Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.12.2012

Jätkäsaaren bunkkeri

Nyt voin tun­nus­taa, että en ole koskaan ollut kovin vaku­ut­tunut päätök­ses­tä säi­lyt­tää bunkkeri, kos­ka minus­ta se on ruma. Mut­ta sik­si sitä ei olekaan suo­jel­tu. Kun sitä ei ole suo­jel­tu, siitä saa edes yrit­tää tehdä kau­ni­im­man. Kuvis­sa se ainakin näyt­ti paljon nyky­istä kau­ni­im­mal­ta. Yksi syy raken­nuk­sen säästämiseen oli se, että muuten se olisi pitänyt purkaa. Talo on niin vah­varak­en­teinen, että purkamiseen tarvit­taisi melkein tak­tisia ydinaseita.

Katolle tulee town­house-asun­to­ja rahoit­ta­maan pro­jek­tia. Kun asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­sik­si on arvioitu yli 5000 euroa neliötä, myyn­ti­hin­nan tulee olla olen­nais­es­ti korkeampi. Raken­nu­soikeudel­la aio­taan rahas­taa ja päälle kohtu­ulli­nen yrit­täjävoit­to. Päästään var­maankin 10 000 euroon neliöltä. Asun­to­jen keskikoko on noin 150 neliötä ja suurim­mat ovat 200 neliöisiä. Sel­l­ainen mak­saisi siis pari miljoon­aa euroa ja peräti sata miljoon­aa ruplaa.

Kaa­va-alueeseen liitet­ti­in myös Verkkokau­pan tont­ti. Mari Holopainen sai päätök­seen läpi seu­raa­van kehotuksen:

”Nähtävil­lä olon yhtey­dessä tutk­i­taan puuriv­in tai muun istu­tuk­sen osoit­tamista Rionkadulle ja mikäli tarpeen kat­u­alueen ulot­tamista kaava-alueeseen.”

Perus­teena tässä oli, ettei naa­pu­ri­taloista olisi pakko kat­sel­la Verkkokau­pan seinää. Jos puil­la peit­tämi­nen ei onnis­tu, niin ehkä vil­livi­in­istä olisi apua?

Helsin­gin kaavoitus­ta on syytet­ty liian yksi­tyisko­htaisek­si ja hol­hoavak­si. On vaa­dit­tu, että rak­en­ta­jat saa­vat enem­män vapaut­ta ja vas­tu­u­ta. Tässä annet­ti­in ja tämä on tulos. Kaupunkien väli­nen kil­pailu on kuulem­ma hyödyllistä.

HOK-Elan­non tavarat­a­lo Hakaniemessä

Keskustelti­in lähin­nä SOK:n yli­val­las­ta päivit­täis­tavarakau­pas­sa ja suurmyymälöi­den hyödyl­lisyy­destä. Suurmyymälöistä voi olla mon­ta mieltä, mut­ta viral­lise­na poli­ti­ikkana on ohja­ta ne kaupunki­rak­en­teen sisään. Suomes­ta löy­tyy suurmyymälälle aika vähän tätä oikeaop­pisem­pia paikkoja.

Asun­to­jen pin­ta-ala –sään­te­ly

Uut­ta sään­te­ly­muo­toa pidet­ti­in selvästi van­haa parem­pana. Pieniä yksi­tyisko­htia varten asia pan­ti­in vielä pöy­dälle. Esimerkik­si: keit­tiö + kolme huonet­ta? Entä jos on yhdis­tet­ty olo­huone ja keittiö?

Vähän asun­tokun­tien kokoa koske­vista tilas­toista. Helsingis­sä ruokakun­nista on läh­es puo­let sinkku­talouk­sia. Sanas­ta ”sinkku” tulee mieleen nuori, yksin asu­va, mut­ta nois­sa tilas­tois­sa on huo­mat­ta­van paljon van­ho­ja per­hea­sun­nois­sa yksin asu­via. Jos nor­maa­lik­si asum­isurak­si ajatel­laan, että muut­taa 20-vuo­ti­aana kotoa, menee naimisi­in ja saa kak­si las­ta kol­men vuo­den välein, ja elää 90-vuo­ti­aak­si eikä eroa, asuu tuos­ta 70-vuo­den asum­isuras­ta 47 vuot­ta (67%) lapset­tomana sinkku­na tai pariskun­tana ja 23 vuot­ta (33%) lap­siper­heessä. Oikeam­man kuvan tilanteesta saisi, jos tilas­toisi erik­seen ne sinkut ja lapset­tomat pariskun­nat, joil­la ei koskaan ole ollutkaan lapsia.

Jos aikaa löy­tyy, teen asun­to­jen koon sään­te­lyn perusteista oman postauksen.