Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.3.2013

Lau­takun­ta käsit­telee lähin­nä pöy­dälle pan­tu­ja fil­lari-asioi­ta. Helsinginkadul­la paran­netaan myös ratikan kulkua.

Pyöräi­lyn edistämisohjelma

Viras­ton tilaa­man tutkimuk­sen mukaan pyöräi­lyn edis­tämi­nen on erit­täin kan­nat­tavaa, paljon kan­nat­tavam­paa kuin mitkään muut liiken­nein­vestoin­nit. Nyt tähän esitetään 20 miljoon­aa euroa vuodessa. Autoilu­un pan­naan vuosit­tain noin sata miljoon­aa ja pyöräi­lyyn on tähän asti pan­tu noin viisi miljoonaa.

Osa pyöräi­lyn hyödy­istä tulee muille kuin pyöräil­i­jöille, kun pyöräil­i­jät ovat pois­sa autoi­neen aamuruuhkasta.

Samanaikaises­ti käsitel­lään toisaal­la kaupun­gin neljän vuo­den strate­giaa. Riit­tääkö rahaa pyöräi­lyyn ja kuin­ka paljon kan­nat­taisi ratkaista nois­sa neu­vot­teluis­sa eikä lau­takun­nan pitäisi ryhtyä kar­si­maan ennal­ta. Sit­ten jos val­tu­us­to antaa strate­gias­sa vähem­män rahaa, on lau­takun­nan syytä ottaa vas­tuu priorisoinnista.

Pyöräi­ly laatukäytävät (baanat)

Tämä baanaverkko on suurin kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va koh­ta, mut­ta sen vaiku­tus pyöräi­lyyn on myös suuri.

Man­ner­heim­intien ja Runeberginkadun pyörätiet

Närää herät­tävät joidenkin pysäköin­tipaikko­jen pois­tu­mi­nen Runeberginkadul­ta. Siihen viereen on tulos­sa 700 paikan hal­li, joten autolle löytää kyl­lä paikan, mut­ta se lie­nee mak­sulli­nen. Tyyli pyöräilyssä muut­tuu, kun pyöräti­estä tehdään yksisu­un­taisia ja ne erote­taan eri tasoon jalka­käytävän kanssa.

Helsinginkadun pyörätie ja ratikkajärjestelyt

Tässäkin joidenkin mieltä kaiva­vat pysäköin­tipaikat. Alueel­la on asukaspysäköin­tipaikko­ja 300 enem­män kuin on pysäköintitunnuksia.

(Heh! Mik­si Helsinginkatu /Helsingegatan on yhä Helsin­gin katu, vaik­ka Helsin­gin maalaiskun­ta on nyky­isin nimeltään Vantaa?)

Lausun­to Roi­hu­vuoren ala-asteen koulun kor­jauk­sen vaihtoehdoista

Koulu on suo­jel­tu hyvin arvokkaana, mut­ta kouluk­si se ei nyt oikein kel­paa, kos­ka lap­sista tulee siel­lä sairai­ta. Koulupuoli halu­aisi uuden raken­nuk­sen ja raken­nusten suo­jeli­jat halu­a­vat koulun pysyvän sel­l­aise­na, jok­si se raken­net­ti­in. Lop­putu­los voi pahim­mil­laan olla, että uusi koulu tehdään muualle, ja van­haan ei saa koskea eikä se koske­mat­tomana sovi mihinkään toim­intaan ja se jätetään kylmilleen tuhoutumaan.

Jos pihasi­ivet pois­tu­vat koulukäytöstä ja pure­taan, alueelle mah­tuu 5000 ker­rosneliötä asum­ista. Jos koulu säi­lyy muus­sa kuin koulukäytössä, asu­tus­ta mah­tuu 10 000 ker­rosneliötä ja jos koulu jyrätään maan tasalle, asun­toalaa voidaan kaavoite­taan 20 000 kerrosneliötä

Meilah­den huvi­la-alueen pysäköintipaikat

Harv­inainen vas­taus val­tu­us­toaloit­teeseen, jos­sa viras­to ilmoit­taa panevansa sen oma­l­la päätök­sel­lään toimeen. Val­tu­us­toaloit­teessa valite­taan, että urheilupuis­ton ja Seurasaaren tarpeisi­in varat­tu ilmainen pysäköin­tipaik­ka on luisunut espoolais­ten liityn­täpysäköin­tipaikak­si eikä alku­peräi­nen tarkoi­tus toi­mi. Siihen pyy­det­ti­in neljän tun­nin mak­simipysäköin­ti­aikaa ja sel­l­ainen saadaan.