Saksan “talousihme”

(Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 5/7)

Oheises­sa kuvas­sa on Sak­san ja Suomen yksi­tyisen kulu­tuk­sen kehi­tys 2000-luvul­la. Näyt­täisi melkein siltä, että Sak­sal­la on men­nyt todel­la huonos­ti. Ei oikeas­t­aan mitään kasvua koko vuosikymmenellä.

Onko suo­ma­lais­ten kulu­tus­ta­son nousu vas­tu­ut­tomasti velak­si? Vuo­teen 2008 asti ei ollut, vai­h­to­tase oli yli­jäämäi­nen ja val­tion­talous niin voimakkaasti yli­jäämäi­nen, että yli­jäämää piti pan­na eläk­er­a­has­toon piiloon. Vuo­den 2008 jäl­keen on elet­ty velak­si. Kulu­tus on nous­sut vaik­ka kokon­ais­tuotan­to on laskenut, mut­ta se onkin toinen tarina.

Sak­sa on ter­ve­hdyt­tänyt talout­taan rajul­la sisäisel­lä deval­vaa­ti­ol­la. Tämä on yksi ja hyvin keskeinen syy euroalueen epä­tas­apain­oon. Sak­san defla­tori­nen poli­ti­ik­ka nos­ti euron arvoa peräti 70 pros­ent­tia, mikä oli vähän liikaa oli­ivivyöhyk­keen maille ja oli se liikaa Suomellekin.

Mut­ta onko Sak­san tie lop­ul­ta mei­dänkin tiemme?  Kan­sain­välisessä kau­pas­sa vai­hde­taan peri­aat­teessa suo­ma­lais­ten tekemää työtä esimerik­si kiinalais­ten tekemään työhön.  On yhä vähem­män ja vähem­män perustei­ta siihen, että yksi tun­ti suo­ma­lais­ten työtä vas­taan 15 tun­tia kiinalaista työtä. Sak­sa on pan­nut oman työn­sä alen­nus­myyn­ti­in. Onko Suomen tehtävä samoin tai itket­tävä ja tehtävä samoin?