Asuminen Helsingin seudulla (2): Asuntopolitiikka sortaa pienipalkkaista

Asun­topoli­ti­ik­ka heiken­tää pieni­palkkaisten ase­maa pääkaupunkiseudul­la kah­ta kaut­ta. Korko­jen verovähen­nysoikeus nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja tätä kaut­ta myös vuokria, kos­ka vuokrat ovat asun­non hin­nan johdan­naisia. Toisaal­ta toimeen­tu­lotues­ta kor­vat­ta­va 600 euroa kuus­sa asun­non kokoon ja kun­toon kat­so­mat­ta nos­taa eri­tyis­es­ti pien­impi­en asun­to­jen vuokria edelleen.

Pieni­palkkainen, joka yrit­tää mak­saa vuokraa omista tulois­taan, jää tässä pelis­sä kär­si­jäk­si. Hän jää kär­si­jäk­si, vaik­ka saisi yleistä asum­is­tukea, kos­ka yleinen asum­is­tu­ki ei kor­vaa yliko­rkei­ta vuokria, vaan vuokrien nousu jää pieni­palkkaisen itsen­sä mak­set­tavak­si kokonaan.

On työ­markki­noiden toim­intaa ajatellen vähän nurinkurista, että toimeen­tu­lotuel­la elävän kannal­ta on saman tekevää, asuuko hän Helsingis­sä vai Jär­ven­päässä, mut­ta pieni­palkkaista kan­nuste­taan etsimään asun­ton­sa jostain kaukaa radanvarresta.