Kotiäidit osa-aikatyöhön?

Päämin­is­teri on tuonut Ruot­sista tuli­aisik­si ajatuk­sen, että kotiäid­it pitäisi saa­da koti­hoidontuelta mielu­um­min osa-aikatyöhön kansan­talouden kakkua kas­vat­ta­maan ja vero­ja maksamaan.

Esitin Sata-komite­as­sa, että pien­ten las­ten van­hempi­en osa-aikatyö tehtäisi­in edes taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisek­si, vaik­ka päätös­val­ta jäisikin per­heille itselleen. Nyt osa-aikatyö on voimakkaasti syr­jit­tyä. Koti­hoidon tuen menet­tää kokon­aan ja päivähoi­dos­ta joutuu mak­samaan yleen­sä täy­den hin­nan. Esitin, että voisi saa­da koti­hoidontues­ta puo­let ja mak­saa vain puo­likas­ta päivähoit­o­mak­sua, jos lap­si on päivähoi­dos­sa vain osa-aikaises­ti. Tämä on yksi niistä lukui­sista esi­tyk­sistä, jot­ka kokoomus sil­loin käytän­nössä torjui.

Jos asi­aa ajatel­laan julkisen talouden kannal­ta, täl­lainen refor­mi on kan­nat­ta­va vain, jos olet­taa, että osa-aikatyö kotiäi­tiy­den sijas­ta avit­taa ural­la eteen­päin ja johtaa suurem­pi­in tuloi­hin myöhem­min. Muu­toin on halvem­paa mak­saa koti­hoidon tukea kuin jär­jestää päivähoito. Äidin palka­s­ta perit­tävä vero ei riitä eroa kattamaan.

Pitkien kotiäi­tiys­jak­so­jen vaiku­tuk­ses­ta myöhempään työu­raan on vah­vaa näyt­töä. Päivähoidon valin­nei­den tulot kas­va­vat myöhem­min selvästi enem­män kuin koti­hoidon tuen valin­nei­den. Tässä tosin on pieni vakioin­tion­gel­ma, kos­ka päivähoidon valin­nei­den nyt voisi muutenkin olet­taa ole­van ver­tail­uryh­mää uratietoisempia.

Jos tästä halu­taan tehdä taloudel­lis­es­ti järkevää kun­tien kannal­ta, osa-aikaises­sa hoi­dos­sa ole­vien pitäisi olla joko aamupäivä- tai iltapäiväryh­mis­sä ja näitä pitäisi olla yhtä paljon. Muu­toin osa-aikainen lap­si tulee hoitopaikalle jok­seenkin yhtä kalli­ik­si kuin kokoaikainen lap­si. Toisaal­ta, jos täl­laiset aamu- ja iltapäiväryh­mät muo­dostet­taisi­in, puolipäivälapsen mak­su voitaisi­in toisaal­ta pois­taa kokon­aan, sil­lä hoit­o­mak­su peit­tää kus­tan­nuk­sista niin pienen osan, että kun­nan säästö on mak­sua suurempi.

Osa-aikatyö olisi ehdot­toman järkevä ratkaisu yksin­huolta­ja-äideille, joil­la pitkät hoito­va­paat merk­it­sevät ilmeistä riskiä syr­jäy­tyä työstä kokon­aan, mut­ta joiden on aika vaikea venyä kokopäivä­työhön. Hei­dän kannal­taan osa-aikatyö on kuitenkin kan­nat­tam­a­ton­ta, kos­ka ansio­tu­lot leikkaa­vat sosi­aal­i­tur­vaa niin voimakkaasti, ettei käteen jää oikein mitään.

Panen tähän lop­pu­un Sata-komiten jäämistöstä löy­tyneen muis­tioni asi­as­ta. Tämä on luon­nos, mut­ta lop­ullista ver­sio­ta en löytänyt mistään.

= = =
OS 6.5.2009
Ehdo­tus osit­tais­es­ta koti­hoidon tues­ta.

Suomes­sa pien­ten las­ten koti­hoito on huo­mat­tavasti yleisem­pää kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa, jois­sa taas on hyvin yleistä, että toinen tai molem­mat van­hem­mat tekevät osa-aikatyötä, ja lap­si on päivähoi­dos­sa muu­ta­man tun­nin päivässä. Kokoaikaisen koti­hoidon yleisyys Suomes­sa johtuu koti­hoidon tues­ta, jota Nor­jaa luku­un otta­mat­ta ei tun­neta muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Yht­enä syynä osa-aikaisen työn­te­hon vähyy­teen Suomes­sa on se, että per­heen kannal­ta tämä on taloudel­lis­es­ti huono vai­h­toe­hto. Per­he joutuu mak­samaan läh­es täy­den päivähoit­o­mak­sun, vaik­ka on hoi­dos­sa vain osan aikaa. Useim­mat kun­nat velot­ta­vat kokopäivä­mak­sun, jos lap­si on hoi­dos­sa päivit­täin yli viisi tun­tia. Toisaal­ta per­he menet­tää koti­hoidon tuen, jos lap­si on päivähoi­dos­sa. Osa-aikaises­ti työsken­televä voi saa­da osit­taista hoitora­haa 70 euroa kuus­sa. Tämä nousee 90 euroon kuus­sa vuon­na 20XX. Vuon­na 2009 täysi koti­hoidon­tu­ki ilman hoitolisää on 370 euroa. Sata-komitea esit­tää sen nos­tamista noin 550 euroon alle 1,5‑vuotiailta lapsilta.

Kokoaikainen koti­hoito voi olla per­heen aito val­in­ta, eikä tätä mah­dol­lisu­ut­ta halu­ta rajoit­taa. Osa-aikatyön ja osa-aikaisen päivähoidon puut­tumi­nen käytän­nössä val­in­to­jen joukos­ta johtaa kuitenkin siihen, use­ampi van­hempi – useim­miten äiti – jää kokoaikaises­ti hoita­maan lap­sia koti­in sen sijaan, että he oli­si­vat pohjo­is­maiseen tapaan osa-aikatyössä. Tämä tuot­taa ainakin seu­raavia haittoja:

•    Kansan­talouden käytet­tävis­sä ole­va työ­panos vähenee
•    Vuosik­si koti­in jäävän van­hem­man, useim­miten äidin, työu­ran kehi­tys jää pitkäk­si aikaa ellei lop­ullis­es­ti jäl­keen, mikä merk­it­see inhimil­lisen pääo­man haaskaantumista.
•    Nais­ten ase­ma työ­markki­noil­la heikkenee.
•    Jos osa-aikainen työ olisi van­hempi­en toivei­den mukainen, tämän vai­h­toe­hdon sulkeu­tu­mi­nen käytän­nössä pois tuot­taa hyvinvointitappiota.

Osit­tainen koti­hoidon tuki ja osa-aikainen päivähoitomaksu
Perus­tur­va­jaos­to esit­tää, että otet­taisi­in käyt­töön osit­tainen koti­hoidon­tu­ki ja että päivähoidon mak­su laite­taan suo­raan riip­pu­vaisek­si hoitoa­jan pitu­ud­es­ta oheisen taulukon mukaan:

Päivähoito–        Mak­su koko–        Osit­taisen kotihoidon
aika/viikko        päivä­mak­sus­ta    tuen suu­ru­us kotihoidontuesta
20 tun­tia        40 % 60 %
25  tun­tia        50 % 50 %
30  tun­tia        60 % 40 %
35 tun­tia        70 % 30 %

Suhde osit­taiseen hoitorahaan
Lapsen van­hem­mal­la on oikeus osit­taiseen hoitora­haan, kun lap­si on alle kolme­vuo­tias tai vuot­ta ennen ja kak­si vuot­ta jäl­keen perusk­oulun aloit­tamisen. Hoitora­han edel­ly­tyk­senä on, että toinen van­hem­mista lyhen­tää työaikaansa. Edel­ly­tyk­senä ei sen sijaan ole, ettei päivähoitopaikkaa käytetä kokoaikaises­ti. Osit­taises­sa koti­hoidontues­sa sen sijaan ei edel­lytet­täisi lyhen­net­tyä työaikaa kuten koti­hoidon tues­sakaan ei edel­lytetä, että las­ta hoita­vat hänen omat van­hempansa. Sen sijaan osit­taises­sa koti­hoidontues­sa edel­lytet­täisi­in, ettei lap­si ole kokoaikaises­sa päivähoidossa.

Uud­is­tuk­sen vaikutuksia
Vaiku­tus työn tarjontaan
Lisään­tyykö vai vähe­neekö työn tar­jon­ta? Houkut­teleeko osa-aikainen hoit­o­m­ah­dol­lisu­us enem­män niitä, jot­ka nyt tekevät kokoaikatyötä vai niitä, jot­ka nyt ovat kokon­aan kotona? Liiket­tä olisi var­maan molem­mista suun­nista, mut­ta kan­sain­väli­sistä ver­tailuista voisi päätel­lä, että osa-aikatyöhön siir­ryt­täisi­in kotiäi­ti­val­taises­sa Suomes­sa enem­män täysipäiväis­es­tä koti­van­hem­muud­es­ta kuin kokoaikatyöstä, jol­loin työn tar­jon­ta lisääntyisi.

Entä olisiko kansan­taloudessa on käyt­töä sille osa-aikaiselle työvoimalle, jon­ka tar­jon­ta näin lisään­ty­isi. Tämä kysymys ei oikeas­t­aan ole kovin olen­nainen, sil­lä jos osa-aikaisia työti­laisuuk­sia ei ole, vai­h­toe­htoa ei tul­la juuri käyttämään.

Kansan­taloudelli­nen tehokkuus
Jos kokoaikaises­ta koti­van­hem­muud­es­ta siir­ry­tään osapäivä­työhön ja osa-aikaiseen päivähoitoon, työn tar­jon­ta kansan­taloudessa lisään­tyy, mut­ta toisaal­ta päivähoidon kus­tan­nuk­set kas­va­vat. Onko lop­putu­los kansan­taloudel­lis­es­ti tehokas? Kysymys jakau­tuu kahdek­si kysymyk­sek­si, onko se kansan­taloudel­lis­es­ti tehokas lyhyel­lä aikavälil­lä ja onko se kansan­taloudel­lis­es­ti tehokas pitkäl­lä aikavälil­lä, kun ote­taan huomioon ratkaisun vaiku­tuk­set ural­la eten­e­miseen ja inhimil­lisen pääo­man karttumiseen.

Lapsen etu
On vah­vasti ide­ol­o­gis­es­ti värit­tynyt kysymys, onko lapsen etu saa­da olla päivähoi­dos­sa vai saa­da olla van­hempansa tai jonkun muun läheisen hoita­mana kotona? Tärkeim­mät päivähoitoa puolta­vat argu­men­tit ovat:
•    Päivähoito  tar­joaa virikkeisem­män ja sosi­aalisem­man kasvuym­päristön kuin päivä kuin päivä kotona kak­sis­taan äidin kanssa.

•    Päivähoitoon liit­tyy tiet­ty esik­oulu­funk­tio paljon ennen esikouluikää.

•    Päivähoito on sosi­aalis­es­ti tur­val­lisem­pi. Jos koti­olois­sa on jotain vikaa, on hyvä päästä toisen­laisi­in oloi­hin. Kodin ongel­mat tule­vat päivähoi­dos­sa helpom­min esille, jol­loin lapsen kaltoinko­htelun ris­ki pienenee.

Näi­den argu­men­tit täyt­tyvät suurelta osin jo osapäivähoi­dos­sa. Muu­ta­man tun­nin virikkeisyys kyl­lä riit­tää pienelle lapselle. Esik­oulu­funk­tion täyt­tymiseen ei tarvi­ta koko päivää, kun perusk­oulus­sakin riit­tää muu­ta­ma tun­ti päivässä. Jo osapäivähoito riit­tää vähen­tämään lapsen kaltoinko­htelun riskiä.

Koti­hoidon puoles­ta tai oikeas­t­aan päivähoitoa vas­taan taas on esitet­ty muun muas­sa sosi­aal­ista tur­val­lisu­ut­ta ja tur­val­lisia ihmis­suhtei­ta ja lapsen tunne-elämän kehi­tys­tä. Argu­men­tit päivähoitoa vas­taan ainakin huo­mat­tavasti laimenevat osapäivähoi­dos­sa, vaik­ka ne eivät kokon­aan tyh­jenisikään. Niin­pä osa-aikainen päivähoito voisi muo­dostaa kom­pro­missin päivä- ja koti­hoitoa puoltavien argu­ment­tien kesken.

Van­hempi­en toiveet
Van­hempi­en toivei­den huomioon otta­mi­nen on myös osa hyv­in­voin­tia. Tämä argu­ment­ti puoltaisi sitä, että vai­h­toe­hdot oli­si­vat yhteiskun­nan kannal­ta neu­traale­ja, jol­loin van­hempia kan­nustet­taisi­in etsimään paras­ta vai­h­toe­htoa ilman, että yhteiskun­ta olisi puolueelli­nen tämän tai tuon vai­h­toe­hdon suuntaan.

Taloudel­liset vaikutukset
Uud­is­tuk­sen taloudel­lisia vaiku­tuk­sia on jok­seenkin mah­do­ton­ta laskea, kos­ka emme tiedä, kuin­ka moni tätä avau­tu­vaa mah­dol­lisu­ut­ta käyt­täisi ja mikä hei­dän tulota­son­sa olisi.  Sik­si asi­aa on läh­estyt­ty esimerkki­laskelmin, jos­sa lap­si on joko kokopäivähoi­dos­sa, osapäivähoi­dos­sa tai koti­hoi­dos­sa, las­ta hoita­van van­hem­man tun­tipalk­ka on joko 11 tai 18 euroa ja hän on joko yksin­huolta­ja tai naimi­sis­sa henkilön kanssa, jon­ka kuukausi­palk­ka on 3 000 euroa.  Laskel­ma on tehty karkeasti julkisen talouden kannalta.

Epä­var­muut­ta ja epäti­etoisu­ut­ta on vallinnut siitä, kuin­ka paljon lapsen hoit­a­mi­nen päivähoi­dos­sa todel­lisu­udessa mak­saa kokopäivä­paikalla ja kuin­ka suuri on osapäivähoidon kus­tan­nus suh­teessa puolipäivähoitoon. Tässä laskel­mas­sa alle kolmivuo­ti­aan lapsen kokopäivähoidon kus­tan­nuk­se­na on käytet­ty 13 200 euroa vuodessa eli 1200 euroa kuus­sa yht­enä­toista kuukaut­e­na vuodessa. Tämä luku on arvioitu suurten kaupunkien ilmoit­tamista luvuista. Kun­tien välil­lä on kus­tan­nuk­sis­sa suuria ero­ja. Yleen­sä laskelmis­sa on käytet­ty jonkin ver­ran alem­pia päivähoidon kustannuksia.

Luotet­tavaa tietoa ei ole saatavil­la siitä, kuin­ka paljon osapäivähoito säästää suh­teessa kokopäivähoitoon, eikä tätä voi­da yksiselit­teis­es­ti laskeakaan, kos­ka osapäivähoidon kus­tan­nuk­set riip­pu­vat suuresti siitä, miten hoitoa­jat sijoit­tuvat. Jos toiset ovat aamupäivä- ja toiset iltapäivälap­sia, puolipäivähoi­dos­sa ole­van kus­tan­nuk­set ovat suun­nilleen puo­let kokopäivälapsen kus­tan­nuk­sista.   Jos täl­laista vuorot­telua ei saa­da aikaan, puolipäivälap­si syn­nyt­tää pahim­mil­laan läh­es yhtä suuren henkilökun­tatarpeen kuin kokopäivälap­si. Päivähoidon jär­jestäjät valit­ti­vat, että sub­jek­ti­ivi­nen päivähoito-oikeus on vienyt per­heiltä halun sovitel­la hoitoaiko­ja. Toisaal­ta syn­tyvä päivähoidon vajaakäyt­tö ei ole pelkkää rahan­hukkaan. Yleis­es­ti on valitet­tu liian suurista ryh­mäkoista ja siitä, että yhden hoita­jan vas­tu­ul­la on liikaa lap­sia. Tämä vajaakäyt­tö voidaan nähdä myös hoidon laadun kohoamisena.

Laskel­mas­sa ei ole julkisen sek­torin tuloina otet­tu huomioon niitä vero­ja, joi­ta päivähoito­henkilöstö mak­saa. Tarkoituk­se­na on valmis­tau­tua työvoima­pu­lan aikaa, jol­loin olisi epälo­ogista olet­taa, ettei henkilökun­ta löytäisi muu­ta työtä. Koti­talouk­sien mak­samia kulu­tusvero­ja ei ole otet­tu huomioon, mikä jonkin ver­ran alen­taa päivähoidon yhteiskun­nal­lista kan­nat­tavu­ut­ta. Huomioon ei ole otet­tu myöskään eläke­mak­su­ja, kos­ka niitä vas­taa kart­tunut eläkeoikeus. Myös tämä val­in­ta heiken­tää laskelmis­sa päivähoidon kan­nat­tavu­ut­ta pien­i­t­u­lois­t­en kohdal­la, kos­ka työeläke kuitenkin pienen­tää kansaneläkettä.

Julki­nen talous suh­teessa kotihoitoon
Tun­tipalk­ka 11 €/h    Tun­tipalk­ka 18 €/h
Puolipäivähoidon kus­tan­nuk­set kokopäivähoi­dos­ta    50 %      75 %      50 % 75 %
Yksin­huolta­ja    Kotona                                                            0             0            0          0
Osapäivä­työssä (4h)                                                            1941      ‑1441      6519    3137
Kokopäivä­työssä                                                                3022    3022    10102    10102
Pari    Kotona                                                                            0          0             0             0
Osapäivä­työssä (4h)                                                         ‑2678    ‑6060    ‑925    ‑4307
Kokopäivä­työssä                                                                      ‑4313    ‑4313    545    545

Riveiltä ”Kokopäivähoi­dos­sa” nähdään, että julkisen talouden kannal­ta kokopäivä­työ yhdis­tet­tynä kokopäiväiseen päivähoitoon on koti­hoitoa edullisem­paa yksin­huolta­jan kohdal­la palkkata­sos­ta riip­pumat­ta ja naimi­sis­sa ole­van parin kohdal­la jos ja vain jos palk­ka on riit­tävän suuri. Se, että yhteiskun­ta voit­taa pieni­palkkaisenkin yksi­huolta­jan men­nessä töi­hin johtuu siitä, että melkein koko hänen tulon­lisäyk­sen­sä menee julkisen talouden hyväk­si asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen pienen­e­misen joh­dos­ta; samas­ta syys­tä töi­hin meno kan­nat­taa yksin­huolta­jalle huonos­ti. Kun naimi­sis­sa ole­va pieni­palkkainen val­it­see työn­teon las­ten­hoidon sijas­ta, julkiselle taloudelle koituu selvää tap­pi­o­ta, kos­ka päivähoidon kus­tan­nuk­set ylit­tävät selvästi vero­jen lisäyk­sen ja koti­hoidontuen alen­e­misen. Tämä kos­kee kuitenkin vain kyseistä vuot­ta. Julki­nen talous saa hyvi­tys­tä uhrauk­selleen, jos työssä ker­tynyt koke­mus ja paran­tunut osaami­nen johta­vat tule­vaisu­udessa parem­paan ansiotasoon.

Kan­nat­taako osa-aika­hoitoa suosia kokopäivähoidon sijasta?

Osapäivä­työ yhdis­tet­tynä osapäivähoitoon on julkisen talouden kannal­ta kaikissa tapauk­sis­sa huonom­pi kuin kokopäivä­työ yhdis­tet­tynä kokopäiväiseen hoitoon. Jos asi­aa tarkastel­laan vain julkisen talouden kannal­ta, kokopäivä­työssä ole­via pien­ten las­ten van­hempia ei kan­na­ta houkutel­la puolipäivä­työhön.  Lapsen edus­ta lähtevä tarkastelu voi kuitenkin pää­tyä toiseen tulok­seen. Näin on ajatel­tu ainakin, kun on säädet­ty laki osit­tais­es­ta hoitora­has­ta, jon­ka saadak­seen ainakin toisen van­hem­mista on siir­ryt­tävä lyhen­net­tyyn työaikaan, mut­ta lap­si voi olla kokoaikaises­sa päivähoi­dos­sa, jol­loin päivähoi­dos­sa ei syn­ny mitään säästöä.

Edelleen on mah­dol­lista myös yhdis­tää osapäivähoito ja kokopäiväi­nen työ esimerkik­si siten, että iso­van­hem­mat hoita­vat las­ta iltapäiväl­lä. Sitä, minkälaisia ratkaisu­ja kansalaisy­hteiskun­ta kehit­tää, ei voi etukä­teen kuin arvailla.
Kan­nat­taako kotoa houkutel­la osapäivätyöhön?
Kos­ka osapäivä­nen hoito voi olla läh­es yhtä kallista kuin kokopäiväi­nenkin, julkisen talouden välit­tömien kus­tan­nusten kannal­ta on mon­es­sa tapauk­ses­sa edullisem­paa, että lap­si hoide­taan kokon­aan kotona kuin että kotona ole­va van­hempi siir­tyy osa-aikatyöhön.  Tarkastele­mis­samme tapauk­sis­sa osa-päivä­työhön houkut­telu olisi julkisen talouden kannal­ta edullista vain isopalkkaisen yksin­huolta­jan tapauk­ses­sa. Tilanne muut­tuu osapäivä­työn ja ‑hoidon kannal­ta selvästi edullisem­mak­si, jos hoitoaiko­ja voidaan sovitel­la niin, että puolipäivähoidon kus­tan­nuk­set saadaan lähelle 50 pros­ent­tia kokopäivähoidon kus­tan­nuk­sista.  Toises­sa vaakakupis­sa on kuitenkin ammat­ti­taidon säi­lymi­nen ja kehit­tymi­nen, mikä pitkäl­lä aikavälil­lä voi tehdä puolipäivä­työn koti­hoitoa edullisem­mak­si. Ilman tätä vaiku­tus­ta esite­tyn­lainen puolipäivähoidon suosimi­nen on julkisen talouden kannal­ta tap­pi­ol­lista yksin­huolta­jia ja opiske­li­joi­ta luku­un ottamatta.

Todet­takoon, että jos vas­taa­van­lainen tarkastelu tehtäisi­in vuorotyötä teke­vien las­ten vuoro­hoi­dos­ta, se osoit­tau­tu­isi läh­es aina julkisen talouden kannal­ta hyvin kannattamattomaksi.

Johtopäätök­siä

Julkisen talouden kannal­ta esitet­ty uud­is­tus ei olisi lyhyel­lä aikavälil­lä kan­nat­ta­va, vaan lisäisi meno­ja. Uud­is­tus­ta voi kuitenkin perustel­la sen vaiku­tuk­sel­la nyt koti­in jäävän van­hem­man työu­ran kehi­tyk­seen, työ­nan­ta­jille koituvil­la säästöil­lä, kun työn­tek­i­jä säi­lyt­tää ammat­ti­taiton­sa ja tun­tu­man työ­paikkansa kehi­tyk­seen, nais­ten ase­mal­la ja las­ten edulla.

Yksin­huolta­jien osalta uud­is­tuk­sen edut vaikut­ta­vat ilmeisem­miltä. Julkisen talouden kannal­ta hei­dän houkut­telemisen­sa edes osapäivä­työhön on kan­nat­tavam­paa, kos­ka palk­ka leikkaa tehokkaasti sekä toimeen­tu­lo­tukea että asum­is­tukea. Samas­ta syys­tä pieni­palkkaisen yksin­huolta­jan ei ole taloudel­lis­es­ti kovinkaan järkevää men­nä osapäivä­työhön. Uud­is­tus paran­taisi tämän yksin­huolta­jan kan­nus­timia edes vähän. Täl­lä voi olla merkit­tävää vaiku­tus­ta työn tar­jon­taan tule­vaisu­udessa, sil­lä yksin­huolta­jien jäämi­nen vuosik­si koti­in lap­sia hoita­maan syr­jäyt­tää osan heistä pysyvästi työ­markki­noil­ta. Mon­en yksin­huolta­jan kohdal­la kokopäivä­työ ei tule kyseeseen arjen liial­lisen raskau­den vuok­si. Yksin­huolta­jien lapset hyö­ty­i­sivät mui­ta enem­män päivähoi­dos­ta kaltoin kohtelun riskin pienen­e­misenä; liit­tyy­hän yhteen van­hempaan suurem­pi ris­ki kuin kah­teen, jos aikuis­ten maail­mas­sa jokin menee vikaan.  Vaik­ka yleiseen osapäivähoidon ehto­jen paran­tamiseen ei oltaisi valmi­ita, kan­nat­taisi kehit­tää toimia osa-aikatyön kan­nus­timien paran­tamisek­si yksin­huolta­jien osalta.

Osapäiväi­nen hoito tulee kansan­taloudel­lis­es­ti selvästi edullisem­mak­si, jos voidaan jakaa osapäivälapset ilta- ja aamupäivälap­si­in tai jol­lain muil­la jär­jeste­ly­il­lä. Päivähoito­henkilöstö valit­taa, etteivät van­hem­mat ole halukkai­ta sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikei­den olois­sa sovit­tele­maan hoitoaiko­ja. Yksi mah­dol­lisu­us on ehdol­lis­taa esitet­ty hoit­o­mak­sun nyky­istä suurem­pi alen­nus hoitoa­jan sovitteluun.

Sub­jek­ti­ivi­nen oikeus päivähoitoon kos­kee myös sel­l­aista per­het­tä, jois­sa yksi tai jopa kak­si van­hempaa on työt­tömyy­den takia päivät kotona. Tämä on herät­tänyt tyy­tymät­tömyyt­tä osas­sa kun­tak­ent­tää. Tässä esitet­ty malli ei juuri houkut­telisi työt­tömiä siirtämään lap­si­aan osapäivähoitoon, kos­ka koti­hoidon tukea ei mak­se­ta rin­nan työt­tömyysko­r­vauk­sen kanssa eikä työtön yleen­sä joudu mak­samaan lapsen­sa päivähoi­dos­ta, ellei puoli­son tuloista muu­ta johdu. Niin­pä esitet­ty uud­is­tus ei kan­nus­taisi työtön­tä siirtämään las­taan osapäivähoitoon. Jos tätä halu­taan, uud­is­tuk­seen on leiv­ot­ta­va jonkin­lainen porkkana työt­tömien las­ten osapäivähoidon lisäämiseksi.