(Kysymys Helsingin asuntojen hintatasosta on nousemassa yhdeksi kehysriihen kuumista perunoista. Kommentoin asiaa useamman postauksen sarjalla, joista tämä on ensimmäinen.)
Asuntojen hinnat Helsingin seudulla ylittävät kaksin- tai jopa kolminkertaisesti vastaavien asuntojen, erityisesti kerrostaloasuntojen, hinnat muualla Suomessa. Erityisen kalliita asunnot ovat Helsingin kantakaupungissa ja joillakin Espoon halutuimmilla alueilla. Moni erehtyy sanomaan, että asuntojen hinnat karkottavat asukkaita muualle Suomeen tai kehyskuntiin. Tämä kuulostaa vähän siltä, että väkeä tulisi enemmän, jos onnistuisimme vain vaikkapa hintasäännöstelyllä alentamaan asumisen hintaa.
Kausaliteetti menee tietysti niin päin, että asunnot ovat kalliita, koska niitä on liian vähän. Hintojen alentaminen keinotekoisesti ei tuo asuntoja lisää, vaan saisi ihmiset asumaan väljemmin ja pitämään asuntoja herkemmin tyhjillään ulkomaan komennuksen aikana, jolloin asuntokantaan mahtuisi vähemmän väkeä.
Asuntojen hintojen sääntely (Ara-vuokratalot, HITAS) muuttaa pelisääntöjä niin, että asuntoa ei saa maksamalla siitä enemmän kuin muut, vaan jonottamalla, anomalla tai arvalla.
Kun ongelmana on asuntojen liian pieni määrä, sen pitäisi ratketa rakentamalla lisää. Olen tämänkin suhteen pessimistinen, sillä muualla Suomessa asuu paljon niitä, jotka muuttaisivat Helsinkiin heti, kun asuntojen hinnat laskevat. Asuntotuotannon kiihdyttäminen vaikuttaa ensisijaisesti Helsingin seudulle muuttoa kiihdyttäen. Koska tämä mekanismi menee hintojen kautta, hintojenkin pitää laskea ainakin aluksi. Lopputuloksena hinnat voivat vähän ajan kuluttua myös nousta, kun Helsingin talousalueen ylivoima muuhun maahan verrattuna vain kasvaa.
Parhaiten Helsingin asuntojen hintoihin vaikuttaisi, jos työtilaisuudet muualla maassa paranisivat ja muuttopaine Helsinkiin helpottaisi.
Kansantalouden kannalta on (ilmeisesti?) edullista, että muualta Suomesta muutetaan Helsinkiin, jossa on työtä ja jossa työn tuottavuus on suuri. Kysymysmerkki tulee hukatusta infrastruktuurista väen vähentyessä muualla. Huomattakoon, että ”muuttoliike” ei oikeastaan ole suurimmalta osalta muuttoliikettä, vaan syntyvyyden enemmyyttä Helsingissä ja kuolleisuuden enemmyyttä muualla Suomessa. Lopputulos kuitenkin on, että väki Helsingin seudulla lisääntyy ja muualla Suomessa vähenee.
Yleiskaavassa varaudutaan siihen, että väkeä tulisi 40 vuodessa lisää noin 600 000 henkeä koko seudulle.