Juhana ja Ode: nuorisopalkka

Nuorten työt­tömyyt­tä pidämme vaar­al­lise­na ongel­mana ja sik­si pää­timme olla sen ratkaisemises­sa vähän höveleitä ja käyt­tää keino­ja, jot­ka eivät ole aivan ilmaisia. Vähät­telemät­tä ikäih­mis­ten työn­saan­tion­gel­maa nuoren ihmisen luisum­i­nen pitkäaikaistyöt­tömyy­den kaut­ta työvoiman ulkop­uolelle on ongel­mana pahempi ja kalli­impi ongel­ma kuin ikäih­mis­ten työt­tömyys siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että nuorelta jää sil­loin paljon enem­män työvu­osia tekemät­tä kuin työt­tömyy­teen luis­ta­neelta viisikymp­piseltä. Nuoriso­työt­tömyyt­tä myös on tilas­toitua enem­män, kos­ka tilas­tois­sa työt­tömäk­si ei merk­itä henkilöä, joka hakee työtä sitä saa­mat­ta, jos hän työn sijas­ta on päässyt jollekin työl­lisyyskurssille tai muiden toimen­pitei­den kohteek­si. Kos­ka toimen­piteitä nuori­in kohdis­te­taan rop­pakau­pal­la, pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä nuorten kesku­udessa ei tästä syys­tä oikeas­t­aan pitäisi olla lainkaan.

Nuoret eivät ole mikään homogeeni­nen ryh­mä, pikem­minkin päin­vas­toin. Luokkaerot nuorten kohort­tien kesku­udessa ovat selvästi suurem­mat kuin koko väestön kesku­udessa. Enem­mistöl­lä nuorista menee oikein hyvin, mut­ta suurehkol­la vähem­mistöl­lä oikein huonos­ti. Nuorten työhön osal­lis­tu­misas­te kokon­aisu­udessaan on mata­la. Kun siitä pois­taa ne hyvin pär­jäävät nuoret, lop­un osa on aika ankea.

Opin­nois­saan huonos­ti men­estyneil­lä nuo­ril­la Helsingis­sä työl­listymistä estää sekä kysyn­tä että tar­jon­ta. Koke­mat­toma­lle nuorelle ei kan­na­ta mak­saa yhtä suur­ta palkkaa kuin työhön jo har­jaan­tuneil­la eikä pienel­lä pal­ka­lla toisaal­ta kan­na­ta men­nä töi­hin. Sik­si nuorten palkkaa pitäisi oikeas­t­aan sekä laskea että nostaa.

Esitimme siis, että tehdään molem­pia. Suosit­te­limme, että työe­htosopimuk­sis­sa nuo­rille sal­lit­taisi­in mak­saa työ­suh­teen alus­sa pienem­pää palkkaa kuin kokeneille ja että työn­teon kan­nat­tavu­ut­ta paran­net­taisi­in pait­si asum­istuen ehto­ja paran­ta­mal­la myös alen­ta­mal­la ikäpe­rusteis­es­ti nuorten vero­tus­ta, niin kuin tehti­in joskus kauan sit­ten. Tämä merk­it­sisi yhteiskunnal­ta selvää rea­hal­lista panos­tus­ta nuorten tule­vaisu­u­den puolesta.

Tässä nuorisopalka­s­sa ei pitänyt olla mitään uut­ta, sil­lä eri­tyis­es­ti SAK-laisil­la aloil­la ne ovat jo eri­lais­ten har­joit­teli­japalkko­jen tai suo­raan ikään sidot­tu­jen palkko­jen nimis­sä jo nyt sopimuk­sis­sa. Kun näitä alen­net­tu­ja palkko­ja ei kan­na­ta ottaa vas­taan ja kun on kan­nat­tavaa opet­taa nuoret siihen, että työn­teko on kan­nat­tavaa puuhaa, halusimme paran­taa nuorten palka­nsaa­jien net­toan­sioi­ta, vaik­ka se vähän mak­saakin. Nuore­na tarvit­see rahaa kodein perus­tamiseen, joten on nurinkurista, että nuore­na työstä jää käteen niin vähän.

Jos lukee esi­tyk­semme kokon­aisuute­na, jol­laisek­si se on tarkoitet­tu, työssä käyvien nuorten ansio­ta­so melkein kaikil­la nousisi (sik­si tämä ei olekaan ihan ilmaista). Useim­mil­la tämä palka­nalen­nus on jo palkois­sa. Sitä hyvitetään mallis­samme parem­mal­la asum­istuel­la ja veronalen­nuk­sel­la.  Veronalen­nuk­ses­ta eivät kaik­ki nuoret pää­sisi naut­ti­maan, vaan se pain­ot­tuisi pieni­in palkkoi­hin. Tämä jyrken­tää pro­gres­sio­ta ja nos­taa rajaveroa, mut­ta väli­aikaise­na ajan­jak­sona sen ei pistäisi ehkäistä koulut­tau­tu­mista parem­pi­palkkaisi­in ammat­tei­hin. [Lisäsin tämän uno­htuneen kap­paleen klo 16:18]

Vaik­ka nämä nuorisopalkat siis jo ovat SAK-lai­sis­sa sopimuk­sis­sa, nimeno­maan siltä suunnal­ta nousi kauhea haloo, ettei mis­sään tapauk­ses­sa saa tehdä niin kuin me jo nyt teemme. Emme myöskään voineet kuvitel­lakaan, että  joku tulk­it­sisi, että alimpi­en lail­lis­ten palkko­jen alen­t­a­mi­nen tarkoit­taisi kaikkien palkko­jen alen­tamista. Aika har­va sitä sopimusten sal­li­maa alin­ta palkkaa nytkään saa. Sitä pidimme selvänä, että sanoo sopimus nuorisopalkko­jen kestoa­jas­ta mitä tahansa, yleen­sä niitä voisi mak­saa korkein­taan vuo­den tai kak­si, kos­ka ammat­tin­sa oppin­ut alkaa kat­sel­la toista työ­nan­ta­jaa, jos lik­sa ei nouse osaamisen mukana.

Kos­ka nuorten työn­saan­ti­vaikeudet tilas­to­jen mukaan jatku­vat aika pitkälle, esitimme veronalen­nuk­sen ja nuorisopalkan ulot­tamista alle 25-vuo­ti­aisi­in, mikä ei tarkoi­ta, että alen­netut palkat poikkeustapauk­sia luku­un otta­mat­ta kestäi­sivät niin pitkään. Työe­htosopimuk­sis­sa har­joit­teli­japalkko­jen mak­samista ei ole rajat­tu muuten kuin että saman työ­suh­teen sisäl­lä niitä ei voi jatkaa kovin pitkään.

Tästä esi­tyk­ses­tä tuli täysin nurinkuris­es­ti tulkit­tuna julk­isu­udessa koko raport­timme keskeinen sisältö. Osit­tain tämä joh­tui siitä, että Talous­neu­vos­to ei päästänyt selvi­tys­tä julk­isu­u­teen heti, kun se oli Talous­neu­vos­tolle esitel­ty (ilmeis­es­ti aiem­pi­in selvi­tyk­si­in ei ollut kohdis­tunut suurem­paa uteliaisu­ut­ta), jol­loin min­is­teri Arhin­mälle syn­tyi pelin paik­ka ker­toa asi­as­ta face­book-sivul­laan aivan diipadaapaa.

Olen raport­timme saa­man vas­taan­oton osalta muu­toinkin hyvin pet­tynyt vasem­mistop­uoluei­den poli­itikkoi­hin, jot­ka keskit­tyvät pop­ulis­tisin sanakään­tein julk­ista­maan, mitä ei pidä tehdä, ilman, että on mitään san­ot­tavaa siitä, mitä sit­ten pitäisi tehdä. Toki tek­stimme on muo­toil­tu varo­mat­tomasti niin, että se on help­po ymmärtää väärin, jos sen halu­aa ymmärtää väärin.

Vakio­vas­taus on akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka eli niin eri­lainen kurssit­ta­mi­nen ja palkat­tomat työ­paikat. (mitä siinä palkat­tomas­sa työssä on pieni­palkkaista parem­paa?) Tätä on kokeil­tu vas­ta parikym­men­tä vuot­ta, joten siitä, ettei se ole toimin­ut, ei ilmeis­es­ti voi päätel­lä, etteikö se joskus vielä toimisi.  Työt­tömyys­luku­ja se toki kau­nistaa, kos­ka toimen­pitei­den kohteena ole­vat eivät ole työttöminä.

Mekin esitämme akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan tehostamista. Vakau­muk­semme on, että nämä muut keinot ja akti­ivi­nen työvoimapoli­ti­ik­ka tuke­vat toisi­aan kuin oikea ja vasen jal­ka kävelyssä. Pelkil­lä taloudel­lisil­la kan­nus­timil­la ei ihmistä saa töi­hin, jos ongel­mat ovat muual­la, mut­ta niiden ongelmien kor­jaami­nen muual­la ei auta, jos töi­hin meno ei tämän jäl­keen ole taloudel­lis­es­ti järkevää.

Näin me siitä kirjoitimme:

 

Nuorisopalk­ka

Nuorten työt­tömyys on melkein kaikissa Euroopan mais­sa selvästi muu­ta väestöä korkeampi. Suomes­sa nuoriso­työt­tömyys on noin kaksinker­taista koko väestön työt­tömyy­teen ver­rat­tuna. Nuoret eivät eri syistä ole halut­tua työvoimaa. Tarvi­taan yleisiä toimia, jot­ka tekevät nuorten palkkaamisen aiem­paa houkuttelevammaksi.

Suomes­sa sovel­let­ti­in vuo­teen 1975 saak­ka per­hevero­tus­ta. Per­hevero­tuk­sen asteikko oli yksinäis­ten henkilöi­den asteikkoa mata­lampi, kos­ka kah­den henkilön tulot las­ket­ti­in yhteen. Alle 24-vuo­ti­as­ta yksinäistä henkilöä verotet­ti­in kuitenkin lievem­män per­hevero­tusasteikon mukaan. Nuorten palkat oli­vat pienem­piä ja oman kodin perus­t­a­mi­nen oli joka tapauk­ses­sa kallista. Sik­si nuo­ria verotet­ti­in lievemmin.

Laman olois­sa vuosi­na 1993–95  Suomes­sa kokeilti­in alem­pi­en palkko­jen mak­samista alle 25-vuo­ti­aille. Täl­lä ei ole kat­sot­tu olleen merkit­tävää vaiku­tus­ta nuorten työl­lisyy­teen. Kyse oli mas­satyöt­tömyy­den ajas­ta, jos­ta ei voi­da vetää var­mo­ja johtopäätök­siä nor­maal­isti toimivi­in työ­markki­noi­hin. Kun palkko­jen alen­nus­ta ei kom­pen­soitu mitenkään, sil­lä saat­toi myös olla kiel­teisiä vaiku­tuk­sia työn tarjontaan.

Esitämme, että työe­htosopimuk­si­in kir­jat­taisi mah­dol­lisu­us mak­saa alle 25-vuo­ti­aille työe­htosopimusten määräämiä palkko­ja alem­pia palkko­ja ja tämä kom­pen­soitaisi­in ikäpe­rusteisel­la, pieniä palkko­ja suo­si­val­la alen­netul­la vero­tuk­sel­la. Mikäli suosi­tuk­sen 4 mukainen mata­la­palkkatu­ki toteutetaan, tämä kor­vaisi kaavail­lun ikäpe­rusteisen veronalen­nuk­sen. Nämä kak­si vai­h­toe­htoa poikkea­vat toi­sis­taan merkit­tävim­min opiske­li­joiden kohdal­la. Kos­ka tämä mah­dol­lisu­us voitaisi­in raja­ta alle 25-vuo­ti­aisi­in, yleiset palkko­ja alen­ta­vat tai nos­ta­vat vaiku­tuk­set jäi­sivät toden­näköis­es­ti pieniksi.

Suosi­tus 13:

Nuorisopalk­ka. Työ­markki­na­jär­jestöt sopi­vat ikäpe­rusteis­es­ta mah­dol­lisu­ud­es­ta mak­saa nuo­rille työe­htosopimuk­sen määräämää alem­paa palkkaa. Tämä kom­pen­soidaan vain nuo­rille suun­nat­ul­la ikäpe­rusteisel­la veronalen­nuk­sel­la, joka toteutetaan paran­ta­mal­la ansio­tulovähen­nys­tä niin, ettei nuorten pienistä palkoista mene veroa lainkaan.