Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?

Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 1/7

(Olen luvan­nut pitää aiheesta ”Kasvua vai kehi­tys­tä – mitä pohjo­is­maisil­la hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nil­la on edessään” esi­tyk­sen torstaina Board­man-verkos­ton kaamos­foo­ru­mil­la. Palaste­len esi­tyk­sen blogille pien­inä palasina)

Pohjo­is­maat ovat aina kärk­isi­joil­la, rankataan maat sit­ten elämän­laadun, kil­pailukyvyn tai melkein minkä asian osalta hyvän­sä. Mikä tekee Pohjo­is­maista niin hyviä? 

Tulo­erot ovat luon­nos­taan pieniä. Tämä johtaa siihen, että jok­seenkin kaik­ki voidaan pitää mukana, yhteiskun­nal­liset vas­takkainaset­te­lut ovat maltil­lisia ja kansalais­ten väli­nen luot­ta­mus on hyvää. Vähem­män voimavaro­ja pitää kohdis­taa toisi­aan vas­taan varus­tau­tu­miseen niin fyy­sis­es­ti kuin yhteistyön sään­töjä hiot­taes­sa. Koko kansan lah­jakku­us­re­servit saadaan parem­min käyte­tyk­si kuin hitaam­man sää­tykier­ron luokkay­hteiskun­nis­sa. Yleinen koulu­tus­ta­so on hyvä. Jär­jestäy­tyneis­sä yhteiskun­nis­sa kaik­ki toimii. 

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta merk­it­see muun muas­sa tulo­ero­jen tasaamista rikkaiden ja köy­hien välil­lä. Se tulee hal­vak­si, tasat­tavaa on niin vähän pien­ten luon­nol­lis­ten tulo­ero­jen vuok­si. Sik­si on varaa paljon yltäkyl­läisem­pään hyv­in­voin­ti­val­tioon kuin samal­la vero­ta­sol­la muual­la. Tätä edis­tää myös korkea työl­lisyysaste muis­sa Pohjo­is­mais­sa, joskaan ei Suomessa. 

Pohjo­is­maat ovat olleet glob­al­isaa­tion voit­ta­jia – ainakin tähän asti. Omat vien­ti­tuot­teemme ovat olleet arvokkai­ta ja muut maat ovat tehneet meille kulu­tus­tavaroi­ta hal­val­la. Pienet koti­markki­nat ovat lop­ul­ta koituneet siu­nauk­sek­si. Muual­la huonom­pikin tuote on men­nyt koti­markki­noil­la kau­pak­si, mei­dän on ollut pakko men­estyä muiden koti­markki­noil­la ja sik­si on pitänyt olla vähän parem­pi. Kau­pan avautues­sa tästä on ollut hyö­tyä, kun taas suo­ja­tu­ista koti­markki­noista on ollut muille haittaa.