Vihreiden ryhmäpuhe budjettiraamista/Osmo Soininvaara

12.6.2013

Euroopan Union­in piti olla hyv­in­voin­ti­val­tioiden lin­nake maail­mankau­pas­sa. Mei­dän piti näyt­tää muille, että men­estyä voi tin­kimät­tä yhteiskun­nal­lis­es­ta tasa-arvos­ta ja sivistyk­sel­li­sistä arvoista.

Nyt Euroopan esimerk­ki ei tai­da oikein vaku­ut­taa. Yhteiskun­nalli­nen eri­ar­voisu­us ja jopa nälkä on lev­iämässä. Mon­es­sa maas­sa ollaan menet­tämässä kokon­ainen sukupolvi työt­tömyy­delle. Euroopan kehi­tys uhkaa vau­ri­oitua vuosikymmeniksi. 

Kaik­ki maat maail­mas­sa kär­sivät vuo­den 2008 tapah­tu­mista, mut­ta muut maanosat ovat toipuneet. Vain Euroop­pa vajoaa yhä syvem­mälle.

Vuo­den 2008 rahamarkki­nakri­isi ja sitä seu­ran­nut eurokri­isi ovat mak­sa­neet suo­ma­laisille menetet­tynä tuotan­tona jo yli sata mil­jar­dia euroa. Sum­ma kas­vaa joka päivä noin sadal­la miljoon­al­la eurol­la. Tästä kär­sivät ihmiset ja yri­tyk­set ja siitä kär­sii vero­tu­lo­jen hiipumisen kaut­ta julki­nen talous.  Sik­si bud­jet­tien tekem­i­nen on niin vaikeata. 

Kiitos edel­lisen vuosikymme­nen hyvän poli­ti­ikan, meil­lä ei ole ollut kiiret­tä lyhyt­näköisi­in rajui­hin säästöi­hin, jot­ka ovat Espan­jas­sa tuoneet sosi­aal­ista kur­ju­ut­ta, mut­ta eivät ole juurikaan ter­ve­hdyt­tänyt val­tion­talout­ta. Meil­lä on aikaa ja velan­ot­tokykyä selvitä kri­i­sistä tekemäl­lä pitkä­vaikut­teisia talout­ta vahvis­tavia rak­en­teel­lisia uudistuksia.

Vielä on siis aikaa, mut­ta sitä ei pidä tuh­la­ta kat­se­le­mal­la, kuin­ka hiek­ka val­uu tiimalasissa. 

1990-luvun laman jäl­keen pan­imme tässä maas­sa päät­täväis­es­ti asi­at kun­toon, mut­ta sen jäl­keen valmius pitää hyv­in­voin­ti­val­tioiden rak­en­tei­ta ajan tasal­la on heiken­tynyt. Melkein kaikissa talout­ta ja yhteiskun­taa mit­taavis­sa kauneuskil­pailuis­sa olemme sijoit­tuneet kärkipäähän, mut­ta sijoituk­set ovat alka­neet pudo­ta. Maail­ma muut­tuu ja yhteiskun­nan tulisi muut­tua mukana. 

EU on arvioin­ut Suomen kestävyys­va­jeek­si 6,2 % BKT:sta eli yli 12 mil­jar­dia euroa. Tämä on hirvit­tävän paljon. Se on yli kaksinker­tainen EU-maid­en keskiar­voon näh­den ja selvästi suurem­pi kuin Ital­ian ja Ran­skan ja jopa Espan­jan kestävyys­va­jeet. Sitä ei voi kuroa umpeen meno­ja leikkaa­mal­la ja vero­ja korot­ta­mal­la, sil­lä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta ei jäisi mitään jäl­jelle. Voisi myös käy­dä kuin Espan­jas­sa. Kansa kyl­lä köy­hty­isi, mut­ta val­tio ei rikastuisi.

Aikaikku­na kor­ja­ta vaje pitkäjän­teisin uud­is­tuksin uhkaa sulkeu­tua. Tarvit­semme nopeasti rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, jot­ka lisäävät sekä työn kysyn­tää että tarjontaa. 

Tulisi päästä opin­toi­hin ilman tah­don­va­s­taisia välivu­osia, opin­noista valmis­tua nopeam­min, asevelvol­lisu­u­den laa­ju­ut­ta ja kestoa supis­taa, sairauseläk­keelle jou­tu­mista ehkäistä, eläk­keelle­si­ir­tymistä myöhentää. 

Ennen kaikkea tulisi paran­taa huonos­ti koulutet­tu­jen ja osatyökyky­is­ten työllisyyttä. 

Suomes­sa on suh­dan­teista johtuen nyt jopa aka­teemista työt­tömyyt­tä, mut­ta rak­en­teelli­nen työt­tömyys kohdis­tuu läh­es pelkästään huonos­ti koulutet­tui­hin. Työ­markki­namme syr­jivät niitä, joiden tuot­tavu­us on alen­tunut esimerkik­si osaamiseen tai ter­vey­teen liit­tyvien puutei­den vuok­si. Tässä olemme selvästi mui­ta Pohjo­is­mai­ta huonompia. 

On helpotet­ta­va ansio­tu­lo­jen ja sosi­aal­i­tur­van yhdis­tämistä eikä työn­net­tävä työelämän ulkop­uolelle niitä, joiden tuot­tavu­us ei riitä elämiseen pelkkien ansio­tu­lo­jen varassa.

On ehdotet­tu että työurien piden­tämisek­si mah­dol­liset irti­sanomiset tulisi kohdis­taa nuori­in ennen ikään­tyneitä. Emme voi tätä kan­nat­taa. Ikään­tynei­den työt­tömyys on tietysti ikävä asia, mut­ta nuoren työt­tömyys voi syr­jäyt­tää tämän työelämän ulkop­uolelle kym­meniksi vuosik­si. Tuol­lainen sään­tö myös lisäisi entis­es­tään ikään­tynei­den syr­jin­tää työhönotossa. 

+ + +

On erit­täin valitet­tavaa, että kehys­ri­ihessä päätet­ti­in edelleen leika­ta kehi­tysy­hteistyöstä. Vaik­ka leikkaus­ta paikataan ohjaa­mal­la päästöhu­u­tokaup­pat­u­lot kehi­tysy­hteistyöhön näyt­tää siltä, että tämä ei riitä saavut­ta­maan 0,7‑tavoitetta. Eri­tyis­es­ti vuo­den 2015 kehi­tys­määrära­ho­jen määrään on palat­ta­va ensi vuo­den riihessä.

+ + +

Moni ajat­telee, että ilmastopoli­ti­ikas­ta on syytä tin­kiä laman olois­sa. Asia on päin­vas­toin. Yhdys­val­tain enti­nen pres­i­dent­ti Bill Clin­ton sanoi vuon­na 2006 Tam­pereel­la, että ilmastopoli­ti­ikan edel­lyt­tämä teknologi­nen mur­ros tulee tuot­ta­maan val­tavasti taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta ja työ­paikko­ja. Key­nesin mukaan laman aikana kan­nat­taa rak­en­taa vaik­ka pyra­mide­ja. Investoin­nit ilmas­ton hyväk­si ovat paljon pyra­mide­ja parem­pi tapa ylläpitää työllisyyttä. 

Ja lopuk­si.

Suomes­sa mak­se­taan run­saasti ympäristön kannal­ta haitallisia tukia. Näistä val­taosa on vero­tukia. Kar­sikaamme niitä!

124 vastausta artikkeliin “Vihreiden ryhmäpuhe budjettiraamista/Osmo Soininvaara”

  1. “Suomes­sa on suh­dan­teista johtuen nyt jopa aka­teemista työt­tömyyt­tä, mut­ta rak­en­teelli­nen työt­tömyys kohdis­tuu läh­es pelkästään huonos­ti koulutettuihin.” 

    Aka­teemis­ten “rak­en­teel­lista työl­lisyyt­tä” taas ylläpitää kyvyt­tömyys koh­da­ta tosiasiat.

    Kaiken­lais­ten turhan­pyörit­täjien lisäk­si Suomes­sa on suuri määrä veroista kohtu­ullisen palkkansa ammen­tavia oikean työn tek­i­jöitä, joiden työ on tulok­se­ton­ta. Kuu­lun itse hei­dän joukkoon­sa. Olen ammatil­tani kieltenopettaja.

    Oppi­laideni tulok­set ovat olleet YO-kir­joi­tusten val­os­sa vähin­tään kohtu­ullisia, mut­ta yksikään heistä ei hyödy kieli­tai­dostaan lukion jäl­keen, kos­ka kieli­taito ei yllä tasolle, jol­la sitä voisi käyt­tää edes pas­si­ivis­es­ti. Ja muu­ta­mas­sa vuodessa lukios­sa niel­ty vähäkin unohtuu.

    Olenkin ruven­nut ajat­tele­maan, että työni on nuorten­hoita­ja, vaik­ka toimenku­vani on kiel­tenopet­ta­ja ja min­ulle mak­se­taan kiel­tenopet­ta­jan palk­ka. Kai min­u­akin kuitenkin tarvi­taan Suomes­sa, jos­sa työt­tömyys piilote­taan kurs­sei­hin, pitem­pään koulu­tuk­seen ja aka­teemis­ten suo­jatyö­paikkoi­hin, jois­sa mon­ta ker­taa työtä tehdään vähän, mut­ta pape­ria siir­retään sitäkin enemmän.

  2. Eipä hyvältä näytä, mut­ta en kohdis­taisi pääkri­ti­ikkiä hal­li­tuk­sen toim­intaan tai toim­i­mat­to­muu­teen. Kyl­lä markki­na­t­aloudessa yri­tys­ten tulisi työllistää.

    Nokian rom­ah­duk­sen myötä on rom­ah­tanut myös tutkimus ja tuoteke­hi­tys, mikä tarkoit­taa, että suh­teel­lisen alhais­es­ta palk­ka- ja kus­tan­nus­ta­sos­ta huoli­mat­ta meil­lä ei ole riit­tävästi myytävää.
    Jos halu­taan työ­paikko­ja, tähän on panostettava.

    Molem­mat työ­nan­ta­ja­jär­jestöt koet­ta­vat parhaansa mukaan liet­soa tap­pi­omielialaa, mikä on johtanut siihen, että nekin vähäiset investoin­nit, joi­ta tehdään, tehdään ulko­maille. Investoitaisi­in nyt aluk­si edes tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen Suomes­sa, ehkä siitä seu­raisi tuotantoa?

  3. Raimo K: Kyl­lä markki­na­t­aloudessa yri­tys­ten tulisi työllistää. 

    Yri­tys­talouden lähtöko­h­ta on kuitenkin kai silti edelleen tulok­sen tekem­i­nen eikä rahan hukkaami­nen. Har­va yri­tys jät­tää ilkeyt­tään tai ide­ol­o­gi­sista syistä käyt­tämät­tä hyvän mah­dol­lisu­u­den tehdä rahaa jos sel­l­ainen on. Jos työl­listämäl­lä saa hyvät tulot niin kyl­lä yri­tyk­set sil­loin työllistävät.

  4. Saatanan tunar­it. Annan vinkin. Sulkekaa kaik­ki kir­jas­tot ja perus­takaa ‘verkkokir­jas­to’. Kir­jail­i­joille kor­vauk­set lataus­määrin mukaan. Yksi ‘verkkokir­jas­to’ riit­tää palvele­maan koko Suomea.

    Tuskin löy­tyy poli­it­tista tah­toa, vaik­ka uud­is­tuk­ses­ta tulisi isot säästöt heiken­tämät­tä kenenkään palveluita. 

    Jos tah­toa ei löy­dy niin turha valittaa.

  5. Ode:

    EU on arvioin­ut Suomen kestävyys­va­jeek­si 6,2 % BKT:sta eli yli 12 mil­jar­dia euroa. Tämä on hirvit­tävän paljon. Se on yli kaksinker­tainen EU-maid­en keskiar­voon näh­den ja selvästi suurem­pi kuin Ital­ian ja Ran­skan ja jopa Espan­jan kestävyysvajeet.

    Olen mon­esti miet­tinyt tämän kestävyyvs­va­jeväit­tämän seli­tys­tä. Mik­si Suomen kestävyys­va­je on muu­ta Euroop­paa pahempi? Onko mei­dän väestömme ikärakenne muu­ta Euroop­paa epäedullisem­pi? (eli ovatko mei­dän suuret ikälu­okkamme mui­ta suurem­pia ja niitä seu­ran­neet pienet todel­la pieniä?).
    Mitä mui­ta selit­täjiä voi olla. Ei mei­dän eläke­jär­jestelmämme tas­apaino ainakaan ole keskimääräistä euroop­palaista tasoa huonompi.
    Osaatko Ode selittää?

    1. Mei­dän ikä­jakau­mamme on han­kalampi. Siir­rymme nopeasti hyvin edullis­es­ta huolto­suh­teesta hyvin epöäedulliseen. VM arvioi kestävyys­va­jeek­si “vain” 4,2 % kun komis­sion arvioi on 6,2. Ero tulee maa­han­muu­tostas. VM on huo­mat­tavas­tio opti­mistisem­pi sen suh­teen, paljonko työperäistä maa­han­muut­toa Suo­mi pystyy haal­i­maan. Uskon enem­män komis­sioon, sil­lä Suo­mi ei ole kovin houkut­tel­e­va maa tul­la töi­hin, kun muuallekin pääsee.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Mei­dän ikä­jakau­mamme on han­kalampi. Siir­rymme nopeasti hyvin edullis­es­ta huolto­suh­teesta hyvin epöäedulliseen. VM arvioi kestävyys­va­jeek­si “vain” 4,2 % kun komis­sion arvioi on 6,2. Ero tulee maa­han­muu­tostas. VM on huo­mat­tavas­tio opti­mistisem­pi sen suh­teen, paljonko työperäistä maa­han­muut­toa Suo­mi pystyy haal­i­maan. Uskon enem­män komis­sioon, sil­lä Suo­mi ei ole kovin houkut­tel­e­va maa tul­la töi­hin, kun muuallekin pääsee.

    Mitään kestävyys­va­jet­ta ei ole. Ain­oa ongel­ma on julkisen sek­torin heikko kyky sopeu­tua ole­mas­sa ole­vi­in resurs­sei­hin. Tehostakaa toim­intaa ja vapaut­takaa ‘paper­in­pyörit­tät’ lisäämään työn­tar­jon­taa yksi­tyiselle sektorille.

  7. Kun kri­isi on euro­jär­jestelmän luon­nos, ratio­naal­is­in­ta olisi kai ero­ta eurosta.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­mi ei ole kovin houkut­tel­e­va maa tul­la töi­hin, kun muuallekin pääsee. 

    Ja toisaal­ta Suo­mi on samaan aikaan hyvinkin houkut­ta­va paik­ka olla tekemät­tä töitä, kun muutenkin pärjää.

    Nämä on niitä asoi­ta joista pohjim­mil­taan nuo vajeet ja velat syn­tyy, ei jotkut kir­jas­tot tai muut nip­pelit. Mut­ta saako näistä asioista edes keskustel­la, puhu­mat­takaan että vakavasti otet­ta­vat poli­itikot uskaltaisi­vat niistä tehdä konkreet­tisia aloitteita…

  9. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ja toisaal­ta Suo­mi on samaan aikaan hyvinkin houkut­ta­va paik­ka olla tekemät­tä töitä, kun muutenkin pärjää.

    Nämä on niitä asoi­ta joista pohjim­mil­taan nuo vajeet ja velat syn­tyy, ei jotkut kir­jas­tot tai muut nip­pelit. Mut­ta saako näistä asioista edes keskustel­la, puhu­mat­takaan että vakavasti otet­ta­vat poli­itikot uskaltaisi­vat niistä tehdä konkreet­tisia aloitteita…

    Jos kir­jas­to­jen sulkem­i­nen ei riitä, niin yhdel­la ‘verkkoluki­ol­la’ voidaan kor­va­ta myös lukiot. Kouralli­nen maan parhai­ta opet­ta­jia voi opet­taa video­tal­len­tei­den ja/tai livestreamien väl­i­tyk­sel­lä koko Suomea. Ja mik­sei myös ammat­tik­oulu­jen teo­riaopin­notkin voisi olla verkossa.

    Kaik­ki on mah­dol­lista, mut­ta kun tah­toa ei löy­dy niin sitä ei löydy.

  10. “On ehdotet­tu että työurien piden­tämisek­si mah­dol­liset irti­sanomiset tulisi kohdis­taa nuori­in ennen ikään­tyneitä. Emme voi tätä kan­nat­taa. Ikään­tynei­den työt­tömyys on tietysti ikävä asia, mut­ta nuoren työt­tömyys voi syr­jäyt­tää tämän työelämän ulkop­uolelle kym­meniksi vuosik­si. Tuol­lainen sään­tö myös lisäisi entis­es­tään ikään­tynei­den syr­jin­tää työhönotossa.”
    Tarkalleen ottaen on ehdotet­tu, että irti­sanomiset kohdis­te­tat­taisi­in niihin työn­tek­i­jöi­hin, jot­ka ovat tulleet viimek­si työ­nan­ta­jan palveluk­seen oli­vat he nuo­ria tai van­ho­ja. En ymmär­rä, miten ehdo­tus vähen­täisi ikään­tyneen työt­tömän työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia. Ehdo­tus sinän­sä on aivan susi. Irti­sanomiset pitäisi kohdis­taa niihin työn­tek­i­jöi­hin, joiden net­to­hyö­ty työ­nan­ta­jalle on kaikkein pienin ihan riip­pumat­ta työ­suh­teen pitu­ud­es­ta. Tässä asi­as­sa työ­nan­ta­ja on var­masti se paras asiantuntija.

  11. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ja toisaal­ta Suo­mi on samaan aikaan hyvinkin houkut­ta­va paik­ka olla tekemät­tä töitä, kun muutenkin pärjää.

    Nämä on niitä asoi­ta joista pohjim­mil­taan nuo vajeet ja velat syn­tyy, ei jotkut kir­jas­tot tai muut nip­pelit. Mut­ta saako näistä asioista edes keskustel­la, puhu­mat­takaan että vakavasti otet­ta­vat poli­itikot uskaltaisi­vat niistä tehdä konkreet­tisia aloitteita…

    Onko lie Suo­mi paljoa mui­ta houkut­tel­e­vampi. Mut­ta työn tekemisen kyn­nys on tääl­lä ainakin melkoinen; vai­h­toe­hdot ovat käytän­nössä 0 tai 40 tun­tia viikossa.

    Mik­si edelleen näin, eletään kuitenkin vuot­ta 2013. Kun työn tuot­tavu­us ja hyv­in­voin­nin taso ovat nousseet aivan eri tasolle kuin sil­loin, kun tuo 0 — 40 malli on kehitetty.

    Silti tänäkin päivänä eduskun­nas­sa kansane­dus­ta­jat sanoi­vat noin 1000 ker­taa sanan työ ja puolueeseen kat­so­mat­ta ain­ut vai­h­toe­hto sille tun­tui ole­van tuo 0 — 40 malli. Tun­tuu suo­ras­taan hölmölle touhulle.

    Ja sit­ten suu­rit­u­loiset selit­tävät, miten työha­lut menevät, jos vero­tuk­sen pro­gres­sio lisään­tyy vaikka­pa prosenttiyksiköllä.

  12. “On erit­täin valitet­tavaa, että kehys­ri­ihessä päätet­ti­in edelleen leika­ta kehi­tysy­hteistyöstä. Vaik­ka leikkaus­ta paikataan ohjaa­mal­la päästöhu­u­tokaup­pat­u­lot kehi­tysy­hteistyöhön näyt­tää siltä, että tämä ei riitä saavut­ta­maan 0,7‑tavoitetta. Eri­tyis­es­ti vuo­den 2015 kehi­tys­määrära­ho­jen määrään on palat­ta­va ensi vuo­den riihessä.”

    No toisaal­ta tuo maagi­nen 0,7‑tavoitehan saavute­taan myös sil­lä, että supis­te­taan vain tarpeek­si BKT:tä. Kyl­lä tämän(kin) hal­li­tuk­sen toimil­la siis ihan oikeaan suun­taan ollaan menossa.

    Jostain syys­tä en kuitenkaan kykene näkemään tämän joskus nousukaudel­la hatus­ta tem­pais­tun “tavoit­teen” saavut­ta­mat­ta jät­tämistä kovin merkit­tävänä ongelmana.

  13. “Vain Euroop­pa vajoaa yhä syvemmälle”

    Ode — tämä ei pidä paikkaansa. Nor­ja, Tan­s­ka- Ruot­si.. ne ovat osa Euroop­paa eivätkä vajoa mihinkään. Päin vastoin.

  14. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ja toisaal­ta Suo­mi on samaan aikaan hyvinkin houkut­ta­va paik­ka olla tekemät­tä töitä, kun muutenkin pärjää.

    Nämä on niitä asoi­ta joista pohjim­mil­taan nuo vajeet ja velat syn­tyy, ei jotkut kir­jas­tot tai muut nip­pelit. Mut­ta saako näistä asioista edes keskustel­la, puhu­mat­takaan että vakavasti otet­ta­vat poli­itikot uskaltaisi­vat niistä tehdä konkreet­tisia aloitteita… 

    Vaik­ka Suomen houkut­tele­vu­us human­i­taariseen maa­han­muut­toon yms on iso uskoisin, että yksi suurimpia syitä, että hyvän kasvun vuosi­na julkisen sek­torin työn­tek­i­jämäärä paisui muta nyt kun meil­lä ei enää ole Nokia veturia pitäisi julkisen sek­torin henkilöstöä sopeut­taa käytet­tävis­sä ole­vi­in varoi­hin. Ei kansaa voi kuris­taa veroil­la kuo­li­aak­si vain sen vuok­si että meil­lä on ylisu­urek­si paisunut julki­nen sek­tori. ja nyt kun kun­tali­itok­sia suun­nitel­laan mas­soit­tain saat­taa edessä olla melkoisen virkamiesjoukon työssäpitämisvelvol­lisu­us. Kaik­ki julkisen sek­torin työssä ole­vat eivät ole kansalaille tärkei­den palvelu­jen tuotan­nos­sa vaan läh­es hyödyt­tömiä paperipyörit­täjiä, joiden tärkein tehtävä on tur­va­ta oma työllisyytensä.

    Myön­nän ettei tuon porukan pienen­tämi­nen ole poli­itikoille help­poa. heitä on yksinker­tais­es­ti liikaa äänestäjinä. Sik­si vero­jen ja mak­su­jen korot­ta­mi­nen näyt­tää kuitenkin helpommalta.

    1. nyt kun kun­tali­itok­sia suun­nitel­laan mas­soit­tain saat­taa edessä olla melkoisen virkamiesjoukon työssäpitämisvelvollisuus

      Uskot siis, että kun­tali­itok­sista vapau­tuu työvoimaa? Muuten­han tuol­laista työssäpitämisvelvol­lisu­ut­ta ei syntyisi.

  15. Key­nesin opit olisi hyvä ottaa käyt­töön. Val­tion ja kun­tien suo­jatyöläis­ten edus­ta­jat kuitenkin muis­ta­vat ne vain vaikei­den aiko­jen koh­dates­sa. Eli lamaa pitää hoitaa val­tion meno­ja lisäämäl­lä investointeihin.
    Pidä tämä lin­ja ja kun tästä joskus selvitään. Muis­tu­ta kasvun aikana, että nyt pitäisi pitää menot kuris­sa ja mak­saa velat pois, jot­ta voidaan sit­ten lamaa kor­jail­la tuhlailulla.
    Näi­den Suomen ongelmien takana­han on tietenkin eruokri­isiä ym.. Mut­ta yhtä suures­sa roolis­sa on liian laa­jalle hyv­inä aikoina paisutet­tu julki­nen talous, kaikkine herkkuineen. Jotenkin tämä pitäisi saa­da rajat­tua niihin tärkeimpi­in asioi­hin. Ter­vey­den­huoltoon ja koulu­tuk­seen. Siinä se on järkevää, kos­ka se on niin kallista, että yksi­tyiset ihmiset eivät pysty niitä itse rahoittamaan.

  16. “Kiitos edel­lisen vuosikymme­nen hyvän poli­ti­ikan, meil­lä ei ole ollut kiiret­tä lyhyt­näköisi­in rajui­hin säästöi­hin, jot­ka ovat Espan­jas­sa tuoneet sosi­aal­ista kur­ju­ut­ta, mut­ta eivät ole juurikaan ter­ve­hdyt­tänyt val­tion­talout­ta. Meil­lä on aikaa ja velan­ot­tokykyä selvitä kri­i­sistä tekemäl­lä pitkä­vaikut­teisia talout­ta vahvis­tavia rak­en­teel­lisia uudistuksia.”

    Siitä sit­ten vaan Kataisen sem­i­naari­in heti alkusyksys­tä vas­tu­u­ta kan­ta­maan. Pap­pi toisen­sa jäl­keen todis­taa saarnastuoliTV:stä sananku­u­li­aisille fik­su­ut­taan ja hyvän­suopaisu­ut­taan. Ain­ut kasvuala kaupungis­sa näyt­tää ole­van lävistys- ja tatuoin­tidesign. Että älä Katainen sta­dio­nia tilaa, sen täyt­tää vain heavy. Fik­su­ja on niin har­vo­ja, että mah­tu­vat Euroop­pat­alon audi­to­ri­oon entisessä Voimat­alos­sa. IVO:n pääkont­tori ammoin, sapeli-Simosen aikakaut­e­na jol­loin asi­at suomimi­esten käsissä.

    90-luvun men­estys todel­lakin. Gold­man Sachs ja Mer­rill Lynch ja muu­ta­ma kaverin­sa osti­vat val­tiony­htiöistä kim­palei­ta globaali­in rahas­to­jakoon, ja yksi­ty­i­sistä liki kaiken. Luo­toil­la. Ne arvopa­peri­s­tet­ti­in työeläkey­htiöi­himme eli Suomen ulos­myyn­nin rahoit­ti työväen­li­ike Var­moine Ilmarisi­neen. Mik­si ? Kiitol­lisu­u­den velka­isi­na. Ne oli­si­vat mädän­tyneet luot­to­tap­pi­oi­hin­sa elleivät olisi saa­neet KOP:in ja SYP:in luot­to­takui­ta, jot­ka lauke­si­vatkin näille pankkikri­isik­si. Ay-pomot eivät kastel­let punt­te­jaan, eikä näistä yhäkään paikalli­sis­sa busi­ness schooleis­sa Han­ken ja KKK plus mon­imuu, mit­tään virkata.

    Ne luot­to­tap­pi­ot oli­vat kasino­talouden ajal­ta 1980-luvun puolelta kun Posti­pankki­ra­hoi­tus ja muut shad­ow bankit kier­sivät har­maalle alueelle ja pani­vat haise­maan. Säästö­pankit ja Inter­bank kek­sivät sys­teeminsä: laina­ta toinen toiselleen rahak­si kat­sot­tavia saamisia ja johan räjähti rahamäärät kasvu­un ‑parhaat vuosikasvut 20 ja 30 pros­ent­tia lisää rahaa kier­toon. Real mon­ey siivu tuli eläkey­htöistä, sin­ul­ta palka­s­ta pidätet­tyä tien­at­tua rahaa. Ja siis koti­maista, ulko­mail­ta tuli vain purosia. Liikepankit paisui­v­at teko­ra­has­ta niin että osakean­neil­la piti solidi­teet­tia pitää edes meikat­tuna siel­lä 6 prossan tietyvil­lä. Asi­akaslainaa nimet­ti­in osake­merk­in­tä­mak­suk­si. Oli inno­vaa­tio­ta. SP-sijoi­tus oli tyh­jen­tää koko pörssin holvi­in­sa Juhani Riikosen neronleimauksina.

    Sit­ten kun suur­si­i­vo tehti­in TV-kat­somon edessä, niin olti­in sovit­tu että myy­dään ulko­maille ja jät­tipo­tista toisen­sa jäl­keen mak­se­taan myyn­tivoit­tovero ja siten kor­jataan Val­tion talous ‑ja että asia sopii New Labour ide­olo­giaan. Niin­istö puolestaan saa samal­la alen­taa vero­ja. Mikä taas istui markki­naki­ihkoil­i­joille. Hyvin meni hapankaaleihin. 

    Mihinkäkö tulisi ryhtyä ? Jos vaik­ka alku­un muis­taisi että sys­tee­mi, jota olemme soveltavinamme ‑kap­i­tal­is­mi- perus­tuu väke­vimpi­en enteprenöörien, ani­mal spir­it miesten voiton­tah­toon, tekemisen ja kun­nos­tau­tu­misen himoon. Ne pitää päästää koulus­ta. Juk­ka Sjöstedt

  17. Mil­loin olet ajatel­lut myön­tää, että perus­tu­lo voi toimia vain, jos nyky­is­ten tukien tasoa las­ke­taan huo­mat­tavasti? Muu­toin efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­eroaste ja kan­nustin­loukut tekevät siitä mah­dot­toman. Tei­dän vihrei­den ohjel­manne tämän vuo­den 2013 tam­miku­ul­ta, jos­sa esitetään sum­mak­si 540 euroa +asum­is­tu­ki +muut tuet, on, anteek­si suo­ra­puheisu­us, täysin älytön. Perus­teena Kelan mikrosim­u­laa­tioma­lli(!). Ehkä se malli saisi sosial­is­minkin toim­i­maan? Ottaako Kelan malli sen psykol­o­gisen muu­tok­sen huomioon, että sosi­aa­li­nen stigma/häpeä tuil­la elämis­es­tä pois­tu­isi, jos tulo tulisi suo­raan tilille. Helsin­gin vuokrata­sol­la tuo olisi yli 1100 euroa /kk. Ei olla enää kovin mon­en keikkalu­on­toisen työn päässä nykyis­es­tä min­imi­palka­s­ta. Eli mik­si tehdä se 4x5x40h, jos par­il­la keikalla saa saman? Toisaal­ta työ­markki­nat voivat hyvin olla menos­sa siihen suun­taan, että keikkalu­on­toista jous­toa tarvit­taisi­in, ja siihen perus­tu­lon kaltainen jär­jestelmä on vält­tämätön. (Keskus­tan 300 euron tukia leikkaa­mat­toman lisäan­sion malli kär­sii samas­ta efek­ti­ivisen mar­gin­aaliv­eroas­t­een ongelmasta.)

    Entä mitä ovat nuo key­ne­siläiset vihreät pyra­midinne? Juuri eilen uuti­sis­sa tuli siitä, kuin­ka Sak­san mer­itu­ulivoimalat ovatkin osoit­tau­tu­mas­sa paljon kalli­im­mik­si, mitä oli “arvioitu” (yllä­tys, miten onkin aina näin!). Yhdys­val­lat taas kuroo kil­pailukykykaulaa Euroop­paan ja luo sato­ja tuhan­sia oikei­ta työ­paikko­ja hal­val­la liuskekaasullaan. 

    En löy­dä vihrei­den sivuil­ta mitään sitä vuo­den 2005 epäti­eteel­listä tarkoi­tushakuis­es­ti sormin­poimit­tua ohjel­maa uudem­paa konkreet­tista (kymme­nen ran­skalaista viivaa ja fiilis­te­lyä ei riitä) esi­tys­tä ilmastopoli­ti­ikas­ta ja energiataloudesta.
    Ilmeis­es­ti tämä on maail­man suurin ongel­ma, mut­ta ei kuitenkaan niin suuri, että kahdek­sas­sa vuodessa tuotet­taisi­in uut­ta ajat­telua. Kahdek­san vuot­ta van­ha ohjel­ma, jos­sa uusi­u­tu­va on niin edullista ja kaikki­nen­sa vail­la riske­jä (vrt. ruoko­helpisheik­it), että vain idioot­ti ei rupeasi samantien rak­en­ta­maan pyra­mide­ja, han­kkisi tänne “kym­meniä tuhan­sia työ­paikko­ja” ja tek­isi Suomes­ta markki­na­jo­hta­jaa maailmassa.

    Mitä ne “kymmenet tuhan­net” työ­paikat oli­si­vat? Mil­laisia pyra­mide­ja? Saisiko numeroil­la ajat­telua ja taloudel­lista real­is­mia, jota aiem­mas­sa blo­gauk­ses­sa peräänku­u­lutet­ti­in? Mik­si tämä vihrei­den tärkein tavoite pysyy vuodes­ta toiseen lähin­nä tuon fraasin­sa tasol­la, ja niitä konkreet­tisia malle­ja laskelm­i­neen ei tun­nu löytävän oikein mis­tään? Mik­si itse et juuri kir­joi­ta tästä aiheesta, vaik­ka sin­ul­la on siihen koulu­tuk­sel­lista taus­taa ja aiheen pitäisi olla keskeisen tärkeän? Riskiarviot kus­tan­nuk­sista, kil­pailukyky­haitoista, työl­lisyys­vaiku­tuk­sista (vrt. tutkimus Espan­jan koke­muk­sista), kulut­ta­jien reak­tioista ja vas­taa­vat tek­i­jät, real­is­mia. Ei Tynkky­sen unelma­hat­taraa (uusi­mas­sa kir­jas­saan toteaa mm., että muu­ta­ma mil­jar­di ja poli­it­ti­nen tah­to ratkaisee Afrikan liikakan­soituk­sen) tai Stra­niuk­sen urbaa­nia linko­lalaisu­ut­ta, kylmää vet­tä ja puuro­hi­u­talei­ta aamu­palak­si, joista kumpikaan ei tar­joa vas­tauk­sia. Kuten itsekin näin ajat­telet, luulen? 

    Jos uno­hde­taan talouskri­isin tuo­ma lisä­vaikeus, minkä olisi pitänyt entis­es­tään syn­nyt­tää uut­ta kri­it­tistä ajat­telua, niin miten nuo talous­näke­myk­senne eroa­vat siitä, mitä ne oli­vat 2 vuot­ta sit­ten? 5 vuot­ta sit­ten? 10 vuot­ta sitten?

    Mis­sä ne kaik­ki tavat­toman fik­sut ja oppi­neet ihmiset, joi­ta muut puolueet kade­hti­vat, näkyvät ohjel­matyössänne, sen pyrkimyk­sessä real­is­mi­in, jatku­vaan uud­is­tu­miseen, kehit­tymiseen jne. ?
    Jot­ta tulos olisi tiedol­lis­es­ti tasokkaam­paa ja perustel­lumpaa ja sen poh­jal­ta poli­it­ti­nen toiminta.

    Mik­si esimerkik­si ette pyri kehit­tämään poli­it­tista ja taloudel­lista ajat­telua pysyvästi avoimel­la wikipedi­an mallil­la, jos­sa virheitä kor­jat­taisi­in ja kan­nustin­loukun kaltaisia ongelmia deba­toitaisi­in, lähde­vi­iteytet­täisi­in, vaiku­tuk­sia las­ket­taisi­in jne. kri­it­tis­es­ti? Täl­laista on var­masti moni ehdot­tanut vuosien aikana. Silti tun­nutte pitäy­tyvän, klisheitä käyt­täen, keskite­tyssä ja sul­je­tus­sa 1.0:ssa, ette hajaute­tus­sa ja avoimes­sa 2.0:ssa.

    Tämä kom­ment­ti­na siihen, että kävin etsimästä koti­sivuil­tanne, mitä asi­api­toisem­paa ohjel­matyötä löytäisin tuos­sa eduskun­taryh­män puheen­vuorossa esitet­ty­jen kan­to­jen tueksi.

  18. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ja toisaal­ta Suo­mi on samaan aikaan hyvinkin houkut­ta­va paik­ka olla tekemät­tä töitä, kun muutenkin pärjää.

    Nämä on niitä asoi­ta joista pohjim­mil­taan nuo vajeet ja velat syn­tyy, ei jotkut kir­jas­tot tai muut nip­pelit. Mut­ta saako näistä asioista edes keskustel­la, puhu­mat­takaan että vakavasti otet­ta­vat poli­itikot uskaltaisi­vat niistä tehdä konkreet­tisia aloitteita…

    Tarkoi­tatko, ettei parem­min töi­hin kan­nus­tavis­sa mais­sa julki­nen sek­tori voi velkaantua?

  19. Tämä:

    “On helpotet­ta­va ansio­tu­lo­jen ja sosi­aal­i­tur­van yhdistämistä”

    On ihan oikeasti mysti­nen jut­tu. Nimit­täin kutakuinkin 100% päät­täjistä on pitkään ollut asi­as­ta samaa mieltä. Silti mitään ei tapah­du. Vaik­ka halua, ainakin lausun­nois­sa, on ollut jo vuosia.

    1. On ihan oikeasti mysti­nen jut­tu. Nimit­täin kutakuinkin 100% päät­täjistä on pitkään ollut asi­as­ta samaa mieltä. Silti mitään ei tapah­du. Vaik­ka halua, ainakin lausun­nois­sa, on ollut jo vuosia.

      Ei todel­lakaan ole samaa mieltä. Perus­teek­si on esitet­ty esimerkik­si, että jos näin tehtäisi­in, työtön ei enää hak­isikaan kokopäivä­työtä vaan voisi tyy­tyä osapäivätyöhön.

  20. Kyl­lä se Suomen tule­vaisu­u­den idea pitää perus­tua kaiken­laiseen kan­nat­tavaan yrit­tämiseen. Mielu­um­min vien­ti­in perus­tu­vaan sellaiseen.

    Kan­nat­ta­va yri­tys suo­ras­taan gen­eroi ympärilleen kaiken­laisia hieno­ja asioi­ta: Opti­mistista pöhinää, uusia työ­paikko­ja investoin­te­ja ja verotuloja.

    Mis­täs sitä yrit­tämisen pöhinää sit­ten oikein saadaan?

    Riskin ottamis­es­ta ja sen hallinnas­ta tietenkin!

    Valitet­tavasti Suomes­sa ris­ki on kuitenkin TABU, eikä sen ratkai­se­van tärkeää merk­i­tys­tä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tur­vaamises­sa juurikaan halu­ta ymmärtää.

    Sen sijaan mielu­um­min san­o­taan virkamies­mäis­es­ti: “Ei me mitään riske­jä ote­ta. Siinähän voi käy­dä koko per­heelle kusis­es­ti, kuten mon­elle kävi 90-luvul­la. Sen sijaan kaik­ki riskit pitää tietenkin MINIMOIDA.”

    Kaikkien riskien min­i­moin­ti vie kuitenkin tämän maan turmioon, kur­si­ta­van toiv­ot­tomaan pahoinvointi-yhteiskuntaan.

    Van­ha venäläi­nen sanon­ta kuu­luu: “Joka ei ota riskiä, ei juo shanpanjaa.”

    Nyt on kuulem­ma vero­tus muut­tumas­sa niin, että yrit­täjän edus­tus-shan­pan­jatkin pan­naan verolle…

    Onko se sig­naali siitä, että Suomes­sa ei riskinot­toa jatkos­sakaan rohkaistasta?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka ei meinaakkaan luop­ua shanpanjastaan

  21. GranpaIg­or: Kaik­ki julkisen sek­torin työssä ole­vat eivät ole kansalaille tärkei­den palvelu­jen tuotan­nos­sa vaan läh­es hyödyt­tömiä paperipyörit­täjiä, joiden tärkein tehtävä on tur­va­ta oma työllisyytensä.

    Myön­nän ettei tuon porukan pienen­tämi­nen ole poli­itikoille help­poa. heitä on yksinker­tais­es­ti liikaa äänestäjinä. Sik­si vero­jen ja mak­su­jen korot­ta­mi­nen näyt­tää kuitenkin helpommalta.

    Ei julkisen sek­torin saneer­aamiseen tarvi­ta irti­sanomisia. Irti­san­otut pää­tyvät suurim­mak­si osak­si yhteiskun­nan elätet­täväk­si, sil­lä julkisen sek­torin henkilöstöstä liki puo­let on +50-vuo­ti­a­ta

    Mikä yri­tys palkkaa +50-vuo­ti­aan entisen virkamiehen ?

    Esimerkik­si Helsin­gin kaupungilla on n 40000 työn­tek­i­jää ja luon­nolli­nen pois­tu­ma on n 2000 vuodessa eli viidessä vuodessa pois­tuu 10000 eli n 25 % henkilöstöstä

    Jos inplace­ment ‑toim­inta on tehokas­ta ja johdon­mukaista niin suurin osa tuos­ta pois­tu­mas­ta voidaan hyö­dyn­tää saneerauksessa

  22. OIn tul­lut tavak­si käy­dä päivit­täin Suomen ja Ruotsin tilas­tokeskusten sivuilla.

    Ruotsin tilas­tokeskuk­sen uuti­sista voi tänään lukea, että euron kan­na­tus on ala­mais­sa. 81 on pros­ent­tia vas­taan ja 11 puoles­ta. Inflaa­tio­vauhdik­si tode­taan ‑0,2 pros­ent­tia ja talouskasvuk­si 0,6 pros­ent­tia. http://www.scb.se/

    Tälle päivälle on Suomen puolel­la ker­ro­taan, että alku­vuon­na palvelu­alo­jen liike­vai­h­to kasvoi 0,8 pros­ent­tia, pankkien rahoi­tuskate supis­tui ja teol­lisu­u­den liike­vai­h­to vajosi melkein 6 pros­ent­tia. Ain­oas­taan “läm­pö ja ruo­ka” oli­vat plussalla.
    https://www.tilastokeskus.fi/til/tlv/2013/03/tlv_2013_03_2013-06–13_tie_001_fi.html

    Epä­suh­ta on val­ta­va. Minä en usko, että sitä iki­maail­mas­sa mil­lään sisäisel­lä deval­vaa­ti­ol­la Suomen tilan­net­ta kor­jataan. Ei julki­nen sek­tori edes taivu siihen. Eu ja euro ovat julkisen sek­torin pro­jek­te­ja ja julki­nen sek­tori on paisunut ja palkat ovat nousseet suh­dan­teista riip­pumat­ta. Ulkoiset deval­vaa­tion sen­tään pitivät julkisen sek­t­torin aisoissa.

    Pieni suuri mies nimeltä Ste­fan Törngvist on oikeassa:
    http://yle.fi/radio1/asia/brysselin_kone/sisainen_devalvaatio_vai_irti_eurosta_41385.html

    p.s. Toisin kuin Törngvist itse pidän Suomen omaa val­u­ut­taa parem­pana vai­h­toe­htona pohjo­is­maista valuuttaa.

  23. “Ehdo­tus sinän­sä on aivan susi. Irti­sanomiset pitäisi kohdis­taa niihin työn­tek­i­jöi­hin, joiden net­to­hyö­ty työ­nan­ta­jalle on kaikkein pienin ihan riip­pumat­ta työ­suh­teen pitu­ud­es­ta. Tässä asi­as­sa työ­nan­ta­ja on var­masti se paras asiantuntija.”

    Kuka se työn­nata­ja oikein on ? Jumala taivaassa ?
    Suurin osa työ­nan­ta­jista on saman­lainen palkolli­nen kuin irtisanottava

    Ja irti­sanomisia seu­ran­neena tavis esimies val­it­see jäämään tutut, ei siinä mitään tuot­tavu­us arvio­ta tehdä.On tur­val­lis­in­ta vali­ta tut­tu kuin tun­tem­aton ja har­va viitssii irti­sanoa kave­ri­aan jos tun­tem­at­to­mi­akain on valittavissa

    Saneer­aus kun sisältää läh­es aina yksiköi­den yhdistämisiä.

    Henkilön tuot­tavu­u­den arvioin­ti on vaikeaa sil­lä nykyään tuot­tavu­us riip­puu henkilön lisäk­si koneista, tieto­jär­jestelmistä, tuotan­to­pros­es­sista , organ­isaa­tios­ta ja johtamisesta.

    Har­val­la yri­tyk­sel­lä on käytössään niin tehokkai­ta tuk­i­jär­jestelmiä, että tuot­tavu­u­den voisi arvioi­da euroissa 

    Jos pros­es­si on seis, niin tuot­tavin on sil­loin sen kor­jaushenkilö ja pros­essin tuot­tavim­mankin henkilön tuot­tavu­us on nolla.Jos taas viko­ja ei ole niin huoltomiehen tuot­tavu­us on nolla.

    Nor­maal­isti tähän vede­tään jut­tu erikoisas­iantun­ti­joista, mut­ta heitä on organ­isaa­tios­sa niin vähän, ettei poikkeuk­sel­la pitäisi määritel­lä yleisem­pää asiaa

    Telia­Son­eras­sa olen seu­ran­nut irti­sanomisia Ruot­sis­sa, siel­läkin irti­sanomiset yritet­ti­in kohdis­taa iäkkäisi­in pitkään palvelleisi­in mut­ta laki esti sen ja kun työn­tek­i­jät pitivät kiin­ni lain mukaises­ta irti­sanomisjärjestyk­ses­tä niin lop­putule­ma oli ettei juuri ketään irtisanottu.…

    Asi­aan vaikut­ti tietysti sekin, että henkilöstön kes­ki-ikä oli 57 vuot­ta, joten paljon lähti muu­ta­mas­sa vuodessa jo aivan luonnostaan

    Vaik­ka Telian kes­ki-ikä oli korkea niin tun­nus­lu­vuil­la mit­tatu­na se oli/on 30 % tehokkaampi kuin Suomen vas­taa­va yksikkö vaik­ka Suomes­sa kes­ki-ikä oli alem­pi n 40 vuotta

  24. Jos tuot­tavu­us olisi se tärkein peruste irti­sanomisille niin YT olisi erit­täin helppo :
    Tehtäisi­in lista henkilöistä tuot­tavu­usjärjestyk­sessä ja lis­taan vii­va, jon­ka ala­puolelle jäävät irti­san­o­taan heikkotuottoisina

    Jostain syytä täl­laisia ei ole näkynyt enkä ole koskaan kuul­lut mis­tään, että irti­sanomisjärjestys olisi perus­tunut tuottavuusjärjestykseen.

    Ennem­minkin henkilön tuot­tavu­us on vain uusiohevon‑p sanalle pärstäkerroin

  25. Euroop­pa teki virheen, kun lähti pelas­ta­maan brit­tiläisiä, ran­skalaisia ja sak­salaisia pankke­ja vuo­den 2008 lopulla.

    Niiden olisi pitänyt antaa kaatua.

    Nyt on koh­ta kulunut viisi vuot­ta kun kri­isi iski Euroop­paan. Tätä samaa jankute­taan vielä kymme­nen vuot­ta, ellei sit­ten ymmär­retä antaa velko­jen erään­tyä tai anneta velko­ja anteeksi.

    Nyt odotet­tavis­sa on kaikkialle saman­laista kur­ju­ut­ta kuin Kreikassa. 

    Mitenkähän käy, saam­meko mekin “talousa­pua” Euroopas­ta Kreikan tapaan? En mal­ta odot­taa super­vero­ja, jät­tileikkauk­sia, jot­ta saamme “talousa­pua”, joka menee lyhen­tämät­tömänä yllä mainit­tu­jen pankkien pelastamiseen.

    Toisaal­ta, ei se meille köy­hille ole suurikaan ongel­ma. Kyl­lä se elin­ta­son pudo­tus on paljon suurem­pi isku sille nor­sun­lu­u­tor­nista putoavalle, kuin tavikselle 🙂

  26. Osmo Soin­in­vaara: Uskot siis, että kun­tali­itok­sista vapau­tuu työvoimaa? Muuten­han tuol­laista työssäpitämisvelvol­lisu­ut­ta ei syntyisi. 

    Uskon, että pitäisi ainakin. Onhan kah­den kun­nan yhdis­tyessä tuplamiehi­tys­tä hallinnos­sa kuten liikeyri­tys­ten fuu­sioitues­sa. Meil­lä ei ole varaa täl­laiseen virkamiesar­madaan ja sen työn tur­vaamiseen kun samaan aikaan lomaute­taan mm opet­ta­jia. Tähän men­nessä on useim­mis­sa kun­tali­itok­sis­sa tuol­laiset taku­ut annet­tu. Jois­sain kun­nis­sa uutis­ten mukaan pitkite­tysti usei­den peräkkäis­ten liitosten vuoksi.

    Sen lisäk­si että kyseessä on iso määrä äänestäjiä on toinenkin ongel­ma. Jol­lain­han vapau­tu­va ihmisjoukkokin olisi silti elätet­tävä. Vain kulu­mo­ment­ti muut­tuisi. Tosin mietiske­lykaverisi Juhana Var­ti­aisen teo­ri­oiden mukaan työl­lisyys lisään­ty­isi kun työvoiman tar­jon­ta lisään­ty­isi joten tämä min­un huoleni lie­nee turha 🙂

  27. Työt­tömiltä pitäisi yksinker­tais­es­ti pois­taa tarve­hark­in­ta. Saman­lainen tulo­ra­ja kuin opiske­li­joillekkin, ilman tarveharkintaa.

    Nyt työtön joutuu odot­ta­maan uut­ta päätöstä, joka kuukausi, jos tekee edes tun­nin töitä.

    Nuorten ja van­ho­jen työn­tek­i­jöi­den sivuku­lu­ja pitäisi alen­taa, ja parhaas­sa “tuot­tavu­us iässä” ole­vien nos­taa. Täl­lä tapaa saataisi­in yri­tyk­sen näkökul­mas­ta eri ikäiset työn­tek­i­jät samanarvoisiksi.

    Palkkoi­hin ei tarvitse koskea.

  28. Kei­jo:
    Saatanan tunar­it. Annan vinkin. Sulkekaa kaik­ki kir­jas­tot ja perus­takaa ‘verkkokir­jas­to’.

    Kir­jas­tois­sa on paljon muu­takin kuin vain kir­jo­jen lainaamista.

    Sitä pait­si kir­ja on paras ihan per­in­teisenä ver­siona, eikä sähköisessä muodossa.

    Toimi­vat ja monipuoliset kir­jas­tot ker­to­vat rikkaas­ta kult­tuurista ja hyvinvointivaltiosta.

  29. Liian van­ha: On tur­val­lis­in­ta vali­ta tut­tu kuin tun­tem­aton ja har­va viitssii irti­sanoa kave­ri­aan jos tun­tem­at­to­mi­akain on valittavissa

    Tämä johtaa yleen­sä siihen, että irti­san­o­taan talos­sa lyhim­pään olleet. Ehdo­tus siis vahvis­taisi niiden ase­maa, jot­ka muutenkin ovat vahvoil­la irti­san­omisti­lanteessa. Eli annoit min­ulle taas yhden lisäsyyn vas­tus­taa ehdotusta.

  30. Olen ollut muu­ta­mas­sa YT-neu­vot­telus­sa mukana, jos­sa on vähen­net­ty henkilöstöä. Vah­va käsi­tyk­seni on, että vähen­nys­listalle joutu­vat van­hat, han­kalat (mukana huono pärstäk­er­roin) ja/tai kallispalkkaiset. Pomo­jen suosik­it iästä, virkavu­o­sista tai palka­s­ta riip­pumat­ta pärjäävät.

  31. Pyra­mi­di­en rak­en­t­a­mi­nen ei kan­na­ta, kos­ka ker­roin on jopa USAs­sa mon­en tutkimuk­sen mukaan selvästi alle ykkösen, avoimen talouden Suomes­sa vielä paljon pienem­pi. Ker­toimen pitäisi olla paljon yli kakkosen, jot­ta pyra­mid­it mak­saisi­vat itsen­sä takaisin valtiolle.

    Kri­isi iski Latvi­aan vielä kovem­min kuin Kreikkaan, mut­ta Latvia leikkasi pois kol­man­nek­sen julkisen sek­torin työ­paikoista ja mui­ta meno­ja. Maa on jo nous­sut paljon ja kansa palk­it­si lib­er­aalipäämin­is­terin leikkauk­sista kahdel­la uudel­la vaalivoitol­la kri­isi­aikana. Onko kansa väärässä?

    Vielä tärkeäm­pää olisi pois­taa työl­listämisen esteitä ja kan­nustin­loukku­ja, niin että saataisi­in täystyöllisyys.

  32. KKK: Tämä johtaa yleen­sä siihen, että irti­san­o­taan talos­sa lyhim­pään olleet. Ehdo­tus siis vahvis­taisi niiden ase­maa, jot­ka muutenkin ovat vahvoil­la irti­san­omisti­lanteessa. Eli annoit min­ulle taas yhden lisäsyyn vas­tus­taa ehdotusta.

    Ei vält­tämät­tä, sil­lä ei esimies ole vält­tämät­tä pitkään talos­sa ollut .

    Esim Son­eras­sa rekry­toin­ti­in paljon 1997–2000 ja van­hem­mat jäivät vähemmistöksi.

    Niin­pä 2000 ‑luvul­la saneer­auk­set kohdis­tu­i­v­at pääsään­töis­es­ti ikääntyneisiin

  33. “Suomes­sa on suh­dan­teista johtuen nyt jopa aka­teemista työt­tömyyt­tä, mut­ta rak­en­teelli­nen työt­tömyys kohdis­tuu läh­es pelkästään huonos­ti koulutet­tui­hin. Työ­markki­namme syr­jivät niitä, joiden tuot­tavu­us on alen­tunut esimerkik­si osaamiseen tai ter­vey­teen liit­tyvien puutei­den vuok­si. Tässä olemme selvästi mui­ta Pohjo­is­mai­ta huonompia. ”

    Suomes­sa ei ole paljon mata­latuot­toisia palkkatöitä, kos­ka ne tehdään pääosin ilmaisel­la työvoimalla.

    Esim ammatil­liseen koulu­tuk­seen kuu­luu 1–1,5 vuot­ta pakol­lista har­joit­telua yrityksissä.
    Tämä tehdään ilmaistyönä eikä tätä työtä lue­ta työllisyysasteeseen

    Esim Sak­sas­sa täl­lainen työ on sitä kuu­luis­sa oppisopimusk­oulu­tus­ta ja koulu­tus tehdään pal­ka­llise­na ja niin­pä nuorten työl­lisyysaste on korkea ja työt­tömyysaste alhainen , kos­ka työvoiman osu­us on korkea ja työt­tömyysaste siten vähäisempi.

    Suomes­sa noi­ta opiske­li­joi­ta ei las­ke­ta työl­lisik­si eikä työvoimaan joten työt­tömyysaste nousee korkeak­si jo pienel­lä absolu­ut­tisel­la työttömyydellä.

    En tiedä seu­rataanko siel­lä Eduskun­nas­sa ollenkaan mitä muual­la tapahtuu.

    Sama tois­tuu muil­lakin asteil­la , jopa diplomitöitä tehdään ilmaise­na työnä.

    Ja pieni­palkkaisen työn tuhoa täy­den­tää työkkäri, joka pakot­taa ihmiset ilmaisi­in orjatöihin.
    Orjatyö­suhde kestää puoli vuot­ta ja sen jäl­keen työkkäri jär­jestää uuden.

    Ja joku elämästä vier­aan­tunut osmo ihmettelee mik­si mata­la­palkkaisia töitä ei ole

  34. Eikös tuol­laisia ilmas­ton­muu­tok­sen­vas­taisia pyra­mide­ja raken­neta täl­läkin het­kel­lä isol­la rahal­la: Eura­joel­la yhtä raken­netaan ja toista suun­nitel­laan, Pyhäjoel­la kol­mat­ta suun­nitel­laan. Josko lupa pitäisi antaa rak­en­taa Lovi­isaankin ilmas­ton­muu­tosvas­tainen (ydin­voimala) pyra­mi­di, vai onko Vihreille kynnyskysymys?

  35. Kuitenkin aivan vält­tämät­tömät kun­ta- ja sote ‑muu­tok­set jäärvät tekemät­tä, kos­ka halu­taan jatkaa kuten ennenkin.

    Ikään­tyvä väestö tarvit­see hoiva­henkilökun­taa, se lie­nee moraa­li­nen velvoite. Sik­si julkisel­la puole­lal väkimäärä nousee. Mut­ta onko niitä palkko­ja las­ket­ta­va kuin­ka mon­es­sa paikas­sa Suomessa? 

    Joku saa ja joku menet­tää. Kepu menet­tää val­tu­ustopaikko­ja kun­tien määrän vähen­tyessä. Ei käy. SDP menet­tää julk­sien sek­torin demar­i­työ­paikko­ja kun­tien määrän vähen­tyessä. Ei käy. per­suille ei muuten vaan käy. Vasem­mis­toli­itolle ei käy. RKP:lle ei käy, ellei kaikkial­la puhuta ensik­si ruot­sia, joten ei käy.

    Min­is­ter­iöt voitaisi­in kaik­ki yhdis­tää Val­tioneu­vos­tovi­rat­sok­si, jol­loin enem­män ja vähem­män super­min­is­tereistä riitelem­i­nen vähenisi. Saataisi­in yksi tieto­hallinto ja yhdet tukipalve­lut ja yht­e­sieet autonkuljettajat.

    Omien etu­jen ajami­nen ja mak­si­moimi­nen kansakun­nan edun sijaan taita­mat­tomien poli­itikko­jen vuok­si tuhoaa maan.

  36. Ruot­sis­sakaan elämä ei ole päivän ais­tet­ta, Kru­unu on kohon­nut sen ver­ran reip­paasti, että kyl­lä jo tun­tuu. Isom­pi kansan­talous ja väestön tasaisem­pi ikä­jakau­ma autat­vat sej sijaan paljon.

    Tan­skan kru­unu seu­raa euroa. Sveit­si ei tuhoa talout­taamn vaan myöskin val­u­ut­ta seu­raa euroa.

    EKP on ollut vas­tu­ullisin toim­i­ja koko finanssikriisissä.

  37. GranpaIg­or:
    Olen ollut muu­ta­mas­sa YT-neu­vot­telus­sa mukana, jos­sa on vähen­net­ty henkilöstöä. Vah­va käsi­tyk­seni on, että vähen­nys­listalle joutu­vat van­hat, han­kalat (mukana huono pärstäk­er­roin) ja/tai kallispalkkaiset. Pomo­jen suosik­it iästä, virkavu­o­sista tai palka­s­ta riip­pumat­ta pärjäävät.

    Kallispalkkaisu­us on ainakin hyvä peruste tässä tapauk­ses­sa, kos­ka jos kak­si ihmistä saa aikaan saman työ­suorituk­sen, kallispalkkaisem­pi on tehottomampi.

    Suosikkien pär­jäämi­nen on vähän sel­l­ainen “hyvät ovat hyviä” ‑jut­tu. Jos lennät YT:ssä ulos, et ole ollut suosikkilistal­la. Olen­naista on se, miten pomon suosikkilista on tehty. Jos se hei­jas­taa tuot­tavu­ut­ta, niin asi­at menevät kuten pitääkin. Jos se hei­jas­taa jous­ta­van selkäran­gan mah­dol­lis­ta­maa nuo­len­taa, huono jut­tu. Eri­tyisen huono jut­tu tuos­sa on se, että sil­loin pomot ovat huono­ja pomo­ja, ja se ei tiedä fir­malle hyvää tulevaisuudessakaan.

    Pärstäk­er­toimen perus­teel­la pois­potkimi­nen voi olla perustel­tua riip­pumat­ta oman työn tuot­tavu­ud­es­ta. Negati­ivisel­la asen­teel­la varustet­tu henkilö voi omas­ta hyvästä tuot­tavu­ud­estaan huoli­mat­ta tuho­ta tois­t­en ihmis­ten tuot­tavu­ut­ta, jol­loin net­to­tu­los ei ole hyvä. Itse asi­as­sa jo pelkästään alaisen sub­jek­ti­ivi­nen rasit­tavu­us pomon ener­giankäytön kannal­ta on melkoinen tuot­tavu­ussyöp­pö pomon osalta.

    Henkilöi­den väli­sis­sä ris­tiri­idois­sa vikaa on yleen­sä sysis­sä ja sepis­sä. Fir­man kannal­ta kuitenkin pomo on oike­as­sa. Ellei sit­ten ole tul­lut valit­tua väärää ihmistä pomok­si, jol­loin palataan taas siihen kohtaan, miten huonos­ti johde­tu­ille fir­moille käy.

    = = =

    Miten sit­ten selvitä väen­vähen­nyk­sistä saa­mat­ta kenkää? Ensim­mäi­nen kon­sti on hakea tar­jous tois­es­ta työ­paikas­ta ja pitää pomon kanssa muka­va jut­tutuokio sen tiedon äärel­lä. Sil­loin kum­mal­lakin osa­puolel­la on vai­h­toe­hto­ja, jol­loin neu­vot­telem­i­nen on paljon järkeväm­pää puuhaa. Jos on oikein var­ma omas­ta markki­na-arvostaan, tar­jouk­sen hakemisen voi jät­tää väliin.

    Muut selviämiskon­stit vaa­ti­vat paljon enem­män aikaa, eikä niistä ole ihmeem­min hyö­tyä kri­isin jo isket­tyä. Yleis­es­ti kan­nat­taa yrit­tää miet­tiä, miten voisi tehdä omas­ta pomostaan men­estyväm­män. Tämä tarkoit­taa asioiden kat­somista pomon per­spek­ti­ivistä. Yhteistyössäkin kan­nat­taa miet­tiä tätä samaa näkökulmaa. 

    Täl­lä menetelmäl­lä työn­tek­i­jän arvo pomon silmis­sä kas­vaa ansai­tusti, ja koko yksikön men­estys para­nee. Kumpikin vähen­tää riskiä joutua lyhen­nys­listalle. Työn­tek­i­jä toisaal­ta saa siinä itselleen opetel­tua laa­jem­man per­spek­ti­ivin, mikä puolestaan voi helpot­taa organ­isaa­tios­sa etenemistä.

    Työssä koh­dat­tu­jen ongelmien käsit­te­ly on yksi tärkeä osa työn­tek­i­jä­taito­ja. Ongelmien piilot­teli­jat pää­tyvät samal­la taval­la lyhen­nys­listalle kuin ongelmia kiivaasti esille tuo­vat ongel­makeskeiset ihmiset. Parhait­en men­estyvät ne, jot­ka tuo­vat pomon pöy­dälle ongel­man ja ratkaisun samas­sa paketis­sa perusteluineen. (Asia X on meille ongel­ma, kos­ka… Ehdotan, että ratkaisemme sen taval­la Y, kos­ka… Ratkaisue­hdo­tuk­sen hyvät puo­let ovat… ja huonot…)

    Jos organ­isaa­tio näyt­tää siltä, että nuoleske­li­jat tai ongelmien piilot­teli­jat menevät oikeal­ta ja vasem­mal­ta ohi (tai peräti sijait­se­vat organ­isaa­tios­sa ylem­pänä), kan­nat­taa pae­ta paikalta ennen katastrofia.

  38. Vihreätä pop­ulisimia:
    “On ehdotet­tu että työurien piden­tämisek­si mah­dol­liset irti­sanomiset tulisi kohdis­taa nuori­in ennen ikään­tyneitä. Emme voi tätä kan­nat­taa.” — ja syynä on pelko vuo­dos­ta Vasemmistoliittoon.

    Ruot­sis­sa malli toimii.

    Nuorten työl­liyys luul­tavasti paranisi, jos sekä irti­sanomi­nen että palkkaami­nen helpottuisivat.

    Pop­ulis­mia lisää:

    “Tulisi päästä opin­toi­hin ilman tah­don­va­s­taisia välivu­osia, opin­noista valmis­tua nopeammin”

    Joo, lääkiseen, teat­teriko­rkeak­oulu­un ja viestin­tään roimasti lisää opiskelu­paikko­ja? Opiskelem­naan pääsee, mut­ta sil­loin pitäisi täysi-ikäisen uskaltaa lähteä pois koti­paikkakunnal­ta ja ymmärtää että b:n ylioop­i­las­pa­per­il­la tai 6.5 perusk­oulu­pa­pereil­la ihan lääkäri­len­täjäku­vataiteli­jan unelmia ei toteuteta.

    Opin­noi­ta nopeasti valmis­tu­mi­nen on help­po jär­jestää, mut­ta mitä tekee ihmisil­lä jot­ka eivät sit­ten soaa mitään? USA:ssa tämä on rtakaistu vuo­den kah­den palkat­toma­l­la intern ‑duu­nil­la, jos­sa hoide­taan se työelämässä oppimi­nen. Palkatta! 

    Toiveet ja elämä toki sovit­tau­tu­vat yhteen kun nuori uskaltaa altistaa isten­sä — mut­ta opin­to-ohjauk­sen surkeudelle olisi jotain tehtävä.

  39. GranpaIg­or:
    Olen ollut muu­ta­mas­sa YT-neu­vot­telus­sa mukana, jos­sa on vähen­net­ty henkilöstöä. Vah­va käsi­tyk­seni on, että vähen­nys­listalle joutu­vat van­hat, han­kalat (mukana huono pärstäk­er­roin) ja/tai kallispalkkaiset. Pomo­jen suosik­it iästä, virkavu­o­sista tai palka­s­ta riip­pumat­ta pärjäävät.

    Oman koke­muk­seni perus­teel­la useil­la, ei suinkaan kaikil­la, van­hoil­la työn­tek­i­jöil­lä ammat­ti­taito on jäänyt ajas­taan jäl­keen. Ay ‑liik­keen aja­mat korkeat yleisko­ro­tuk­set pakot­ta­vat nos­ta­maan näi­den van­ho­jen työn­tek­i­jöi­den palkkata­son hei­dän tuot­tavu­ut­taan korkea­malle tasolle. Tämän vuok­si he yleen­sä ovat irti­sanomis­lis­to­jen kär­jessä. Irti­sanomisjärjestyk­seen puut­tumi­nen on puut­tumista ongel­man seu­rauk­seen, ei syi­hin. Tot­ta kai pitää panos­taa myös työn­tek­i­jöi­den uudelleen koulut­tau­tu­miseen jne., mut­ta se ei yksistään ratkaise ongelmia.

  40. Lau­ri Kumpu­lainen: Kir­jas­tois­sa on paljon muu­takin kuin vain kir­jo­jen lainaamista.

    Sitä pait­si kir­ja on paras ihan per­in­teisenä ver­siona, eikä sähköisessä muodossa.

    Toimi­vat ja monipuoliset kir­jas­tot ker­to­vat rikkaas­ta kult­tuurista ja hyvinvointivaltiosta.

    Julkiset palve­lut on sopeutet­ta­va ole­mas­sa ole­vi­in resursseihin. 

    Ja joka tapauk­ses­sa muu­ta­mas­sa vuodessa markki­noille tulee spo­ti­fyn kaltaisia kir­japalveluista ja fyy­sis­ten kir­jo­jen, kir­jakaup­po­jen ja kir­jas­to­jen määrä tulee romahtamaan.

    Kyse on enään siitä olem­meko edel­läkävi­jöitä vai perässähiihtäjiä.

  41. Timo:
    Tämä:

    “On helpotet­ta­va ansio­tu­lo­jen ja sosi­aal­i­tur­van yhdistämistä”

    On ihan oikeasti mysti­nen jut­tu. Nimit­täin kutakuinkin 100% päät­täjistä on pitkään ollut asi­as­ta samaa mieltä. Silti mitään ei tapah­du. Vaik­ka halua, ainakin lausun­nois­sa, on ollut jo vuosia. 

    Kaik­ki allekir­joit­ta­vat tavoit­teen, mut­ta joillekin eivät kel­paa mitkään keinot.

    AY-vasem­mis­to vas­tus­taa perus­tu­loa, kos­ka sehän vähen­täisi ay-liik­keen val­taa, kun liiton työt­tömyyskas­saan kuu­lu­mi­nen ei olisikaan enää ehdot­toman vält­tämätön­tä jokaiselle tolkuis­saan ole­valle ihmiselle. Samal­la taval­la ne Loimaan kas­saakin vas­tus­ti­vat. (Jos se nyt on olen­naista, niin minä kuu­lun kyl­lä liit­toon, kos­ka työkaverinikin kuuluvat.)

    Osa por­vareista aina kansane­dus­ta­jata­solle asti taas on maail­maa tyn­nyristä katso­via moral­is­te­ja, joi­ta kauhis­tut­taa aja­tus siitä, että perus­tu­lo­jär­jestelmässä “rahaa saisi tekemät­tä mitään”. Ihan kuin ei nykyään saisi. Hyvää tek­isi näillekin olla välil­lä toimeen­tu­lotuel­la, niin tietäi­sivät miten se sys­tee­mi toimii.

    Ja sit­ten meil­lä on vielä ne äänekkäät tyyp­it, joiden mielestä perus­tu­lon pitäisi olla niin iso, jot­ta työstä voisi aina halutes­saan kieltäy­tyä. Eipä siis ole mikään ihme, että asian tiimoil­ta ei juuri tapah­du edis­tys­tä, kun ilmeinen ratkaisu moni­in kan­nustin­loukkui­hin on täl­lä taval­la mah­dot­tomas­sa tilassa.

  42. En tässä toista Viherinssiä (Viherinssi kir­joit­ti 13.6.2013 kel­lo 14:57). Sen ver­ran perus­teelli­nen kir­joi­tus oli.

    En minäkään tarkoit­tanut etteikö korkea­palkkaisia erotet­taisi jos hei­dän tuot­tavuuten­sa on huono.

    Myös tarkoit­taes­sani pärstäk­er­roin­ta erot­tamisen (piilo)perusteena en tarkoit­tanut hyvän yhteishen­gen pilaa­jaa vaan enem­män henkilöä joka ei osal­lis­tu nuoleskelu­un ja on saanut sik­si huonon pärstäkertoimen.

    Siinä olen täysin samaa mieltä, että työ­paik­ka jos­sa nuoleskelua suosi­taan on yleen­sä huonos­ti johdet­tu, mut­ta ihan suo­ravi­ivais­es­ti sel­l­ainenkin yri­tys voi men­estyä jos sil­lä on ollut esimerkik­si hyvä markki­na-ase­ma. Voi viedä pitkään että huono johto saa yri­tyk­sen tuhot­tua. Usein sel­l­aiset johta­jat lähtevät johonkin toiseen fir­maan tekemään seu­raavia tuho­jaan ja vas­ta seu­raa­va johto saa syyl­lisyy­den edel­lisen johdon tulok­sista jos ei ehdi kor­ja­ta tilannetta.

  43. “AY-vasem­mis­to vas­tus­taa perus­tu­loa, kos­ka sehän vähen­täisi ay-liik­keen val­taa, kun liiton työt­tömyyskas­saan kuu­lu­mi­nen ei olisikaan enää ehdot­toman vält­tämätön­tä jokaiselle tolkuis­saan ole­valle ihmiselle. Samal­la taval­la ne Loimaan kas­saakin vas­tus­ti­vat. (Jos se nyt on olen­naista, niin minä kuu­lun kyl­lä liit­toon, kos­ka työkaverinikin kuuluvat.)”

    Kukaan ei ole esit­tänyt miten ansiosi­don­nainen ja perus­tu­lo yhteensovitetaan.

    Toden­näköis­es­ti pyritään siihen, että ansiosi­don­naista saa­va ei saa perustuloa

    Se tekee ansiosi­don­nais­es­ta erit­täin epäedullisen

    1. Olen esit­tänyt selvi­tyk­sessä hah­motel­ma perus­tu­losta joskus kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten, miten ansiosi­don­nainen ja perus­tu­lo yhdis­tetään. Ansiosi­don­nainen nettoutetaan.

  44. pyra­mid­it eivät kan­na­ta:
    Kri­isi iski Latvi­aan vielä kovem­min kuin Kreikkaan, mut­ta Latvia leikkasi pois kol­man­nek­sen julkisen sek­torin työ­paikoista ja mui­ta meno­ja. Maa on jo nous­sut paljon ja kansa palk­it­si lib­er­aalipäämin­is­terin leikkauk­sista kahdel­la uudel­la vaalivoitol­la kri­isi­aikana. Onko kansa väärässä? 

    Lat­vian tuor­eim­mis­sa, tois­sasyksy­i­sis­sä vaaleis­sa suurim­mak­si puolueek­si kyl­läkin nousi vasem­mis­to­lainen oppo­si­tiop­uolue, joka vas­tus­taa tämän päämin­is­terin talous­poli­ti­ikkaa. Kos­ka puolue kuitenkin kansal­lisu­us­poli­ti­ikas­saan suh­tau­tuu hyvin myön­teis­es­ti maan venäläisvähem­mistöön, se jäi oppo­si­tioon; se ei onnis­tunut löytämään hal­li­tuskump­panei­ta, kos­ka kansal­lisu­us­poli­ti­ik­ka on niin räjähdysh­erkkä asia Latvi­as­sa. Syistä, jot­ka eivät mitenkään liity talouspolitiikkaan.

    Tämä väite­tysti “kansan palk­it­se­ma” päämin­is­teri puoluei­neen taas oli vaalien ylivoimais­es­ti suurin häviäjä. Hän sai kuitenkin taiteil­tua itselleen jatkokau­den otta­mal­la hal­li­tuk­seen maan entisen pres­i­dentin perus­ta­man uuden rötösh­er­ravas­taisen oikeistop­uolueen, joka myös kuu­lui vaalien men­estyji­in (ja meni itse asi­as­sa päämin­is­terin omas­ta puolueesta ohi heti näis­sä ensim­mäi­sis­sä vaaleissaan).

    Jos Latvi­as­sa olisi Suomen nykyi­nen poli­it­ti­nen kult­tuuri, jos­sa suurim­man puolueen puheen­jo­hta­jas­ta tulee aina päämin­is­teri, tämä “kansan palk­it­se­ma” päämin­is­teri ei olisi Lat­vian päämin­is­teri. Jos Suomes­sa taas olisi tapah­tunut samoin kuin Latvi­as­sa, Suomen päämin­is­teri olisi täl­lä het­kel­lä Mari Kiviniemi.

  45. az: Mik­si esimerkik­si ette pyri kehit­tämään poli­it­tista ja taloudel­lista ajat­telua pysyvästi avoimel­la wikipedi­an mallil­la, jos­sa virheitä kor­jat­taisi­in ja kan­nustin­loukun kaltaisia ongelmia deba­toitaisi­in, lähde­vi­iteytet­täisi­in, vaiku­tuk­sia las­ket­taisi­in jne. kriittisesti? 

    Var­maan puolueen ikärakenne vaikut­taa siten, että tätä ei pide­tä ykköspri­or­i­teet­ti­na? Toiv­ot­tavasti pian.

    1. Meil­lä on täl­laisia työkalu­ja käytössä puo0lueen sisäisessä päätök­sen­teossa. Niitä on aika paha ava­ta vastapuolen sabotoitavaksi.

  46. Erikoista että asevelvol­lisu­ut­ta ei maini­ta lis­tas­sasi ollenkaan. Sekö ei mak­sa kansan­taloudel­lis­es­ti? Joku irvileuka­han sanoi että että nyt tapah­tunut asevelvol­lisu­u­den lyhen­e­m­i­nen kahdel­la viikol­la on merkit­tävämpi toimen­pide kuin hal­li­tuk­sen koko sopeut­tamis­toimet yhteensä.

    1. Erikoista että asevelvol­lisu­ut­ta ei maini­ta lis­tas­sasi ollenkaan. Sekö ei mak­sa kansantaloudellisesti? 

      Luepa tarkem­min:

      “Tulisi päästä opin­toi­hin ilman tah­don­va­s­taisia välivu­osia, opin­noista valmis­tua nopeam­min, asevelvol­lisu­u­den laa­ju­ut­ta ja kestoa supis­taa, sairauseläk­keelle jou­tu­mista ehkäistä, eläk­keelle­si­ir­tymistä myöhentää.”

  47. Perus­tu­lo ratkai­sisi mon­ta ongelmaa.

    Riit­tävä määrä olisi sama mitä nytkin mak­se­taan, joka tapauk­ses­sa, kol­men eri luukun kautta.

    Nyt työtön yksineläjä hakee työt­tömyys­tur­van, asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen. Sen määrä riip­puu tilanteesta ja paikkakun­nas­ta. Kuitenkin luokkaa 700 euroa per kk (net­to).

    Kela, TE-toimis­tot ja kun­tien sosi­aal­i­toimet hoita­vat tätä byrokratiaa.

    Jos toinen tuki nousee, tois­es­ta viedään pois.

    Perus­tu­lo mak­satet­taisi­in Kelan kaut­ta, kun­tien toimeen­tu­lo­tu­ki lakkautet­taisi­in kokon­aan, kuten myös asumistuki.

    TE-toimis­tot keskit­ty­i­sivät kokon­aan työ­markki­noi­hin, kun­tien sosi­aal­i­toimet oikeisi­in sosi­aalion­gelmi­in ja Kela hoitaisi perus­tu­lon mak­suli­iken­teen ja valvonnan.

    Nythän tätä arpa­peliä pelataan TE-toimis­tois­sa ja sosi­aal­i­toimes­sa, että kuka saa oikei­den mihinkin tukeen. Se on resurssien tuhlaamista.

    Perus­tu­lo olisi vaik­ka se 600–700 euroa kuukaudessa, joka jo nyt mak­se­taan, joka tapauk­ses­sa mikäli täyt­tää ehdot. Sen lisäk­si saisi tehdä tiet­tyyn tulo­ra­jaan saak­ka vapaasti töitä.

    Käytän­nössähän demar­it vas­tus­taa tätä sik­si, että näis­sä kolmes­sa viras­tossa on liikaa demarei­den äänestäjiä ja hei­dän reak­tio­ta pelätään.

    Minä olen ollut jokaisel­la luukul­la ja koko nykyi­nen jär­jestelmä on teho­ton. Se ei yksinker­tais­es­ti kan­nus­ta tekemään mitään. Niin hul­lul­ta kuin se kuul­lostaa, on parem­pi vain suh­teut­taa omat menon­sa siihen työ­markki­natu­keen ja tyy­tyä kohtaloon­sa. Näin elämä pysyy raiteil­laan, vähät laskut saa mak­set­tua ja ruokaakin ostet­tua. Elämä on siis ennustettavaa.

    Jos menet tekemään sen virheen että menet töi­hin vaik­ka päiväk­si viikos­sa, saat odotel­la tukipäätöstä 3–4 viikkoa. Luul­tavim­min tuet+palkka on vähem­män kuin oli ennen töi­hin men­e­mistä. Toden­näköisim­min myös laskusi ennät­tävät erään­tyä ja joudut mak­samaan korko­ja, vain sik­si että jär­jestelmä on hidas ja tehoton.

    Esimerkik­si Tam­pereel­la tarvit­see uusia työn­haku ker­ran vuodessa, ja senkin kai voi nykyään tehdä netis­sä. Itse työkkäris­sä ei tarvitse käy­dä, mitään ei velvoite­ta tekemään. Ain­ut yhteys TE-toimis­toon on sat­un­naiset sähkö­pos­tivi­estit TE-toimis­tol­ta, jois­sa main­os­te­taan koulutuksia.

    Miten tämä eroaa perustulosta? 

    No siten, että perus­tu­lo­ma­llis­sa voisi tehdä myös pätkätöitä, ilman että tulee katkok­sia tukien mak­samiseen ja joutuu velka­vankeu­teen sen vuok­si että tekee töitä.

    Nykyään net­tona mak­se­taan 520 euroa työt­tömyysko­r­vaus­ta, 360 euroa toimeen­tu­lotuen peru­sosaa ja 220 euroa asum­is­tukea. Tosin toimeen­tu­lo­tukea et saa tuo­ta 360 euroa, jos saat työt­tömyys­tukea ja asum­is­tukea. Joten käytän­nössä sum­ma on 520+(asumistuki riip­puu asun­nos­ta ja elämäntilanteesta)+(toimeentulotukea jos täyt­tää ehdot).

    Jos elät parisuh­teessa ja asutte saman katon alla ja toinen on töis­sä, saat vain tuon 520 euroa työt­tömyysko­r­vaus­ta. Asum­is­tukea ja toimeen­tu­lo­tukea ei tule. Tai, no sent­te­jä voisi toimeen­tu­lo­tuke­na herua, mut­ta ei ole sen kuit­ti­härdellin arvoista.

    Nykyi­nen jär­jestelmä tekee ihmi­sistä katk­e­ria ja pas­si­ivisia, eikä se kan­nus­ta tekemään yhtään mitään.

    Opiske­li­jana olem­i­nen on kesää luku­unot­ta­mat­ta huo­mat­tavasti helpom­paa, kuin työt­tömänä olem­i­nen. Kesäl­lä kun mak­se­taan tasan nol­la euroa. Toimeen­tu­lo­tukea ei mak­se­ta, jos et ole nos­tanut edel­lisen luku­vuo­den aikana opin­to­lainaa viimeistä sent­tiä myöten. Näin pakote­taan nuoret velka­an­tu­maan ja elämään velak­si, ellei kesätöitä saa. Ja kaikki­han tietää ettei niitä todel­lakaan ole läh­eskään kaikille.

    Jokaisel­la pitää olla oikeus sel­l­aiseen elämään, jos­sa kuukau­si­bud­jetin voi tehdä etukä­teen. On täysin jär­jetön­tä, että jär­jestelmän tehot­to­muu­den vuok­si laskut menee per­in­tään ja kukaan ei kor­vaa korko­ja ja kulu­ja kun näin käy.

    Eikä suuret ikälu­okat tajua mil­laista nykya­jan työ­markki­noil­la on. Ennen van­haan kun töitä oli tehtäväk­si, ei ollut konei­ta ja automaa­tio­ta. Ennen olti­in samal­la ton­til­la 30 vuot­ta ja ylikin, enää ei olla. Hyvä jos vuo­den saa olla kerrallaan. 

    Siitä vaan kokeile­maan nol­la­sopimuk­sel­la elämistä. 

    Korostan, että työt­tömän ei Suomes­sa jo nyt tarvitse tehdä yhtään mitään, jos hän ei niin halua (eikä kan­na­ta, vaik­ka halu­aisi ellei saa vak­i­tu­ista tai vähin­tään 50 % tun­neista). Käytän­nössä ain­ut ero perus­tu­lo­ma­lli­in on se, että nyt pitää asioi­da kolmes­sa virastossa.

    Työt­tömien kurssit­ta­mi­nen ja koulu­tuk­set ovat käytän­nössä vain tulon­si­ir­toa val­ti­ol­ta ammat­tik­ouluille ja tämän arvo kansan­taloudelle on pyöreä nol­la. Kurssil­ta kurssille, koulu­tuk­ses­ta koulu­tuk­seen, mikään ei muu­tu ja han­kit­tu­jen taito­jen arvos­tus työelämässä työ­nan­ta­jien suunnal­ta mon­esti myös pyöreä nolla.

  48. Eikun luin huoli­mat­tomasti, oli­han se siel­lä, pahoit­telu­ni. Mut­ta siis: asevelvol­lisu­u­den 2 viikon lyhen­tämi­nen voi hyvinkin olla vaikut­tavampi toimen­pide kuin kaik­ki muut hal­li­tuk­sen­tem­put yhteensä.

  49. Kuvitel­laan­pa kylä, joka sat­tumal­ta löytää alueeltaan jät­timäisen vil­jalu­olan. Kyläläiset lopet­ta­vat heti vil­je­lyn. Ajan myötä yhä suurem­pi osa vil­jan ener­gias­ta kuluu sen hakemiseen, kos­ka vil­jan­haku­mat­ka kas­vaa. Nokke­lim­mat kyläläiset kehit­tävät vähem­män ener­giaa kulut­tavia tapo­ja saa­da vil­ja ulos luo­las­ta, mut­ta net­toen­er­gia piene­nee siitä huoli­mat­ta hitaasti ja var­masti. Lop­ul­ta kyläläiset eivät enää pysty tuo­maan vil­jaa luolan suulle. 

    Sanan ”vil­ja” voi kor­va­ta sanal­la ”öljy” tuos­sa edel­lisessä kap­paleessa, kos­ka öljy on talouskasvulle kuin vil­ja ihmiselle. Markki­na­t­alous toimii niin, että parhaim­mat ja halvim­mat resurssit käytetään ensin. Onko se aina se opti­maal­isin tapa? Ei ainakaan sit­ten kun parem­pi puo­likas resurs­seista käytet­ti­in ja ei investoitu kor­vaa­van resurssin hyödyntämiseen?

    Ihmiskun­ta löysi 1700-luvul­la onnenkan­ta­moi­se­na huikean määrän muinaista aurinkoen­er­giaa. Tästä alkoi talouskasvu. Kaukana tule­vaisu­udessa ei ole se aika, kun olemme käyt­täneet siitä fos­si­iliener­gian määrästä, jon­ka ikinä tulemme käyt­tämään. Tämä ensim­mäi­nen puo­likas on net­toen­er­gial­taan parem­pi ja sen jäl­keen tuotan­to las­kee ja laatu heikkenee. 

    Öljyn hin­ta on nelink­er­tais­tunut alle 10 vuodessa, syynä ei ole OPEC vaan alenevan rajahyö­dyn laki. Kun tuote­tun fos­si­iliener­gian määrä kään­tyy lasku­un, ei talous enää kas­va. Uusi­u­tu­va ener­gia ei pysty liki­mainkaan kor­vaa­maan fos­si­ilista jo pelkästään ener­gia­jär­jestelmän inert­ian vuok­si – olemme aut­ta­mat­ta myöhässä. Liuske- ym. muut epä­taval­liset esi­in­tymät eivät lop­ul­ta pelas­ta elin­ta­soamme, sil­lä niis­sä net­toen­er­gia piene­nee nopeasti. Liuskekaa­sunkin hin­ta nousee lähivu­osi­na rajusti, kun “märim­mät” nestemäisiä sivu­tuot­tei­ta sisältävät kaiv­ot on käytetty. 

    Kehit­tyvä maail­ma syr­jäyt­tää meitä markki­noil­ta: öljyn kulu­tus on jo läh­es vuosikymme­nen alen­tunut län­si­mais­sa ja lisään­tynyt kehit­tyvis­sä mais­sa. Kan­sain­vä­li­nen talous onkin menos­sa kohti nol­la­summapeliä, jos­sa Kiina voit­taa ja Euroop­pa häviää. Epäedulli­nen väestörakenne ja suuri julki­nen vel­ka lisäävät haasteita­mme. Teol­lista tuotan­toa on jo pitkään ulkois­tet­tu suuren resurssite­hokku­u­den ja korkei­den palkko­jen län­si­maista Kiinaan ja mui­hin mai­hin, jois­sa tilanne on juuri päin­vas­toin. Tämä nopeut­taa raa­ka-ainei­den hin­nan­nousua ja aiheut­taa län­si­mais­sa palkko­jen lasku­painet­ta, joka näkyy mm. työt­tömyytenä ja korkean tuot­tavu­u­den työn kor­vau­tu­mise­na alhaisem­man palkkata­son työllä.

    Ener­gia ei ole ain­ut asia, jos­sa talouskasvun rajat ovat pian vas­tas­sa. Met­al­lien ja min­er­aalien louhimisen tuotan­tote­knolo­gia kehit­tyi 1900-luvul­la niin, että hin­nat lask­i­vat keskimäärin 1,4 % vuodessa. Räjähdys­mäis­es­ti kas­vanut kulu­tus vuosi­tuhan­nen vai­h­teesta läh­tien on kuitenkin muut­tanut tilanteen pysyvästi ja usei­den met­al­lien kohdal­la enem­män kuin kom­pen­soin­ut 1900-luvun hin­nana­len­tu­misen, kos­ka esi­in­tymät heiken­tyvät koko ajan ja lisäk­si niitä joudu­taan hyö­dyn­tämään yhä kalli­im­mal­la ener­gial­la. Yhtälö muo­dos­tuu ongel­mak­si talouskasvulle.

    Talouskasvu ei ole olen­nais­es­ti pystynyt kytkey­tymään irti aineesta ja ener­gias­ta, joten ainee­ton talouskasvu on hai­hat­telua. Kehit­tyvän maail­man kaupungis­tu­mi­nen ja keskilu­okkaistu­mi­nen, pitää huolen siitä, että halpo­jen resurssien aika on ohi. 

    Talouskasvu lop­puu ensin Euroopas­sa mon­es­takin syys­tä. Yksi vähiten huomio­ta saanut asia on Euroopan koko ajan kas­va­va nettoenergiantuonti.

    Talouskasvu on ohi pian sen jäl­keen, kun fos­si­iliener­gian “tuotan­to” kään­tyy lasku­un ja se aika ei ole kaukana. Hiilen kas­va­va kulu­tus ei pysty täysin kom­pen­soimaan öljyä, jon­ka kulu­tus kään­tynee lasku­un pian. Kaa­su on hiukan parem­pi korvike, mut­ta ei sitäkään ikuis­es­ti riitä — halvalla.

    Olen kir­joit­tanut näistä asioista enem­män mm. täällä:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/10/maailmantalous-vaipumassa-taantumaan/#.UboAY-dSioM

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/05/19/miksi-kupariesineita-kaivonkansia-ja-katalysaattoreita-varastetaan-koko-ajan-enemman/#.UboAf-dSioM

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen esit­tänyt selvi­tyk­sessä hah­motel­ma perus­tu­losta joskus kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten, miten ansiosi­don­nainen ja perus­tu­lo yhdis­tetään. Ansiosi­don­nainen nettoutetaan.

    En ole ihan var­ma net­tou­tus ‑ter­mistä mut­ta luulen ole­vani samoil­la linjoilla.
    Itse olen miet­tinyt negati­ivisen tuloveron ja vapaan kil­pailun työttömyysvakuutus(ansiosidonnainen) ‑sys­teemin yhdis­telmää. Val­tio voisi olla mukana joko yht­enä vaku­ut­ta­javai­h­toe­htona (vähän ruotsin kansaneläke­mallin mukaaan) tai subventoimassa/tasaamassa syn­tyviä alako­htaisia mak­suero­ja. Täl­löin jokainen saisi itse vali­ta aikooko pär­jätä perus­tur­val­la (pelkäl­lä negati­ivisen tuloveron sum­mal­la) vai halu­aako siihen päälle vaku­ut­taa itsensä.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen esit­tänyt selvi­tyk­sessä hah­motel­ma perus­tu­losta joskus kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten, miten ansiosi­don­nainen ja perus­tu­lo yhdis­tetään. Ansiosi­don­nainen nettoutetaan.

    Enpä löytänyt tuo­ta 20 vuot­ta van­haa hahmotelmaa

    Vihrei­den per­su­lo­ma­llis­sakin asian on sivu­utet­tu vain yhedel­lä lauseella

    Ei kovin vaku­ut­ta­va esitys

    “Ansiosi­don­naiset etu­udet sovitet­taisi­in perus­tu­lo­jär­jestelmään siten, että käteen jäävät tulot säi­lyvät nykyisellään.”

    1. Eikö tuo yksi lause ole aika tyh­jen­tävä. Mik­si pitää selit­tää monel­la lauseel­la asia joka on selitet­tävis­sä yhdellä?

  52. Kyl­lä saa olla onnelli­nen täl­laises­sa maas­sa, jos­sa “intellek­tuel­lit” vaa­ti­vat sosial­is­tista perus­tu­loa, maa­han­muut­toa kehi­tys­maista, kehi­tysavun nos­tamista, maan­puo­lus­tuk­sen heiken­tämistä jne. ratkaisuk­si nyky­isi­in ongelmi­in. Oikein tunkkainen tuu­lah­dus 70-luvun henkeä!

  53. Lau­ri Kumpu­lainen: Jokaisel­la pitää olla oikeus sel­l­aiseen elämään, jos­sa kuukau­si­bud­jetin voi tehdä etukäteen.

    Tässä tärkein peruste perus­tu­lon puoles­ta. Tuen määrä ei ole ollenkaan yhtä tärkeä asia kuin se, että sys­tee­mi toimii ennustet­tavasti, luotet­tavasti ja tasapuolisesti.

  54. Aki Suokko: Talouskasvu lop­puu ensin Euroopas­sa mon­es­takin syys­tä. Yksi vähiten huomio­ta saanut asia on Euroopan koko ajan kas­va­va nettoenergiantuonti.

    Talouskasvu on ohi pian sen jäl­keen, kun fos­si­iliener­gian “tuotan­to” kään­tyy lasku­un ja se aika ei ole kaukana. 

    Kat­so­taan­pa paria käyrää, joista näkyy maail­man BKT ja maail­man BKT henkeä kohti tähä­nas­tisen his­to­ri­an aikana. Log­a­r­it­misel­la asteikol­la, kos­ka muuten koko käyrä menisi ruudul­ta ulos. Nyt pitäisi uskoa, että näi­den käyrien viimeisen parin mil­limetrin aikana on jokin peru­ut­ta­mat­tomasti nap­sah­tanut poikki.

    Kasvu — niin huikea kasvu, että käyrä on melkein pysty­suo­ra — on ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa ollut luon­nolli­nen, ole­tusar­voinen tila. Jo kauan ennen kuin öljy löy­tyi. Sitä oli ennen öljyä ja sitä tulee ole­maan öljyn jälkeen.

    Prometheus: Kyl­lä saa olla onnelli­nen täl­laises­sa maas­sa, jos­sa “intellek­tuel­lit” vaa­ti­vat sosial­is­tista perustuloa, 

    Aika oikeis­to­lainen mit­ta­puu saa kyl­lä olla, jos Mil­ton Fried­man on sosialisti.

  55. Tom­mi Uschanov:
    Aika oikeis­to­lainen mit­ta­puu saa kyl­lä olla, jos Mil­ton Fried­man on sosialisti.

    Rahan vastik­keet­tomas­sa jakamises­sa ei ole mitään oikeistolaista.

    Toisaal­ta aika kiin­nos­tavaa on tietysti sekin, että use­at vasem­mis­to­laiset kan­nat­ta­vat näinkin “oikeis­to­laista” esi­tys­tä. Muis­taak­seni toveri Uschanov on jos­sain määritel­lyt itsen­sä ääri­vasem­mis­to­laisek­si, mut­ta niin vain näyt­tää Fried­manin opit käyvän kaupaksi.

  56. Tom­mi Uschanov: Kat­so­taan­pa paria käyrää, joista näkyy maail­man BKT ja maail­man BKT henkeä kohti tähä­nas­tisen his­to­ri­an aikana. Log­a­r­it­misel­la asteikol­la, kos­ka muuten koko käyrä menisi ruudul­ta ulos. Nyt pitäisi uskoa, että näi­den käyrien viimeisen parin mil­limetrin aikana on jokin peru­ut­ta­mat­tomasti nap­sah­tanut poikki.

    Kasvu – niin huikea kasvu, että käyrä on melkein pysty­suo­ra – on ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa ollut luon­nolli­nen, ole­tusar­voinen tila. Jo kauan ennen kuin öljy löy­tyi. Sitä oli ennen öljyä ja sitä tulee ole­maan öljyn jälkeen.

    Nykyisel­lä ener­gianku­lu­tuk­sen kasvul­la eli 2,9 % vuodessa (ener­gianku­lu­tus on muuten kas­vanut suun­nilleen samaa tah­tia kuin talous jo pitkän aikaa) ihmiskun­ta käyt­tää ener­giaa 1000 vuo­den päästä aurinkomme tuot­ta­man ener­gian tahdis­sa! Ja 2000 vuo­den päästä tarvi­taan koko galaksin ener­gia!! Tämä on aivan eksak­tia fak­taa, jota on koetel­tu tuhansin eri­laisin koejärjetelyin. 

    Talouskasvu ilman ener­gianku­lu­tuk­sen ja raa­ka-ainei­den kulu­tuk­sen kasvua on haas­teel­lista jos ei mah­do­ton­ta. His­to­ri­alli­nen tren­di ei valitet­tavasti ole tae siitä, että myöhem­minkin on näin. Kasvi­huonepäästötkin kasvoivat pitkän aikaa suun­nilleen samaa tah­tia ilman että ne oli­vat ongel­ma. Kasvi­huonekaa­supääsöt ovat olleet ongel­ma juuri tuon parin mil­limetrin aikana — haa mikä sat­tuma :)!? Isoisäni 3 % on aivan eri asia maa­pal­lon kan­tokyvylle kuin min­un 3 %:ani. Se ei käy ilmi piirtäessä noi­ta log­a­r­it­misia kasvuku­vaa­jia. Maail­man resurssipo­h­ja ja ekosys­teemi­palve­lut eivät kas­va ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Kalakan­nat ovat toinen esimerk­ki että olemme nyt tuos­sa paris­sa mil­limetris­sä — isoisäni isoisä ei niitä uhan­nut vaik­ka elin­ta­so kasvoikin samaa vauh­tia kuin nyt.

    Kivikautisen ihmisen oli helpom­pi kas­vat­taa 3 % ener­gianku­lu­tus­taan, mut­ta seit­semän mil­jar­dia ihmistä on aivan eri asia. 

    Fysi­ikan lait pätevät sil­loinkin nämä käyrät kään­tyvät lasku­un. Suosit­te­len luke­maan kali­forn­ian fysi­ikan pro­fes­sori Tom Mur­phyn kir­joituk­sen aiheesta:
    http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2011/07/galactic-scale-energy/

    Muutenkin suosit­te­len luke­maan tuo­ta Do the math ‑blo­gia.

  57. Kasvu – niin huikea kasvu, että käyrä on melkein pysty­suo­ra – on ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa ollut luon­nolli­nen, ole­tusar­voinen tila. 

    Kuvaa­ja on juuri sel­l­ainen kuin sen halu­taankin olevan.

  58. Talouskasvun lop­pumis­es­ta puh­taasti öljyn perusteella:
    1800-luvul­la vas­taavaa viivoiti­n­ana­lyysiä käyt­täen olisi päässyt sel­l­aiseen lop­putu­lok­seen, että talouskasvu tyssää viimeistään siihen, että kaikkien kaupunkien kesku­s­tat hukku­vat liiken­teen kasvun takia hevosenpaskaan.

  59. Tom­mi Uschanov: Kat­so­taan­pa paria käyrää, joista näkyy maail­man BKT ja maail­man BKT henkeä kohti tähä­nas­tisen his­to­ri­an aikana. Log­a­r­it­misel­la asteikol­la, kos­ka muuten koko käyrä menisi ruudul­ta ulos. Nyt pitäisi uskoa, että näi­den käyrien viimeisen parin mil­limetrin aikana on jokin peru­ut­ta­mat­tomasti nap­sah­tanut poikki.

    Yksi vah­va mieliku­va jäi Tyk­it Tau­dit ja Teräs ‑kir­jaa aikoinaan lukies­sa: Homo Sapi­ens ‑lajin 50 000 vuot­ta sit­ten n.s. Suures­ta Hyp­päyk­ses­tä alka­nut lev­iämishyöky saavut­ti pal­lomme viimeisetkin nurkat aika äsket­täin. Uusi See­lan­ti asutet­ti­in 1300-luvul­la. Varsi­nainen “län­si­mainen kult­tuuri” löysi sinne 1700-luvul­la ja Papua — uuden Guinean sisäosi­in vas­ta 1930-luvul­la, tosin J.Diamondin sijas­ta enem­män McNeill&McNeill’in verkot­tumisen hengessä.

    Käy ihan jär­keen että reunae­hdot ovat saat­ta­neet muut­tua justi­in­sa niil­lä käyrän viimeisil­lä mil­lime­treil­lä. Ainakin määräl­lisen kasvun melkein pakko muut­tua pääosin laadullisek­si, ja on melko lail­la kokeilemat­ta mitä kaikkea sem­moinen tuo tullessaan.

  60. Prometheus: Toisaal­ta aika kiin­nos­tavaa on tietysti sekin, että use­at vasem­mis­to­laiset kan­nat­ta­vat näinkin “oikeis­to­laista” esi­tys­tä. Muis­taak­seni toveri Uschanov on jos­sain määritel­lyt itsen­sä ääri­vasem­mis­to­laisek­si, mut­ta niin vain näyt­tää Fried­manin opit käyvän kaupaksi.

    Kamoon, ainakin itsel­leni yksi pääsyy liit­tyä Vihreisi­in oli justi­in­sa niiden (ainakin Soin­in­vaar­alaisen haaran) sijoit­tumi­nen oikeis­to-vasem­mis­to ‑akselin *ulkop­uolelle*.

    Jos oikeis­tol­la on hyviä ajatuk­sia, käytetään niitä. Jos vasem­mis­tol­la on fik­su­ja ideoita, käytetään niitä. Hul­lua hirt­täy­tyä johonkin ide­olo­giaan pelkästään sen kan­ta­man nimikyltin vuoksi.

  61. Prometheus:
    Kyl­lä saa olla onnelli­nen täl­laises­sa maas­sa, jos­sa “intellek­tuel­lit” vaa­ti­vat sosial­is­tista perus­tu­loa, maa­han­muut­toa kehi­tys­maista, kehi­tysavun nos­tamista, maan­puo­lus­tuk­sen heiken­tämistä jne. ratkaisuk­si nyky­isi­in ongelmi­in. Oikein tunkkainen tuu­lah­dus 70-luvun henkeä!

    Asevelvol­lisu­us ja mas­sa-armei­ja ne vas­ta ovatkin tuu­lah­dus menneisyydestä.

    Puo­lus­tusvoimien selvi­tyk­sessä vuon­na 2008 todet­ti­in, että puo­let Suomen reservistä on etur­in­ta­malle kel­paa­mat­to­mia. Täl­lä het­kel­lä neljä­sosa varus­miehistä lopet­taa ensim­mäisen viikon jäl­keen. Palveluk­ses­sa on myös aivan järkyt­tävästi luppoaikaa.

    Vaik­ka palk­ka-armei­jan kus­tan­nus nousisikin suurem­mak­si kuin asevelvol­lisu­usarmei­jan, niin väitän että bkt taas nousisi, kun nuoret miehet voisi­vat men­nä suo­raan töi­hin opiskelu­jen jäl­keen, ilman asevelvol­lisu­u­den aiheut­ta­maa 1–2 vuo­den katkosta.

    Puo­lus­tusvoimat oli­si­vat työ­paikkana houkut­tel­e­vampi, jos organ­isaa­tio olisi tehokkaampi ja palkkata­so parempi.

    Suo­mi tarvit­see hyvin motivoituneen ja tuhovoimaisen palkka-armeijan.

    Toisen maail­man­so­dan jäl­keen sodan luonne on muut­tunut. Mas­sa-armei­jat ovat otta­neet ker­ta toisen­sa jäl­keen tur­paan sis­seiltä. Niin jenkit kuin neukutkin. Afgan­istan, Irak, Syyr­ia, Libya, Korea, Vietnam…

    Yhdel­lä murku­lal­la tuho­taan kym­me­nien miljoonien arvoinen panssari.

    Ei Suo­mi tarvitse paraatikalus­toa, vaan yksinker­taista ja tuhovoimaista kalus­toa, jota voidaan liikutel­la nopeasti niin kaupungis­sa kuin maastossakin.

    Ilma­puo­lus­tuk­seen pitäisi panos­taa enem­män, enkä tarkoi­ta lisää kalli­ita 70-luvun hor­net­te­ja vaan ilma­tor­jun­tao­hjus­pat­tere­i­ta ja olal­ta laukaistavia ohjuk­sia. Sen lisäk­si mer­i­tor­jun­tao­hjuk­sia, joi­ta mm. Ruot­si valmistaa.

    Itä­naa­purimme on viime aikoina näyt­tänyt, että se kyke­nee iskemään hyvin nopeasti. Sik­si meil­lä pitää olla puo­lus­tuskyky, joka kyke­nee vas­taa­maan näi­hin sala­maiskui­hin. Se on tärkeäm­pää kuin itära­jan jokaisen sentin puolustaminen.

    Suomen puo­lus­tusvoimat tarvit­se­vat myös niitä lah­jakkai­ta nuo­ria, jot­ka voivat uud­is­taa organ­isaa­tio­ta ja jär­jestelmää. Palk­ka-armei­ja olisi houkut­tel­e­vampi kuin nykyiset puolustusvoimat.

    Minä kyl­lä arvelisin, että nykya­jan vaa­timuk­set tiedoste­taan nyky­i­sis­sä Puo­lus­tusvoimis­sa parem­min kuin he anta­vat ymmärtää. Afgan­istanista on var­masti saatu paljon tietoa, jota on analysoitu ja ehkä jopa osit­tain jo sovelletaankin.

    Voisin melkein väit­tää, että Suomen puo­lus­tusvoimat ovat täl­lä het­kel­lä tehokkaam­mat ja tuhovoimaisem­mat kuin koskaan aiem­min Suomen historiassa. 

    Jospa ihmiset joskus tule­vat järki­innsä ja lopet­ta­vat sotimisen…

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Eikö tuo yksi lause ole aika tyh­jen­tävä. Mik­si pitää selit­tää monel­la lauseel­la asia joka on selitet­tävis­sä yhdellä?

    Tuol­laiset jutut sisätälvät aina tulkin­nan­varan ja sen vuok­si tarvi­taan konkreet­ti­nen malli, jol­la asia voidaan todentaa.

    Huo­masin omas­ta eläk­keestäni, että min­ua kusetet­ti­in ja pahasti .

    Viral­lis­es­ti vaku­ute­taan, että eläke naut­tii perus­tus­lain suo­jaa ja jo ansait­tua eläket­tä ei leika­ta, mut­ta se osoit­tau­tui val­heek­si vaik­ka paperis­sa noin lukeekin .

    Vuo­den 2005 uud­is­tuk­ses­sa val­tion eläket­tä leikat­ti­in n 13 % ja sitä oli jo 1994 leikat­tu 10 % .

    Älä kuvit­tele, että uskon enää tuol­laisin satuihin.

    Etenkin kun tieto leikkauk­ses­ta salataan, suurin osa on vain ihme­tel­lyt mik­si eläke onkin pienem­pi kuin oli oletet­tu eikä leikkauk­ses­ta saa tietoa kysymälläkään.

    Näin on, kos­ka Keva poisti lasken­tasään­nöt sivuil­taan juuri kun 50-luku­laiset, val­ti­ol­ta ulkois­te­tut alkoi­vat eläköi­tyä ja puhe­lin­palvelu sanoo, etteivät he osaa ker­toa kaikkia yksityiskohtia.

    Asia pitäisi siis selvit­tää laista, mut­ta sen penkomi­nen on jo juristin tehtävä, pykälä on kir­joi­et­tu niin ettei siitä asian pere­htymätön asi­natun­ti­jakan saa selvää.

    Niin­pä min­ullekin nau­ret­ti­in kun eläketiedo­tusti­laisu­udessa ker­roin leikkauksesta.
    Mut­ta kahdne viikon kulut­tua sain soiton, joss apyy­det­ti­in anteek­si ja ker­rot­ti­in, että olen lukenut ais­na oikein.

    Ja eläke­laskel­mas­ta eivät käy ilmi leikkauk­set eivätkä lasken­ta­pe­rus­teet vaan ker­ro­taan val­heeliseti, että kyseessä on 1994 vapaakir­ja indek­soitu­na tähän päivään ?

    Kuka uskoo enää tuol­laiseen lau­seisi­in , ilmeis­es­ti tyhmät ?

  63. Sylt­ty:
    Talouskasvun lop­pumis­es­ta puh­taasti öljyn perusteella:
    1800-luvul­la vas­taavaa viivoiti­n­ana­lyysiä käyt­täen olisi päässyt sel­l­aiseen lop­putu­lok­seen, että talouskasvu tyssää viimeistään siihen, että kaikkien kaupunkien kesku­s­tat hukku­vat liiken­teen kasvun takia hevosenpaskaan.

    Jatkaak­seni tuo­ta ver­tailua: tämä paikalli­nen hevosen­lan­taon­gel­ma on vai­h­tunut globaali­in hiilid­iok­sid­ion­gel­maan, joka tulee vuosim­iljoonien aikana varas­toitunei­den hiili­varo­jen polt­tamis­es­ta. Ratkaisimme paikallisen ongel­man uudel­la, globaalil­la ongel­mal­la. 300 vuo­den hiilik­er­tymä polte­taan 300 sekun­nis­sa, joten ei olla aivan tasapainossa:).

    Kas­va­van maail­man­talouden ja rajal­lisen maail­man suhde on nyt tai ainakin lähi­t­ule­vaisu­udessa liian korkea useista eri syistä. Emme pääse taloudel­lisen toimin­nan tuot­tamia ongelmia, kuten jät­teitä ja resurssien liikakäyt­töä, karku­un kas­va­mal­la tai edes tehostammalla. 

    Ajatuk­seni eivät todel­lakaan perus­tu viivoiti­n­ana­lyysi­in, vaan mm. talouskasvu­mallei­hin, jois­sa ener­gia on otet­tu pääo­man ja työn rin­nalle. Ne nimit­täin selit­tävät talouskasvun paljon parem­min kuin pelkkä pääo­ma ja työ. Ei tarvitse tuo­da mitään mallin ulkop­uolelta. Kat­so esim. pro­fes­sor­ei­den Robert Ayres tai Char­less Hall töitä.

  64. Tom­mi Uschanov
    Kasvu – niin huikea kasvu, että käyrä on melkein pysty­suo­ra – on ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa ollut luon­nolli­nen, ole­tusar­voinen tila. Jo kauan ennen kuin öljy löytyi. 

    Per capi­ta käyrän kasvuhan rajoit­tui viimeiseen 500 vuo­teen. Melko lyhyt pätkä ihmiskun­nan historiasta.
    (en ennus­ta tässä mitään)

  65. Ris­to: Per capi­ta käyrän kasvuhan rajoit­tui viimeiseen 500 vuo­teen. Melko lyhyt pätkä ihmiskun­nan historiasta.
    (en ennus­ta tässä mitään)

    Ris­ton havain­to on oikea, mut­ta tuo aikaväli ei ole viimeiset 500 vuot­ta vaan noin 300 vuot­ta. Tämä ei ole hifis­te­lyä, vaan tärkeä point­ti, sil­lä tuo käyrä alkoi nous­ta teol­lisen val­lanku­mouk­sen (1700-luvul­la) jäl­keen jyrkästi. Teolli­nen val­lanku­mous on nimeno­maan ener­gian käytön val­lanku­mous. Puus­ta siir­ryt­ti­in hiileen.

    Kivi­hi­ilen löytämi­nen avasi hanat sekä riit­toisu­udeltaan että laadul­taan aivan toisen­laiseen polt­toaineeseen. Kivi­hi­ili aut­toi höyrykoneen kehit­tymistä, mis­tä osaltaan johti val­taisaan talouskasvu­un, sil­lä höyrykone löysi tien­sä kaivosten vesien pump­paamis­es­ta mm. juni­in ja laivoihin. Toinen tärkeä tek­i­jä oli se, että kivi­hi­ilikok­si palaa korkeam­mas­sa läm­pöti­las­sa kuin puuhi­ilikok­si, jol­loin teräk­ses­tä tuli arvi­ol­ta kymme­nen ker­taa kestäväm­pää kuin ennen. Tämä teräk­sen laadun paran­tu­mi­nen ei ollut talouskasvun kannal­ta pieni asia. Aina parem­mak­si tilanne meni kun löy­det­ti­in öljy ja maakaa­su, joten mod­erni talouskasvu on kestänyt ainakin 1900-luvun loppuun

    Tässä vielä tuo Tom­min linkit­tämä kuva uudestaan:

    http://www.j‑bradford-delong.net/TCEH/1998_Draft/World_GDP/Image4.gif

    Toinen mie­lenki­in­toinen asia tuos­ta käyrästä on 1970-luvun jäl­keen, jos­sa se näyt­täisi kään­tyvän (se muis­tut­taa s‑käyrää, eli onko luon­nolli­nen tasanne tulos­sa?). Nyt men­nään kyl­lä vielä enem­män speku­laa­tion puolelle kuin tuos­sa teol­lises­sa val­lanku­mouk­sen ja kivi­hi­ilen kytkök­sessä, mut­ta jos sal­li­taan niin jatkan. Maail­man­val­ta siir­tyi Englan­nista ja brit­ti-imperi­u­mista Yhdys­val­toi­hin, kos­ka Englan­nin kivi­hi­ilen tuotan­to alkoi laskea ja Yhdys­val­lois­sa löy­det­ti­in hur­jat määrät hyvälaa­tu­ista öljyä. Yhdys­val­lois­sa tuotet­ti­in noin sadan vuo­den ajan jät­timäiset määrät erit­täin hal­paa ja hyvälaa­tu­ista öljyä, joka siis siivit­ti Yhdys­val­lat maail­man­val­lak­si. Yhdys­val­lois­sa oli kuitenkin öljy­huip­pu 1970-luvul­la (öljy­huip­pu tuli siel­lä aikanaan läh­es kaikkien yllä­tyk­sek­si ja sama on nyt tapah­tu­mas­sa koko maail­man osalta. Niille nau­ret­ti­in, jot­ka asi­aa yrit­tivät tuo­da esille.). Englan­nis­sa, Nor­jas­sa, Sak­sas­sa ja vaikka­pa Indone­si­as­sa öljy­huip­pu on jo ollut. Itse asi­as­sa öljyn­tuotan­to on laskus­sa yli puo­lessa öljyn­tuot­ta­ja­maista. Kun se kään­tyy yhteen­las­ket­tuna lasku­un niin uskon että tuo Tom­min linkit­tämä käyrä alkaa tasaan­tua tas­an­teek­si tai jopa kään­tyä lasku­un. Ja usei­den arvioiden mukaan tuo tuotan­to­huip­pu on varsin lähel­lä. Käsi­tys, että liuske-esi­in­tymät ovat val­lanku­mous, perus­tu­vat osin väärinkäsi­tyk­si­in. Liuskeöljyn­tuotan­to on kallis­tunut lujaa vauh­tia (http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/03/liuskeoljykuplan-todellinen-luonne-paljastunut/#.Ubw0kedSioM) ja liuskekaa­su on nyt hal­paa, kos­ka USA:ssa hyö­dyn­netään ns. märk­iä kaa­sukaivo­ja, joista saadaan arvokkai­ta nestemäisiä hiilivetyjä jol­loin kaa­sua voidaan myy­dä hal­val­la. Asiantun­ti­ja-arvioiden mukaan nämä “märät” kaiv­ot tyh­jen­tyvät vuo­teen 2020 men­nessä, jol­loin maakaa­sun hin­ta nousee voimakkaasti. Vusien 2000–2009 Yhdys­val­tain liuskekaa­su tuli 80 %:ses­ti yhdeltä ken­tältä. Pian joudu­taan men­emän huonom­pi­in kent­ti­in, joiden tuotan­to­profi­il­ia ei tun­neta kun­nol­la. Voi olla, että liuske on uusin muo­to markki­naku­plas­ta pitkälle listalle vaikka­pa tulp­paanisip­uli- ja teknoku­plan seu­rak­si. Toki on mah­dol­lista, että liuskekaa­sua riit­tää pidem­pään tarpeek­si pienin kus­tan­nuksin, mut­ta tämän varaan en laskisi.

    Pohjois-Amerikan Sioux-inti­aan­it taju­si­vat “elin­ta­son­sa” tule­van täysin biison­ista, sil­lä he jär­jes­tivät juh­lin­tar­itu­aale­ja, jos­sa kiit­tivät biiso­nia. Mik­si me emme jär­jestä kiitosritu­aale­ja fos­si­iliselle energialle?

    Mil­lä fos­si­ili­nen ener­gia kor­vataan tässä nykyisessä gigant­tises­sa laa­ju­udessa kun sen tuotan­tomäärä alkaa kään­tyä lasku­un? Joku min­un lisäk­seni tääl­lä tote­sikin, että talouskasvua ei ole koskaan ollut niin että ener­gianku­lu­tus las­kee. Tämä on tot­ta. Mut­ta ei ole koskaan tarvin­nutkaan, sil­lä olemme aina löytäneet uuden ener­gialäh­teen, joka on parem­pi kuin edelli­nen. Nyt tämä ketju on katkea­mas­sa. Tätä soisin mon­en miet­tivän. Olen jonkin ver­ran asi­aa poht­in­ut ja ainakaan min­un silmin se ei helpol­ta näytä. Toiv­ot­tavasti olen väärässä.

  66. Pitää vielä lisätä tuo­hon eläkeon­gel­maan, että jos tarkoi­tus oli leika­ta yliko­rkei­ta eläkkeitä niin mik­si edut säi­lyivät virkamiehillä ja poliitikoilla ?

  67. Rupesin Mikko Kivi­ran­nan kom­mentin ja muu­tamien taan­nois­t­en blog­gausten poh­jal­ta kir­joit­ta­maan ajatuk­sia ylös, mitä on mainit­tu vihreys, soin­in­vaar­alaisu­us. Sit­ten hävisikin viisi tun­tia aja­tusten seu­rates­sa toisi­aan. Lähetän nyt kuitenkin, kun ker­ran kir­joitin. Lukekoon, ketä kiinnostaa.

    Vihreät ovat ja ovat aina olleet selkeästi vasem­mis­to­lainen puolue. Voima­suhteista kuvan antaa vuo­den 2006 pres­i­dentin­vaalit, jois­sa kyse­ly­jen perus­teel­la 85% vihreistä äänesti toisel­la kier­roksel­la Tar­ja Halosta ja vain 15% Sauli Niin­istöä. Osmo äänesti Niinistöä.
    Jos vihreät hajoaisi­vat, kas­vaisi vasem­mis­toli­iton kan­na­tus huo­mat­tavasti, SDP:n ja kokoomuk­sen kan­na­tus hie­man. Kokoomus on kaukana siitä kon­ser­vati­ivis­es­ta puolueesta, mitä se vielä pitkälti oli vihrei­den syntyaikana. “Soin­in­vaar­alaisen siiv­en” voisi vihrei­den hajotes­sa ennus­taa löytävän vähem­mistön mukana uuden poli­it­tisen kotin­sa kokoomuk­sen vihreästä siivestä. Kokoomuk­sen vihreä siipi on nykyään merkit­tävämpi poli­it­ti­nen voima kuin vihrei­den reaalipoli­it­ti­nen. Joten jos nämä kak­si poikkileikkaa­vat aat­teel­lis­es­ti, niin mik­si vali­ta vihreät? (Kysymys on toki hyvin hypo­teet­ti­nen, jos on jo valinnut).

    Vasem­mis­toli­iton ja vihrei­den nykyis­es­tä läheisyy­destä antaa hyvän kuvan vasem­mis­ton äsket­täi­nen puoluekok­ous. Puolue lin­jasi tärkeim­mik­si pain­opis­teik­seen ydin­voiman vas­taisu­u­den, kasvis­syön­nin edis­tämisen ja perus­tu­lon. Vasem­mis­ton ja vihrei­den poli­it­tisia ohjelmia analysoin­ut Ville Per­naa on toden­nut, ettei puoluei­ta ohjelmien val­os­sa enää juuri ero­ta toi­sis­taan. Vas­taa­van työn tehneenä ajatuk­seen on help­po yhtyä. Myös puoluei­den ehdokkaiden vaa­likonev­as­tauk­set kor­reloi­vat vah­vasti. Kun taan­noises­sa A‑Studiossa joukol­ta vasem­mis­ton­uo­ria kysyt­ti­in, mikä puoluei­ta erot­taa, oli vas­taus: “Höhöhöh Soin­in­vaara höhöh­höh­höö” (läh­es kir­jaimelli­nen lainaus).

    Mis­tä vihrei­den his­to­ri­alli­nen kan­natuk­sen nousu sit­ten 1980–1990 luku­jen tait­teen tienoil­la tuli? Jos tästä on joskus tehty kat­ta­va tutkimus, niin viit­teen ottaisin kiitol­lise­na vas­taan. Ver­taa tutkimuk­set perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jasi­ir­tymistä keskus­tas­ta, aiem­mista nukku­vista, SDP:stä, kokoomuk­ses­ta, ja hie­man myös vasem­mis­toli­iton duu­nar­isi­ivestä, pääosin miehiä.
    Ajal­lis­es­ti vihrei­den kan­natuk­sen nousu osuu yksi­in kom­mu­nis­min kuole­man ja SKDL:n hajoamisen kanssa. Puolei­den tuon­aikaisten kan­nat­ta­jasi­ir­tymien kokolu­ok­ka on mit­talu­okaltaan kor­reloi­va (ei toki yht­enevä). Vihrei­den 1990-luvun alun peri­aa­teo­hjel­mat ovat selkeän antikap­i­tal­is­tisia. Anna Kon­tu­lan tekemän kyse­ly­tutkimuk­sen perus­teel­la elos­sa ole­vista ja äänestävistä enti­sistä tais­to­lai­sista 45% äänestää vihre­itä. Lapset eivät ole vas­tu­us­sa van­hempi­en­sa syn­neistä, siltikin näkyvien vihrei­den joukos­sa on silmi­in pistävän paljon entis­ten kom­mu­nistien jälkikasvua.
    Vihrei­den ensim­mäi­nen puolueo­hjel­ma vuodelta 1988 ei ollut parhaan argu­mentin ohjel­ma, eikä edel­lä. Se oli Runo. Ote ohjel­mas­ta (huo­matkaa kah­den ensim­mäisen sanan käsite ja sen viit­taa­ma aateperusta):

    Alis­te­tun työläisen rin­nalle ovat tulleet riis­tet­ty luon­to, oman yhteiskun­nan osat­tomat kansalaiset, alku­peräiskult­tuu­rit, kehi­tys­maid­en kansat ja tule­vat sukupol­vet. Maa­ta kohdel­laan kuin meitä ja meitä kuin maa­ta: etäältä, ylhäältä ja piit­taa­mat­tomasti. Revitään irti kaik­ki myyn­tikelpoinen ja hylätään lop­ut loju­maan. … Met­säkuolemien, myrkkyjok­ien, radioak­ti­ivis­ten laskeu­mien ja soti­lasli­it­to­jen Euroop­pa kut­suu meitä viimeiseen yhdentymistanssiin.

    Voi melkein nähdä Satu Has­sin ja Ville Kom­sin runoile­mas­sa. Osmon hakkaa­mas­sa lukit­tua ovea “Ei, älkää! Päästäkää sisälle!”

    Vakavam­min, vihreät uus­vasem­mis­tona ja juuril­taan vasem­mis­to­laise­na liik­keenä sosial­is­min illu­u­sioiden hajoamisen jälkeisessä Euroopas­sa oli/on Euroopan laa­juinen ilmiö, ja mais­sa, jois­sa ei ole vah­vaa vihreää puoluet­ta, on yleen­sä taval­lista vahvem­pi punav­ihreä puolue. Ympäristöli­ik­keestä syn­tyneitä euroop­palaisia sinivihre­itä puoluei­ta, onko niitä yhtäkään? Vasem­mis­to­lainen perus­tu­lo ja oikeis­to­lainen perus­tu­lo on yksi tun­nis­tet­ta­va markkeri. Moni oikeis­to­lainen kan­nat­taa perus­tu­loa (kut­suen usein negati­ivisek­si tuloveroksi, kuten Mil­ton Fried­man), mut­ta oikeis­to­lainen ei ikinä kuvit­telisi, että se voisi Helsingis­sä olla de fac­to 1100+ euroa nykyra­has­sa. Vihrei­den malli on erit­täin vasem­mis­to­lainen perus­tu­lo­ma­lli, läh­es yksi yhteen yht­eneväi­nen vasem­mis­toli­iton mallin kanssa. Osmonkin tuke­mas­sa kansalaisa­loit­teessa yksi nime­ty­istä vas­tu­ulli­sista akti­iveista on Li Ander­s­son. Kokoomuk­ses­ta ja yllät­täen nyt myös keskus­tas­ta voisi löy­tyä tukea oikeis­to­laiselle (taloudel­lis­es­ti real­is­tiselle) perus­tu­lo­ma­llille. Vasem­mis­to­lainen perus­tu­lo­ma­lli on hyvin kaukaista utopiaa.

    Vihre­itä ja vasem­mis­toa sitoo talouden ohel­la laa­jem­pi maail­mankat­so­muk­selli­nen ja iden­ti­teetill­i­nen yht­eneväisyys. Eri­tyisen huo­mat­tavaa tämä on nuorem­pi­en kesku­udessa. Tietyn­lainen por­var­il­lista län­si­maalaisu­ut­ta ja kansal­lis­mielisyyt­tä vas­taan aset­tu­va negati­ivi­nen iden­ti­teet­ti. Tämä tuli vah­vasti esille vuosi­tuhan­nen vai­h­teen glob­al­isaa­tiokri­it­tisessä liike­hdin­nässä, johon vihreät nuoret ja vasem­mis­ton­uoret osal­lis­tu­i­v­at rin­ta rin­nan. Markus Drake (hänen lail­laan ajat­tel­e­va) olisi yhtä hyvin voin­ut olla vasem­mis­ton ehdokkaana. Vihrei­den nuorten kan­nan­ot­to siitä, kuin­ka Suomen rajat tulisi ava­ta kaikille halukkaille “Migrants wel­come!” ‑paitoi­neen olisi yhtä hyvin voin­ut olla vasem­mis­ton­uorten kan­nan­ot­to, mut­ta ei mitenkään kokoomus­nuorten. Vihrei­den nuorten kan­nan­ot­to sol­i­daarisu­ud­es­ta ja tues­ta Pari­isin lähiöitä polt­taneille olisi voin­ut tul­la vasem­mis­ton­uo­ril­ta, ei minkään muun eduskun­ta­puolueen nuo­ril­ta Suomes­sa kuin näiltä kahdelta. Dan Koivu­laak­so ei erot­tuisi joukos­ta vihreis­sä, mut­ta Eli­na Lep­omäen olisi vaikea nähdä joukkoon istu­van. Vasem­mis­ton­uorten puheen­jo­hta­jan voisi hyvin kuvitel­la kykenevän samaan kuin sil­loinen vihreä kol­le­gansa, ja vaa­ti­van Mikko Koivua pyytämään Suomen MM-kul­ta­juh­las­sa anteek­si suo­ma­lais­ten rasis­mia, kos­ka HÄN oli näh­nyt humalaisen miehen huutel­e­van rumasti ruot­salai­sista. Ei mitenkään yhdenkään toisen puolueen nuorisoli­ik­keen puheen­jo­hta­jan. Kuten ei lamp­si­maan suk­set jalas­sa lumet­tomana tal­ve­na Helsin­gin keskus­tas­sa lun­ta huu­taen, tai makaa­maan eduskun­tat­alon por­taille, vaa­tien, että Suomen hiilid­iok­sidipäästöjä pitää lak­isääteis­es­ti ruve­ta leikkaa­maan 5% vuodessa.

    Eikä tämä koske vain nuo­ria. Tasa-arvoinen avi­o­li­it­to­la­ki on hyvin kan­natet­ta­va tavoite, mut­ta koit­takaa kuvitel­la Pet­teri Orpo tai Samp­sa Kata­ja mie­lenosoituk­seen hyp­pimään vihrei­den edus­ta­jien tavoin eduskun­tavaalien alla, ‘kat­sokaa min­ua!’ ‑hymy kasvoil­laan: “Naimalakko, naimalakko!”. Entä Mau­ri Pekkari­nen? “Naimalakko, naimalakko!”. Arhin­mäen voi sekaan kuvitel­la. Osmoa ei. Tämä ei ole vain erilli­nen anek­doot­ti, vaan viit­taa yleisem­min suh­teeseen poli­ti­ikkaan. Parem­paa ter­miä kek­simät­tä ‘vakavasti otet­tavaa’ poli­itikkoa on vaikea nähdä täl­laiseen mie­lenosoituk­seen. Eivätkä ne Tom of Fin­land ‑vaal­i­main­ok­set olleet myöskään kovin vakavasti otet­tavaa poli­it­tista main­on­taa, vaan itse­tarkoituk­sel­lista shokeeraamista.

    Vas­taa­van suun­tainen ilmiö esi­in­tyy myös retori­ikas­sa ja ajat­telun tun­neperäisyy­dessä. Esimerkik­si Satu Haa­pasen puhe eduskun­nas­ta kah­den päivän takaa (tiivistäen, merk­i­tys­tä muut­ta­mat­ta): “Tukhol­man mel­lakois­sa ei suinkaan ollut kyse monikult­tuurisu­ud­es­ta. Monikult­tuuriset yhteisöt päin­vas­toin aut­toi­vat rajaa­maan mel­lakat vähäisik­si. Toisaal­ta monokult­tuuri­sis­sa yhteiskun­nis­sa, kuten Nat­si-Sak­sas­sa…” Täl­laista ‘Hyvä jumala…’ epäuskoa syn­nyt­tävää puheen­vuoroa on vaikea kuvitel­la muual­ta kuin vasem­mal­ta. Modig olisi voin­ut puhua samoin, mut­ta ei kokoomuk­ses­ta edes Grahn-Laasonen.
    Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­ton päät­täessä asun­to­jen jär­jestämis­es­tä romaniker­jäläisille — ja näi­den mukana ihmiskaup­pi­aille ja jär­jestäy­tyneelle rikol­lisu­udelle, kuten asi­aan on selkeä poli­isin kan­ta — oli­vat vihreät ja vasem­mis­toli­it­to 100% tämän kan­nal­la. Asi­as­ta käy­dyn keskustelun mielet­tömyys ja tun­nepi­toisu­us on poli­ti­ikan psykolo­gian oppitunti­na opet­tavaista. Mari Puoskari voi taloudessa olla sinivihreä, mut­ta ei iden­ti­teet­tipoli­it­tis­es­ti näytä sitä olevan.

    Monikult­tuurisu­u­den ohel­la mui­ta vah­vasti yhdis­täviä iden­ti­teetil­lisiä markkere­i­ta vihrei­den ja vasem­mis­ton välil­lä ovat mm. fem­i­nis­mi (aka­teem­i­nen fem­i­nis­mi on erot­ta­mat­tomasti vasem­mis­to­laista), lop­putule­man (vrt. mah­dol­lisuuk­sien) tasa-arvo, (seksuaali)vähemmistöjen oikeudet, voimakas pain­o­tus globaali­in sol­i­daarisu­u­teen, eläin­ten oikeudet, henkilöko­htaisen vas­tu­un (vrt. protes­tant­ti­nen eti­ik­ka ym.) karsas­t­a­mi­nen yhteiskun­nal­lis­ten onnistumisten/ongelmien selit­täjänä, yhdis­tyen sosioekonomiseen maail­manku­vaan, talous­rak­en­teel­liset ja kult­tuurirel­a­tivis­tiset seli­tys­mall­it globaaleille kehi­ty­seroille, yhteiskun­nan jakami­nen uhri- ja vas­tu­u­po­si­tioi­hin, hyvin lib­er­aali näke­mys rikosten rangaistusasteikosta.

    Nämä vasem­mis­ton ja vihrei­den iden­ti­teetil­lis­es­ti jaka­mat näke­myk­set tule­vat laa­jem­mas­ta yhteis­es­tä sosi­aalis­es­ta kehyk­ses­tä, joka usein omak­su­taan möhkälemäisenä näke­mysklus­te­ri­na, sosi­aal­isoi­tu­misen myötä ensim­mäis­inä vuosi­na yliopis­tol­la ja muun sosi­aalisen vaiku­tuk­sen kaut­ta, ‘näin sin­un on oikein maail­ma nähdä, jos halu­at hyväksyn­tää’. Klus­teri viit­taa siihen ilmiöön, että usein yhdestä klus­terin osas­ta voi ennus­taa henkilön näke­myk­set useista muista poli­it­ti­sista kysymyk­sistä (ks. esim. vaa­likoneet). Kyse har­voin on kovin itsenäis­es­tä näke­mys­ten muo­dostamis­es­ta, tai syväl­lisem­min pohti­mal­la tai luke­mal­la han­ki­tus­ta. Tähän sosi­aaliseen kehyk­seen liit­tyy vah­vasti myös peit­el­ty tunne, ettei ole vain näke­myk­sel­lis­es­ti tiedostavampi, vaan ryh­mässään myös ihmisenä parem­pi (kuin esimerkik­si Päivi Räsä­nen, Jus­si Hal­la-aho tai Björn Walhroos).
    Vesa Hack, joka pyr­ki näkyvästi ole­maan niin taloudel­lis­es­ti kuin iden­ti­teetil­lis­es­ti sinivihreä, savustet­ti­in — kaiken tapauk­ses­ta julk­isu­udessa näkyneen tiedon perus­teel­la — tais­to­lais­maisel­la junt­tapoli­ti­ikalla ulos vihreistä.

    Väitän pro­vokati­ivis­es­ti, että Osmo (tai ‘soin­in­vaar­alaisu­us’) on poli­it­tis­es­ti lähempänä Jus­si Hal­la-ahoa kuin monia oman puolueen­sa punav­ihre­itä. Tämän perustelemisek­si tarvi­taan poli­it­tiselle kar­talle kol­mas ulot­tuvu­us kah­den per­in­teisen lisäk­si. Kat­sokaa Hal­la-ahon puheen­vuorot turk­istarhauk­sen vas­tais­es­ta kansalaisa­loit­teesta käy­dyssä keskustelus­sa torstail­ta. Hän tuomit­see turk­istarhauk­sen moraalit­tomana erit­täin vah­vasti ja selkeästi, vaik­ka omas­ta poli­it­tis­es­ta viiteryh­mästään tai äänestäjiltään hän ei tule tälle näke­myk­selleen juuri taputuk­sia saa­maan. Hän on kuitenkin peri­aat­teelli­nen ja se on hänen oma pohdit­tu kan­tansa. Tähän yhteen sanaa, ‘oma’, sisäl­tyy laa­ja-alainen ja merkit­tävä ero ajat­telun ja erään­laisen ajat­telun simu­loin­nin välil­lä. Ensim­mäi­nen on intellek­tu­aalis­es­ti ja moraalis­es­ti peri­aat­teel­lista ja suo­raselkäistä (mikä ei toki tarkoi­ta, että ajat­telun tulos olisi kan­natet­ta­va), jälkim­mäi­nen on pitkälti sosi­aalis­es­ti omak­sut­tua ja mukau­tu­vaa, eikä edel­lytä syvem­pää tiedol­lista perustaa. 

    Toisin sanoen kopi­oimi­nen on help­poa ja vai­va­ton­ta niin älyl­lis­es­ti kuin sosi­aalis­es­ti, ajat­telu usein paljon vaikeam­paa ja epä­su­osi­tumpaa, ja poli­ti­ik­ka tarvit­see itsenäisiä ja peri­aat­teel­lisia ajat­telijoi­ta. Tässä Osmo on paljon lähempänä Hal­la-ahoa kuin useimpia puolue­tovere­itaan, eivätkä hei­dän arvo­maail­mansa ole pohjim­mil­taan niin suuresti eroavia kuin mitä voisi pin­ta­puolis­es­ti ajatel­la. Vas­taavia itsenäisiä ja omaa viiteryh­mään­sä haas­tavia ajat­telijoi­ta ovat mm. Wille Ryd­man, Esko Sep­pä­nen ja yhäkin Jörn Don­ner. Soin­in­vaara, Hal­la-aho, Don­ner, Sep­pä­nen ja Ryd­man saisi­vat samas­sa stu­dios­sa aikaisek­si mie­lenki­in­toisen ja luo­van keskustelun melkein mis­tä tahansa poli­it­tis­es­ta aiheesta. Ver­ratkaa ennal­ta arvat­tavaan lat­teu­teen jos keskusteli­jat oli­si­vatkin Anni Sin­nemä­ki, Pietari Jääskeläi­nen, Anne Holm­lund, Mer­ja Kyl­lö­nen ja Anna-Maja Henriksson.

    Osmon kri­it­tiset kom­men­tit sote-uud­is­tuk­ses­ta ja hal­li­tuk­sen yhteistyökyvyn vaikeuk­sista oli­vat paras­ta suo­ma­laises­sa poli­ti­ikas­sa pitkään aikaan. Ne oli­vat reak­tioil­taan myös hyvin pal­jas­tavia. Kyse ei ollut siitä, että kri­ti­ik­ki olisi jotenkin vaikeut­tanut hal­li­tus­ta tekemästä hyvää poli­ti­ikkaa, “emme nyt voi tehdä näitä hyviä päätök­siä, kos­ka joku halu­aa keskustel­la kri­it­tis­es­ti”. Aja­tus on nau­ret­ta­va, se on peit­te­ly-yri­tys. Hal­li­tuk­sen val­lankahlet­ta ei saisi poik­ki edes teollisuuspihdeillä.
    Todel­li­nen huoli on se, että kri­it­tiset kom­men­tit anta­vat julk­isu­u­teen ei-toiv­o­tun kuvan hal­li­tuk­sen kiil­lote­tun julk­isu­usku­van takaises­ta poli­ti­ikas­ta, ja voivat sitä kaut­ta vaikut­taa medi­an väl­i­tyk­sel­lä hienois­es­ti puoluei­den kannatukseen. 

    Jos oman puolueen julk­isu­usku­va ja laskel­moitu kan­natuk­sen mak­si­moin­ti rupea­vat men­emään hyvän, ja usein sil­loin myös epä­su­osi­tun!, poli­ti­ikan edelle, niin ollaan poli­it­tises­sa kult­tuuris­sa lip­sumas­sa kohden Kreikan poli­it­tista kult­tuuria. Oikei­ta päätök­siä ei voi­da tehdä, jos niiden voi pelätä vievän ääniä. Päämääränä ei ole enää hyvä yhteiskun­ta, vaan oma tulos seu­raavis­sa vaaleissa.
    Tämän takia nuo Osmon ulostu­lot oli­vat niin kiitet­täviä. Ne oli­vat vas­tako­h­ta sille poli­it­tisen keskustelun yleiselle laskel­moidulle pop­u­lar­isoi­tu­miselle, jota esimerkik­si kyse­ly­tun­nit edus­ta­vat. “Mik­si olette anta­neet Kreikalle kymme­nen mil­jar­dia?”, “Me olemme tehneet his­to­ri­aa!”, “Yhteistyötä Suomen yhteisek­si hyväk­si täy­destä sydämestään”, “Her­ra päämin­is­teri, eikö puolueemme olekin eri­no­mainen?”. Tai yhden­tekevä vaku­us-sotku, mikä on paisunut aivan käsit­tämät­tömi­in mit­toi­hin. Mitä väliä niil­lä sadoil­la miljoonil­la on suun­taan tai toiseen sato­jen mil­jar­di­en sys­teemisessä ongel­mavyy­hdessä. Ei vaivan, ei ajan arvoista. Ei pitäisi olla. 

    Kaukana toki olemme Suomes­sa siitä Yhdys­val­to­jen todel­lisu­ud­es­ta, jos­sa puolueet palkkaa­vat leipi­in­sä aka­teemisen psykolo­gian huip­pu­ja ja poli­it­ti­nen viestin­tä suun­nitel­laan ja kohden­netaan val­ta­van kokeel­lisen tutkimustyön poh­jal­ta. Pää­tyen esimerkik­si johtopäätök­seen, että intellek­tu­al­is­mi on äänestäjien silmis­sä jotakin ylim­ielistä, loukkaavaa ja jopa nar­sis­tista, joten poli­itikon kan­nat­taa vält­tää liian älyl­lisiä kom­ment­te­ja julk­isu­udessa. Tämä johtaa siihen, että esimerkik­si asioiden mon­imutkaisu­u­den, vaikeu­den ja epä­var­muu­den käsit­te­lykyky ei ole poli­itikolle edes tois­si­jaista, mikäli ylipäätään hänen työn­sä eikä virkami­esten! Vas­taavasti poli­ti­ikan taidoista sosi­aalisen pelin hal­lit­sem­i­nen tulee yhä ensisi­jaisem­mak­si. Vaik­ka ensin mainit­tu asiaosaami­nen on poli­it­tis­ten päätösten järkevyy­den kannal­ta tärkeämpää.
    Vaik­ka main­os­toimis­tot Suomes­sakin ovat tulleet yhä vahvem­min mukaan ja poli­ti­ikan julk­isu­us yleis­es­ti pop­u­lar­isoitunut, niin olemme sen­tään vielä aika kaukana Yhdys­val­to­jen tilanteesta. Silti ilmiö on meil­läkin todel­li­nen ja kas­va­va huolenaihe.
    Niin Osmo kuin Hal­la-aho ovat edel­lä maini­t­ul­la poli­it­tisen kar­tan ‘kol­man­nel­la ulot­tuvu­udel­la’ keskimääräistä enem­män tämän ilmiön yläpuolel­la. Pain­ot­taen tavanomaista enem­män pyrkimys­tä ymmärtää, miten asi­at ovat, välit­tämät­tä niin siitä, onko tämä pyrkimys aina kan­na­tus­ta maksimoivaa.
    Yleis­es­ti on huolestut­tavaa, kuin­ka vähän päät­täjät tun­tu­vat luke­van kir­jal­lisu­ut­ta niistä aiheista, joista hei­dän työn­sä on päät­tää. Tai edes lyhy­itä vedok­sia. A‑Studion kyse­ly esimerkik­si selvit­ti, että suuri(n) osa kansane­dus­ta­jista ei tien­nyt val­tion bud­jetin kokolu­okkaa tai mui­ta tiedol­lisia alkei­ta, mut­ta näke­mys­ten itse­var­muus ei siitä hor­ju. Mitä nämä päät­täjät ovat? Mitä he tekevät?

    Ylläol­e­va on vienyt pohd­in­taa pois vihrei­den aset­tumis­es­ta per­in­teiseen vasem­mis­toon tai oikeis­toon. Yritän nyt osoit­taa, ver­taa­mat­ta mui­hin puolueisi­in, kuin­ka “soin­in­vaar­alaisu­us” on oppo­si­tios­sa val­tavir­taiseen vihrey­teen näh­den (myös) täl­lä kol­man­nel­la ulot­tuvu­udel­la ja miten vihrei­den vah­va iden­ti­teet­tipoli­ti­ik­ka vaikeut­taa täl­lä kol­man­nel­la ulot­tuvu­udel­la liikkumista.

    Täl­lä, suo­ma­laises­sa poli­it­tises­sa ken­tässä harv­inaisel­la, blogilla tapah­tu­va ääneen ajat­telu ja “koepal­lo­jen” heit­te­ly on vah­vasti kol­man­nel­la ulot­tuvu­udel­la liikku­vaa. Intellek­tu­aa­li­nen uteliaisu­us, jopa ajoit­tainen ‘en vält­tämät­tä kan­na­ta tätä kan­taa, saati sitoudu siihen, mut­ta heitän­pä sen koeteltavak­si, yritän­pä argu­men­toi­da sen puolesta’.
    Vah­va vaikutel­ma on, että tämä viimeek­si mainit­tu, oli voimakkaam­paa ja yleisem­pää 2007–2011 eli ‘vapaana kir­joit­ta­jana’ eduskun­nan ulkop­uolel­la, löy­hem­min sosi­aalis­es­ti sitoutuneena päivän­poli­ti­ikkaan. Vas­taa­vat kom­men­tit hal­li­tusy­hteistyön toimivu­ud­es­ta 2009 eivät olisi nos­ta­neet vas­taavaa poli­it­tista kohua. Tässä mielessä liikku­mati­laa kol­man­nel­la (intellek­tu­aalisel­la? epis­te­mol­o­gisel­la? tieto­suh­teel­lisel­la?) ulot­tuvu­udel­la oli nyky­istä enem­män. Nyt on mietit­tävä enem­män lehtien otsikoi­ta, nos­tat­ta­mal­la nos­tatet­tavia kohu­ja, poli­it­tista vaiku­tus­ta ja myös oman poli­it­tisen ver­tais­ryh­män reak­tioi­ta. Noiden vuosien koepal­lot esimerkik­si monikult­tuurisu­ud­es­ta ja maa­han­muu­tos­ta, selkeästi vihrei­den val­tavir­ras­ta eriävin näke­myksin, liikkui­v­at jo sil­loin har­maal­la alueel­la. Esimerkik­si ehdo­tus vali­ta kiin­tiö­pako­laiset älykkyys­testien perus­teel­la. Nyt moi­ses­ta voisi toden­näköisem­min löytää muun­nel­lun tai yksinker­tais­te­tun (kohu)otsikon Hesarista tai Iltalehdestä.

    Mui­ta koepal­lo­ja monien joukos­ta, jos en kovin väärin muista, oli esimerkik­si pohd­in­ta siitä, että Etelä-Euroopan ongel­ma­maat ovat glob­al­isaa­tion väli­in­putoa­jia, menetet­tyään bulkki­tuotan­toa Aasi­aan ja ollen suh­teessa heikom­man koulu­tus­ta­son­sa takia vaikeuk­sis­sa korkeam­man osaamisen kil­pailus­sa. Nyt eduskun­nas­sa täl­laisen näke­myk­sen esit­tämi­nen saisi taputuk­sia Timo Soinil­ta, jon­ka ‘eri kokoiset lip­palak­it mel­oneille ja päärynöille’ ‑heit­to tarkoit­taa itse asi­as­sa pitkälle samaa asi­aa “kansankielel­lä”. Toinen heit­to oli, että teo­ri­as­sa Helsin­gin kaukoläm­mön voisi tuot­taa kaupun­gin edustalle raken­net­taval­la pienikokoisel­la ydin­voimalal­la. Näitä oli monia. Poli­itikon ja ajat­teli­jan roolien yhteenso­vit­tamisen vaikeutta?

    Tätä voisi toki viedä pidem­mällekin. Vastapuolen, so. omille näke­myk­sille ris­tiri­itaisen, kir­jal­lisu­u­den run­sas lukem­i­nen, yri­tys argu­men­toi­da omia/viiteryhmän näke­myk­siä vas­taan, selkei­den iden­ti­teetil­lis­ten rajo­jen sotkem­i­nen ns. vaikeil­la kysymyk­sil­lä. Sys­temaat­tista koepal­lo­jen heit­te­lyä tavoit­teena herätel­lä ja syn­nyt­tää laa­ja-alaista asioiden pohd­in­taa. Mut­ta miten ikinä yhdis­tää täl­lainen poli­ti­ikkaan, sel­l­aise­na kuin mitä poli­ti­ik­ka tänäpäivänä on? Miten todel­la voisi pyrk­iä ole­maan “parhaan argu­mentin puolue”, eikä vain slo­gan­i­na mieliku­vien rakentelussa?
    Peri­aat­teessa minkään täl­lais­es­ta ei tarvit­sisi tarkoit­taa kom­pro­mis­se­ja arvo­pre­mis­sei­hin, mikä on fun­da­men­taali poli­ti­ikan perus­ta. Ongel­ma on, että ihmiset eivät ero­ta näke­myspre­mis­se­jä ja arvo­pre­mis­se­jä toi­sis­taan. Näke­myk­sien tasol­la liikku­va koepal­lon heit­to koetaan vas­taan­ot­ta­jan iden­ti­teetin tasol­la hyvin hel­posti arvo­jen tason loukkauk­se­na, eli kor­jaa­mat­tomasti ris­tiri­itaise­na. On hyvin toden­näköistä, että jos tämän blo­gin joitakin koepal­lo­ja olisi heit­el­lyt vihrei­den arvo­val­lan hier­arki­as­sa paljon alem­pana ole­va, poli­ti­ikas­sa vas­ta aloit­tel­e­va vihreä, eikä tun­nustet­tu vihreä konkari, niin poli­it­tisen uran tekem­i­nen puolueessa olisi voin­ut käy­dä hyvin vaikeak­si. Kuten Vesa Hackin kohdal­la, oletettavasti.
    Väitän pro­vokati­ivis­es­ti, että tässä mielessä ‘soin­in­vaar­alaisu­us’ (tarkoit­taen nyt pain­ote­tusti vas­tavir­taan menevää koepal­lot­telua ja ääneen ajat­telua, iden­ti­teet­ti­ra­jo­jen loukkauk­sia) on osin erään­lainen ase­mansa vaki­in­nut­tanut anom­alia vihreis­sä, eikä vält­tämät­tä pysyvä osa puolueen tulevaisuutta.
    Samaan aikaan kun Osmo koepal­lot­teli blogillaan monikult­tuurisu­ud­es­ta, lin­jasi vihrei­den sil­loinen puolue­si­h­teeri, ettei monikult­tuurisu­ut­ta kri­ti­soivil­la ole asi­aa puolueen ehdokaslis­toille. Yksi alkuaiko­jen merkit­tävistä vihreistä, ja puolueen vah­va ajat­teli­ja ja kansane­dus­ta­ja Eero Palo­heimo ei siis enää olisi puolueeseen ter­ve­tul­lut; tai san­o­taan nuori vihreä, joka ajat­telisi kuten Palo­heimo. Viit­teitä voi nähdä myös joidenkin vihrei­den nuorten reak­tiois­sa 2012 ilmestyneeseen, Osmon kir­joit­ta­maan vihrei­den his­tori­ikki­in, niin siloitel­tu kuin se olikin Drake-sotkut ym. pois jät­täessään. He koki­vat itseään vähätellyn.

    Ver­taus­po­h­jaa voi yrit­tää myös hei­jas­taa tämän blo­gin luk­i­jakun­nas­ta, siinä määrin kuin kom­men­toi­jat ja peuku­tuk­set siitä ker­to­vat. Keitä tääl­lä on, ja keitä tääl­lä ei ole. Selkeä vähem­mistö vakiokom­men­toi­jista on vihre­itä. Tun­nis­tet­tavia vihre­itä nim­iä ei juuri näy. Kom­men­toi­jista ainakin 9/10 on miehiä, vaik­ka kun­nal­lis­vaaleis­sa val­i­tu­ista vihreistä läh­es 2/3 oli naisia. Ydin­voimaa puolta­va kom­ment­ti saa moninker­tais­es­ti peuku­tuk­sia ydin­voimakri­it­tiseen kom­ment­ti­in näh­den, vaik­ka yksikään vihreä ei näkyvästi ydin­voimaa kan­na­ta. Talous­lib­er­aali kom­ment­ti saa moninker­tais­es­ti peuku­tuk­sia van­hakan­taiseen hyv­in­voin­ti­val­tio­henkiseen kom­ment­ti­in näh­den. Monikult­tuurikri­it­ti­nen kom­ment­ti saa enem­män peuku­tuk­sia kuin monikult­tuuria sin­isilmäis­es­ti puolta­va. Hal­la-ahos­ta myön­teis­es­ti puhu­va enem­män peuku­tuk­sia kuin haukku­va kom­ment­ti (eli, puo­li­vakavasti, ilmeis­es­ti ainakin vihreät kaupung­in­val­tu­ute­tut kart­ta­vat blo­gia). Myös nyky­muo­toinen fem­i­nis­mi on saanut voit­top­uolis­es­ti kri­ti­ikkiä, sil­loin kun asi­aa on sivut­tu (kiin­tiöt esimerkik­si). “Soin­in­vaar­alaisu­u­den” aja­tusten lukem­i­nen ja kom­men­toimi­nen kiin­nos­taa pääosin ihmisiä, jot­ka ovat hyvin kaukana keskiver­rosta vihreästä. Kär­jis­te­tysti voi melkein yhtyä siihen, mitä joku nim­imerk­ki kään­tyi tääl­lä pari blog­gaus­ta aiem­min parah­ta­mas­sa: “Tääl­lä ei ole vihre­itä!”. Ei toki ihan näin, mut­ta pain­ote­tusti kyl­lä. Mik­si niin on ja mis­tä se kertoo?

    Ketkä paljon luette, lukekaa Jörn Don­ner­in Mam­mut­ti. Ihan jos sen takia, että kaikesta epä­ta­saisu­ud­es­ta, kiin­nos­ta­mat­tomista kohdista, for­maatin köm­pe­lyy­destä, Don­ner­in itsekin myön­tämästä nar­sis­mista huoli­mat­ta, on todel­la virk­istävää lukea välil­lä ihmistä, joka suurem­mit­ta estoit­ta kir­joit­taa, mitä todel­la ajat­telee. Kir­jas­sa on myös paljon poli­ti­ikas­ta. Kuvaus eduskun­nas­ta ja puoluei­den toimin­nas­ta on parhaim­mil­laan hillitön­tä. Nämä koh­dat 1100 sivun seassa palk­it­se­vat luk­i­jan. Niin paljon, mitä on näkyvän pin­nan takana, ja mitä ei ker­ro­ta, ja minkä ker­tomi­nen voisi edesaut­taa tekemään pitkäl­lä aikavälil­lä poli­ti­ikas­ta parempaa.
    Saam­meko koskaan lukea vihreistä siloit­telema­ton­ta his­tori­ikkia tai nykyti­lan ana­lyysia? Edes sen suun­taista? Ei sankar­i­tari­naa, vaan kaikkine todel­lisen poli­ti­ikan­teon kuvioi­neen ja vaikeuksi­neen, henkilöko­htai­sine into­hi­moi­neen, kun­ni­an­hi­moi­neen ja ris­tiri­itoi­neen. Mitä maail­ma todel­la on, eikä mitä sen halu­taan näyt­tää ole­van, teesken­nel­lään ole­van. Ei mitään itse­tarkoituk­sel­lista pal­jastelua henkilöistä, lähin­nä: ‘Tätä poli­ti­ik­ka on. Miten voisimme tehdä sitä paremmin?’

    Pelaat Osmo shakkia. Yksi asia, minkä itse koen hitus­es­ta shakin har­ras­tamista saa­neeni irti, parem­min kuin esimerkik­si peli­teo­ri­an opiskelus­ta, on erään­lainen prag­maat­tisen epis­te­molo­gian malli. Et voi tun­tea hyvää siir­toa, et iden­ti­fioi­tu­mal­la siir­toa hyväk­si tehdä, jos siir­to ei sitä ole. Hyvän siir­ron etsimi­nen edel­lyt­tää vapaa­ta liikku­mava­paut­ta maini­t­ul­la ‘tieto­suh­teen ulot­tuvu­udel­la’. Karkeasti yleistäen ja pelk­istäen (tämä voi kuu­lostaa alku­un sekaval­ta, mut­ta toiv­ot­tavasti selkey­tyy kokon­aisuute­na), epis­te­mol­o­gis­es­ti kehit­tymätön poli­ti­ik­ka on peliä, jos­sa lau­dan takana sin­ua vahtii kehit­tymätön ymmär­rys arvo­pre­missien ja näke­myspre­missien eroista.
    Olete­taan, että parhaal­ta siir­rol­ta puh­taasti ‘kol­man­nel­la, tieto­suh­teen ulot­tuvu­udel­la’ vaikut­taisi: “Me, län­si­maid­en ydin­voimakri­it­ti­nen liike, olimme 1980-luvul­la väärässä ydin­voimas­ta. Jos emme olisi jar­rut­ta­neet ydin­voiman rak­en­tamista, ja sitä myöten ydin­voimaan investoin­te­ja, niin hyötöreak­torit voisi­vat olla todel­lisu­ut­ta ehkä jo 5–10 vuo­den päästä, sen sijaan, että ovat sitä, ehkä, 30 vuo­den päästä. Hyötöreak­tor­eis­sa voitaisi­in hyvinkin mah­dol­lis­es­ti tuot­taa run­saasti ja kil­pailukykyis­es­ti vähäpäästöistä ener­giaa sekä käsitel­lä nykyiset ydin­jät­teet”. Tämä on nyt oletet­tu parhaim­mak­si siir­roksi, mut­ta näin pelaavaa kohtaisikin lau­dan vier­estä viiteryh­män loukkaan­tunut ja järkyt­tynyt “sinä olet paha ihmi­nen, tuo on pahaa tietoa” ‑katse, sosi­aa­li­nen, tuo­htunut näpäy­tys sormille “siihen nap­pu­laan et kyl­lä koske!”, “Kuin­ka saa­tot tehdä tämän meille!”, “Mieti kan­na­tus­tamme!”. Voiko täl­laisil­la rajoituk­sil­la pela­ta menestyksekkäästi?

    Todel­lisu­us kuitenkin on, että men­estyk­sekäs pelaami­nen edel­lyt­tää vapaut­ta tieto­suh­teen ulot­tuvu­udel­la. Voi hyvin olla, että pelis­sä pär­jäämi­nen, esimerkik­si konkreet­ti­nen päästö­jen vähen­tämi­nen, edel­lyt­tää siir­to­ja, jot­ka joidenkin mielestä ovat sosi­aalis­es­ti tuomit­tavia. Kumpi sil­loin ‘kah­den välis­sä’ on poli­itikolle suurem­pi paha? Sosi­aa­li­nen tuomio vai äänetön huonoon poli­ti­ikkaan alis­tu­mi­nen poten­ti­aalise­na mielipi­de­vaikut­ta­jana? En vähät­tele sitä, että tämä on todel­li­nen val­in­tati­lanne. Ei ole mukavaa louka­ta ystäviään, kuten täl­laises­sa tapauk­ses­sa toden­näköis­es­ti kävisi.
    Jos tiedolli­nen ymmär­ryk­sesi sanoo, että tulok­sel­lis­es­ti hyvä poli­ti­ik­ka olisi toden­näköis­es­ti sel­l­aista, minkä kan­nat­ta­mi­nen olisi sosi­aalis­es­ti vaikeaa, niin miten ratkaiset konfliktin?

    Tämä on vihreä (myös toki kaikkien muiden, mut­ta ei mielestäni samoissa määrin esimerkik­si kokoomuk­sen) dilem­ma tieto­suh­teen ulot­tuvu­udel­la. Euroopas­sakin lie­nee poten­ti­aalis­es­ti run­saat liuskekaa­sue­si­in­tymät, mm. Puo­las­sa. Kaa­sun CO2-päästöt ovat n. 1/2 hiilen vas­taav­ista. Monien ehdotet­tu­jen bioen­er­gian muo­to­jen päästöt 60–80% välil­lä, eli korkeam­mat kuin kaa­sun, pien­hiukkaspäästö­jen tul­lessa lisähait­tana, sekä tietysti sen, että bioen­er­gia on suures­sa mitas­sa kaa­sua paljon kalli­im­paa, eli reaalipoli­it­tis­es­ti epäre­al­is­tisem­pi vai­h­toe­hto. Kaikesta tästä huoli­mat­ta monis­sa vas­taavis­sa val­in­tati­lanteis­sa, oli tämä hah­motel­ma todel­li­nen val­in­tati­lanne juuri näil­lä spek­treil­lä tai ei, val­it­se­vat vihreät tun­tei­den ohjaam­i­na tiedol­lis­es­ti huonom­man vai­h­toe­hdon, samal­la tukah­dut­taen “hyväksyt­täväk­si nähtyä” liikku­mavaraa vai­h­toe­hto­jen tiedol­lises­sa analysoimises­sa, sank­tioiden sitä sosi­aalis­es­ti. Väit­täen näke­myspre­mis­se­jä arvo­pre­mis­seik­si ja pää­tyen tosi­asial­lis­es­ti arvol­lis­es­ti mitat­tuna huonom­paan lopputulemaan!

    Jos kyseenalai­s­tat tämän sank­tioin­nin ja sen aiheut­ta­mat ongel­mat ‘parhaan argu­mentin poli­ti­ikalle’, niin heitä koepal­lo­ja kyseiseen suun­taan. Sosi­aalise­na ja poli­it­tise­na yhteiskun­nal­lise­na kokeena se olisi hyvin mie­lenki­in­toinen. Voisi pidem­mässä juok­sus­sa myös pieneltä osaltaan ter­ve­hdyt­tää poli­it­tista kulttuuria.

  68. ” Kaik­ki maat maail­mas­sa kär­sivät vuo­den 2008 tapah­tu­mista, mut­ta muut maanosat ovat toipuneet. Vain Euroop­pa vajoaa yhä syvemmälle. ”

    Onko Yhdys­val­lat toipunut? Siel­lä julki­nen velka­an­tu­mi­nen ja rahan painami­nen (quan­ti­ta­tive eas­ing) pitävät käsit­tääk­seni talouskasvua yllä. Jos nämä lopetet­taisi­in, niin Yhdys­val­lat olisi heti taantumassa?

    Yhdys­val­lois­sa on brut­tokansan­tuote ja ener­gianku­lu­tus ovat menos­sa eri suun­taan täl­lä het­kel­lä — ensi ker­taa ainakin 150 vuo­teen. Hätäisim­mät sanois­i­vat, että nyt ener­giankäytön tehokku­us on nous­sut tai talouskasvu irtau­tunut ener­giankul­tuk­sen kasvus­ta, mut­ta luul­tavasti tämä tulk­in­ta on liian hätäinen.

    http://www.declineoftheempire.com/2013/02/the-disconnect-between-gdp-and-energy-in-the-united-states.html

    Yhdys­val­lois­sa on täl­lä het­kel­lä julkisen sek­storin koko suurem­pi kuin koskaan toisen maail­man­so­dan jäl­keen mitat­tuna osuute­na brut­tokansan­tuot­teesta. Eri­tyisen nopeasti osu­us on kas­vanut “finanssikri­isin” (=suurelta osin ener­giakri­isi) jäl­keen. Tämä selit­tää sen mik­si brut­tokansan­tuot­teen ja ener­gianku­lu­tuk­sen yhteys on katken­nut. Hal­li­tus lainaa rahaa ulko­mail­ta vero­jen keru­un lisäk­si eikä itse tuo­ta mitään, joten se ei myöskään kulu­ta energiaa.

    Kun rahan painami­nen ja julkisen sek­torin velka­an­tu­mi­nen tasaan­tu­vat Yhdys­val­lois­sa, seu­raa siel­läkin taantuma?

  69. Aki Suokko: Kun tuote­tun fos­si­iliener­gian määrä kään­tyy lasku­un, ei talous enää kasva.

    Aki Suokko: öljyn kulu­tus on jo läh­es vuosikymme­nen alen­tunut länsimaissa

    Joko län­si­mais­sa talous ei ole kas­vanut vuosikymme­neen tai jom­pikumpi väit­teesi on väärä.

    Aki Suokko: Mil­lä fos­si­ili­nen ener­gia kor­vataan tässä nykyisessä gigant­tises­sa laa­ju­udessa kun sen tuotan­tomäärä alkaa kään­tyä laskuun? 

    Jos aurinkoen­er­gian kus­tan­nuske­hi­tys seu­raa viimeisen 30 vuo­den keskimääräistä trendiä, 20 vuo­den sisäl­lä aurinkoen­er­gia on halvem­paa kuin fos­si­iliset polt­toaineet täl­lä hetkellä.

    Aki Suokko:
    Joku min­un lisäk­seni tääl­lä tote­sikin, että talouskasvua ei ole koskaan ollut niin että ener­gianku­lu­tus las­kee. Tämä on totta.

    Tai sit­ten se on propagandaa.

    http://www.economist.com/news/economic-and-financial-indicators/21579501-world-primary-energy-demand

  70. pyra­mid­it eivät kan­na­ta:
    Pyra­mi­di­en rak­en­t­a­mi­nen ei kan­na­ta, kos­ka ker­roin on jopa USAs­sa mon­en tutkimuk­sen mukaan selvästi alle ykkösen 

    Niin siis mis­tä tutkimuk­sista sinä puhut?

  71. Toivoa sopii, että eurosta eroamis­es­ta ei puhuta poli­itikko­jen toimes­ta, kos­ka eurosta eroamista suun­nitel­laan. Eurosta eroamisen sijas­ta puhutaan eläkkei­den leikkaamis­es­ta, hal­patyön­tek­i­jöi­den maa­han­muu­tos­ta, vero­tuk­sen muut­tamis­es­ta regres­si­ivisem­mäk­si, sosi­aal­i­tur­van heiken­nyk­sistä ja muista yhtä mukav­ista asioista. Toinen vai­h­toe­hto on luon­nol­lis­es­ti se, että eurosta ei halu­ta ero­ta, jot­ta voidaan toteut­taa kaikkia hausko­ja “rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia”. Kol­mas vai­h­toe­hto on, että poli­itikot eivät väl­itä, kos­ka halu­a­vat liit­to­val­tion pystyyn. Neljäs vai­h­toe­hto on, että uskoo todel­lakin rak­en­teel­lisen uud­is­tuk­sen puheisi­in tilanteessa, jos­sa talouden käyn­nistymisen suh­teen ei ole mitään toivoa todel­lis­ten rak­en­teel­lis­ten ongelmien kasaantues­sa. Aina vaikea vali­ta tyh­myy­den ja epäre­hellisyy­den väliltä.

  72. tcrown:
    Joko län­si­mais­sa talous ei ole kas­vanut vuosikymme­neen tai jom­pikumpi väit­teesi on väärä.

    Jos aurinkoen­er­gian kus­tan­nuske­hi­tys seu­raa viimeisen 30 vuo­den keskimääräistä trendiä, 20 vuo­den sisäl­lä aurinkoen­er­gia on halvem­paa kuin fos­si­iliset polt­toaineet täl­lä hetkellä.

    Tai sit­ten se on propagandaa.

    http://www.economist.com/news/economic-and-financial-indicators/21579501-world-primary-energy-demand

    tcrown:
    Joko län­si­mais­sa talous ei ole kas­vanut vuosikymme­neen tai jom­pikumpi väit­teesi on väärä.

    Jos aurinkoen­er­gian kus­tan­nuske­hi­tys seu­raa viimeisen 30 vuo­den keskimääräistä trendiä, 20 vuo­den sisäl­lä aurinkoen­er­gia on halvem­paa kuin fos­si­iliset polt­toaineet täl­lä hetkellä.

    Tai sit­ten se on propagandaa.

    http://www.economist.com/news/economic-and-financial-indicators/21579501-world-primary-energy-demand

    Kiitos kom­menteista! Tässä sekoit­tuu kak­si asi­aa keskenään eli öljynku­lu­tus ja primääriener­gian kulu­tus. Linkit­tämäsi kuva kos­kee kaikkea primääriener­giaa, kun minä viit­tasin öljyyn. Läh­teenäni tuon öljynku­lu­tuk­sen suh­teen on laa­jasti käytet­ty BP Sta­tis­ti­cal review of world ener­gy 2012 ja se on vapaasti saatavil­la, joten voit sieltä tark­istaa väit­teeni paikkansapitävyy­den eli että öljynku­lu­tus on laskenut län­si­mais­sa jo läh­es kymme­nen vuot­ta. Jos muuten kat­sot tarkem­min linkit­tämääsi kuvaa, niin huo­maat että län­si­mais­sa ener­gianku­lu­tus ei ole kas­vanut vuodes­ta 2007 tai 2008 läh­tien eli kyse ei tässä suh­teessa ole vuosikymmen­estä vaan pikem­minkin sen puo­likkaas­ta tai vain neljästä vuodes­ta. Siitäkään huoli­mat­ta tässä ei itse asi­as­sa ole mitään ris­tiri­itaa, use­ast­akin syys­tä. 1) talous ei monis­sa län­si­mais­sa ole tänään juurikaan suurem­pi kuin se oli vuon­na 2007. Esimerkik­si Suo­mi on sel­l­ainen maa — tuotan­tomme arvo oli suurem­pi vuon­na 2007 kuin viime vuon­na. 2) Mon­et län­si­maat ovat jot­ka ovat saa­neet hiukan kas­vatet­tua talout­taan vuo­den 2007 jäl­keen, ovat samal­la velka­an­tuneet rajusti viime vuosi­na. Velka­ra­ha on kansan­taloudelle sel­l­aista “tuloa” johon ei liity ener­gianku­lu­tus­ta. Sanomat­takin lie­nee selvää, että pitkäjän­teistä tuo talouskasvun “enke­lisoin­ti” eli ener­giaku­lu­tuk­sen ja talouskasvun irtikytken­tä velka­ra­haa käyt­täen tuskin on. Jos­sain kohtaa luot­tolu­ok­i­tus las­kee ja korot nou­se­vat. Tästä meil­lä on jo riit­tämi­in esimerkkejä.

    Tuos­ta aurinkoen­er­gias­ta hiukkasen. Tuo hin­take­hi­tys on aivan tot­ta ja se on hieno asia. Ener­giaa ei voi kuitenkaan ajatel­la siten, että mega­joule esimerkik­si öljyn sisältämää ener­giaa on yhtä kuin aurinkoen­er­gian sisältämä mega­joule. Jos menet tänään taval­lisel­la ben­sa-autol­la huolta­molle, jon­ka tank­ki on läh­es tyhjä ja siel­lä san­o­taan, että aurinkoen­er­gia ja ben­sa mak­saa tänään saman ver­ran mega­joulua kohti, niin kumpaa ener­giaa valitset? 

    Aurinkoen­er­gia ei siis ole täy­delli­nen kor­vaa­ja muulle kuin sähkölle ja sillekin sil­lä rajoituk­sel­la, että sitä ei ole tar­jol­la tasais­es­ti ja ennakoitavasti kuten vaikka­pa kivi­hi­ilestä. Nykyi­nen infra­struk­tu­urimme perus­tuu just on time ‑ener­giaan, jota vaa­timus­ta aurinkoen­er­gia ei täytä. Ener­gia­jär­jestelmämme (mukaan­lukien autokan­ta) tarvit­seekin melkoisia investoin­te­ja lähi­t­ule­vaisu­udessa. Kysyn­nän­hallinta esimerkik­si olisi omi­aan tas­apain­ot­ta­maan aurinko- ja tuuliener­gian vai­htelu­ja: nuu­ka Mähö­nen ei läm­mitä sähkösaunaansa sil­loin kun ei tuule, kos­ka tieto­jär­jestelmä poimii pörssisähkön hin­nan Mähösen tietokoneen ruudulle, jos­sa näkyy punainen ruk­si saunan kiukaan kuvan pääl­lä. Maail­mas­sa on jo hirvit­tävästi velkaa, joten tulee ole­maan erit­täin haas­tavaa kor­va­ta fos­si­il­isi­in perus­tu­vaa ener­gia­jär­jestelmää uusi­u­tuvil­la. Tätä haas­teel­lisu­ut­ta vähen­täisi suun­nitel­malli­nen poli­ti­ik­ka, mut­ta ei meil­lä ole sel­l­aista — ei kansal­lisel­la eikä kan­sain­välisel­läkään tasol­la. Markki­nat allokoi­vat resursse­ja tehokkaasti, mut­ta vain tässä ja nyt eivät vuosikym­me­nien aika­jän­teel­lä. Markki­nat eivät täy­del­lis­es­ti tiedos­ta, että fos­si­ili­nen ener­gia voi pian kään­tyä lasku­un. Moti­vaa­tioni kir­joit­taa näistä asioista esimerkik­si tääl­lä on juurikin herät­tää ihmisiä ymmärtämään ener­giat­ule­vaisu­u­den haasteet. 

    Han­kalaa on muuten myös se, että aurinkoen­er­gia vaatii monia harv­inaisia met­alle­ja, joista muutenkin alkaa jo olla pulaa. Uskon silti, että vielä on mah­dol­lista uusia ener­gia­jär­jestelmää kestäväm­pään suun­taan, mut­ta en suinkaan usko että voimme säi­lyt­tää nykyisen elin­ta­somme. Tämä ei ollut fak­taa vaan mielipide.

  73. Yhdyn jotakuinkin nim­imerk­ki az:in analyysiin.

    Vihrei­den ei pitäisi teesken­nel­lä ole­vansa oikeis­to-vasem­mis­to ‑jaon ulkop­uolel­la, kos­ka eiväthän he ole sitä. Vihrei­den kan­nan­otot useim­miten ovat vain taan­tu­muk­sel­lista, ennal­ta arvat­tavaa vasemmistohöttöä.

    Vasem­mis­toli­it­to tekee hidas­ta, mut­ta var­maa kuole­maa. Läh­es kaikissa vaaleis­sa kan­na­tus on vähen­tynyt. Ja hyvä niin.

    Lisää Soin­in­vaaraa, vähem­män Sin­nemäkeä, Toivolaa, Brax­ia, Mer­iläistä ja Hautalaa.

  74. Az:n kom­ment­ti on paras aikoi­hin luke­mani poli­it­ti­nen ana­lyysi. Soin­in­vaaran blo­gin merk­i­tys on puoluet­taan suurem­pi, mikä selit­tynee Oden ja kom­men­toi­jien ana­lyyt­tis-kri­it­tisel­lä otteel­la käsiteltävi­in aiheisi­in. Mon­et tun­te­mani perus­suo­ma­laiset seu­raa­vat Oden kir­joituk­sia akti­ivis­es­ti, mikä ker­too blo­gistin pyrkivän oikeasti ymmärtämään todellisuutta. 

    Poli­ti­ik­ka kaipaa enem­män asiantun­te­mus­ta ja rohkeaa totun­naisuuk­sien kyseenalais­tamista; tieteel­lis­es­ti ori­en­toitunut ote käsiteltävi­in aiheisi­in tuo merkit­tävää lisäar­voa politiikkaan.

  75. Aki Suokko: Tässä sekoit­tuu kak­si asi­aa keskenään eli öljynku­lu­tus ja primääriener­gian kulu­tus. Linkit­tämäsi kuva kos­kee kaikkea primääriener­giaa, kun minä viit­tasin öljyyn. Läh­teenäni tuon öljynku­lu­tuk­sen suh­teen on laa­jasti käytet­ty BP Sta­tis­ti­cal review of world ener­gy 2012 ja se on vapaasti saatavil­la, joten voit sieltä tark­istaa väit­teeni paikkansapitävyy­den eli että öljynku­lu­tus on laskenut län­si­mais­sa jo läh­es kymme­nen vuotta.

    En pysy kär­ry­il­lä. Ei min­ul­la ole ongelmia hyväksyä väitet­tä, että öljynku­lu­tus on vähen­tynyt viimeisen kym­mme­nen vuo­den aikana. Itseasi­as­sa Suomen öljynku­lu­tuk­sen huip­pu oli joskus 70–80-luvulla. Ks http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yene_enev_201100_2012_6164_net.pdf sivu 30. Eli öljynku­lu­tuk­sel­la ei ole ollut vuosikym­me­nien aikavälil­lä yhtään mitään tekemistä talouskasvun kanssa.

    Ja mitä tuo­hon aurinkoen­er­giaan tulee, minä pidän oleel­lisim­pana primääriener­gian hin­take­hi­tys­tä. Markki­nat hoita­vat kyl­lä sit­ten muun­laisen sopeu­tu­misen. (Pitää myös huo­ma­ta, että säköen­er­gia itsessään on arvokkaam­paa ener­giaa kuin läm­pöen­er­gia mitä fos­si­il­i­sista saadaan, mikä tas­apain­ot­taa vähän tuo­ta tuotan­non stokastisuutta.)

  76. tcrown: En pysy kär­ry­il­lä. Ei min­ul­la ole ongelmia hyväksyä väitet­tä, että öljynku­lu­tus on vähen­tynyt viimeisen kym­mme­nen vuo­den aikana. Itseasi­as­sa Suomen öljynku­lu­tuk­sen huip­pu oli joskus 70–80-luvulla. Ks http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yene_enev_201100_2012_6164_net.pdf sivu 30. Eli öljynku­lu­tuk­sel­la ei ole ollut vuosikym­me­nien aikavälil­lä yhtään mitään tekemistä talouskasvun kanssa.

    Ja mitä tuo­hon aurinkoen­er­giaan tulee, minä pidän oleel­lisim­pana primääriener­gian hin­take­hi­tys­tä. Markki­nat hoita­vat kyl­lä sit­ten muun­laisen sopeu­tu­misen. (Pitää myös huo­ma­ta, että säköen­er­gia itsessään on arvokkaam­paa ener­giaa kuin läm­pöen­er­gia mitä fos­si­il­i­sista saadaan, mikä tas­apain­ot­taa vähän tuo­ta tuotan­non stokastisuutta.)

    Point­ti­ni oli oikeas­t­aan se, että talouskasvu koko maail­man osalta on aina vaat­in­ut ener­gianku­lu­tuk­sen kasvua. Linki­tit kuvaa­jan, jon­ka mukaan ener­gianku­lu­tus on laskenut mon­es­sa län­si­maas­sa viime vuosi­na. Selitin tätä sil­lä, että taan­tu­ma vähen­tää ener­gianku­lu­tus­ta ja toisaal­ta jotkut maat ovat otta­neet hir­muiset määrät julk­ista velkaa, että talous ei menisi taan­tu­maan. Täl­löin saat­taa näyt­tää siltä, että talous voi kas­vaa ilman ener­gianku­lu­tus­ta, kos­ka talous kas­vaa velka­ra­han avul­la. Velka­ra­ha tulee kansan­talouteen ilman ener­gianku­lu­tus­ta tässä kansantaloudessa.

    OECD:n tuore raport­ti öljyn hin­nas­ta tule­vaisu­udessa (http://search.oecd.org/officialdocuments/publicdisplaydocumentpdf/?cote=ECO/WKP(2013)23&docLanguage=En) on eri mieltä kanssasi öljynku­lu­tuk­sen ja talouskasvun yhtey­destä. Onko sin­ul­la joku lähde tuo­hon väit­teeseen, että että öljynku­lu­tuk­sel­la ja talouskasvul­la ei ole mitään yhteyt­tä? Toivoisin kovasti näin ole­van, mut­ta kaik­ki läh­teet joi­hin olen pere­htynyt väit­tävät muu­ta. Kehit­tyvis­sä mais­sa (ei-OECD)1 %:n talouskasvu tarkoit­taa raportin mukaan 1 %:n kasvua öljynku­lu­tuk­ses­sa ja kehit­tyneis­sä mais­sa (OECD) tuo suhde on puoli eli 1 % talouskasvua tarkoit­taa 0,5 % lisää öljynku­lu­tus­ta. Olen itse piirtänyt yhdessä tuor­eim­mista blogikir­joituk­sis­tani nuo käyrät Euroopan ja Yhdys­val­tain osalta vuosi­na 1991–2011 ja ne pitivät suun­nilleen yhtä OECD:n näke­myk­sen kanssa.

    Suo­mi ja vaikka­pa Ruot­si ovat poikkeuk­sia tästä, mut­ta siitä ei mis­sään nimessä pidä vetää johtopäätök­siä öljyn tärkey­destä maail­man­taloudelle. Yksi, mut­ta ei ain­ut, syy tähän on, että Suo­mi ja Ruot­si ovat ulkois­ta­neet paljon tuotan­toaan ulko­maille, jol­loin se öljy kulute­taan siel­lä, mut­ta osa talouskasvus­ta näkyy Suomessa. 

    Sainko yhtään sel­ven­net­tyä asiaa:)?

  77. Luin nuo arviot vihreistä ja Soininvaarasta.

    Minä arvostan kovastikin Odea. Hän on osaa tarkastel­la asioi­ta sekä ylhäältä alas, että alhaal­ta ylös. Ja hän on kun­nioit­taa muiden mielip­iteitä, oli­vat ne sit­ten mil­laista scheißea… vihrei­den Fija Saarnikin on haas­ta­van piristävä toisin kuin joku etabloitunut vihertär, joka viet­tää suurim­man osan elämästään lentokoneessa mure­htien laivo­jen rikkipäästöjä.

    Vihrei­den kan­na­tuskin olisiko suurten puoluei­den tasol­la, jos vihrei­den kvasi-intellek­tuellin fun­da­men­tal­isti-itsen­sä­to­teut­ta­jasi­iv­en tem­pauk­sia ja idi­o­tisme­ja puolueen sisäl­läkin kri­ti­soitaisi­in ja kyseenalaistettaisiin.

    Tilalle pitäisi saa­da aidosti lisää diplo­maat­tista Pekka Haav­is­toa ja Oden edus­ta­maa kri­it­tistä ja tiedostavaa C Wright Mills henkistä ana­lyysia ja poli­ti­ikkaa. Niille on nyt tilaus kun finanssikri­isi, talous­la­ma ja poli­it­ti­nen kri­isi paina­vat päälle ja kansalais­ten kap­ina oras­taa jo uhkaavasti Suomes­sakin ja laukeaa, kun val­tion velka­rah­keet lop­pu­vat ja elin­ta­somme romahtaa.

  78. Suomen infrakin on ulkois­tet­tu! Ja Suomen Itel­la toimii vain vir­ka-aikana ja muu palvelu on ulkois­tet­tu Puolaan.

    Elikkä Itel­lan tieto­jär­jestelmä on ollut alhaal­la tänään. Itel­la ker­too sivuil­laan, että vikapäivystys on jatkuvaa:

    “Itel­la Infor­ma­tion Ser­vice Desk palvelee seuraavasti:

    •Yleiset asi­akastieduste­lut klo 9–16
    •Tekniset ja tuotan­nol­liset virheti­lanteet: 24/7, vuo­den jokaise­na päivänä
    Puh. 020 452 9348
    information.fi@itella.com
    Itel­la Infor­ma­tion Ser­vice Desk palvelee vikati­lanteessa kaikissa Itel­la Infor­ma­tion­in tar­joamis­sa tuot­teis­sa ja palveluissa.”

    Jonkin ajan kulut­tua täl­lainen ystävälli­nen vas­taus Puolasta:

    Hel­lo,
    inci­dent INC***** was assigned to respon­si­ble depart­ment for Prinet­ti ser­vice. Unfor­tu­nate­ly this depart­ment works from Mon­day to Fri­day in office hours.

    Best Regards

    Piotr Jara­nows­ki

  79. Pari asi­aa mis­tä vihreät voisi­vat luop­ua ovat ydin­voiman ja yksi­ty­isautoilun vas­tus­t­a­mi­nen. Eikös Soin­in­vaarakin tätä ehdot­tanut joskus?

    Avo­vaimol­lani on auto. Itse käytän sitä lähin­nä sil­loin kun avo­vaimo käs­kee käyt­tämään sen pesus­sa, samal­la tark­istan öljyt ja ilman­paineet jne. Käytän sitä, jos menen vaik­ka retkelle kauem­mak­si tai vaikka­pa vieraile­maan suku­laiden luona (kak­si henkeä matkus­taa halvem­mal­la autol­la kuin junalla).

    Kaupungis­sa taas käytän polkupyörää, ei tulisi mieleenikään men­nä kaup­paan tai posti­in autol­la. Bus­sil­lakin aje­len har­voin. Bus­sikin taisi olla autoa ympäristöys­täväl­lisem­pi vas­ta kun siinä on 9 matkus­ta­jaa kyy­dis­sä tms.

    Se auto itsessään ei saas­tu­ta, vaan se polt­to­moot­tori. Auto itsessään on kätevä kulkuneu­vo ja erit­täin hyödylli­nen. Ongel­ma on siis vain se pakokaa­su ja tästä päästään biopolt­toaineil­la, vetyau­toil­la ja sähköautoilla.

    Autot eivät sinän­sä min­ua kaupungis­sa hait­taa vaan niiden tuot­ta­mat pakokaa­sut ja melu. Sähköau­toil­la taas melu olisi pienem­pi ja melu vähäisem­pi. Kaupunkisu­un­nit­telul­la taas voidaan suurien väylien melu suun­na­ta pois. Kaupunkisu­un­nit­telul­la voidaan myös luo­da sitä tilaa muillekkin kuin autoille.

    Ydin­voima ja liuskekaa­su ovat hyviä asioi­ta päästö­jen kannal­ta. Ydin­voima ei todel­lakaan ole kehi­tyskaaren­sa päässä, vaan siinä olisi val­tavasti vielä kehit­tymis­po­ten­ti­aalia, fuu­sioen­er­gias­ta puhumattakaan.

    Aurinkoen­er­gia, tuuliener­gia, bioen­er­gia, ydinen­er­gia, vesivoima jne. Mik­si me emme käyt­täisi kaikkia näitä, tarpei­den mukaan? 

    Olen pitänyt uraan­i­malmia kädessäni, se on ihan tur­val­lista. Keltakakku­jauhet­takin voi käsitel­lä pal­jaal­la kädel­lä. Älä kuitenkaan syö sitä.

    Ydin­voima kuitenkin tuot­taa val­tavasti ener­giaa, pin­ta-alal­taan pikkuisel­la plän­til­lä. Se säästää luon­toa. Ei min­un mielestäni kan­na­ta hylätä ydin­voimaa pelkästään radioak­ti­ivisen säteilyn pelon vuoksi.

    Uraan­i­malmia pitää toki louhia, mut­ta niin pitää mm. neo­dyn­im­i­u­mi­akin. Harv­inaisia maamet­alle­ja tarvi­taan val­tavasti vihreässä teknolo­gias­sa ja niitä on har­vas­sa maankuoressa. 

    Vesivoima on puh­das­ta, mut­ta vesivoimarak­en­t­a­mi­nen on tuhoisaa luon­nolle. Vael­luskalo­jen kutu­alueet ja vael­lus­re­itit on tuhot­tu jopa pysyvästi. Tekoal­taat ja patoal­taat liet­tyvät ja rehevöi­tyvät. Mätäne­m­i­nen aiheut­taa päästöjä, tosin pohjoisil­la lev­eysasteil­la melko vähän suh­teessa päivän­tasaa­jaan. Kalateil­lä taas voidaan palaut­taa vael­luskalakan­nat takaisin.

    Se mont­tu mikä kaive­taan tuulimyl­ly­jen vuok­si, on oikeasti aika iso. En tarkoi­ta etteikö tuulimyl­lyjä kan­na­ta käyt­tää vaan että ei ydin­voimaa uraanikaivosten vuok­si pidä hylätä. Eikä ne tuulimyl­lytkään ikuisia ole, eikä kier­rä­tyspros­ent­tikaan var­masti ole sata.

    Kaik­ki kaivos­toim­inta saas­tut­taa eikä elämämme olisi mah­dol­lista ilman kai­vok­sia, ei sit­ten alku­unkaan vaik­ka olisi miten hip­pi tai erämies!

    Kehi­tys­maat muo­dos­tu­vat ongel­mak­si, kos­ka hal­pa hiilivoima houkut­telee ja kasvu on val­ta­van nopeaa. Ydin­voima olisi suh­teel­lisen nopea ratkaisu esimerkik­si Afrikas­sa ja Inti­as­sa. Ei mitään 1600 MW mon­stere­i­ta vaan ihan perusy­d­in­voimaloi­ta luokkaa 800‑1000 MW. Se jos mikä olisi kehi­tys­a­pua. Sähköä, huokeaan hintaan.

  80. Lau­ri Kumpu­lainen: Se auto itsessään ei saas­tu­ta, vaan se polt­to­moot­tori. Auto itsessään on kätevä kulkuneu­vo ja erit­täin hyödylli­nen. Ongel­ma on siis vain se pakokaa­su ja tästä päästään biopolt­toaineil­la, vetyau­toil­la ja sähköautoilla.

    Yksi­ty­isautois­sa on kyl­lä toinenkin ongel­ma kaupunkiseuduil­la: niiden viemä tila.

    En ole havain­nut vihrei­den vas­tus­ta­van autoilua. Itse pidän autoilus­ta ja äänestän silti mielel­läni vihre­itä, kos­ka pidän myös tiivi­istä kaupunki­rak­en­teesta jos­sa palve­lut ovat lähel­lä, ja elämästä jos­sa ei ole pakko men­nä joka paikkaan autolla.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä on täl­laisia työkalu­ja käytössä puo0lueen sisäisessä päätök­sen­teossa. Niitä on aika paha ava­ta vastapuolen sabotoitavaksi.

    En ymmär­rä tästä, mitä te pelkäätte. Mui­ta puoluei­ta, jot­ka sabotoisi­vat ideanne, vai hakkere­i­ta jot­ka sabotoisi­vat työvälineet?

    Eikö koko poli­it­ti­nen sys­tee­mi jou­da roskako­ri­in, jos se on sel­l­ainen että ideoita on sab­o­taasin pelos­sa kehitet­tävä salas­sa muil­ta? Näk­isin mielu­usti vielä omana eli­naikanani sel­l­aista poli­it­tista vaikut­tamista, jos­sa asioi­ta aidosti pohdit­taisi­in yhdessä ja niistä päästäisi­in sop­u­un ilman älyt­tömiä poli­it­tisia lehmänkaup­po­ja ja puoluei­den sokeaa koti­in­päin vetämistä, ihan vain keskustele­mal­la asioista riit­tävästi ja totea­mal­la, mikä mis­säkin tilanteessa on mui­ta parem­pi tapa ede­tä. Lienen nau­ret­ta­va idealisti?

  82. Aki Suokko: Onko sin­ul­la joku lähde tuo­hon väit­teeseen, että että öljynku­lu­tuk­sel­la ja talouskasvul­la ei ole mitään yhteyt­tä? Toivoisin kovasti näin ole­van, mut­ta kaik­ki läh­teet joi­hin olen pere­htynyt väit­tävät muuta. 

    Puhuin vuosikym­menistä. Toki lyhyel­lä aikavälil­lä voi olla vah­vakin kor­re­laa­tio öljyn hin­nan ja talouskasvun välil­lä. Useim­mis­sa Euroopan mais­sa (Yhdys­val­lois­sakin per capi­ta) öljynku­lu­tus on ollut hui­pus­saan 70–80-luvulla, ja vaatii kyl­lä melkoisen värit­tyneitä silmälase­ja väit­tää, että 30 vuo­teen ei ole ollut talouskasvua. Tuol­ta voi käy­dä tutkaile­mas­sa, ellet usko:

    http://www.eia.gov/cfapps/ipdbproject/IEDIndex3.cfm?tid=5&pid=5&aid=2

    Öljynku­lu­tus ei vain vähääkään pidem­mäl­lä aikavälil­lä edes kor­reloi, kausali­teetista puhu­mat­takaan, talouskasvun kanssa.

    Primääriener­gian kulu­tus sen sijaan saat­taa olla (ollut) hie­man parem­pi selit­täjä talouskasvulle. Velka­seli­ty­keen en usko. Jos län­si­mais­sa on jon­akin vuon­na saatu aikaisek­si enem­män hilav­itkut­timia kuin edel­lisenä, niin kyl­lä se ihan todel­lista talouskasvua on, riip­pumat­ta siitä kuka on jäänyt velkaa kenelle. Itse pitäisin uskot­tavam­pana (myön­nän, myös toiv­ot­tavam­pana) seli­tys­tä, että län­si­mais­sa on alet­tu saavut­taa elin­ta­so, joka mah­dol­lis­taa talouskasvun irtoamisen ener­gianku­lu­tuk­ses­ta. Keitys­mais­sa ollaan vielä tilanteessa, mis­sä talouskasvu käytän­nössä edel­lyt­tää ener­gianku­lu­tuk­sen kasvua, mut­ta län­si­mais­sa en olisi niin varma. 

    Siis jos ener­gia tulee hal­vak­si, talouskasvua saat­taa syn­tyä siitä, että takapi­hoille oste­taan val­okaari-show, joka vie sähköä ydin­voimalan ver­ran, mut­ta jos ener­gia on kalli­im­paa, val­okaari-shown sijaan talouskasvu tehdään äly­puhe­linsovel­luk­sil­la. Län­si­maisil­la ihmisil­lä on varaa tehdä tuo valinta.

  83. tcrown: Puhuin vuosikym­menistä. Toki lyhyel­lä aikavälil­lä voi olla vah­vakin kor­re­laa­tio öljyn hin­nan ja talouskasvun välil­lä. Useim­mis­sa Euroopan mais­sa (Yhdys­val­lois­sakin per capi­ta) öljynku­lu­tus on ollut hui­pus­saan 70–80-luvulla, ja vaatii kyl­lä melkoisen värit­tyneitä silmälase­ja väit­tää, että 30 vuo­teen ei ole ollut talouskasvua. Tuol­ta voi käy­dä tutkaile­mas­sa, ellet usko:

    http://www.eia.gov/cfapps/ipdbproject/IEDIndex3.cfm?tid=5&pid=5&aid=2

    Öljynku­lu­tus ei vain vähääkään pidem­mäl­lä aikavälil­lä edes kor­reloi, kausali­teetista puhu­mat­takaan, talouskasvun kanssa.

    Primääriener­gian kulu­tus sen sijaan saat­taa olla (ollut) hie­man parem­pi selit­täjä talouskasvulle. Velka­seli­ty­keen en usko. Jos län­si­mais­sa on jon­akin vuon­na saatu aikaisek­si enem­män hilav­itkut­timia kuin edel­lisenä, niin kyl­lä se ihan todel­lista talouskasvua on, riip­pumat­ta siitä kuka on jäänyt velkaa kenelle. Itse pitäisin uskot­tavam­pana (myön­nän, myös toiv­ot­tavam­pana) seli­tys­tä, että län­si­mais­sa on alet­tu saavut­taa elin­ta­so, joka mah­dol­lis­taa talouskasvun irtoamisen ener­gianku­lu­tuk­ses­ta. Keitys­mais­sa ollaan vielä tilanteessa, mis­sä talouskasvu käytän­nössä edel­lyt­tää ener­gianku­lu­tuk­sen kasvua, mut­ta län­si­mais­sa en olisi niin varma. 

    Siis jos ener­gia tulee hal­vak­si, talouskasvua saat­taa syn­tyä siitä, että takapi­hoille oste­taan val­okaari-show, joka vie sähköä ydin­voimalan ver­ran, mut­ta jos ener­gia on kalli­im­paa, val­okaari-shown sijaan talouskasvu tehdään äly­puhe­linsovel­luk­sil­la. Län­si­maisil­la ihmisil­lä on varaa tehdä tuo valinta.

    Tässä uusin kir­joituk­seni, joka saat­taa antaa sin­ulle uuden tulokul­man asiaan:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/17/kolmas-maailmansota-kaydaan-maailmantaloudessa/#.Ub93EedSioM

  84. tcrown: talouskasvun irtoamisen energiankulutuksesta. 

    Blo­gis­saan http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/04/economist-meets-physicist/ Tom Mur­phy esit­tää tätä vas­taan argu­mentin: Jos ener­gian osu­us taloud­es­ta tip­puu kovin pienek­si, joku voisi ostaa sen kokon­aisu­udessaan. Absurdia!

    Kokeel­liset astro­fyysikot tup­paa­vat ole­maan lois­tavia blog­gare­i­ta. Pes­simistisiä, mut­ta humaane­ja ja hausko­ja. Mis­tähän johtuu?

  85. Anonu­u­mi: Blo­gis­saan http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/04/economist-meets-physicist/ Tom Mur­phy esit­tää tätä vas­taan argu­mentin: Jos ener­gian osu­us taloud­es­ta tip­puu kovin pienek­si, joku voisi ostaa sen kokon­aisu­udessaan. Absurdia!

    Kir­joi­tus myös osoit­taa kap­i­tal­is­min rajat. Rikkaalle­han ker­tyy aina enem­män sijoitet­tavaa var­al­lisu­ut­ta, joten rajoite­tun talouskasvun olois­sa tulot ovat jonk­i­nasteista nol­la­summapeliä ja tulo­erot väk­isinkin huonon­ta­vat köy­himpi­en ase­maa. Toki näin on jo kysyn­tä­vaiku­tusten vuok­si, mut­ta tuo tekee asian eksplisiittiseksi.

    Kir­joituk­ses­sa ei taidet­tu suo­raan sanoa, ettei uusi­u­tu­va ener­gia tuo­ta pla­nee­tankeit­tämise­fek­tia, mut­ta sehän on muutenkin rajal­lista (pla­nee­tan kontekstissa).

  86. Lau­ri Kumpu­lainen: Se auto itsessään ei saas­tu­ta, vaan se polt­to­moot­tori. Auto itsessään on kätevä kulkuneu­vo ja erit­täin hyödylli­nen. Ongel­ma on siis vain se pakokaa­su ja tästä päästään biopolt­toaineil­la, vetyau­toil­la ja sähköautoilla.

    Pakko puut­tua tähän, vaik­ka Saarakin jo oikaisi käsi­tys­tä. Kyl­lä kaupungis­sa autoilun pahimpia ongelmia on tilan tarve. Kun paikat tehdään sel­l­aisik­si, että niihin on kiva men­nä autol­la, ei niihin enää juuri muul­la men­näkään. Itse arvostan tiivistä kaupunkia jos­sa on help­po ja muka­va liikkua jalka­isin. Jol­loin myös matkat ovat lyhyitä. 

    Autol­la on ihan kiva ajaa…Mutta en mis­sään nimessä toi­vo kaupunke­ja raken­net­ta­van siltä pohjalta.

    Tämä on myös tasa-arvo kysymys: Mielestäni myös muil­la, kuin autoa ajav­il­la ihmisil­lä on oikeus vapaaseen ja help­poon liikku­miseen. Ja mitä enem­män autoilua helpote­taan, sitä toden­näköisem­min muiden kulkem­i­nen vaikeutuu.

  87. Anonu­u­mi: Blo­gis­saan http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/04/economist-meets-physicist/ Tom Mur­phy esit­tää tätä vas­taan argu­mentin: Jos ener­gian osu­us taloud­es­ta tip­puu kovin pienek­si, joku voisi ostaa sen kokon­aisu­udessaan. Absurdia!

    Kiitos erit­täin ajatuk­sia herät­tävästä linkistä.

    Pari vasta­lauset­ta tulee kuitenkin heti mieleen. 

    Ensim­mäi­nen, itseasi­as­sa artikke­lin kir­joit­ta­jan ist­sen­säkin lopus­sa ainakin osit­tain myön­tämä, on se, että talouskasvu on sitä, että ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us han­kkia enem­män arvostami­aan asioi­ta. Ja nuo kaik­ki asi­at eivät yksinker­tais­es­ti ole energiariippuvaisia.

    Toinen on tämä aja­tus, että ener­gian osu­us maail­man taloud­es­ta ei voisi pienen­tyä ääret­tömän pienek­si. Aja­tus siitä, että joku voisi ostaa auringon säteilyn tai val­tameren tori­u­min, vaik­ka niiden sisältämän ener­gian muun­t­a­mi­nen hhö­dyn­tämiskelpoisek­si olisi käytän­nössä ilmaista, tun­tuu erikoiselta.

    Se mitä ei voi kiistää, on se, että ener­gian kulu­tuk­sen kasvulle on tulos­sa lop­pu jos­sain vai­heessa. Mut­ta aja­tus siitä, että ihmiset eivät koskaan mitenkään kykenisi samal­la ener­giamääräl­lä luo­maan enem­män hyv­in­voin­tia on yhtä älytön kuin se, että ihmiskun­ta ei kykenisi hyö­dyn­tämään maa­he­htaaria tehokkaam­min hyv­in­voin­nin kasvattamiseen.

  88. Kyse­hän oli siis sato­jen vuosien aika­jän­teestä. Eli kun pitkäl­lä aikavälil­lä väkimäärä ja ener­giamäärä täysin fysikaal­i­sista syistä ovat rajal­liset, tulee rajat­toman (reaali)talouskasvun olo­suhteis­sa väk­isinkin vas­taan tilanne, jos­sa koko maail­man ener­giamäärän arvo on vähem­män kuin yksit­täisen ihmisen osu­us BKT:sta. Käytän­nössä kuitenkin (reaali)talouden kasvu ei voi olla raja­ton­ta juuri ener­gian rajal­lisu­u­den vuok­si, mikä oli koko kir­joituk­sen point­ti: jos­sain vai­heessa vain tulee raja vas­taan, ja siinä tilanteessa tarvi­taan aivan eri­laista talouden­pitoa kuin nykymallissa. 

    Toinen kir­joituk­sen point­ti oli, että on huolest­tut­tavaa että tätä täysin uut­ta talous­mall­ia pohtii ain­oas­taan fyysikot eivätkä talousti­eteil­i­jät, joil­la pitäisi olla asi­aan parhaat eväät.

  89. tcrown: Kiitos erit­täin ajatuk­sia herät­tävästä linkistä.

    Pari vasta­lauset­ta tulee kuitenkin heti mieleen. 

    Ensim­mäi­nen, itseasi­as­sa artikke­lin kir­joit­ta­jan ist­sen­säkin lopus­sa ainakin osit­tain myön­tämä, on se, että talouskasvu on sitä, että ihmisil­lä on mah­dol­lisu­us han­kkia enem­män arvostami­aan asioi­ta. Ja nuo kaik­ki asi­at eivät yksinker­tais­es­ti ole energiariippuvaisia.

    Toinen on tämä aja­tus, että ener­gian osu­us maail­man taloud­es­ta ei voisi pienen­tyä ääret­tömän pienek­si. Aja­tus siitä, että joku voisi ostaa auringon säteilyn tai val­tameren tori­u­min, vaik­ka niiden sisältämän ener­gian muun­t­a­mi­nen hhö­dyn­tämiskelpoisek­si olisi käytän­nössä ilmaista, tun­tuu erikoiselta.

    Se mitä ei voi kiistää, on se, että ener­gian kulu­tuk­sen kasvulle on tulos­sa lop­pu jos­sain vai­heessa. Mut­ta aja­tus siitä, että ihmiset eivät koskaan mitenkään kykenisi samal­la ener­giamääräl­lä luo­maan enem­män hyv­in­voin­tia on yhtä älytön kuin se, että ihmiskun­ta ei kykenisi hyö­dyn­tämään maa­he­htaaria tehokkaam­min hyv­in­voin­nin kasvattamiseen.

    Ter­mo­dy­naamisel­la tehokku­udel­la on rajansa eli ener­giankäyt­töä ei voi tehostaa lop­ut­tomi­in. Läm­pövoimakonei­ta ei pysty paljon enää viilaa­maan. Wärt­silän diesel-moot­torin hyö­ty­suhde esimerkik­si on noin 46 % ja sitä on erit­täin vaikea saa­da nouse­maan yli 50 %:n. Maail­mal­la on jo uusia hiilivoimalaitok­sia, joiden hyö­ty­suhdet­ta on viilat­tu niin korkeak­si, että niitä on vaikea saa­da käyn­ti­in eli ollaan hyvin lähel­lä käytän­nön rajaa. Ener­gian- ja mate­ri­aalien käytön tehostamisel­la on siis ole­mas­sa rajat, joiden jäl­keen ollaan vaikeuk­sis­sa. Toki talout­ta voidaan kas­vat­taa niin, että joka vuosi tuote­taan samal­la hyödykepanok­sel­la kori, jota arvoste­taan enem­män, mut­ta kuin­ka real­is­tista tämä on? Eli samal­la lan­noitemääräl­lä tuote­taan tänä vuon­na omenoi­ta ja ensi vuon­na päärynöitä, ja päärynäko­ria arvoste­taan enem­män kuin ome­nako­ria. Jos­sain kohdas­sa ketju katkeaa?

    Mate­ri­aalien kier­rät­tämi­nenkin vaatii ener­giaa eli siel­läkin on jokin rajalli­nen tehostamispotentiaali. 

    Tuo Mur­phyn käyt­tämä logi­ik­ka on, että jos ener­giankäytön tehos­tu­mista voisi jatkaa rajat­ta, niin ener­gian osu­us brut­tokansan­tuot­teesta menisi niin pienek­si, että yksi ihmi­nen voisi sen ostaa, jol­loin sen arvo samal­la nousisi suurek­si, kos­ka olisi monop­o­li. Ja jonkun arvo ei voi olla yhtä aikaa suuri ja pieni, eli päät­te­ly on selvästi loogises­sa ris­tiri­idas­sa. Ener­giankäytön tehostamisel­la on siis joku raja, jon­ka alle sitä ei brut­tokansan­tuot­teesta saa­da. Tämä raja on seu­raus fysi­ikan laeista. 

    En oikein pysty käsit­tämään, että miten talouskasvu koskaan voi absolu­ut­tis­es­ti irtau­tua täysin ener­gias­ta ja mate­ri­aaleista? Tai ainakaan ihmis­ten aineel­lisia tarpei­ta ei täl­lä pal­lol­la käytän­nössä koskaan pysty täysin tyy­dyt­tämään? Ja jos ener­gianku­lutue irtau­tuu vain suh­teel­lis­es­ti talouskasvus­ta, kuten nyt on tapah­tunut, niin talouskasvul­la täy­tyy sil­loin olla jokin ylära­ja, joka tulee vas­taan viimeistään kun saavute­taan auringos­ta tule­va kaik­ki ener­gia. Jos taas kas­vatamme ener­gian käyt­töä jostain muus­ta kuin auringos­ta (vaik­ka ydin­voima), niin entropia kerään­tyy vähitellen lämpösaasteena. 

    Tästäkin Mur­phy on kir­joit­tanut esimerkin, joka suh­teut­taa aika tehokkaasti ener­giankäytön kasvun mah­dol­lisuuk­sia (kat­so 3. kuva kirjoituksessa)

    http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2011/07/galactic-scale-energy/

    Kaikesta ener­gias­ta joka ei ole auringos­ta (fos­si­iliset eivät kel­paa tähän) peräisin suuri osa jää läm­mit­tämään maa­pal­loa (kasvi­huoneilmiön vuok­si), ja kerään­tyy läm­mit­tämään maa­pal­loa, joten tässäkin mielessä ylära­ja tulee vastaan.

  90. Kaupunkisu­un­nit­telul­la voidaan myös luo­da sitä tilaa muillekkin kuin autoille.

    Kyl­lä minä tuos­ta auto­jen vaa­ti­mas­ta tilas­ta myös kirjoitin.

  91. Saara: En ymmär­rä tästä, mitä te pelkäätte. Mui­ta puoluei­ta, jot­ka sabotoisi­vat ideanne, vai hakkere­i­ta jot­ka sabotoisi­vat työvälineet?

    Ei sitä nyt hirvit­tävän vaikee­ta ole ymmärtää, miks poli­it­tista uraa luo­vat tyyp­it ei halua antaa kaikkia kesken­eräisiä aja­tusvir­to­jaan vastapuolen tai toimit­ta­jien riepoteltavaks. Kuten etenkin viime vuosi­na on ollut help­po havai­ta, toimit­ta­jat osaa väärinymmärtää ihan selkeästi muo­toil­tua tek­stiäkin ja poli­it­tiset vas­tus­ta­jat käyt­tää tarpeen tullen kaik­ki paukut mitä käytet­tävis­sä on. Tol­la­nen avoin ajatushautomo/koepallojen heit­tel­ya­reena­han olis niille oikea kul­takaivos, sikäli kun siel­lä esi­in­tyis yhtään kor­keem­man statuk­sen poli­it­tisia henkilöitä. Ts. jos se olis avoin, ykskään kor­keem­man statuk­sen tyyp­pi ei heit­telis siel­lä mitään kesken­eräisiä ideoita ilmoille ja se sys­tee­mi menet­täis tarko­tuk­sen­sa tai ainakin ison osan sitä. 

    Sel­l­asellekin hyvin toteutetulle net­tia­reenalle var­maan olis tilaus­ta, mis­sä eri puoluei­ta edus­ta­vat tyyp­it vois käy­dä julkises­ti keskustelua äänestäjiä kiin­nos­tavista aiheista. Täl­la­nen julki­nen areena palvelis kuitenkin ihan eri tarko­tus­ta ku sel­l­a­nen, jos­sa voi vapaasti argu­men­toi­da kokeel­lis­es­ti vaik­ka “paho­jen” asioiden puoles­ta ilman toimit­ta­jien ym. pelkoa.

  92. AnnaJ:

    Tämä on myös tasa-arvo kysymys: Mielestäni myös muil­la, kuin autoa ajav­il­la ihmisil­lä on oikeus vapaaseen ja help­poon liikku­miseen. Ja mitä enem­män autoilua helpote­taan, sitä toden­näköisem­min muiden kulkem­i­nen vaikeutuu. 

    Miten autoilua nyt helpote­taan siten että se vaikeut­taa muita?
    Rak­en­ta­mal­la parem­pia teitä? Sil­lon bus­sitkin kulke­vat paremmin.

    Sanois­it ihan suo­raan että halu­at keinotekois­es­ti han­kaloit­taa autoilua, kos­ka sen “vapau­teen ja help­pouteen” julki­nen liikenne ei pysty vas­taa­maan. Auto kuitenkin siirtää matkus­ta­jansa suo­raan paikas­ta toiseen suo­raan ilman odottelua.

    (Voit vaik­ka vedo­ta siihen tasa-arvon saavuttamiseen.)

    1. Autoilu ja ihmiset ovat vas­takkain tiivis­sä kaupungeis­sa, jos­sa tiiveys palvelee jalan ku,kevaa, mut­ta autot halu­aisi­vat satametriä lev­eitä katu­ja, jol­loin kaik­ki etäisyy­det kasvavat.
      Uskon, että kehi­tys menee siihen, että kehit­tyy vähäau­toisia kekus­to­ja, jois­sa on help­poa ja mukavaa kävel­lä ja jois­sa ei ole liiken­neval­o­ja (jalankulk­i­jalle palaa siis ikuinen vihreä) . Aelksin ja Espan kalt­gaiset miljööt varataan jalankulk­i­joille ja autoil­i­jat saa­vat oman ihan­nemaail­mansa Sel­l­oista ja sen sem­moi­sista. Kaik­ki ovat tyytyväisiä.

  93. K. Uok­ka: Miten autoilua nyt helpote­taan siten että se vaikeut­taa muita?
    Rak­en­ta­mal­la parem­pia teitä?

    Esimerk­ki 1: Hakamäen­tien leven­nys. Pyöräil­i­jät kiemurtel­e­vat jyrkissä S‑rampeissa ylös alas entisen suo­ran tasaisen loivan nousun laskun sijasta.

    Esimerk­ki 2: Kehä I leven­nys Lep­uskissa. Enti­nen suo­ra pyörätie kor­vat­tu tun­tem­aton­ta kaut­ta kiertävää reit­tiä (en ole vielä löytänyt tätä, ilmeis­es­ti parin pihan poik­ki van­han kär­ry­tien pohjia pitäisi mennä?)

    Esimerk­ki 3: Pyöräil­i­jöi­den ja käveli­jöi­den liiken­neval­opain­on­apit. Mik­sei vihre­itä näytetä automaattisesti?

  94. teekkari:
    tulee rajat­toman (reaali)talouskasvun olo­suhteis­sa väk­isinkin vas­taan tilanne, jos­sa koko maail­man ener­giamäärän arvo on vähem­män kuin yksit­täisen ihmisen osu­us BKT:sta

    Oletet­tavasti tuol­laises­sa tilanteessa jokaisel­la taval­lisel­la ihmisel­lä olisi varaa ostaa aito Picas­son maalaa­ma Nu au Plateau de Sculpter.

    Eli mil­lä perus­teel­la ener­gian hin­nan pitäisi kokoa­jan laskea suh­teessa BKT:hen?

    Jos viedään aja­tusleikkiä pidem­mälle ja ajatel­laan että koko maail­mas­sa on yksi ener­gian­lähde, joka tuot­taa vain vakiomäärän omis­ta­jalleen täysin ilmaista ener­giaa, ei koskaan enem­pää, eikä koskaan vähempää. Eikä ener­gian tuot­tamista voi­da enää _mitenkään_ kas­vat­taa eikä voimalaitok­sen sulkemisel­lakaan säästäisi mitään, kos­ka ener­gia on jo ilmaista.

    Jos reaal­i­talous kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti, mitä tapah­tuu tuon ener­gian­läh­teen hin­nalle? Mitä tapah­tuu sen tuot­ta­man ener­gian hin­nalle sitä mukaa kun talous kas­vaa? Asi­akkail­la on kokoa­jan enem­män varaa mak­saa energiasta.

    Vään­nä rauta­lan­gas­ta mik­si tuol­laisen ener­gian­läh­teen omis­ta­ja myisi ener­giaa nol­lahin­nal­la eteen­päin. Ain­oa syy siihen olisi, , että tuo­ta määrää ener­giaa ei ker­takaikkises­ti tarvit­taisi missään.

  95. ‘Auto kuitenkin siirtää matkus­ta­jansa suo­raan paikas­ta toiseen suo­raan ilman odot­telua.’ (K.Uokka)
    Niin, paikois­sa, jois­sa ei ole keskimäärin mitään eikä ketään. Kaupungis­sa se ei onnis­tu, tila ei riitä.

  96. Prometheus: Vihrei­den ei pitäisi teesken­nel­lä ole­vansa oikeis­to-vasem­mis­to ‑jaon ulkop­uolel­la, kos­ka eiväthän he ole sitä. Vihrei­den kan­nan­otot useim­miten ovat vain taan­tu­muk­sel­lista, ennal­ta arvat­tavaa vasemmistohöttöä.

    Tot­ta. Varsi­nainen poli­ti­ik­ka taas on Kokoomuk­sen vanavedessä taan­tu­muk­sel­lista oikeistohöttöä.
    Jotenkin on onnis­tut­tu löytämään molem­mista ne huonoim­mat puolet.

    antti: Esimerk­ki 3: Pyöräil­i­jöi­den ja käveli­jöi­den liiken­neval­opain­on­apit. Mik­sei vihre­itä näytetä automaattisesti?

    Olisi muuten ker­rankin kiva nähdä autoil­i­joil­la pain­on­ap­pi. Tasaisi vähän puntteja.

  97. K. Uok­ka: Miten autoilua nyt helpote­taan siten että se vaikeut­taa muita?Rakentamalla parem­pia teitä? Sil­lon bus­sitkin kulke­vat paremmin.Sanoisit ihan suo­raan että halu­at keinotekois­es­ti han­kaloit­taa autoilua, kos­ka sen “vapau­teen ja help­pouteen” julki­nen liikenne ei pysty vas­taa­maan. Auto kuitenkin siirtää matkus­ta­jansa suo­raan paikas­ta toiseen suo­raan ilman odottelua.(Voit vaik­ka vedo­ta siihen tasa-arvon saavuttamiseen.)

    Ei kun tarkoitin, että autoilu han­kaloit­taa keinotekois­es­ti jalankulkua, jon­ka vapau­teen ja help­pouteen mikään muu liikku­mistapa ei pysty vastaamaan.

    Vetoan tässä tasa-arvoon, kos­ka käve­ly on kuitenkin jokaiselle mah­dolli­nen liikku­mistapa. (no, vam­mau­tuneet pois lukien.)

    Jos nyt ote­taan esimerkkinä moot­tori­ti­et, kehäti­et ja muut use­am­man kaistan väylät. Äärim­milleen vietyä autoilun helpot­tamista. Näis­sä ympäristöis­sä jalankulku tai pyöräi­ly on vaival­oista ja han­kalaa: Pitk­iä kiemur­tavia ramppe­ja, tun­nelei­ta, jyrkkiä nousu­ja ja lasku­ja… Pelkästään väylän yli­tys voi viedä mon­ta min­u­ut­tia aikaa kävellen. Ei bus­sitkaan näis­sä ympäristöis­sä toi­mi hyvin: Kulk­i­jal­la pitkä mat­ka ram­peil­la sijait­seville pysäkeille jne.

    Antti esit­tikin jo hyviä esimerkke­jä siitä, miten autoilun helpot­ta­mi­nen usein han­kaloit­taa muiden liikku­mista. (ne pain­on­apit argh!)Lisään lis­taan vielä

    -jalanku­lun ja pyöräil­i­jöi­den tun­nelit, jot­ka ovat usein jyrkän laskun ja jyrkän nousun välis­sä, näkyvyy­deltään onnet­toman huonoja.

    -parkkipaikat kau­pan edessä, joiden läpi kulkem­i­nen saat­taa piden­tää matkaa sadal­la metrillä.

    Toki hyväl­lä suun­nit­telul­la näitäkin asioi­ta voidaan paran­taa, mut­ta auto­jen vaa­ti­ma tila tietää läh­es poikkeuk­set­ta lisäetäisyyk­siä muille kulkijoille.

  98. Vään­nä rauta­lan­gas­ta mik­si tuol­laisen ener­gian­läh­teen omis­ta­ja myisi ener­giaa nol­lahin­nal­la eteen­päin. Ain­oa syy siihen olisi, , että tuo­ta määrää ener­giaa ei ker­takaikkises­ti tarvit­taisi missään. 

    Siinähän se koko hom­man point­ti on: ei myisi. Ener­gia ei koskaan voi olla täysin ilmaista sen rajal­lisu­u­den vuok­si, ja kos­ka kaik­ki reaal­i­talouden tuot­teet vaa­ti­vat ener­giaa, ei reaal­i­talous voi koskaan kas­vaa suurem­mak­si kuin mitä ener­giaa on tarjolla.

    Eli jos (kun) yksi yksikkö reaal­i­talout­ta vaatii vähin­tään x yksikköä ener­giaa, ja teo­reet­ti­nen mak­simiener­giamäärä on y, on reaal­i­talouden teo­reet­ti­nen mak­simikoko y/x.

    Nykynäkökul­mas­ta kyse on siitä, kuin­ka paljon y:tä voidaan järkevästi kas­vat­taa, ja kuin­ka pienek­si x voidaan kutis­taa. Kylmä fysikaa­li­nen fak­ta kuitenkin on, että y ei voi olla ääretön, eikä x nol­la. Jos­sain vai­heessa raja tulee väk­isinkin vas­taan, ja ekspo­nen­ti­aalisel­la kasvul­la jo yllät­tävän nopeasti.

  99. ‘Olisi muuten ker­rankin kiva nähdä autoil­i­joil­la pain­on­ap­pi. Tasaisi vähän punt­te­ja.’ (anonyy­mi)
    Pois­te­taan ne val­ot ja jätetään suo­jatie -> aina vihreä jalankulk­i­joille. Val­o­ja ja nappe­ja tarvi­taan vain autoilun edistämiseen.

  100. anonyy­mi:
    Olisi muuten ker­rankin kiva nähdä autoil­i­joil­la pain­on­ap­pi. Tasaisi vähän puntteja. 

    Tosin sil­lä ei olisi kauheasti väliä sil­lä jalankulk­i­joiden ei tarvitse nou­dat­taa sitä punaista kuitenkaan.

    (Tänään havait­tu nuori nainen las­ten­vaunu­jen kanssa käveli punaisia päin keskisaarek­keelle, pain­oi nap­pia ja jatkoi yli päin punaisia kun auto oli ajanut ohitse.)

    Sitä ei tarvitse tehdä mis­tä ei ole sank­tio­ta tai mitä ei valvota.

  101. Aki Suokko: Toki talout­ta voidaan kas­vat­taa niin, että joka vuosi tuote­taan samal­la hyödykepanok­sel­la kori, jota arvoste­taan enem­män, mut­ta kuin­ka real­is­tista tämä on?

    Jos nyt oikein lähteitäni tulk­it­sen, maail­man­talouden ener­giain­ten­si­teetin (kuin­ka paljon ener­giaa tarvi­taan bkt-euroon) pitkän aikavälin tren­di on selvästi laske­va. 1900 luvun alus­ta maail­man ener­gianku­lu­tus on karkeasti kym­menker­tais­tunut ( http://www.resilience.org/stories/2012–02-16/world-energy-consumption-beyond-500-exajoules ), kun maail­man reeali­nen bkt on 70-ker­tais­tunut. (http://en.wikipedia.org/wiki/Gross_world_product ) (Mie­lenki­in­toista on, että viime vuosi­na tren­di on men­nyt het­kit­täin rik­ki ensim­mäistä ker­taa pitkään aikaan, ks http://www.worldwatch.org/energy-intensity-energy-efficiency-gross-world-product-emerging-economies-infrastructure-development)

    Eli täl­lä het­kel­lä samal­la hyödykepanok­sel­la saadaan kori, jota arvoste­taan 7 ker­taa enem­män kuin sata vuot­ta sitten.

    Mut­ta varsi­nainen kysymys on, minkä luon­non­lain perus­teel­la tämän trendin täy­tyy katketa?

    Kos­ka jos tuo tren­di ei katkea, tapah­tuu kaikkea has­sua kuten että ener­gia muo­dostaa ennen­pitkää niin mität­tömän osan koko bkt:sta, että joku voi ostaa sen kokonaan. 

    Aki Suokko: Tuo Mur­phyn käyt­tämä logi­ik­ka on, että jos ener­giankäytön tehos­tu­mista voisi jatkaa rajat­ta, niin ener­gian osu­us brut­tokansan­tuot­teesta menisi niin pienek­si, että yksi ihmi­nen voisi sen ostaa, jol­loin sen arvo samal­la nousisi suurek­si, kos­ka olisi monop­o­li. Ja jonkun arvo ei voi olla yhtä aikaa suuri ja pieni, eli päät­te­ly on selvästi loogises­sa ris­tiri­idas­sa. Ener­giankäytön tehostamisel­la on siis joku raja, jon­ka alle sitä ei brut­tokansan­tuot­teesta saa­da. Tämä raja on seu­raus fysi­ikan laeista. 

    Ei. Fysi­ikan laeista voidaan korkein­taan johtaa se, että ener­gian kulu­tus ei täl­lä pla­nee­tal­la voi kas­vaa rajat­ta. Fysi­ikan laeista sitä­vas­toin ei voi­da päätel­lä mitään siitä kuin­ka suuren osan bkt:sta tiet­ty kiin­teä ener­giamäärä kattaa. 

    Tarkastel­laan sel­l­aisen maail­man, jos­sa ener­giaa on kiin­teä määrä, tilaa kahdessa kohtaa maail­man­his­to­ri­as­sa. Ensin maail­ma käyt­tää kaiken ener­giansa, ja elin­ta­so on sel­l­ainen, että ihmiset pysyvät hengis­sä. Maail­mas­sa tuote­taan ener­giaa ja perunoi­ta, ja niiden hin­nat ovat sel­l­aiset, että ener­gia kat­taa 50% bkt:sta.

    Hie­man myöhem­min elin­ta­so on nous­sut noin tuhatk­er­taisek­si, kun perunoi­ta tuote­taan tuhat ker­taa enemmän. 

    Kysymys: Kuin­ka suuren osan bkt:sta ener­gia nyt kattaa? 

    Vas­taus: Se riip­puu hin­noista! Voi olla, että perunoi­ta on niin paljon, että juuri kukaan ei enää kaipaa ener­giaa, jol­loin ener­gian hin­ta on niin alhainen, että ener­gian osu­us bkt:sta on mitätön. Tai sit­ten ener­gia voi olla ylel­lisyyshyödyke, jota saadak­seen ihmiset ovat valmi­ita luop­umaan melkein kaik­ista perunois­taan, ja ener­gian osu­us bkt:sta on edelleen se 50%.

    (Todet­takoon tässä vai­heessa, että tämä ei tai­da men­nä ihan reealisen bkt:n lasken­tasään­tö­jen mukaan, mut­ta tässä tapauk­ses­sa en pidä taval­lisia lasken­tasään­töjä vält­tämät­tä aivan oikeina) 

    Tois­tan itseäni, mut­ta talouskasvu on sitä, että ihmiset saa­vat enem­män sitä mitä arvosta­vat. Sil­lä, että jos­sain vai­heessa tule­vaisu­udessa ihmiset eivät enää saa enem­pää ener­giaa, ei voi mitenkään vetää johot­päätöstä etteivätkö ihmiset saisi enem­män jotain muu­ta mitä arvosta­vat. Ja täl­lä ei ole mitään tekemistä ter­mo­dy­naamis­ten hyö­ty­suhtei­den kanssa.

  102. tcrown: Jos nyt oikein lähteitäni tulk­it­sen, maail­man­talouden ener­giain­ten­si­teetin (kuin­ka paljon ener­giaa tarvi­taan bkt-euroon) pitkän aikavälin tren­di on selvästi laske­va. 1900 luvun alus­ta maail­man ener­gianku­lu­tus on karkeasti kymmenkertaistunut 

    Tulk­in­ta menee peri­aat­teel­lis­es­ti väärin, kos­ka tuos­sa sekoit­tuu nimelli­nen ja reaa­li­nen bruttokansantuote.

    Arvoste­tun ener­giahis­to­ri­oit­si­ja Vaclav Smilin mukaan ener­gianku­lu­tus 17-ker­tais­tui samaan aikaan kuin talous 16-ker­tais­tui. Koko maail­man osalta vas­ta 1980-luvul­ta alka­en on tapah­tunut lievää suh­teel­lista irtikytkentää.

    Tässä linkissä näet kuin­ka BKT ja ener­gianku­lu­tus kul­kee läh­es käsi kädessä viimeisen kol­menkymme­nen vuo­den aikana huoli­mat­ta tuos­ta hienois­es­ta suh­teel­lis­es­ta irtikytkeytymisestä. 

    http://ourfiniteworld.com/2011/11/15/is-it-really-possible-to-decouple-gdp-growth-from-energy-growth/

    Yksit­täis­ten maid­en osalta ero­ja on paljon (ulkois­t­a­mi­nen yht­enä syynä), mut­ta koko maail­man osalta ener­giain­ten­si­teet­ti ei ole pienen­tynyt paljoakaan vaikkakin on laske­va. Kat­so kuva 10a edel­lisessä linkissä. Taloudel­la on vah­va aineelli­nen perus­ta eli jos­sakin päin maail­maa kulu­tus näkyy.

    Tääl­lä on toinen lähde, jon­ka mukaan vuosien 1900–2005 välil­lä talous kasvoi keskimäärin 3,02 %, fos­si­ilisen ener­gian kulu­tus 2,41 % ja met­al­lien ja min­er­aalien kulu­tus 3,18 % vuodessa. Eli raa­ka-ainei­den kulu­tus kasvoi nopeam­min kuin talous! His­to­ri­as­ta ei siis voi nähdä merkkiäkään siitä, että talous oli enke­lisoi­tu­mas­sa eli irtau­tu­mas­sa aineel­lis­es­ta perus­tas­ta. Tämä ei tietenkään ole tae tulev­as­ta, mut­ta antaa syyn suh­tau­tua siihen epäillen, varsinkin kun talouskasvu on siir­tymässä kehit­tyvi­in mai­hin, jois­sa aineel­lisia tarpei­ta ei ainakaan ole vähem­män kuin meil­lä lännessä.

    http://www.uni-klu.ac.at/socec/downloads/2009_KrausmannGingrichEisenmenger_Growth_in_global_materials_use_EE68_8.pdf

    Vuosi­na 1945–1973 ener­gianku­lu­tus kasvoi jopa nopeam­min kuin talous. Ener­giakri­isien jäl­keen aina vuo­teen 2005 tilanne muut­tui hiukan pienem­mäk­si ener­giain­ten­si­teetin suh­teen, mut­ta nyt kun kehit­tyvä ja kaupungis­tu­va Itä kas­vaa ja “rikas” Län­si riu­tuu, niin tuon trendin jatku­mi­nen ei ole mielestäni ihan niin selvä.

  103. antti:
    Esimerk­ki 2: Kehä I leven­nys Lep­uskissa. Enti­nen suo­ra pyörätie kor­vat­tu tun­tem­aton­ta kaut­ta kiertävää reit­tiä (en ole vielä löytänyt tätä, ilmeis­es­ti parin pihan poik­ki van­han kär­ry­tien pohjia pitäisi mennä?) 

    Nyt ymmär­rän, ja tämä on ehkä paras esimerk­ki näyt­tämään mis­sä se diskon­nek­ti on. 

    Minä nimit­täin ajat­telin että ongel­ma oli huono liiken­nepoli­ti­ik­ka ja autoilua tuet­taisi­in suh­teessa sen siirtämään ihmis­määrään enem­män kuin vaikka­pa fillareita.

    Mut­ta tilanne onkin täysin toisen­lainen: vaa­di­taan että fil­lare­i­ta pitäisi tukea, vaik­ka niiden kyky vas­ta­ta ihmiskul­je­tuk­si­in olisi huono. Ihan vaan peri­aat­teel­li­sista syistä.

    Eri­tyis­es­ti tässä esimerkissä on kyse paikas­ta, jos­sa parhaim­mil­laan kul­kee tuhan­sia auto­ja tun­nis­sa. Ja auto­jen joukos­sa toki busse­ja. Mut­ta tämäkään ei ole syy nirha­ta muu­ta­maa metria pyöräti­estä, jos­sa kul­kee ehkä parhaim­mil­laankin 10 ihmistä tunnissa. 

    (Valitet­tavasti tähän min­ul­la ei ole tilas­toti­etoa, mut­ta sat­un ole­maan yksi sen pyörä­tien ajoit­tainen käyt­täjä ja ei siel­lä kyl­lä kovin mon­taa fil­lar­ia näy. Yleen­sä se oma on ain­ut. Sen sijaan vier­essä menee auto­ja kokoajan.)

  104. Mielestäni Mur­phyl­lä on kak­si virhet­tä. Ensim­mäi­nen ole­tus, että talousti­eteil­lä olisi joku perus­ta­van luo­tu­inen ongel­ma nol­lakasvun kanssa sinän­sä. Ongelma­han on nol­lakasvu yhdis­tet­tynä kas­vavaan tuott­tavu­u­teen, joka johtaa työt­tömyy­teen. Mur­phyn näkemässä tule­vaisu­udessa­han ei ole tuot­tavu­u­denkaan kasvua. Se on stabi­ili. Jos tilanne on yhteiskun­nalis­es­ti hyvä het­kel­lä nol­la, ei se taloudel­li­sista syistä muu­tu siitä huonom­mak­si myöhemminkään.

    Toinen ja pahempi on sit­ten hänen inflaa­tion määrittelynsä

    Okay, so let’s be clear that we’re talk­ing about the same thing. Ener­gy today is rough­ly 10% of GDP. Let’s say we cap the phys­i­cal amount avail­able each year at some lev­el, but allow GDP to keep grow­ing. We need to ignore infla­tion as a nui­sance in this case: if my 10 units of ener­gy this year costs $10,000 out of my $100,000 income; then next year that same amount of ener­gy costs $11,000 and I make $110,000—I want to ignore such an effect as “mean­ing­less” infla­tion: the GDP “growth” in this sense is not real growth, but just a re-scal­ing of the val­ue of money. 

    Eihän se nyt noin mene. Ei ener­gian hin­ta yksin määrää inflaa­tio­ta. Muu­tee­taan ne taalat vaik­ka maiss­in­jyviksi tai tran­si­s­tor­eik­si, niin huo­mataan, että väit­teel­lä ei ole poh­jaa. Eli jos pystyn tänä vuon­na kymmenenel­lä yksiköl­lä ener­giaa (jot­ka mak­sa­vat yhtä paljon kuin kymme­nen kiloa mais­sia mak­saisi) kas­vat­ta­maaan sata kiloa mais­sia ja seu­raa­van vuon­na 110 kiloa mais­sia samal­la ener­giamääräl­lä, niin se kymme­nen kiloa on kyl­lä ihan aitoa kasvua, vaik­ka tarvit­ta­va ener­giamäärä (alku­peräisen esimerkin mukaises­ti) mak­saisikin nyt 11 mais­sik­ilon hin­nan. Tämä ihan riip­pumat­ta siitä, mikä oli rahamäärän muu­tos taloudessa ja sitä kaut­ta mah­dolli­nen inflaatio. 

    Minies­imerkissähän siis talous kas­vaa ja ener­gian hin­nan osu­us BKT:stä pysyy vakiona, kos­ka ener­gian suh­teelli­nen hin­ta mui­hin hyödykkeisi­in näh­den kas­vaa. Tämä onkin loogista yhteiskun­nas­sa, jos­sa käytet­tävis­sä ole­van ener­gian määrä ei voi kas­vaa, mut­ta sil­lä voidaan tuot­taa yhä suurem­pi määrä muitä hyödykkeitä. 

    Mur­phy ei todista, etteikö talous voisi kas­vaa ener­gianku­lu­tus­ta nopeam­min, hän käytän­nössä määrit­telee sen kehäpäätelmäis­es­ti tuol­la oma­l­la inflaa­tion käsitteellään.

  105. lurk­ki:
    ‘Olisi muuten ker­rankin kiva nähdä autoil­i­joil­la pain­on­ap­pi. Tasaisi vähän punt­te­ja.’ (anonyy­mi)
    Pois­te­taan ne val­ot ja jätetään suo­jatie -> aina vihreä jalankulkijoille.

    Tuo on toivea­jat­telua. Laki­in kir­jat­tua tosin, mut­ta siltikin toiveajattelua.

    1. Minä olen vuosia sit­ten päät­tänyt, että jalankulk­i­jana nou­datan suo­jetiesään­töä’, eli en väl­itä pätkääkään läh­estyvistä autoista, ellei siihe ole eri­ty­istä syytä. Olen hengis­sä enkä ole aiheut­tanut yhtään ketjukolaria.

  106. Olen jo vuosia sit­ten päät­tänyt, että autoil­i­jana en pysty havait­se­maan tum­mis­sa vaat­teis­sa ilman val­o­ja risteyk­sen yli pyy­hältävää pyöräil­i­jää, jos val­on pilka­h­dus­takaan ei ole näkyvis­sä ja pyöräil­i­jä ylit­tää ajo­radan sään­tö­jen vastaisesti.

  107. Aki Suokko: Tulk­in­ta menee peri­aat­teel­lis­es­ti väärin, kos­ka tuos­sa sekoit­tuu nimelli­nen ja reaa­li­nen bruttokansantuote.

    Pahoit­te­lut, otin näköjään sen ain­oan numeron taulukos­ta, mitä ei ollut inflaa­tioko­r­jat­tu. Todel­lisu­udessa maail­man­talouden ener­giain­ten­si­teet­ti on noiden lähtei­den val­os­sa pudon­nut vain neljän­nek­seen, eikä seit­semä­sosaan, kuten väitin.

    Aki Suokko: Tääl­lä on toinen lähde, jon­ka mukaan vuosien 1900–2005 välil­lä talous kasvoi keskimäärin 3,02 %, fos­si­ilisen ener­gian kulu­tus 2,41 %

    Voimme käyt­tää näitäkin luku­ja. Tuo keskimääräi­nen kasvuero vas­taa ener­giain­ten­si­teetin puolit­tumista sadas­sa vuodessa. (Ole­tan, että kokon­aisen­er­gianku­lu­tus ei ole kas­vanut ainakaan nopeam­min kuin fos­si­ilis­ten kulu­tus). Nyt kasas­sa on siis kak­si riip­puma­ton­ta lähdet­tä, joiden perus­teel­la ener­giain­ten­si­teet­ti on pienen­tynyt 50–75% viime vuo­sisadal­la ja yksi lähde­vi­it­teetön epämääräi­nen auk­tori­teetin väite joka väit­tää muu­ta. Jätän nyt tuon auk­tori­teetin huomiotta, ja tois­tan kysymykseni:

    Minkä luon­non­lain perus­teel­la tämän trendin täy­tyy katketa?

    Aki Suokko: Yksit­täis­ten maid­en osalta ero­ja on paljon (ulkois­t­a­mi­nen yht­enä syynä), mut­ta koko maail­man osalta ener­giain­ten­si­teet­ti ei ole pienen­tynyt paljoakaan vaikkakin on laske­va. Kat­so kuva 10a edel­lisessä linkissä.

    Min­un medi­aluku­taidol­lani tuos­ta kuvas­ta nähdään kak­si asi­aa. Ensin­näkin Kiinan (Tun­net­tu tuotan­non ulkois­ta­ja viimeisen kol­men vuosikymme­nen aikana) ener­giain­ten­si­teet­ti on pudon­nut kol­man­nek­seen 30 vuodessa, mikä on aivan älytön vauhti. Toisek­si, minkä tahansa käyrän saa vaaka­suo­rak­si val­it­se­mal­la skaalan oikein.

  108. Viimeiseen kymme­neen vuo­teen (2000–2010) ener­giain­ten­si­teet­ti ei maail­mas­sa ole enää laskenut (http://ourfiniteworld.com/2011/11/15/is-it-really-possible-to-decouple-gdp-growth-from-energy-growth/) eikä vält­tämät­tä tule enää laske­maankaan, kos­ka joudumme koko ajan hyö­dyn­tämään huonom­pi­laa­tu­isia ener­giankan­ta­jia. Per­in­teinen öljy esimerkik­si antaa esi­in­tymän hyö­dyn­tämiseen sijoite­tun ener­gian takaisin 20–100 ‑ker­tais­es­ti. Mut­ta per­in­teisen öljyn tuotan­to on saat­tanut jo “peaka­ta” tai ainakin on pian hui­pus­saan ja alkaa laskea. Nyt hyö­dyn­net­tävän ter­vahiekan ja liuskeöljyn ener­giantakaisin­mak­suk­er­roin on 3–10.

    Luon­non­la­ki johon väit­teeni perus­tan, on alenevan rajahyö­dyn laki: parhaat läh­teet hyö­dyn­netään ensin. Talouden pyörit­tämiseen jää koko ajan vähem­män net­toen­er­giaa. Teknolo­gia kehit­tyy, mut­ta uskoak­seni hitaam­min kuin fos­si­ilisen ener­gian esi­in­tymien laatu heikke­nee. Teknolo­gian kehit­tymisen rajana on ter­mo­dy­nami­ik­ka, kun käyt­töönote­tun fos­si­ilisen ener­gian esi­in­tymän laatu voi huonon­tua net­toen­er­gial­taan kohti nol­laa. Fos­si­ilista ener­giaa ei ehdi mikään teknolo­gia kor­vaa­maan riit­tävässä laa­ju­udessa ja laadus­sa? Näin siis uskon, mut­ta voin toki olla väärässä. Maissi­etano­lin net­toen­er­gia esimerkik­si on tutkimusten mukaan lähel­lä nol­laa. Fuu­sioen­er­gia tms. ei ehdi kor­vaa­maan pian hui­pus­saan ole­via fossiilisia?

    Ener­gian kan­ta­jien lisäk­si monien met­al­lien malmioiden pitoisu­udet laske­vat, mikä nos­taa ener­giakus­tan­nuk­sia. Maail­man rajal­lisu­us alkaa näkyä ja tun­tua mon­es­sakin mielessä. 

    Kor­vasimme puun kivi­hi­ilel­lä. Kivi­hi­ilen kor­vasimme öljyl­lä ja kaa­sul­la. Mil­lä kor­vaamme öljyn ja kaa­sun kun niiden tuotan­to­huip­pu (uskoak­seni suhtel­lisen pian) tulee?

    tcrown: Pahoit­te­lut, otin näköjään sen ain­oan numeron taulukos­ta, mitä ei ollut inflaa­tioko­r­jat­tu. Todel­lisu­udessa maail­man­talouden ener­giain­ten­si­teet­ti on noiden lähtei­den val­os­sa pudon­nut vain neljän­nek­seen, eikä seit­semä­sosaan, kuten väitin.

    Voimme käyt­tää näitäkin luku­ja. Tuo keskimääräi­nen kasvuero vas­taa ener­giain­ten­si­teetin puolit­tumista sadas­sa vuodessa. (Ole­tan, että kokon­aisen­er­gianku­lu­tus ei ole kas­vanut ainakaan nopeam­min kuin fos­si­ilis­ten kulu­tus). Nyt kasas­sa on siis kak­si riip­puma­ton­ta lähdet­tä, joiden perus­teel­la ener­giain­ten­si­teet­ti on pienen­tynyt 50–75% viime vuo­sisadal­la ja yksi lähde­vi­it­teetön epämääräi­nen auk­tori­teetin väite joka väit­tää muu­ta. Jätän nyt tuon auk­tori­teetin huomiotta, ja tois­tan kysymykseni:

    Minkä luon­non­lain perus­teel­la tämän trendin täy­tyy katketa?

    Min­un medi­aluku­taidol­lani tuos­ta kuvas­ta nähdään kak­si asi­aa. Ensin­näkin Kiinan (Tun­net­tu tuotan­non ulkois­ta­ja viimeisen kol­men vuosikymme­nen aikana)energiaintensiteetti on pudon­nut kol­man­nek­seen 30 vuodessa, mikä on aivan älytön vauhti. Toisek­si, minkä tahansa käyrän saa vaaka­suo­rak­si val­it­se­mal­la skaalan oikein.

  109. Aki Suokko
    “Maail­man rajal­lisu­us alkaa näkyä ja tun­tua mon­es­sakin mielessä.”

    70-luvul­la oli­vat ensim­mäiset öljykri­isit, jot­ka joh­tu­i­v­at tosin OPEC:ista, mut­ta sai­vat maail­man havah­tu­maan fos­si­ilisen ener­gian rajal­lisu­u­teen ja Suomeenkin raken­net­ti­in ydinvoimaloita. 

    Maail­man­laa­juinen asteit­tain nou­se­va tasavero fos­si­ilis­ten käytölle olisi toden­näköis­es­ti tehokkain tapa ohja­ta maail­ma pois fos­si­il­i­ad­dik­tios­ta. Köy­hät maat voisi­vat aut­taa köy­hiään eri tavoin fos­si­iliv­eron tuo­toil­la, joten tämän ei tarvit­sisi tarkoit­taa kokon­aisu­u­udessaan regres­si­ivistä veroa. Rikkaissakin mais­sa työn veroki­ilaa voisi täl­lä pienen­tää ja työt­tömyyt­tä helpottaa.

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen vuosia sit­ten päät­tänyt, että jalankulk­i­jana nou­datan suo­jetiesään­töä’, eli en väl­itä pätkääkään läh­estyvistä autoista, ellei siihe ole eri­ty­istä syytä. Olen hengis­sä enkä ole aiheut­tanut yhtään ketjukolaria.

    Jaa.

    Kan­nat­taisi kuitenkin nou­dat­taa tieliikennelakia:

    44 §
    Ajo­radan ylittäminen

    “snip”

    Suo­jatielle tai muuten ajo­radalle astu­van jalankulk­i­jan on nou­datet­ta­va sitä varovaisu­ut­ta, jota läh­estyvän ajoneu­von etäisyys ja nopeus edel­lyt­tävät. Hänen on ylitet­tävä ajo­ra­ta tarpeet­tomasti viivyttelemättä.

    “snip”

    1. Tietysti noi­datan varovaisu­ut­ta, min­un­han siinä käy huonos­ti, eikä auton, mut­ta läh­den siitä ole­tuk­ses­ta, että autoa ajaa lainku­uli­jainen kansalainen, jol­la on silmät päässään. Auto­hanon joka tapauk­ses­sa joutunut hji­das­ta­maan vai­h­ti­aan, kuten suo­jati­etä läh­estyt­täessä pitää tehdä.

  111. KariN:n ei kan­na­ta ajaa kenenkään päälle suo­jatiel­lä enää, kos­ka kuole­man­tuot­ta­mus muut­tui juuri tapoksi.

  112. Hyviä ideoita. Vielä yksi tta­pa rajoit­taa fos­si­ilis­ten käyt­töä voisi olla kan­sain­vä­li­nen hiilid­iok­sidi­pas­si, jos­sa hiilid­iok­sidi­ton­nin hin­ta olisi suh­teel­lisen korkea. Rikkaat tek­i­sivät tulon­si­ir­toa köy­hille ostaes­saan näiltä päästöoikeuk­sia. En tosin osaa sanoa, miten tuol­laisen jär­jestelmän hallinta pitäisi toteuttaa.

    Ton­ni käteen:
    Aki Suokko
    “Maail­man rajal­lisu­us alkaa näkyä ja tun­tua mon­es­sakin mielessä.”

    70-luvul­la oli­vat ensim­mäiset öljykri­isit, jot­ka joh­tu­i­v­at tosin OPEC:ista, mut­ta sai­vat maail­man havah­tu­maan fos­si­ilisen ener­gian rajal­lisu­u­teen ja Suomeenkin raken­net­ti­in ydinvoimaloita. 

    Maail­man­laa­juinen asteit­tain nou­se­va tasavero fos­si­ilis­ten käytölle olisi toden­näköis­es­ti tehokkain tapa ohja­ta maail­ma pois fos­si­il­i­ad­dik­tios­ta. Köy­hät maat voisi­vat aut­taa köy­hiään eri tavoin fos­si­iliv­eron tuo­toil­la, joten tämän ei tarvit­sisi tarkoit­taa kokon­aisu­u­udessaan regres­si­ivistä veroa. Rikkaissakin mais­sa työn veroki­ilaa voisi täl­lä pienen­tää ja työt­tömyyt­tä helpottaa.

  113. Bud­jet­ti­raamista vielä.
    Suomes­sa rule of law — oikeusval­tio — on ollut aika hyväksyt­ty lin­jaus. Ihan normikanslaise­na alka olla huol­ta siihen onko oikeusval­tion raen­teista säästet­ty jo liian paljon ja sil­tarumpupoli­tikoin­tia tuet­tu vähän liikaa.

    Oikeuslaitok­sen käsitetlya­jat ovat jatku­vasti surekan ja nau­ret­ta­van puolel­la, rajana näyt­tää ole­van vain EU:n Ihmisoikeustuomiois­tu­imen aja­tus vuosikymme­nen sisäl­lä käytävästä oikeu­denkäyn­nistä. Pul­lonkaulaa on syyt­täjälaitok­sesa kuin oikeusistuimissa.

    Voimavi­ra­nomaiset eivät ole olleet Vihrei­den ykköspri­or­i­teetis­sa, mut­ta keskilu­okkainen äänestäjäkun­ta arvostaa poli­isin, tullin, rajavar­tios­ton, hätäkeskuk­sen ja pelas­tus­laitosten toim­intaa. Josatin syys­tä näsis­sä kul­loisenkin min­is­terin vaalipi­iri on voit­ta­ja enem­män kui kansakun­nan etu.

    Vankilo­iden raen­tamis­es­ta ei helpol­la saa mainet­ta, mut­ta jos oikeuslaitos jon­ki tuomion saa aikaisek­si, olisi enem­män kuin toiv­ot­tavaa, että tuomio saatet­taisi­in voimaan kohtuu ajas­sa. (Tuli vas­taan vanki­lakyytiä odot­ta­va henkilö, kaupitetli lähikau­pas­ta varas­ta­maa roinaa… ei meinaan enää paljoa painanut, kun lisä­tuomio­ta ei tule.)

    Peru­soikeuk­sien rajoit­tam­siel­la on rajansa, mut­ta rat­ti­juo­pon tai van­gin kuskaami­nen paikas­ta toiseen ei vaa­tine rikos­tutk­in­tak­oulu­tuk­sen saanut­ta virkamiestä?

    Vihrei­den lie­nee paikallaan käy­dä keskustelua suh­teestaan kuin­ka sup­pea ja hal­pa oike­su­val­tio voi olla, jot­ta vielä voidaan puhua oikeusvaltiosta.

  114. JTS: Oikeuslaitok­sen käsitetlya­jat ovat jatku­vasti surekan ja nau­ret­ta­van puolella

    Jep. Ver­ratkaa vaikka­pa tähän (koh­ta 12). Muitakin ongelmia on. En tajua mik­sei esimerkik­si KKO:n puheen­jo­hta­jaa sään­nön­mukaises­ti nau­re­ta ulos eduskunnasta.

    Kari N: Olen jo vuosia sit­ten päät­tänyt, että autoil­i­jana en pysty havait­se­maan tum­mis­sa vaat­teis­sa ilman val­o­ja risteyk­sen yli pyy­hältävää pyöräil­i­jää, jos val­on pilka­h­dus­takaan ei ole näkyvis­sä ja pyöräil­i­jä ylit­tää ajo­radan sään­tö­jen vastaisesti.

    Oliko sul­la sukunimeä?
    Kun­han huvikseni kyse­len.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.