Hollantilaista pyöräilyn ilosanomaa

Hol­lan­nin pyöräily­su­urlähetys­tö (Dutch Cycling Embassy) suorit­ti lähetystyötään pyöräi­lyn ilosanomaa levit­täen per­jan­taina suurlähet­tilään res­i­denssis­sä Kaivopuis­tossa. Paikalle oli kut­sut­tu virkamiehiä ja luot­ta­mus­miehiä eri puolueista. Kokoomus­laisia ei paikalla näkynyt.

Aloite­taan ikävistä uuti­sista. Hol­lan­nin eri­no­maiset pyöräi­ly­olo­suh­teet eivät ole sel­l­aise­naan siir­ret­tävis­sä Helsinki­in, enkä puhu nyt kolmes­ta talvikuukaud­es­ta. Hol­lan­nin kaupun­gin ovat mukau­tuneet pyöräi­lyyn, kos­ka pyöräi­ly oli 1930-luvul­la ennen autois­tu­mista pääasialli­nen kaupunkien sisäisen liiken­teen kulkumuoto. 

Toisek­si pyöräi­ly sovel­tuu ehy­een kaupunki­rak­en­teeseen, jos­sa matkat ovat lyhyet ja joi­hin autot eivät oikein sovi. Helsin­gin seu­tu on Euroopan mit­takaavas­sa ääri­ha­jau­tunut. Niin­pä pyöräi­ly on kan­takaupun­gin sisäisessä liiken­teessä lumet­tomana aikana jok­seenkin tasois­sa autoilun kanssa, mut­ta kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la kovin paljon vähäisem­mässä osas­sa. Joskus vaikut­taa siltä, että ratik­ka-Helsin­ki on muutenkin eriy­tymässä henkises­ti esikaupunkien Helsingistä.

Kehi­tys Ams­ter­damis­sa oli 40 vuot­ta sit­ten aivan veit­sen terässä. Paikalli­nen Smith-Polvi­nen –suun­nitel­ma kään­si siel­läkin päät: tätä me emme halua. Ratkai­se­va suur­ta kaupunki­mo­taria koske­va äänestys vuon­na 1971 päät­tyi yhden äänen enem­mistöl­lä motaria vas­taan ja koko kaupun­gin liiken­nepoli­ti­ik­ka otti uuden suun­nan. Tuon suun­nitel­man oli muuten tehnyt Yhdys­val­lois­sa asu­va suo­ma­lainen liiken­nesu­un­nit­teli­ja, jon­ka nimi meni min­ul­ta ohi korvien.

Tiivi­is­sä kaupungis­sa fil­lar­ia puoltaa sen vaa­ti­ma vähäi­nen tila ja suuri kap­a­siteet­ti. Eräässä risteyk­sessä oli las­ket­tu, että 20 auton päästämi­nen val­oista läpi vie 40 sekun­tia, kun kymme­nessä sekun­nis­sa risteyk­sen ylit­tää 50 fil­lar­ia. Ero on siis kymmenkertainen.

Hol­lan­nis­sa fil­lar­il­la voi melkein kaikkial­la ajaa myös kiel­let­tyyn ajo­su­un­taan. Meil­lähän tämä on mah­dol­lista vain Fredal­la ratikan ansios­ta, mut­ta muuten liiken­nesään­nöt kieltävät sen.

Uusia pikkukaupunke­ja suun­nitel­laan niin, että kaupun­ki lohko­taan sek­tor­ei­hin. Sek­torista toiseen ei autol­la pääse kuin kehä­tien kaut­ta. Fil­laris­sa sen sijaan pääsee suo­raan. Näin kaupunkien sisäi­nen autoli­ikenne jää vähäisek­si. Kaupungeis­sa on paljon katu­ja, jois­sa pyöräil­i­jät voivat ajaa auto­jen seassa keskel­lä kat­ua. Autol­lakin saa ajaa, mut­ta niin hitaasti, ettei autol­la ole tarvet­ta ohit­taa fil­lar­ia, eikä se ole mahdollistakaan.

Kun meil­lä on vähän vaikeuk­sia päät­tää, miten pyöräi­ly jär­jestetään Helsinginkadul­la, tuli mieleen, että pois­te­taan sieltä jalka­käytävätkin. Hol­lan­nis­sa on paljon täl­laista ”shared space –suun­nit­telua, jos­sa katu­ti­la on yhdessä tasos­sa ja kaik­ki liiken­nemuodot saa­vat men­nä mis­sä vain. Autot aja­vat luon­nos­taan hitaasti. Tämä anark­isti­nen oloti­la on vähen­tänyt onnet­to­muuk­sia selvästi. Paljon Helsinginkat­ua suurem­piakin liiken­nemääriä on saatu täl­lais­es­ta läpi.

Mei­dän tieli­iken­nelakimme ei oikein tai­da taipua shared space –ajat­telu­un, vaik­ka onhan meil­lä pihaka­tumme. Stock­an kel­lon kohdal­la Alek­sil­la meil­lä on sovel­let­tu täl­laista lain raja­mail­la ole­vaa jär­jeste­lyä. Siinä ei ole suo­jati­etä, joten lakia tiukasti tulkiten siinä ei saisi Alek­sia ylit­tää. Jos siinä olisi suo­jatie, siinä olisi pakko olla val­ot, jot­ta ratik­ka voisi yleen­sä mil­loinkaan ylit­tää suo­jati­etä. Se taas hidas­taisi sekä ratikoiden että jalankulk­i­joiden kulkua tavat­tomasti. Nyt kaik­ki sujuu hyvin. Jalankulk­i­jat ylit­tävät kadun mil­loin ja mis­tä vain, mut­ta väistävät ratikkaa.

Hol­lan­ti­laiset oli­vat kat­sas­ta­neet Helsin­gin pyöräi­ly­olo­ja. Vähän hävet­ti kun kuvia ver­taili Ams­ter­damista otet­tui­hin. Paljon saimme hyviä neu­vo­ja yksi­tyisko­hdis­sa. Jokaisen kohdal­la oli halu taput­taa. Kak­si mie­lenki­in­toista neu­voa tuli, jot­ka vas­ta­si­vat min­unkin ajatuksia.

1)  Museokatu: älkää tehkö mitään. Kun liiken­net­tä on näin vähän, fil­lar­it voivat ajaa auto­jen seassa.

2)  Laivur­in­rinne (kuvas­sa) Mik­si tässä on pyörätie? Jos teil­lä on kon­flik­ti pysäköin­tipaikko­jen ja pyörätei­den välil­lä, pois­takaa turha pyörätie ja antakaa tila pysäköintiin.

Lau­takun­ta antoi jokin aika sit­ten suun­nit­telu­o­hjeen, ettei asuinkaduille, joil­la on 30 km/h nopeusra­joi­tus, pidä lait­taa pyöräteitä pyöräi­lyä han­kaloit­ta­maan. Tätä on Hol­lan­nis­sa nou­datet­tu jo kauan.