reet­ti­nen mak­si­mie­ner­gia­mää­rä on y, on reaa­li­ta­lou­den teo­reet­ti­nen mak­si­mi­ko­ko y/x.

    Nyky­nä­kö­kul­mas­ta kyse on sii­tä, kuin­ka pal­jon y:tä voi­daan jär­ke­väs­ti kas­vat­taa, ja kuin­ka pie­nek­si x voi­daan kutis­taa. Kyl­mä fysi­kaa­li­nen fak­ta kui­ten­kin on, että y ei voi olla ääre­tön, eikä x nol­la. Jos­sain vai­hees­sa raja tulee väki­sin­kin vas­taan, ja eks­po­nen­ti­aa­li­sel­la kas­vul­la jo yllät­tä­vän nopeasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Oli­si muu­ten ker­ran­kin kiva näh­dä autoi­li­joil­la pai­no­nap­pi. Tasai­si vähän punt­te­ja.’ (ano­nyy­mi)
    Pois­te­taan ne valot ja jäte­tään suo­ja­tie -> aina vih­reä jalan­kul­ki­joil­le. Valo­ja ja nap­pe­ja tar­vi­taan vain autoi­lun edistämiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. ano­nyy­mi:
    Oli­si muu­ten ker­ran­kin kiva näh­dä autoi­li­joil­la pai­no­nap­pi. Tasai­si vähän puntteja. 

    Tosin sil­lä ei oli­si kau­heas­ti väliä sil­lä jalan­kul­ki­joi­den ei tar­vit­se nou­dat­taa sitä punais­ta kuitenkaan.

    (Tänään havait­tu nuo­ri nai­nen las­ten­vau­nu­jen kans­sa käve­li punai­sia päin kes­ki­saa­rek­keel­le, pai­noi nap­pia ja jat­koi yli päin punai­sia kun auto oli aja­nut ohitse.)

    Sitä ei tar­vit­se teh­dä mis­tä ei ole sank­tio­ta tai mitä ei valvota.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Aki Suok­ko: Toki talout­ta voi­daan kas­vat­taa niin, että joka vuo­si tuo­te­taan samal­la hyö­dy­ke­pa­nok­sel­la kori, jota arvos­te­taan enem­män, mut­ta kuin­ka rea­lis­tis­ta tämä on?

    Jos nyt oikein läh­tei­tä­ni tul­kit­sen, maa­il­man­ta­lou­den ener­giain­ten­si­tee­tin (kuin­ka pal­jon ener­gi­aa tar­vi­taan bkt-euroon) pit­kän aika­vä­lin tren­di on sel­väs­ti las­ke­va. 1900 luvun alus­ta maa­il­man ener­gian­ku­lu­tus on kar­keas­ti kym­men­ker­tais­tu­nut ( http://www.resilience.org/stories/2012–02-16/world-energy-consumption-beyond-500-exajoules ), kun maa­il­man ree­ali­nen bkt on 70-ker­tais­tu­nut. (http://en.wikipedia.org/wiki/Gross_world_product ) (Mie­len­kiin­tois­ta on, että vii­me vuo­si­na tren­di on men­nyt het­kit­täin rik­ki ensim­mäis­tä ker­taa pit­kään aikaan, ks http://www.worldwatch.org/energy-intensity-energy-efficiency-gross-world-product-emerging-economies-infrastructure-development)

    Eli täl­lä het­kel­lä samal­la hyö­dy­ke­pa­nok­sel­la saa­daan kori, jota arvos­te­taan 7 ker­taa enem­män kuin sata vuot­ta sitten.

    Mut­ta var­si­nai­nen kysy­mys on, min­kä luon­non­lain perus­teel­la tämän tren­din täy­tyy katketa?

    Kos­ka jos tuo tren­di ei kat­kea, tapah­tuu kaik­kea has­sua kuten että ener­gia muo­dos­taa ennen­pit­kää niin mität­tö­män osan koko bkt:sta, että joku voi ostaa sen kokonaan. 

    Aki Suok­ko: Tuo Murp­hyn käyt­tä­mä logiik­ka on, että jos ener­gian­käy­tön tehos­tu­mis­ta voi­si jat­kaa rajat­ta, niin ener­gian osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta meni­si niin pie­nek­si, että yksi ihmi­nen voi­si sen ostaa, jol­loin sen arvo samal­la nousi­si suu­rek­si, kos­ka oli­si mono­po­li. Ja jon­kun arvo ei voi olla yhtä aikaa suu­ri ja pie­ni, eli päät­te­ly on sel­väs­ti loo­gi­ses­sa ris­ti­rii­das­sa. Ener­gian­käy­tön tehos­ta­mi­sel­la on siis joku raja, jon­ka alle sitä ei brut­to­kan­san­tuot­tees­ta saa­da. Tämä raja on seu­raus fysii­kan laeista. 

    Ei. Fysii­kan laeis­ta voi­daan kor­kein­taan joh­taa se, että ener­gian kulu­tus ei täl­lä pla­nee­tal­la voi kas­vaa rajat­ta. Fysii­kan laeis­ta sitä­vas­toin ei voi­da pää­tel­lä mitään sii­tä kuin­ka suu­ren osan bkt:sta tiet­ty kiin­teä ener­gia­mää­rä kattaa. 

    Tar­kas­tel­laan sel­lai­sen maa­il­man, jos­sa ener­gi­aa on kiin­teä mää­rä, tilaa kah­des­sa koh­taa maa­il­man­his­to­rias­sa. Ensin maa­il­ma käyt­tää kai­ken ener­gian­sa, ja elin­ta­so on sel­lai­nen, että ihmi­set pysy­vät hen­gis­sä. Maa­il­mas­sa tuo­te­taan ener­gi­aa ja peru­noi­ta, ja nii­den hin­nat ovat sel­lai­set, että ener­gia kat­taa 50% bkt:sta.

    Hie­man myö­hem­min elin­ta­so on nous­sut noin tuhat­ker­tai­sek­si, kun peru­noi­ta tuo­te­taan tuhat ker­taa enemmän. 

    Kysy­mys: Kuin­ka suu­ren osan bkt:sta ener­gia nyt kattaa? 

    Vas­taus: Se riip­puu hin­nois­ta! Voi olla, että peru­noi­ta on niin pal­jon, että juu­ri kukaan ei enää kai­paa ener­gi­aa, jol­loin ener­gian hin­ta on niin alhai­nen, että ener­gian osuus bkt:sta on mitä­tön. Tai sit­ten ener­gia voi olla ylel­li­syys­hyö­dy­ke, jota saa­dak­seen ihmi­set ovat val­mii­ta luo­pu­maan mel­kein kai­kis­ta peru­nois­taan, ja ener­gian osuus bkt:sta on edel­leen se 50%.

    (Todet­ta­koon täs­sä vai­hees­sa, että tämä ei tai­da men­nä ihan ree­ali­sen bkt:n las­ken­ta­sään­tö­jen mukaan, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa en pidä taval­li­sia las­ken­ta­sään­tö­jä vält­tä­mät­tä aivan oikeina) 

    Tois­tan itseä­ni, mut­ta talous­kas­vu on sitä, että ihmi­set saa­vat enem­män sitä mitä arvos­ta­vat. Sil­lä, että jos­sain vai­hees­sa tule­vai­suu­des­sa ihmi­set eivät enää saa enem­pää ener­gi­aa, ei voi miten­kään vetää johot­pää­tös­tä ettei­vät­kö ihmi­set sai­si enem­män jotain muu­ta mitä arvos­ta­vat. Ja täl­lä ei ole mitään teke­mis­tä ter­mo­dy­naa­mis­ten hyö­ty­suh­tei­den kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. tcrown: Jos nyt oikein läh­tei­tä­ni tul­kit­sen, maa­il­man­ta­lou­den ener­giain­ten­si­tee­tin (kuin­ka pal­jon ener­gi­aa tar­vi­taan bkt-euroon) pit­kän aika­vä­lin tren­di on sel­väs­ti las­ke­va. 1900 luvun alus­ta maa­il­man ener­gian­ku­lu­tus on kar­keas­ti kymmenkertaistunut 

    Tul­kin­ta menee peri­aat­teel­li­ses­ti vää­rin, kos­ka tuos­sa sekoit­tuu nimel­li­nen ja reaa­li­nen bruttokansantuote.

    Arvos­te­tun ener­gia­his­to­rioit­si­ja Vaclav Smi­lin mukaan ener­gian­ku­lu­tus 17-ker­tais­tui samaan aikaan kuin talous 16-ker­tais­tui. Koko maa­il­man osal­ta vas­ta 1980-luvul­ta alkaen on tapah­tu­nut lie­vää suh­teel­lis­ta irtikytkentää.

    Täs­sä lin­kis­sä näet kuin­ka BKT ja ener­gian­ku­lu­tus kul­kee lähes käsi kädes­sä vii­mei­sen kol­men­kym­me­nen vuo­den aika­na huo­li­mat­ta tuos­ta hie­noi­ses­ta suh­teel­li­ses­ta irtikytkeytymisestä. 

    http://ourfiniteworld.com/2011/11/15/is-it-really-possible-to-decouple-gdp-growth-from-energy-growth/

    Yksit­täis­ten mai­den osal­ta ero­ja on pal­jon (ulkois­ta­mi­nen yhte­nä syy­nä), mut­ta koko maa­il­man osal­ta ener­giain­ten­si­teet­ti ei ole pie­nen­ty­nyt pal­joa­kaan vaik­ka­kin on las­ke­va. Kat­so kuva 10a edel­li­ses­sä lin­kis­sä. Talou­del­la on vah­va aineel­li­nen perus­ta eli jos­sa­kin päin maa­il­maa kulu­tus näkyy.

    Tääl­lä on toi­nen läh­de, jon­ka mukaan vuo­sien 1900–2005 välil­lä talous kas­voi kes­ki­mää­rin 3,02 %, fos­sii­li­sen ener­gian kulu­tus 2,41 % ja metal­lien ja mine­raa­lien kulu­tus 3,18 % vuo­des­sa. Eli raa­ka-ainei­den kulu­tus kas­voi nopeam­min kuin talous! His­to­rias­ta ei siis voi näh­dä merk­kiä­kään sii­tä, että talous oli enke­li­soi­tu­mas­sa eli irtau­tu­mas­sa aineel­li­ses­ta perus­tas­ta. Tämä ei tie­ten­kään ole tae tule­vas­ta, mut­ta antaa syyn suh­tau­tua sii­hen epäil­len, var­sin­kin kun talous­kas­vu on siir­ty­mäs­sä kehit­ty­viin mai­hin, jois­sa aineel­li­sia tar­pei­ta ei aina­kaan ole vähem­män kuin meil­lä lännessä.

    http://www.uni-klu.ac.at/socec/downloads/2009_KrausmannGingrichEisenmenger_Growth_in_global_materials_use_EE68_8.pdf

    Vuo­si­na 1945–1973 ener­gian­ku­lu­tus kas­voi jopa nopeam­min kuin talous. Ener­gia­krii­sien jäl­keen aina vuo­teen 2005 tilan­ne muut­tui hiu­kan pie­nem­mäk­si ener­giain­ten­si­tee­tin suh­teen, mut­ta nyt kun kehit­ty­vä ja kau­pun­gis­tu­va Itä kas­vaa ja “rikas” Län­si riu­tuu, niin tuon tren­din jat­ku­mi­nen ei ole mie­les­tä­ni ihan niin selvä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. ant­ti:
    Esi­merk­ki 2: Kehä I leven­nys Lepus­kis­sa. Enti­nen suo­ra pyö­rä­tie kor­vat­tu tun­te­ma­ton­ta kaut­ta kier­tä­vää reit­tiä (en ole vie­lä löy­tä­nyt tätä, ilmei­ses­ti parin pihan poik­ki van­han kär­ry­tien poh­jia pitäi­si mennä?) 

    Nyt ymmär­rän, ja tämä on ehkä paras esi­merk­ki näyt­tä­mään mis­sä se dis­kon­nek­ti on. 

    Minä nimit­täin ajat­te­lin että ongel­ma oli huo­no lii­ken­ne­po­li­tiik­ka ja autoi­lua tuet­tai­siin suh­tees­sa sen siir­tä­mään ihmis­mää­rään enem­män kuin vaik­ka­pa fillareita.

    Mut­ta tilan­ne onkin täy­sin toi­sen­lai­nen: vaa­di­taan että fil­la­rei­ta pitäi­si tukea, vaik­ka nii­den kyky vas­ta­ta ihmis­kul­je­tuk­siin oli­si huo­no. Ihan vaan peri­aat­teel­li­sis­ta syistä.

    Eri­tyi­ses­ti täs­sä esi­mer­kis­sä on kyse pai­kas­ta, jos­sa par­haim­mil­laan kul­kee tuhan­sia auto­ja tun­nis­sa. Ja auto­jen jou­kos­sa toki bus­se­ja. Mut­ta tämä­kään ei ole syy nir­ha­ta muu­ta­maa met­ria pyö­rä­ties­tä, jos­sa kul­kee ehkä par­haim­mil­laan­kin 10 ihmis­tä tunnissa. 

    (Vali­tet­ta­vas­ti tähän minul­la ei ole tilas­to­tie­toa, mut­ta satun ole­maan yksi sen pyö­rä­tien ajoit­tai­nen käyt­tä­jä ja ei siel­lä kyl­lä kovin mon­taa fil­la­ria näy. Yleen­sä se oma on ainut. Sen sijaan vie­res­sä menee auto­ja kokoajan.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  100. Mie­les­tä­ni Murp­hyl­lä on kak­si vir­het­tä. Ensim­mäi­nen ole­tus, että talous­tie­teil­lä oli­si joku perus­ta­van luo­tui­nen ongel­ma nol­la­kas­vun kans­sa sinän­sä. Ongel­ma­han on nol­la­kas­vu yhdis­tet­ty­nä kas­va­vaan tuott­ta­vuu­teen, joka joh­taa työt­tö­myy­teen. Murp­hyn näke­mäs­sä tule­vai­suu­des­sa­han ei ole tuot­ta­vuu­den­kaan kas­vua. Se on sta­bii­li. Jos tilan­ne on yhteis­kun­na­li­ses­ti hyvä het­kel­lä nol­la, ei se talou­del­li­sis­ta syis­tä muu­tu sii­tä huo­nom­mak­si myöhemminkään.

    Toi­nen ja pahem­pi on sit­ten hänen inflaa­tion määrittelynsä

    Okay, so let’s be clear that we’re tal­king about the same thing. Ener­gy today is rough­ly 10% of GDP. Let’s say we cap the phy­sical amount avai­lable each year at some level, but allow GDP to keep growing. We need to igno­re infla­tion as a nui­sance in this case: if my 10 units of ener­gy this year costs $10,000 out of my $100,000 inco­me; then next year that same amount of ener­gy costs $11,000 and I make $110,000—I want to igno­re such an effect as “mea­ningless” infla­tion: the GDP “growth” in this sen­se is not real growth, but just a re-sca­ling of the value of money. 

    Eihän se nyt noin mene. Ei ener­gian hin­ta yksin mää­rää inflaa­tio­ta. Muu­tee­taan ne taa­lat vaik­ka mais­sin­jy­vik­si tai tran­sis­to­reik­si, niin huo­ma­taan, että väit­teel­lä ei ole poh­jaa. Eli jos pys­tyn tänä vuon­na kym­me­ne­nel­lä yksi­köl­lä ener­gi­aa (jot­ka mak­sa­vat yhtä pal­jon kuin kym­me­nen kiloa mais­sia mak­sai­si) kas­vat­ta­maaan sata kiloa mais­sia ja seu­raa­van vuon­na 110 kiloa mais­sia samal­la ener­gia­mää­räl­lä, niin se kym­me­nen kiloa on kyl­lä ihan aitoa kas­vua, vaik­ka tar­vit­ta­va ener­gia­mää­rä (alku­pe­räi­sen esi­mer­kin mukai­ses­ti) mak­sai­si­kin nyt 11 mais­si­ki­lon hin­nan. Tämä ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä oli raha­mää­rän muu­tos talou­des­sa ja sitä kaut­ta mah­dol­li­nen inflaatio. 

    Minie­si­mer­kis­sä­hän siis talous kas­vaa ja ener­gian hin­nan osuus BKT:stä pysyy vakio­na, kos­ka ener­gian suh­teel­li­nen hin­ta mui­hin hyö­dyk­kei­siin näh­den kas­vaa. Tämä onkin loo­gis­ta yhteis­kun­nas­sa, jos­sa käy­tet­tä­vis­sä ole­van ener­gian mää­rä ei voi kas­vaa, mut­ta sil­lä voi­daan tuot­taa yhä suu­rem­pi mää­rä mui­tä hyödykkeitä. 

    Murp­hy ei todis­ta, ettei­kö talous voi­si kas­vaa ener­gian­ku­lu­tus­ta nopeam­min, hän käy­tän­nös­sä mää­rit­te­lee sen kehä­pää­tel­mäi­ses­ti tuol­la omal­la inflaa­tion käsitteellään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  101. lurk­ki:
    ‘Oli­si muu­ten ker­ran­kin kiva näh­dä autoi­li­joil­la pai­no­nap­pi. Tasai­si vähän punt­te­ja.’ (ano­nyy­mi)
    Pois­te­taan ne valot ja jäte­tään suo­ja­tie -> aina vih­reä jalankulkijoille.

    Tuo on toi­vea­jat­te­lua. Lakiin kir­jat­tua tosin, mut­ta sil­ti­kin toiveajattelua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Minä olen vuo­sia sit­ten päät­tä­nyt, että jalan­kul­ki­ja­na nou­da­tan suo­je­tie­sään­töä’, eli en väli­tä pät­kää­kään lähes­ty­vis­tä autois­ta, ellei sii­he ole eri­tyis­tä syy­tä. Olen hen­gis­sä enkä ole aiheut­ta­nut yhtään ketjukolaria.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  102. Olen jo vuo­sia sit­ten päät­tä­nyt, että autoi­li­ja­na en pys­ty havait­se­maan tum­mis­sa vaat­teis­sa ilman valo­ja ris­teyk­sen yli pyy­häl­tä­vää pyö­räi­li­jää, jos valon pil­kah­dus­ta­kaan ei ole näky­vis­sä ja pyö­räi­li­jä ylit­tää ajo­ra­dan sään­tö­jen vastaisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  103. Aki Suok­ko: Tul­kin­ta menee peri­aat­teel­li­ses­ti vää­rin, kos­ka tuos­sa sekoit­tuu nimel­li­nen ja reaa­li­nen bruttokansantuote.

    Pahoit­te­lut, otin näkö­jään sen ainoan nume­ron tau­lu­kos­ta, mitä ei ollut inflaa­tio­kor­jat­tu. Todel­li­suu­des­sa maa­il­man­ta­lou­den ener­giain­ten­si­teet­ti on noi­den läh­tei­den valos­sa pudon­nut vain nel­jän­nek­seen, eikä seit­se­mäs­osaan, kuten väitin.

    Aki Suok­ko: Tääl­lä on toi­nen läh­de, jon­ka mukaan vuo­sien 1900–2005 välil­lä talous kas­voi kes­ki­mää­rin 3,02 %, fos­sii­li­sen ener­gian kulu­tus 2,41 %

    Voim­me käyt­tää näi­tä­kin luku­ja. Tuo kes­ki­mää­räi­nen kas­vue­ro vas­taa ener­giain­ten­si­tee­tin puo­lit­tu­mis­ta sadas­sa vuo­des­sa. (Ole­tan, että koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus ei ole kas­va­nut aina­kaan nopeam­min kuin fos­sii­lis­ten kulu­tus). Nyt kasas­sa on siis kak­si riip­pu­ma­ton­ta läh­det­tä, joi­den perus­teel­la ener­giain­ten­si­teet­ti on pie­nen­ty­nyt 50–75% vii­me vuo­si­sa­dal­la ja yksi läh­de­viit­tee­tön epä­mää­räi­nen auk­to­ri­tee­tin väi­te joka väit­tää muu­ta. Jätän nyt tuon auk­to­ri­tee­tin huo­miot­ta, ja tois­tan kysymykseni:

    Min­kä luon­non­lain perus­teel­la tämän tren­din täy­tyy katketa?

    Aki Suok­ko: Yksit­täis­ten mai­den osal­ta ero­ja on pal­jon (ulkois­ta­mi­nen yhte­nä syy­nä), mut­ta koko maa­il­man osal­ta ener­giain­ten­si­teet­ti ei ole pie­nen­ty­nyt pal­joa­kaan vaik­ka­kin on las­ke­va. Kat­so kuva 10a edel­li­ses­sä linkissä.

    Minun media­lu­ku­tai­dol­la­ni tuos­ta kuvas­ta näh­dään kak­si asi­aa. Ensin­nä­kin Kii­nan (Tun­net­tu tuo­tan­non ulkois­ta­ja vii­mei­sen kol­men vuo­si­kym­me­nen aika­na) ener­giain­ten­si­teet­ti on pudon­nut kol­man­nek­seen 30 vuo­des­sa, mikä on aivan äly­tön vauh­ti. Toi­sek­si, min­kä tahan­sa käy­rän saa vaa­ka­suo­rak­si valit­se­mal­la skaa­lan oikein.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  104. Vii­mei­seen kym­me­neen vuo­teen (2000–2010) ener­giain­ten­si­teet­ti ei maa­il­mas­sa ole enää las­ke­nut (http://ourfiniteworld.com/2011/11/15/is-it-really-possible-to-decouple-gdp-growth-from-energy-growth/) eikä vält­tä­mät­tä tule enää las­ke­maan­kaan, kos­ka jou­dum­me koko ajan hyö­dyn­tä­mään huo­nom­pi­laa­tui­sia ener­gian­kan­ta­jia. Perin­tei­nen öljy esi­mer­kik­si antaa esiin­ty­män hyö­dyn­tä­mi­seen sijoi­te­tun ener­gian takai­sin 20–100 ‑ker­tai­ses­ti. Mut­ta perin­tei­sen öljyn tuo­tan­to on saat­ta­nut jo “pea­ka­ta” tai aina­kin on pian hui­pus­saan ja alkaa las­kea. Nyt hyö­dyn­net­tä­vän ter­va­hie­kan ja lius­ke­öl­jyn ener­gian­ta­kai­sin­mak­su­ker­roin on 3–10.

    Luon­non­la­ki johon väit­tee­ni perus­tan, on ale­ne­van raja­hyö­dyn laki: par­haat läh­teet hyö­dyn­ne­tään ensin. Talou­den pyö­rit­tä­mi­seen jää koko ajan vähem­män net­toe­ner­gi­aa. Tek­no­lo­gia kehit­tyy, mut­ta uskoak­se­ni hitaam­min kuin fos­sii­li­sen ener­gian esiin­ty­mien laa­tu heik­ke­nee. Tek­no­lo­gian kehit­ty­mi­sen raja­na on ter­mo­dy­na­miik­ka, kun käyt­töö­no­te­tun fos­sii­li­sen ener­gian esiin­ty­män laa­tu voi huo­non­tua net­toe­ner­gial­taan koh­ti nol­laa. Fos­sii­lis­ta ener­gi­aa ei ehdi mikään tek­no­lo­gia kor­vaa­maan riit­tä­väs­sä laa­juu­des­sa ja laa­dus­sa? Näin siis uskon, mut­ta voin toki olla vää­räs­sä. Mais­sie­ta­no­lin net­toe­ner­gia esi­mer­kik­si on tut­ki­mus­ten mukaan lähel­lä nol­laa. Fuusio­ener­gia tms. ei ehdi kor­vaa­maan pian hui­pus­saan ole­via fossiilisia?

    Ener­gian kan­ta­jien lisäk­si monien metal­lien mal­mioi­den pitoi­suu­det las­ke­vat, mikä nos­taa ener­gia­kus­tan­nuk­sia. Maa­il­man rajal­li­suus alkaa näkyä ja tun­tua mones­sa­kin mielessä. 

    Kor­va­sim­me puun kivi­hii­lel­lä. Kivi­hii­len kor­va­sim­me öljyl­lä ja kaa­sul­la. Mil­lä kor­vaam­me öljyn ja kaa­sun kun nii­den tuo­tan­to­huip­pu (uskoak­se­ni suh­tel­li­sen pian) tulee?

    tcrown: Pahoit­te­lut, otin näkö­jään sen ainoan nume­ron tau­lu­kos­ta, mitä ei ollut inflaa­tio­kor­jat­tu. Todel­li­suu­des­sa maa­il­man­ta­lou­den ener­giain­ten­si­teet­ti on noi­den läh­tei­den valos­sa pudon­nut vain nel­jän­nek­seen, eikä seit­se­mäs­osaan, kuten väitin.

    Voim­me käyt­tää näi­tä­kin luku­ja. Tuo kes­ki­mää­räi­nen kas­vue­ro vas­taa ener­giain­ten­si­tee­tin puo­lit­tu­mis­ta sadas­sa vuo­des­sa. (Ole­tan, että koko­nai­se­ner­gian­ku­lu­tus ei ole kas­va­nut aina­kaan nopeam­min kuin fos­sii­lis­ten kulu­tus). Nyt kasas­sa on siis kak­si riip­pu­ma­ton­ta läh­det­tä, joi­den perus­teel­la ener­giain­ten­si­teet­ti on pie­nen­ty­nyt 50–75% vii­me vuo­si­sa­dal­la ja yksi läh­de­viit­tee­tön epä­mää­räi­nen auk­to­ri­tee­tin väi­te joka väit­tää muu­ta. Jätän nyt tuon auk­to­ri­tee­tin huo­miot­ta, ja tois­tan kysymykseni:

    Min­kä luon­non­lain perus­teel­la tämän tren­din täy­tyy katketa?

    Minun media­lu­ku­tai­dol­la­ni tuos­ta kuvas­ta näh­dään kak­si asi­aa. Ensin­nä­kin Kii­nan (Tun­net­tu tuo­tan­non ulkois­ta­ja vii­mei­sen kol­men vuo­si­kym­me­nen aikana)energiaintensiteetti on pudon­nut kol­man­nek­seen 30 vuo­des­sa, mikä on aivan äly­tön vauh­ti. Toi­sek­si, min­kä tahan­sa käy­rän saa vaa­ka­suo­rak­si valit­se­mal­la skaa­lan oikein.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  105. Aki Suok­ko
    “Maa­il­man rajal­li­suus alkaa näkyä ja tun­tua mones­sa­kin mielessä.”

    70-luvul­la oli­vat ensim­mäi­set öljy­krii­sit, jot­ka joh­tui­vat tosin OPEC:ista, mut­ta sai­vat maa­il­man havah­tu­maan fos­sii­li­sen ener­gian rajal­li­suu­teen ja Suo­meen­kin raken­net­tiin ydinvoimaloita. 

    Maa­il­man­laa­jui­nen asteit­tain nouse­va tasa­ve­ro fos­sii­lis­ten käy­töl­le oli­si toden­nä­köi­ses­ti tehok­kain tapa ohja­ta maa­il­ma pois fos­sii­liad­dik­tios­ta. Köy­hät maat voi­si­vat aut­taa köy­hi­ään eri tavoin fos­sii­li­ve­ron tuo­toil­la, joten tämän ei tar­vit­si­si tar­koit­taa koko­nai­suuu­des­saan regres­sii­vis­tä veroa. Rik­kais­sa­kin mais­sa työn vero­kii­laa voi­si täl­lä pie­nen­tää ja työt­tö­myyt­tä helpottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  106. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Minä olen vuo­sia sit­ten päät­tä­nyt, että jalan­kul­ki­ja­na nou­da­tan suo­je­tie­sään­töä’, eli en väli­tä pät­kää­kään lähes­ty­vis­tä autois­ta, ellei sii­he ole eri­tyis­tä syy­tä. Olen hen­gis­sä enkä ole aiheut­ta­nut yhtään ketjukolaria.

    Jaa.

    Kan­nat­tai­si kui­ten­kin nou­dat­taa tieliikennelakia:

    44 §
    Ajo­ra­dan ylittäminen

    snip”

    Suo­ja­tiel­le tai muu­ten ajo­ra­dal­le astu­van jalan­kul­ki­jan on nou­da­tet­ta­va sitä varo­vai­suut­ta, jota lähes­ty­vän ajo­neu­von etäi­syys ja nopeus edel­lyt­tä­vät. Hänen on yli­tet­tä­vä ajo­ra­ta tar­peet­to­mas­ti viivyttelemättä.

    snip”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Tie­tys­ti noi­da­tan varo­vai­suut­ta, minun­han sii­nä käy huo­nos­ti, eikä auton, mut­ta läh­den sii­tä ole­tuk­ses­ta, että autoa ajaa lain­kuu­li­jai­nen kan­sa­lai­nen, jol­la on sil­mät pääs­sään. Auto­ha­non joka tapauk­ses­sa jou­tu­nut hji­das­ta­maan vaih­ti­aan, kuten suo­ja­tie­tä lähes­tyt­täes­sä pitää tehdä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  107. Hyviä ideoi­ta. Vie­lä yksi tta­pa rajoit­taa fos­sii­lis­ten käyt­töä voi­si olla kan­sain­vä­li­nen hii­li­diok­si­di­pas­si, jos­sa hii­li­diok­si­di­ton­nin hin­ta oli­si suh­teel­li­sen kor­kea. Rik­kaat teki­si­vät tulon­siir­toa köy­hil­le ostaes­saan näil­tä pääs­tö­oi­keuk­sia. En tosin osaa sanoa, miten tuol­lai­sen jär­jes­tel­män hal­lin­ta pitäi­si toteuttaa.

    Ton­ni käteen:
    Aki Suokko
    “Maa­il­man rajal­li­suus alkaa näkyä ja tun­tua mones­sa­kin mielessä.”

    70-luvul­la oli­vat ensim­mäi­set öljy­krii­sit, jot­ka joh­tui­vat tosin OPEC:ista, mut­ta sai­vat maa­il­man havah­tu­maan fos­sii­li­sen ener­gian rajal­li­suu­teen ja Suo­meen­kin raken­net­tiin ydinvoimaloita. 

    Maa­il­man­laa­jui­nen asteit­tain nouse­va tasa­ve­ro fos­sii­lis­ten käy­töl­le oli­si toden­nä­köi­ses­ti tehok­kain tapa ohja­ta maa­il­ma pois fos­sii­liad­dik­tios­ta. Köy­hät maat voi­si­vat aut­taa köy­hi­ään eri tavoin fos­sii­li­ve­ron tuo­toil­la, joten tämän ei tar­vit­si­si tar­koit­taa koko­nai­suuu­des­saan regres­sii­vis­tä veroa. Rik­kais­sa­kin mais­sa työn vero­kii­laa voi­si täl­lä pie­nen­tää ja työt­tö­myyt­tä helpottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  108. Bud­jet­ti­raa­mis­ta vielä.
    Suo­mes­sa rule of law — oikeus­val­tio — on ollut aika hyväk­syt­ty lin­jaus. Ihan nor­mi­kans­lai­se­na alka olla huol­ta sii­hen onko oikeus­val­tion raen­teis­ta sääs­tet­ty jo lii­an pal­jon ja sil­ta­rum­pu­po­li­ti­koin­tia tuet­tu vähän liikaa.

    Oikeus­lai­tok­sen käsi­tet­ly­ajat ovat jat­ku­vas­ti sure­kan ja nau­ret­ta­van puo­lel­la, raja­na näyt­tää ole­van vain EU:n Ihmi­soi­keus­tuo­miois­tui­men aja­tus vuo­si­kym­me­nen sisäl­lä käy­tä­väs­tä oikeu­den­käyn­nis­tä. Pul­lon­kau­laa on syyt­tä­jä­lai­tok­se­sa kuin oikeusistuimissa.

    Voi­ma­vi­ran­omai­set eivät ole olleet Vih­rei­den ykkösprio­ri­tee­tis­sa, mut­ta kes­ki­luok­kai­nen äänes­tä­jä­kun­ta arvos­taa polii­sin, tul­lin, raja­var­tios­ton, hätä­kes­kuk­sen ja pelas­tus­lai­tos­ten toi­min­taa. Josa­tin syys­tä näsis­sä kul­loi­sen­kin minis­te­rin vaa­li­pii­ri on voit­ta­ja enem­män kui kan­sa­kun­nan etu.

    Van­ki­loi­den raen­ta­mi­ses­ta ei hel­pol­la saa mai­net­ta, mut­ta jos oikeus­lai­tos jon­ki tuo­mion saa aikai­sek­si, oli­si enem­män kuin toi­vot­ta­vaa, että tuo­mio saa­tet­tai­siin voi­maan koh­tuu ajas­sa. (Tuli vas­taan van­ki­la­kyy­tiä odot­ta­va hen­ki­lö, kau­pi­tet­li lähi­kau­pas­ta varas­ta­maa roi­naa… ei mei­naan enää pal­joa pai­na­nut, kun lisä­tuo­mio­ta ei tule.)

    Perus­oi­keuk­sien rajoit­tam­siel­la on rajan­sa, mut­ta rat­ti­juo­pon tai van­gin kus­kaa­mi­nen pai­kas­ta toi­seen ei vaa­ti­ne rikos­tut­kin­ta­kou­lu­tuk­sen saa­nut­ta virkamiestä?

    Vih­rei­den lie­nee pai­kal­laan käy­dä kes­kus­te­lua suh­tees­taan kuin­ka sup­pea ja hal­pa oike­su­val­tio voi olla, jot­ta vie­lä voi­daan puhua oikeusvaltiosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  109. JTS: Oikeus­lai­tok­sen käsi­tet­ly­ajat ovat jat­ku­vas­ti sure­kan ja nau­ret­ta­van puolella

    Jep. Ver­rat­kaa vaik­ka­pa tähän (koh­ta 12). Mui­ta­kin ongel­mia on. En tajua mik­sei esi­mer­kik­si KKO:n puheen­joh­ta­jaa sään­nön­mu­kai­ses­ti nau­re­ta ulos eduskunnasta.

    Kari N: Olen jo vuo­sia sit­ten päät­tä­nyt, että autoi­li­ja­na en pys­ty havait­se­maan tum­mis­sa vaat­teis­sa ilman valo­ja ris­teyk­sen yli pyy­häl­tä­vää pyö­räi­li­jää, jos valon pil­kah­dus­ta­kaan ei ole näky­vis­sä ja pyö­räi­li­jä ylit­tää ajo­ra­dan sään­tö­jen vastaisesti.

    Oli­ko sul­la sukunimeä?
    Kun­han huvik­se­ni kyse­len.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.