Työttömän sopeutumisraha

Raken­nemuu­tok­sen jul­muuk­si­in kuu­luu, että moni taita­va ammat­timies ja –nainen menet­tää ammat­tin­sa, kun tehdas lopete­taan ja ehkä koko ammat­ti van­he­nee, kuten kävi kohopain­o­jen lato­jille. Edessä on joko putoami­nen työelämän ulkop­uolelle kokon­aan, täysin uuden ammatin opet­telu tai tyy­tymi­nen aiem­paa pieni­palkkaisem­paan työhön. Jos uut­ta ammat­tia ei enää rien­nä opiskele­maan, olisi kaikkien etu, että tosi­asi­at tun­nustet­taisi­in mah­dol­lisim­man nopeasti.

Esitämme tätä päätöstä nopeut­ta­maan ja helpot­ta­maan työt­tömän sopeu­tu­mis­ra­haa, joka mak­set­taisi­in säästyneestä työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta, kun alem­pi­palkkainen työ­paik­ka ote­taan vas­taan ennen 500 päivän rajan täyt­tymistä. Sopeu­tu­mis­ra­haa mak­set­taisi­in sitä pidem­pään mitä enem­män päivära­hapäiviä on jäl­jel­lä. Sopeu­tu­mis­ra­han aikana lapset saat­ta­vat lähteä pesästä ja per­heen asun­to­lainat saadaan ehkä mak­se­tuk­si tai on enem­män aikaa miet­tiä asum­isolot uusiksi.

Seu­raa­va tek­sti on suo­raan raportista:

Raken­nemuu­tok­sen vuok­si moni pitkän työu­ran tehnyt joutuu työt­tömäk­si ja menet­tää van­han ammat­tin­sa lop­ullis­es­ti. Edessä on usein joko syr­jäy­tymi­nen työ­markki­noil­ta tai sopeu­tu­mi­nen pienem­pään palkkaan. Entisen tasoista työ­paikkaa voi etsiä ansiopäivära­han turvin 500 päivää eli noin kak­si vuot­ta. Vähän aikaa kan­nat­taakin tietysti etsiä sen sijaan, että tart­tuisi ensim­mäiseen vas­taan tule­vaan, aiem­paa selvästi mata­la­palkkaisem­paan työhön. Jos­sain vai­heessa työt­tömyys­jak­son pitu­us kuitenkin kään­tyy rasit­teek­si, alka­en ennus­taa yhä pieni­palkkaisem­paa työtä. Olisi sekä yksilö­ta­sol­la että kansan­taloudel­lis­es­ti edullista ottaa mah­dol­lis­es­ti pieni­palkkaisem­pikin työ vas­taan nopeasti.

Esitämme, että työt­tömäk­si joutuneet, joil­la on takanaan yli kymme­nen vuo­den työhis­to­ria, voisi­vat saa­da työt­tömyyspäivära­hana sopeu­tu­mis­ra­haa ottaes­saan vas­taan aiem­paa mata­la­palkkaisem­man työn. Sopeu­tu­mis­ra­ha mak­set­taisi­in samo­jen sään­tö­jen mukaan kuin sovitel­tu päivära­ha, mut­ta ilman vaa­timus­ta osa-aikaises­ta työsken­telystä. Sopeu­tu­mis­ra­haa voisi saa­da yhteen­sä euromääräis­es­ti yhtä paljon kuin 500 päivän päivära­has­ta on käyt­tämät­tömät­tä. Näin se kan­nus­taisi nopeaan työl­listymiseen. Siinä nou­datet­taisi­in sovitel­lus­ta päivära­has­ta tut­tua 90 pros­entin sään­töä niin, etteivät sopeu­tu­mis­ra­ha ja palk­ka yhteen­sä voi ylit­tää 90 pros­ent­tia sopeu­tu­mis­ra­han perus­teena olev­as­ta palka­s­ta. Todet­takoon, että nyt mon­en kannal­ta on edullisem­paa ottaa vas­taan pieni­palkkainen osa-aikatyö kuin sama työ kokoaikaise­na, kos­ka osa-aikatyötä voi tukea sovitel­lul­la päivära­hal­la mut­ta kokoaikaista ei voi. Esitämme, että päivära­han suu­ru­u­den perus­tana olisi keskimääräi­nen ansio­ta­so viimeisen kymme­nen vuo­den aikana ansio­ta­soin­dek­sil­lä kor­jat­tuna, kos­ka ei ole tarkoi­tus, että sopeu­tu­mis­ra­has­ta tulisi tapa hyö­tyä ylimääräis­es­ti tilapäi­sistä korkeista ansioista.

Mitä pienem­pi on sopeu­tu­mis­ra­ha euromääräis­es­ti, sitä pitem­pään sitä kestäisi. Jos 90 pros­entin sään­tö leikkaa sopeu­tu­mis­ra­han hyvin pienek­si, mak­suai­ka veny­isi käytän­nössä lop­ut­tomi­in. Täl­löin voi olla perustel­tua aset­taa sopeu­tu­mis­ra­han mak­sulle ylära­jak­si esimerkik­si viisi vuotta.

Suosi­tus 8:

Työt­tömän sopeu­tu­mis­ra­ha. Henkilölle, jol­la on takanaan vähin­tään kymme­nen vuo­den työhis­to­ria hänen joutues­saan työt­tömäk­si ja jol­la ennen 500 päivän työt­tömyys­jak­son päät­tymistä on käyt­tämät­tömiä päivära­hapäiviä päiviä jäl­jel­lä, mak­se­taan hänen vas­taan­ot­taes­saan aiem­paa mata­la­palkkaisem­man työn työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta jäl­jelle jäänyt euromäärä sopeu­tu­mis­ra­hana samo­jen peri­aat­tei­den mukaan kuin sovitel­tu työt­tömyyspäivära­ha, vaik­ka tehty­jen työ­tun­tien määrä ylit­täisi 80 pros­ent­tia alal­la nou­datet­tavas­ta kokoaikaisen työn työa­jas­ta. Sopeu­tu­mis­ra­han perus­teena ole­vana palkkana käytetään 120 viimeisen kuukau­den ansio­ta­soin­dek­sil­lä kor­jat­tua keskipalkkaa.