Kasvurahaston rahoitus

Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Juha Sip­ilä esit­ti puheessaan, että Suomeen perustet­taisi­in 3–5 mil­jardin euron kasvu­ra­has­to, joka investoisi muun muas­sa bio­talouteen ja loisi 200 000 työ­paikkaa. Rahas­to rahoitet­taisi­in niin, että Solid­i­um myisi 1,5 mil­jardil­la osake­salkkuaan ja työeläkey­htiöt määrät­täisi­in sijoit­ta­maan toiset 1,5 mil­jar­dia. Lop­ut tuli­si­vat yksityisiltä.

En pysty otta­maan kan­taa itse rahas­toon, sil­lä Sip­ilä luon­nehti sitä vain parin riv­in ver­ran, eikä min­ulle oikein val­jen­nut, miten muu­ta­man mil­jardin investoin­neil­la syn­tyy 200 000 kan­nat­tavaa työ­paikkaa. Rahoi­tus sen sijaan tuli selväk­si eikä se tun­nu järkevältä.

Val­tio saa nyt lainaa negati­ivisel­la reaa­liko­rol­la. Val­tion pörssisalkku sen sijaan tuot­taa osinko­tu­lo­ja. Jos se ei tuot­taisi, sitä ei voisi myöskään kenellekään myy­dä. Työeläkey­htiöi­den tavoit­teena on 4–5 pros­entin reaal­i­tuot­to sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle. Mik­si pitää myy­dä kan­nat­tavia yhtiöitä kurssien ollessa alhaal­la, mik­si ei ote­ta lainaa? Omaisu­u­den myymi­nen ja lainan otta­mi­nen eivät paljon poikkea toi­sis­taan. Niiden keskinäistä kan­nat­tavu­ut­ta pitää ver­ra­ta korko­jen ja osinko­tuot­to­jen kaut­ta. Jos tämän rahas­ton tuot­to riit­tää tyy­dyt­tämään eläkey­htiöi­den tuot­to­vaa­timuk­sen, val­tio voisi rahoit­taa sen edullis­es­ti kokon­aan velak­si. Jos ei riitä, eläk­er­a­ho­jen käyt­tö tähän tarkoituk­seen on arveluttavaa.

Val­tion omaisu­u­den myymisen sal­do on surkea. Myyn­ti­t­u­lo­jen korko­tuot­to (=korkosäästö, kun on voitu pitää pienem­pää lainasalkkua) on ollut vaa­ti­ma­ton noiden samo­jen myy­ty­jen yhtiöi­den osinko­tu­loi­hin. Pakkomielle myy­dä tuot­tavaa omaisu­ut­ta on vah­vasti ide­ologi­nen. Val­tion­taloudel­lista järkeä siinä ei ole. Osake­salkun omis­t­a­mi­nen ei tietenkään ole val­ti­olle itse­tarkoi­tus, mut­ta osakkei­ta kan­nat­taa myy­dä vain, jos lainan otta­mi­nen on epäedullisem­pi vaihtoehto.