Munkkivuoren ratikan tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys
Vaikka päätösesityksenä oli vain tiedoksi merkitseminen, pyysin asian pöydälle. Aamulla se oli mennyt pöydälle HSL:n hallituksessa.
Todettakoon, että kokonaisuuteen kaavailtu Turun väylän tunnelointi tuottaisi enimmillään 225 000 kerrosneliötä rakennusoikeutta, mikä toisi alueelle noin neljätuhatta asukasta ja saman verran työpaikkoja. Tästä moottoriteiden haaskaamasta maa-alasta nyt on puhuttu ennenkin.
Pyysin selvittämään Seppo Vepsäläisen tällä blogilla esittämää vaihtoehtoa aloittaa liikennöinti pikapuoliin rakentamalla vain osuus Munkkiniemen puistotieltä (Laajalahden aukiolta) Munkkivuoreen ja aloittamalla liikennöinti haaroittamalla nelonen puoliksi Munkkiniemeen ja puoliksi Munkkivuoreen. Tätä pitäisi kyllä vähän säätää, sillä Munkkivuoren haara kuormittuisi ymmärtääkseni enemmän. Tässä vaihtoehdossa bussi 18 jäisi harvennetulla aikataululla tarjoamaan yhteyksiä Eiran suuntaan. Myöhemmin avautuisi Topeliuksenkadun suunta ja bussi 18 siirtyisi historian lehdille.
Minä pidän tätä Puistotien kautta menevää linjausta parempana kuin Huopalahdentietä kulkevaa, koska se sitoo Munkkiniemen ja Munkkivuoren paremmin yhteen ja toisi Munkkiniemeläisille paremman yhteyden ostariin.
Tämä ratikka oli saatu vaivoin kannattavaksi kustannushyötysuhteella 1,1. En pidä näitä laskelmia erityisemmin pätevinä tällaisiin tarkasteluihin. Aikanaan Raide-Jokeria ei saatu lainkaan kannattavaksi. Kun analyysin avasi, hyötypuolella ei ollut oikeastaan yhtään niistä tekijöistä, joiden vuoksi ratikkaa halutaan. Katajanokkalaiset tietävät, kuinka paljon parempi liikenneväline ratikka on. Aika-ajoin ratikka korvataan bussilla, ja ero on melkoinen.
Huvittavan esimerkin saimme näiden laskutapojen toiminnasta, kun raitioliikenteen vuorojen lisäys tuotti negatiivisen liikennehyödyn. Matkustaminen sujui siis paremmin harvemmalla vuorovälillä. Selitys tuli siitä, että tiheämpi vuoroväli houkutteli matkustajia heidän oman etunsa vastaisesti siirtymään nopeista busseista hitaisiin ratikoihin, jolloin matka-ajan hinta nousi. Puutuiko laskelmasta jotain olennaista? Miksi he siirtyisivät, elleivät kokisi ratikkaa paremmaksi?
Joskus Munkkivuoren ratikka varmaankin jatkuu Pitäjänmäelle, josta on yhteys junaan. Reitti kulkisi tulevan entisen golfkentän läpi.
Lauttasaaren metroaseman kaava-anomus
Aseman päälle suunniteltua asuin- ja liikerakentamista ei tahdota saada aikaan. Hankkeen vetäjät haluavat edullisempaa kaavaa, jossa on vähemmän liiketilaa, enemmän asuntoja, asunnot saavat olla pienempiä ja parkkipaikkoja on vähemmän. Päätimme suostua. Metroaseman päälle sopii sinkkuasuntoja niin nuorille kuin vanhuksillekin. Toimistot eivät tuolla jostain syystä oikein pärjää.
Tällaisissa tilanteissa, joissa yksityinen rakentaminen ei suhdanneluontoisesti ole kannattavaa ja kaupungin hankkeella (metroasema) on kiire, ATT voisi toteuttaa hankkeen kaupungin riskillä. (Jos ATT uhkaisi tehdä kaupungin vuokra-asuntoja, Lauttasaaren rotarien seuraavassa kokouksessa löytyisi varmasti rakennukselle rahoitusta yksityisenä hankkeena. 🙂 )