Asuminen Helsingin seudulla (4): Vuokra-asuntojen rakentamiseen ei tarvita yksityistä rahaa

Kun asun­to­jen markki­nahin­ta on korkea, eri­laiset hyeenat kokoon­tu­vat saali­in­jaolle. Tämä kos­kee myös vuokra-asun­to­jen rakentamista.

Tähän asti aravavuokrat­alo­ja on raken­net­tu niin, että yleishyödylli­nen yhtiö tai kun­ta perus­taa kiin­teistöy­htiön muodol­lisel­la oma­l­la pääo­ma­l­la. Oman pääo­man määrä on ymmärtääk­seni viisi pros­ent­tia kus­tan­nuk­sista. Lop­ut lainataan raha­laitok­ses­ta. Korko on markki­nae­htoinen, jos se ei ylitä 3,4 pros­ent­tia vuodessa. (Vuon­na 2014 omavas­tuuko­rko ale­nee 1,7 pros­ent­ti­in) Ylimenevästä koros­ta val­tio antaa korko­tukea 90 pros­ent­tia. Vuokralaisil­ta per­itään vuokra, joka kat­taa kiin­teistön ylläpi­don, varautu­misen perusko­r­jauk­seen, koron JA LAINAN LYHENNYKSET. Talo on pidet­tävä vuokrakäytössä säädel­tyine vuokri­neen määräa­jan. Ennen tuo määräai­ka oli 41 vuot­ta. Siihen men­nessä vuokralaiset oli­vat mak­sa­neet lainan pois kokon­aan ja kiin­teistö jäi omis­ta­jansa vapaak­si ja velat­tomak­si omaisu­udek­si. Ei huono bisnes.

Nyt vaa­di­taan tuon rajoi­tusa­jan lyhen­tämistä olen­nais­es­ti, 20 vuo­teen tai jopa viiteen. Muuten aravavuokrat­alo­jen rak­en­t­a­mi­nen ei ole riit­tävän houkut­tel­e­vaa, eivätkä sijoit­ta­jat avaa kukkaron nyöre­jään. Noil­la ehdoil­la aravavuokrat­a­lo Jätkäsaa­res­sa olisi todel­la kan­nat­ta­va sijoitus.

Minus­ta paras omis­ta­ja ainakaan pääkaupunkiseudul­la sosi­aaliselle asun­to­tuotan­nolle on kun­ta. Jos nuo asun­not joskus vapau­tu­vat sään­nöstelystä, on oikeu­den­mukaisin­ta, että kun­ta omis­taa ne. Lisäk­si kun­ta pystyy tuot­ta­maan ne halvem­mal­la. Joidenkin ide­olo­gian mukaan yksi­tyisen voiton­tavoit­telun on saata­va lait­taa haavin­sa väli­in joka toim­intaan.  En ymmär­rä, mitä yksi­tyi­nen sijoit­ta­ja tuo tähän muu­ta kuin halun­sa hyö­tyä asun­top­u­las­ta taloudellisesti.

Pääo­mas­ta nimit­täin ei todel­la ole pulaa. Rahaa saa hakea EKP:sta niin paljon kuin huvit­taa läh­es korot­ta. Pulaa on vakuuk­sista, mikä tekee markki­nae­htois­es­ta lainara­has­ta paljon keskus­pankki­ra­haa kalli­im­paa yri­tyk­sille, mut­ta ei vakavaraisille kun­nille. Helsin­ki saa lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Sen ver­ran synkältä näyt­tää Euroopan taloudelli­nen tule­vaisu­us, että matal­ien korko­jen aika taitaa jatkua pitkään ja vaik­ka ei jatkuisikaan, korko­tuk­i­lainas­sa ei ole korko­riskiä. Muut­to­tap­pioalueille raken­net­tavas­sa vuokrat­alos­sa on omat riskin­sä, joi­ta Helsingis­sä ei tun­nu olevan.

Kos­ka kun­ta saa lainaa halvem­mal­la kuin yksi­tyiset sijoit­ta­jat, kun­ta on asun­noille parem­pi omis­ta­ja. Aivan vihovi­imeinen omis­ta­ja olisi eläkey­htiöt, jot­ka tavoit­tel­e­vat sijoituk­silleen moninker­taista korkoa markki­nako­rkoon verrattuna.