Miksi asumistuki on välttämätön osa perusturvaa?

Saa­jan kannal­ta asum­is­tu­ki on huonoa rahaa, kos­ka se on sidot­tu asumiseen, vaik­ka voisi olla parem­pi asua vähän vaa­ti­mat­tomam­min ja käyt­tää säästyneet rahat vaikka­pa ruokaan. Niin­pä jok­seenkin jokainen pää­tyy esit­tämään, että luovu­taan asum­istues­ta ja ohjataan nuo rahat yleiseen, menoista riip­pumat­tomaan tulo­tu­keen, siis korote­taan vaik­ka työ­markki­natukea. Pohdit­tuaan asi­aa vähän pidem­mälle jokainen lop­ul­ta pää­tyy siihen, että asum­is­tu­ki on vält­tämätön osa perus­tur­vaa. Se on vält­tämätön osa myös real­is­tisia perustulomalleja.

Mik­si?

Noin puo­let suo­ma­lai­sista asuu velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa. (Tämä tieto on vuosien takaa, enkä ole tark­istanut, päteekö se nyt, mut­ta sinne päin.) Kaikkial­la asum­i­nen ei ole yhtä kallista kuin Helsingis­sä. Jos perus­tur­va olisi niin suuri, että se riit­täisi sekä ruokaan että vuokraan Helsingis­säkin, se olisi puoli-ilmaisek­si asu­vien osalta aivan liian korkea. Ton­ni käteen yksinäiselle ja yli kak­si ton­nia käteen neli­henkiselle per­heelle kil­pail­isi jo aika hyvin pien­impi­en palkko­jen kanssa, eikä sel­l­aisen perus­tur­van mak­samiseen oikein rahat riittäisi.

Voitaisi­in tietysti tehdä niin, että mak­se­taan tätä korkea­ta perus­tur­vaa kaikille, mut­ta jos syys­tä tai tois­es­ta (omis­taa asun­non tai asuu ilmaisek­si isoäidin asun­nos­sa) vält­tyy vuokra­menos­ta, tämä kat­so­taan tulok­si, joka leikkaa perus­tur­vaa niin kuin ansio­tu­lotkin tai osin­got leikkaa­vat. Lop­putu­los olisi sama kuin se, että kaik­ki saa­vat pienem­pää perus­tur­vaa, johon tulee asum­istuen nimel­lä koro­tus, jos asuu vuokralla.

En tunne tilan­net­ta muual­la maas­sa, mut­ta Helsingis­sä asum­istuen vuokrara­jat ovat niin mata­lat, ettei sil­lä saa minkään­laista markki­nahin­taista asun­toa Helsingistä. Niin­pä se, joka halu­aa asua arvoste­tul­la alueel­la, joutuu mak­samaan tästä koitu­van lisän kokon­aan itse. Tästä näyt­tää ole­van epäselvyyttä.

Taval­laan asum­is­tu­ki on siis työ­markki­nat­uen lisä, joka mak­se­taan saman suu­ruise­na kaikille niille, joil­la ei ole omis­tusasun­toa. Omis­tusasun­nos­sa asu­va saa jotain hyvi­tys­tä korkoi­hin­sa, mut­ta kos­ka korko­ja tue­taan jo muu­takin kaut­ta, korkoa ei rin­naste­ta suo­raan vuokraan.

Ihan näin se ei valitet­tavasti ole. Tuo korkein hyväksyt­tävä vuokra määräy­tyy jok­seenkin koomisel­la taval­la asun­non varuste­ta­son, koon ja valmis­tu­mis-/pe­rusko­r­jausvuo­den perus­teel­la. Yksinäisen henkilön osalta mak­sim­i­tu­ki edel­lyt­tää vähin­tään 37 neliön kämp­pää. Kak­sios­ta Vuosaa­res­sa mak­se­taan enem­män kuin yksiöstä Kru­u­nun­haas­sa, kos­ka Kru­u­nun­haan yksiö on liian pieni ja talo liian vanha.

Sata-komitea esit­ti, että jär­jestelmä yksinker­tais­tet­taisi­in niin, että suurin hyväksyt­tävä vuokra riip­puisi vain asukkaiden lukumäärästä ja sijain­tikun­nas­ta. Yhteenso­vi­tus olisi lin­eaari­nen 32 pros­entin sovi­tuk­sel­la. Kos­ka korkein hyväksyt­tävä vuokra olisi roimasti alle käyp­i­en vuokrien,  asum­istuen määrä ei tosi­asi­as­sa riip­puisi asum­is­meno­jen suu­ru­ud­es­ta lainkaan – vain siitä, joutuuko asumaan vuokral­la. Niin­pä se ei olisi tuo­ta huonoa rahaa, joka pakot­taa pri­or­isoimaan asumisen tasoa muun kulu­tuk­sen ohi. Siitä kai voidaan lähteä, että jokainen asuu jossain.

Kos­ka tuki ei riipu vuokran suu­ru­ud­es­ta, on vaikea ymmärtää, miten se nos­taisi vuokria sen enem­pää kuin palkanko­ro­tuk­set tai työ­markki­nat­uen tason nosto.

Valitet­tavasti perus­palve­lu­min­is­teri ei ole saanut tätä uud­is­tus­ta esitel­lyk­si eduskunnalle.

= = = =

Tämä siis yleis­es­tä asum­istues­ta ja ensisi­jais­es­ta perus­tur­vas­ta. Vaikeudet alka­vat siitä, että ensisi­jainen tur­va on säädet­ty meil­lä niin alas, että tilapäisek­si ”orpo sokea kom­pas­tui sirkke­li­in” ‑tuek­si tarkoitet­tu toimeen­tu­lo­tu­ki menee sen yli, vaik­ka jopa perus­tus­lain mukaan ensisi­jaisen tur­van pitäisi olla viime­si­jaista suurempi.

Toimeen­tu­lo­tu­ki kor­vaa kohtu­ulliset asum­is­menot kokon­aan. Toimeen­tu­lotuen kohtu­ulliset asum­is­menot ovat paljon suurem­mat kuin nuo yleisen asum­istuen hyväksymät menot. En tunne tämän vuo­den päätöstä, mut­ta viime vuon­na Helsingis­sä hyväksyt­ti­in yksinäisen henkilön osalta vuokrak­si 600 euroa kuus­sa ja sen päälle vesi- ja sähkölaskut sekä koti­vaku­u­tus, yhteen­sä käytän­nössä noin 650 euroa. Tämä menee vuokri­in. Alle 600 euron vuokrapyyn­töä har­voin näkee. Kask­isaa­reen tämän tuen turvin ei kuitenkaan muute­ta, kos­ka ero­tuk­sen joutuu taas mak­samaan itse. Eniten tästä kär­sivät pieni­palkkaiset, jot­ka eivät saa vuokraansa mitään tukea, mut­ta joiden asum­is­meno­ja toimeen­tu­lotuen löysäkätisyys asum­is­meno­jen kohdal­la aut­taa. Olisi parem­pi vaik­ka nos­taa toimeen­tu­lo­tukea ja alen­taa samal­la sum­mal­la tuo­ta hyväksyt­tävää vuokratasoa.

Kaik­ki ihan hyvin, jos toimeen­tu­lo­tu­ki olisi vain tilapäi­nen tuki, joka aut­taa selviämään seu­raavaan kuukau­teen, mut­ta perus­tur­van matalu­u­den takia se on käytän­nössä automaat­ti­nen lisä työ­markki­nat­uen ja asum­istuen päälle. Ruot­sis­sa ensisi­jainen tur­va on suurem­pi kuin Suomes­sa ja toimeen­tu­lo­tu­ki pienem­pi. Niin­pä siel­lä toimeen­tu­lo­tu­ki ei muo­dos­ta sel­l­aista yleistä oloti­laa kuin meillä.

Sosi­aal­i­tur­vas­ta on vaikea tehdä kan­nus­tavaa, jos ensisi­jaisen ja viime­si­jaisen tur­van keskinäistä suu­ru­ut­ta ei saa­da vai­hde­tuk­si oikein päin.