Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.10.2012

Munk­ki­vuo­ren rati­kan tar­ve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys

Vaik­ka pää­tös­esi­tyk­se­nä oli vain tie­dok­si mer­kit­se­mi­nen, pyy­sin asian pöy­däl­le. Aamul­la se oli men­nyt pöy­däl­le HSL:n hallituksessa.

Todet­ta­koon, että koko­nai­suu­teen kaa­vail­tu Turun väy­län tun­ne­loin­ti tuot­tai­si enim­mil­lään 225 000 ker­ros­ne­liö­tä raken­nusoi­keut­ta, mikä toi­si alu­eel­le noin nel­jä­tu­hat­ta asu­kas­ta ja saman ver­ran työ­paik­ko­ja. Täs­tä moot­to­ri­tei­den haas­kaa­mas­ta maa-alas­ta nyt on puhut­tu ennenkin.

Pyy­sin sel­vit­tä­mään Sep­po Vep­sä­läi­sen täl­lä blo­gil­la esit­tä­mää vaih­toeh­toa aloit­taa lii­ken­nöin­ti pika­puo­liin raken­ta­mal­la vain osuus Munk­ki­nie­men puis­to­tiel­tä (Laa­ja­lah­den aukiol­ta) Munk­ki­vuo­reen ja aloit­ta­mal­la lii­ken­nöin­ti haa­roit­ta­mal­la nelo­nen puo­lik­si Munk­ki­nie­meen ja puo­lik­si Munk­ki­vuo­reen. Tätä pitäi­si kyl­lä vähän sää­tää, sil­lä Munk­ki­vuo­ren haa­ra kuor­mit­tui­si ymmär­tääk­se­ni enem­män. Täs­sä vaih­toeh­dos­sa bus­si 18 jäi­si har­ven­ne­tul­la aika­tau­lul­la tar­joa­maan yhteyk­siä Eiran suun­taan. Myö­hem­min avau­tui­si Tope­liuk­sen­ka­dun suun­ta ja bus­si 18 siir­tyi­si his­to­rian lehdille.

Minä pidän tätä Puis­to­tien kaut­ta mene­vää lin­jaus­ta parem­pa­na kuin Huo­pa­lah­den­tie­tä kul­ke­vaa, kos­ka se sitoo Munk­ki­nie­men ja Munk­ki­vuo­ren parem­min yhteen ja toi­si Munk­ki­nie­me­läi­sil­le parem­man yhtey­den ostariin.

Tämä ratik­ka oli saa­tu vai­voin kan­nat­ta­vak­si kus­tan­nus­hyö­ty­suh­teel­la 1,1. En pidä näi­tä las­kel­mia eri­tyi­sem­min päte­vi­nä täl­lai­siin tar­kas­te­lui­hin. Aika­naan Rai­de-Joke­ria ei saa­tu lain­kaan kan­nat­ta­vak­si. Kun ana­lyy­sin ava­si, hyö­ty­puo­lel­la ei ollut oikeas­taan yhtään niis­tä teki­jöis­tä, joi­den vuok­si ratik­kaa halu­taan. Kata­ja­nok­ka­lai­set tie­tä­vät, kuin­ka pal­jon parem­pi lii­ken­ne­vä­li­ne ratik­ka on. Aika-ajoin ratik­ka kor­va­taan bus­sil­la, ja ero on melkoinen.

Huvit­ta­van esi­mer­kin saim­me näi­den las­ku­ta­po­jen toi­min­nas­ta, kun rai­tio­lii­ken­teen vuo­ro­jen lisäys tuot­ti nega­tii­vi­sen lii­ken­ne­hyö­dyn. Mat­kus­ta­mi­nen sujui siis parem­min har­vem­mal­la vuo­ro­vä­lil­lä. Seli­tys tuli sii­tä, että tiheäm­pi vuo­ro­vä­li hou­kut­te­li mat­kus­ta­jia hei­dän oman etun­sa vas­tai­ses­ti siir­ty­mään nopeis­ta bus­seis­ta hitai­siin rati­koi­hin, jol­loin mat­ka-ajan hin­ta nousi. Puu­tui­ko las­kel­mas­ta jotain olen­nais­ta? Mik­si he siir­tyi­si­vät, ellei­vät koki­si ratik­kaa paremmaksi?

Jos­kus Munk­ki­vuo­ren ratik­ka var­maan­kin jat­kuu Pitä­jän­mäel­le, jos­ta on yhteys junaan. Reit­ti kul­ki­si tule­van enti­sen golf­ken­tän läpi.

Laut­ta­saa­ren met­roa­se­man kaava-anomus

Ase­man pääl­le suun­ni­tel­tua asuin- ja lii­ke­ra­ken­ta­mis­ta ei tah­do­ta saa­da aikaan. Hank­keen vetä­jät halua­vat edul­li­sem­paa kaa­vaa, jos­sa on vähem­män lii­ke­ti­laa, enem­män asun­to­ja, asun­not saa­vat olla pie­nem­piä ja park­ki­paik­ko­ja on vähem­män. Pää­tim­me suos­tua. Met­roa­se­man pääl­le sopii sink­kua­sun­to­ja niin nuo­ril­le kuin van­huk­sil­le­kin. Toi­mis­tot eivät tuol­la jos­tain syys­tä oikein pärjää.

Täl­lai­sis­sa tilan­teis­sa, jois­sa yksi­tyi­nen raken­ta­mi­nen ei suh­dan­ne­luon­toi­ses­ti ole kan­nat­ta­vaa ja kau­pun­gin hank­keel­la (met­roa­se­ma) on kii­re, ATT voi­si toteut­taa hank­keen kau­pun­gin ris­kil­lä. (Jos ATT uhkai­si teh­dä kau­pun­gin vuo­kra-asun­to­ja, Laut­ta­saa­ren rota­rien seu­raa­vas­sa kokouk­ses­sa löy­tyi­si var­mas­ti raken­nuk­sel­le rahoi­tus­ta yksi­tyi­se­nä hankkeena. 🙂 )

 

96 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.10.2012”

  1. OS

    Jos­kus Munk­ki­vuo­ren ratik­ka var­maan­kin jat­kuu Pitä­jän­mäel­le, jos­ta on yhteys junaan. Reit­ti kul­ki­si tule­van enti­sen gofl­ken­tän läpi.”

    Tämä­hän mer­ki­ti­si sitä, että Munk­ki­vuo­ren yhte­näi­syys hajo­aa eikä rai­tio­vau­nua voi perus­tel­la vain hitaas­ti lyyen mat­kaa ko alu­eel­la kulkevana.Tällä OS on perus­tel­lut sen vaarattomuutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Reit­ti kul­ki­si tule­van enti­sen gofl­ken­tän läpi.

    Hys. Ei pidä ruok­kia käsil­lä ole­van suun­ni­tel­man änkyrävastustajia.

    Toi­mis­tot eivät tuol­la jos­tain syys­tä oikein pärjää.

    Pal­jon­ko Ruo­ho­lah­des­sa on vapaa­ta kapasiteettia?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Jos­kus Munk­ki­vuo­ren ratik­ka var­maan­kin jat­kuu Pitä­jän­mäel­le, jos­ta on yhteys junaan. Reit­ti kul­ki­si tule­van enti­sen gofl­ken­tän läpi.”

    En ymmär­rä tätä vim­maa tuho­ta kaik­ki vihreä.

    Täs­sä­kin blo­gis­sa (aina­kin kom­ment­ti osas­tol­la) on haa­veil­tu sii­tä, että eläin­tar­ha (Kor­kea­saa­ri), huvi­puis­to (Lin­nan­mä­ki), varus­kun­ta (San­ta­ha­mi­na), golf­kent­tä (Tali), siir­to­la­puu­tar­hat ja muut “tur­hak­keet” saa­daan kaa­voi­tet­tu asun­noik­si. Suo­men­lin­na­kin menet­tä­nee UNESCO:n maa­il­man­pe­rin­tö­koh­des­ta­tuk­sen­sa, joten…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. En pidä näi­tä las­kel­mia eri­tyi­sem­min päte­vi­nä täl­lai­siin tar­kas­te­lui­hin. Aika­naan Rai­de-Joke­ria ei saa­tu lain­kaan kan­nat­ta­vak­si. Kun ana­lyy­sin ava­si, hyö­ty­puo­lel­la ei ollut oikeas­taan yhtään niis­tä teki­jöis­tä, joi­den vuok­si ratik­kaa halu­taan. Kata­ja­nok­ka­lai­set tie­tä­vät, kuin­ka pal­jon parem­pi lii­ken­ne­vä­li­ne ratik­ka on. Aika-ajoin ratik­ka kor­va­taan bus­sil­la, ja ero on melkoinen.

    Huvit­ta­van esi­mer­kin saim­me näi­den las­ku­ta­po­jen toi­min­nas­ta, kun rai­tio­lii­ken­teen vuo­ro­jen lisäys tuot­ti nega­tii­vi­sen lii­ken­ne­hyö­dyn. Mat­kus­ta­mi­nen sujui siis parem­min har­vem­mal­la vuo­ro­vä­lil­lä. Seli­tys tuli sii­tä, että tiheäm­pi vuo­ro­vä­li hou­kut­te­li mat­kus­ta­jia hei­dän oman etun­sa vas­tai­ses­ti siir­ty­mään nopeis­ta bus­seis­ta hitai­siin rati­koi­hin, jol­loin mat­ka-ajan hin­ta nousi. Puu­tui­ko las­kel­mas­ta jotain olen­nais­ta? Mik­si he siir­tyi­si­vät, ellei­vät koki­si ratik­kaa paremmaksi?

    Bus­sien ja rati­kan, ja ylei­sem­min rai­de­lii­ken­teen, ver­tai­lus­sa on tiet­ty­jä ylei­son­gel­mia joi­hin on tul­lut törmättyä.

    Ensim­mäi­nen on se että bus­sit on useim­mi­ten pape­ril­la nopeam­pia ja var­sin­kin täs­mäl­li­sem­piä kuin ne oikeas­ti ovat, var­sin­kin ruuh­kas­sa jos­ta rati­kat kär­si­vät vähem­män. Jos käy­tet­ty data on samaa kuin reit­tiop­paan poh­jal­la ole­vat pysäk­kiai­ka­tau­lut, niin ne tup­paa ole­maan var­sin­kin kan­ta­kau­pun­gis­sa optimistisia.

    Toi­nen on se että ilman mitään kor­jauk­sia, puh­taas­ti mat­ka-aikaan perus­tu­va mal­li esim. var­maan työn­tää mat­kus­ta­jia Mun­kan seu­dul­ta 200-sar­jan seu­tu­bus­sei­hin, ne on pape­ril­la ja jos­sain mää­rin oikeas­ti­kin nopei­ta, osin tosin sik­si että niil­lä ei ole mat­kus­ta­jia jot­ka hidas­tai­si­vat. 🙂 Oikeas­ti nii­hin ei nouse Huo­pa­lah­den­tiel­tä kyy­tiin juu­ri kukaan, ei jotain 206A joka kul­kee pari ker­taa ruuh­ka­tun­nis­sa osaa muut käyt­tää kuin sen vakiomatkustajat.

    Kol­man­nek­si on sit­ten ne laa­tu­te­ki­jät. Yhte­nä esi­merk­ki­nä jos­kus jou­tuu mat­kus­ta­maan seis­ten, ja rati­kas­sa tuo vie­lä menee kun se kul­kee aika tasai­ses­ti, osa ratik­ka­mat­kus­ta­jis­ta sei­soo vaik­ka oli­si penk­ke­jä­kin vapaa­na. Todel­li­suu­des­sa Rati­kat nyt vaan tup­paa­vat kerää­mään enem­män mat­kus­ta­jia kuin bus­sit, syys­tä tai toisesta.

    Tätä kaik­kea sit­ten ote­taan mal­leis­sa huo­mioon nousu­vas­tuk­sil­la, eli lisä­tään esim. bus­sin mat­ka-aikaan minuut­te­ja kuvaa­maan yllä mai­ni­tun tapai­sia teki­jöi­tä, noi­ta nousu­vas­tuk­sia on käsit­tääk­se­ni haet­tu perus­tuen sii­hen mitä mat­kus­ta­ja­mää­rät oikeas­ti ovat ver­rat­tu­na sii­hen mitä mal­li näyt­tää. Ja näin on täy­sin mah­dol­lis­ta että mal­lis­sa sekä mat­ka-ajat että mat­kus­ta­ja­mää­rät kas­va­vat. Tosin ne hyö­dyt­kin kai on tapa­na las­kea nousu­vas­tus­ten kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Jan­nen lis­tal­la kaik­ki muu on minus­ta säi­ly­tet­tä­vää ja kehi­tet­tä­vää, mut­ta golf-kent­tää on aika vai­kea näh­dä vih­reä­nä, vaik­ka vih­reä mat­to onkin. Lin­nan­mä­ki vain pysy­köön pai­koil­laan ja Kor­kea­saa­ri toteutt­taa laa­jen­nus­suun­ni­tel­man­sa, niin uusi rai­tio­tie­reit­ti tuo sen­kin lähem­mäk­si kau­pun­ki­lai­sia ja turisteja. 

    Unescon mie­li­pi­det­tä on aika vai­kea sulat­taa, jos kon­tit ja nos­tu­rit vaih­tu­vat kau­pun­gis­sa taloi­hin, niin se vie sit­ten van­han soti­las­saa­ren arvon muu­ta­man kilo­met­rin päässä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Jan­ne:
    En ymmär­rä tätä vim­maa tuho­ta kaik­ki vihreä.

    Täs­sä­kin blo­gis­sa (aina­kin kom­ment­ti osas­tol­la) on haa­veil­tu sii­tä, että eläin­tar­ha (Kor­kea­saa­ri), huvi­puis­to (Lin­nan­mä­ki), varus­kun­ta (San­ta­ha­mi­na), golf­kent­tä (Tali), siir­to­la­puu­tar­hat ja muut “tur­hak­keet” saa­daan kaa­voi­tet­tu asun­noik­si. Suo­men­lin­na­kin menet­tä­nee UNESCO:n maa­il­man­pe­rin­tö­koh­des­ta­tuk­sen­sa, joten…

    No yksi syy mik­si sen bule­var­di­soin­nin tai parem­min lii­ken­nea­luei­den hyö­ty­käy­tön, lähiöi­den täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen sekä yli­pään­sä tehok­kaam­man raken­ta­mi­sen kans­sa puu­has­tel­laan, on ettei tar­vit­si­si gryn­da­ta vihe­ra­luei­ta. Nyky­me­nol­la eli kun nuo eivät ete­ne täs­sä käy niin että noin kym­me­nen vuo­den pääs­tä Hel­sin­gis­tä lop­puu kaa­voi­tus­kel­poi­nen maa, sitä että Hel­sin­ki rupe­aa muut­to­tap­pio­kun­nak­si ei halua kukaan kos­ka niis­sä on ikä­vä asua, ja ton jäl­keen pöy­däl­lä on sit­ten esi­mer­kik­si Kes­kus­puis­ton gryndaaminen.

    Muu­ten Lin­nan­mä­keä ei ole tain­nut ehdot­taa gryn­dat­ta­vak­si kuin Sep­po Hon­ka­nen joka vas­tus­taa suu­rin piir­tein kaik­kea muu­ta ehdo­tet­tua, enkä ole mui­ta kan­nat­ta­jia havain­nut. Tosin minun mie­les­tä­ni ne kak­si kaa­voi­tet­tua tont­tia Tivo­li­tien alku­pääs­sä voi­si kyl­lä raken­taa, se kol­mion­muo­toi­nen park­kis ratik­ka­py­sä­kin vie­res­sä on van­han aiko­ja sit­ten pala­neen asun­to­lan tont­ti, ja jopa vas­ta­pää­tä Tivo­li­tie­tä kal­lion vie­res­sä on aina­kin joss­sain kaa­vois­sa yhden kapean talon tontti.e

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Spå­ra pitää saa­da Munk­ki­vuo­reen mah­dol­li­sim­man pian. Lähin­nä näen kak­si ongelmaa<.

    1) Mah­taa­ko löy­tyä poliit­tis­ta tah­toa kal­liin Pasi­lan­väy­län raken­ta­mi­seen, eten­kään vihreiltä.

    2) Nelo­sen ratik­ka on vuo­sien var­rel­la hidas­tu­nut muun lii­ken­teen ja käyt­tä­jä­mää­rien kas­vun takia. Ennen Mun­kas­ta pää­si kes­kus­taan noin 20 minuu­tis­sa, nyky­ään 25–30 minuu­tis­sa; Munk­ki­vuo­res­ta kului­si aikaa vie­lä enem­män. Yhtä kau­an kes­tää lähi­ju­nal­la Kor­sos­ta tai Luo­mas­ta kes­kus­taan, etäi­syyt­tä lähes nelin­ker­tai­ses­ti. Toi­vot­ta­vas­ti uusi lin­jaus tuo lisää nopeutta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Ase­man pääl­le suun­ni­tel­tua asuin- ja lii­ke­ra­ken­ta­mis­ta ei tah­do­ta saa­da aikaan. Hank­keen vetä­jät halua­vat edul­li­sem­paa kaa­vaa, jos­sa on vähem­män lii­ke­ti­laa, enem­män asun­to­ja, asun­not saa­vat olla pie­nem­piä ja park­ki­paik­ko­ja on vähem­män. Pää­tim­me suos­tua. Met­roa­se­man pääl­le sopii sink­kua­sun­to­ja niin nuo­ril­le kuin van­huk­sil­le­kin. Toi­mis­tot eivät tuol­la jos­tain syys­tä oikein pärjää.

    Että kol­me ker­ros­ta pysä­köin­ti­hal­lia neli­ker­rok­si­sen talon alle ei oikein kan­na­ta, kuka oli­si arvannut?

    Toi­mi­ti­lo­jen kan­nal­ta Laut­ta­saa­ri on vaan vähän syr­jäs­sä ja niis­tä on yli­pään­sä seu­dul­la yli­tar­jon­taa. Ruo­ho­lah­teen ver­rat­tu­na ero on että sin­ne tulee met­ro ja kasin ratik­ka, lisäk­si se on vie­lä joten­kin käve­ly­mat­kan­kin pääs­sä aika monel­le kul­ki­jal­le. Met­ro aut­taa asi­aa, mut­ta lisäk­si tuon suun­nan ml. Ruo­ho­lah­ti yhteyk­siä paran­tai­si jos oli­si suo­ra yhteys Pasi­laan ja edel­leen junil­le, minus­ta tie­ten­kin ratikkana. 

    Muu­ten, sii­nä on omat ongel­man­sa, mut­ta pai­kal­lis­ju­na-ase­ma Hel­sin­gin­ka­dun koh­dal­la yhdis­tet­ty­nä kasin rati­kan pysäk­kiin oli­si todel­la hyvä. Lin­nu­lau­lun sei­sa­ke takai­sin ja muu­ten­kin ennen oli kaik­ki paremmin! 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Rai­de­jo­ke­rin ekas­sa sel­vi­tyk­ses­sä oli mie­len­kiin­tois­ta se, että ratik­ka kat­sot­tiin kan­nat­ta­mat­to­mak­si, vaik­ka bus­si­lin­jan kapa­si­teet­ti on tapis­sa ja kysyn­nän odo­te­taan kasvavan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Jos­kus Munk­ki­vuo­ren ratik­ka var­maan­kin jat­kuu Pitä­jän­mäel­le, jos­ta on yhteys junaan. Reit­ti kul­ki­si tule­van enti­sen golf­ken­tän läpi.

    Eikö­hän tämä tiivistämis/tehokkuushullutus ole 2034 jo men­neen tal­ven lumia. 

    Vai onko tar­koi­tus taas osoit­taa jul­ki­sen sek­to­rin luo­tet­ta­vuus sopimuskumppanina?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Hyvä jut­tu, että otit Munk­ki­vuo­ren rati­kan pikai­sen toteut­ta­mi­sen esil­le ja tut­kit­ta­vak­si. Haa­ro­jen kuor­mi­tus­ten suu­ri ero ei ole täs­sä suu­ri ongel­ma, kos­ka val­tao­sa vau­nun kuor­mas­ta kerä­tään Munk­ki­nie­mes­tä, Pik­ku-Huo­pa­lah­des­ta, Mei­lah­des­ta ja Töölöstä.

    Nyt Laa­ja­lah­den aukiol­ta aje­taan vii­den minuu­tin välein nykyi­sel­le päät­tä­ril­le liki­main tyh­jil­lä vau­nuil­la. Kun lin­ja haa­roi­te­taan, vain puo­let nykyi­ses­tä vau­nu­mää­räs­tä kul­kee sin­ne ja puo­let kuor­mit­tu­neem­paan Munkkivuoreen.

    Hie­no­sää­töä voi teh­dä tar­vit­taes­sa vuo­ro­vä­lil­lä pela­ten niin, että vuo­ro­vä­li Puis­to­tiel­lä on esim. 4 — 5 — 4 — 5 — 4 jne. 

    Ratik­ka — bus­si ver­tai­luis­sa käy­tet­ty­jä mal­le­ja voi­si para­met­rien suh­teen päi­vit­tää ajan tasal­le. Mal­leis­sa kul­la­kin kul­ku­muo­dol­la on oma vas­tus­ker­toi­men­sa, joka on kali­broi­tu tutkimusaineistoista. 

    Vii­mei­sen tut­ki­mus­kier­rok­sen aineis­tos­ta teh­tiin muis­taak­se­ni yksi diplo­mi­työ para­met­rien mää­rit­te­le­mi­sek­si, mut­ta kun tämä näyt­tää ole­van perin juu­rin häm­men­nys­tä aiheut­ta­va asia, pie­ni lisä­tut­ki­mus voi­si kir­kas­taa asiaa.

    Hyvä paik­ka, mis­sä asi­aa voi hal­val­la tut­kia, on esi­mer­kik­si lin­jan 6 lat­va­reit­ti Ara­bias­ta Val­li­laan. Hämeen­tiel­lä kul­kee tiheä nopea bus­si­lii­ken­ne ja lin­ja 6 pit­kän mat­kaa samaa reit­tiä koh­ti kes­kus­taa. Ratik­ka hävi­ää mat­ka-ajas­sa ja istu­ma­paik­ka­tar­jon­ta on bus­sia huo­nom­pi, mut­ta osa mat­kus­ta­jis­ta käyt­tää sitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. tpyy­luo­ma: Muu­ten Lin­nan­mä­keä ei ole tain­nut ehdot­taa gryn­dat­ta­vak­si kuin Sep­po Hon­ka­nen joka vas­tus­taa suu­rin piir­tein kaik­kea muu­ta ehdo­tet­tua, enkä ole mui­ta kan­nat­ta­jia havainnut.

    En yleen­sä vas­taa nimi­mer­kil­le, mut­ta kun ihan nimel­tä mai­nit­tiin, menköön.

    Kuk­ku­la­kau­pun­kia Lin­nan­mäel­le kan­nat­ti moni­kin, teks­ti­ni vär­jäy­tyi vih­reäk­si. Ei nyt tie­ten­kään näin vaa­lien alla kukaan Alp­pi­las­sa asu­va ehdo­kas sitä omal­la nimel­lään tee, sehän oli­si poliit­ti­nen itsemurha.

    Val­li­lan ja Kum­pu­lan siir­to­la­puu­tar­hat oli­vat koe­pal­lo­ja, joi­den tar­koi­tus oli tes­ta­ta onko city­vih­rei­den vaa­lis­lo­gan “enem­män kan­ta­kau­pun­kia” uni­ver­saa­li, vai riip­puu­ko se sii­tä, kuin­ka pal­jon mari­mek­ko­vä­keä ympä­ris­tös­sä asuu.

    Asu­tuk­sen lirut­ta­mi­nen sisään­tu­lo­väy­lien var­rel­le saa ansait­se­maan­sa kri­tiik­kiä myös Espoon vih­rei­den kes­kuu­des­sa. Mm. Mar­ko Kivis­tö kan­nat­taa perus­tel­lus­ti alue­kes­kus­ten elin­voi­man lisää­mis­tä, jol­loin tar­ve liik­kua päi­vit­täin kan­ta­kau­pun­kiin vähe­nee (kts US puheenvuoro/marko kivistö/espoon visio tms).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Munk­ki­vuo­ren rati­kan tapauk­ses­sa kan­nat­ta­va 17 mil­joo­nan euron jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­ti siir­tyy jon­ne­kin seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­liin, kos­ka ensin pitää toteut­taa 150 mil­joo­nan tie­tun­ne­li. Taas ker­ran jouk­ko­lii­ken­ne jää yksi­tyi­sau­toi­lun jalkoihin. 

    Ovat­ko­han autoi­lun puo­les­ta­pu­hu­jat aivan peril­lä tule­vai­suu­des­ta joka tämän tien pääs­sä hää­möt­tää? Nopeas­ti kas­va­van kau­pun­ki­seu­dun lii­ken­net­tä ei voi jär­jes­tää samoin kuin pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Enem­mis­töl­lä seu­dun asuk­kais­ta tus­kin on edes halua asua ame­rik­ka­lais­mal­li­ses­sa auto­kau­pun­gis­sa, talou­del­li­sia rah­kei­ta sii­hen ei aina­kaan ole.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Hämeen­tiel­lä kul­kee tiheä nopea bus­si­lii­ken­ne ja lin­ja 6 pit­kän mat­kaa samaa reit­tiä koh­ti kes­kus­taa. Ratik­ka hävi­ää mat­ka-ajas­sa ja istu­ma­paik­ka­tar­jon­ta on bus­sia huo­nom­pi, mut­ta osa mat­kus­ta­jis­ta käyt­tää sitä. 

    Joh­tuu osit­tain sii­tä, että ratik­ka­py­säk­ki on yleen­sä aina lähem­pä­nä kuin bus­si­py­säk­ki (eikä tar­vit­se osa­ta ulkoa kuin yksi yksi­nu­me­roi­nen luku jos­sa ei ole lisäkirjaimia).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Sep­po Hon­ka­nen: Mm. Mar­ko Kivis­tö kan­nat­taa perus­tel­lus­ti alue­kes­kus­ten elin­voi­man lisää­mis­tä, jol­loin tar­ve liik­kua päi­vit­täin kan­ta­kau­pun­kiin vähenee 

    En ymmär­rä miten alue­kes­kus­ten vah­vis­ta­mi­nen on ris­ti­rii­das­sa buler­var­di­soi­mi­sen kans­sa. Mut­ta kos­ka, että yli­mie­li­syy­des­sä­si suos­tu vas­taa­maan nimi­mer­kil­le, niin vas­taus­ta tähän ihmet­te­lyyn lie­nee tur­ha odottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Jan­ne:
    “Jos­kus Munk­ki­vuo­ren ratik­ka var­maan­kin jat­kuu Pitä­jän­mäel­le, jos­ta on yhteys junaan. Reit­ti kul­ki­si tule­van enti­sen gofl­ken­tän läpi.”

    En ymmär­rä tätä vim­maa tuho­ta kaik­ki vihreä.

    Täs­sä­kin blo­gis­sa (aina­kin kom­ment­ti osas­tol­la) on haa­veil­tu sii­tä, että eläin­tar­ha (Kor­kea­saa­ri), huvi­puis­to (Lin­nan­mä­ki), varus­kun­ta (San­ta­ha­mi­na), golf­kent­tä (Tali), siir­to­la­puu­tar­hat ja muut “tur­hak­keet” saa­daan kaa­voi­tet­tu asun­noik­si. Suo­men­lin­na­kin menet­tä­nee UNESCO:n maa­il­man­pe­rin­tö­koh­des­ta­tuk­sen­sa, joten…

    Olen vah­vas­ti samoil­la lin­joil­la. Olen kovas­ti pet­ty­nyt sii­hen, että vuo­si­kym­men­ten ajan “vih­rei­den vii­saa­na” pitä­mä­ni Soi­nin­vaa­ra yhä kiih­ty­väl­lä innoil­la vaa­tii “tii­vis­tä asu­mis­ta” eli siis epä­viih­tyi­sää eli­nym­pä­ris­töä. Vih­reä­nä minul­le viih­tyi­sä eli­nym­pä­ris­tö on vih­re­ää, ei täy­teen raken­net­tua asuins­lum­mia. Sel­lai­set kei­taat, kuin Talin golf­kent­tä (en golf­faa), jon­ka läpi aikoi­naan käve­lin töi­hin ja San­ta­ha­mi­nan luon­to­aar­re, siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eet ym. meil­lä on varaa säilyttää.
    Kun teho­kas­ta asu­mis­ta halu­taan, pitää men­nä ylös­päin: kor­kei­ta 50-ker­rok­si­sia asuin­tor­ne­ja, mut­ta har­vak­seen, väliin pal­jon vih­re­ää met­sää ja puis­toa. Teho­kas raken­ta­mi­nen on teh­tä­vä viih­tyi­syy­den ja väl­jyy­den ehdoil­la, ei toi­sin­päin. Esim. nau­ha­kau­pun­kia­mal­li on myös hyvä.

    Sit­ten yleen­sä­kin olen sitä miel­tä, että Hel­sin­ki on jo täyn­nä: ei enään uusia asuk­kai­ta. Nyt on panos­tet­ta­va jo ole­vien asuk­kai­den viih­tyi­syy­teen. Uudet asuk­kaat esim. nauhakaupunkeihin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Asu­tuk­sen lirut­ta­mi­nen sisään­tu­lo­väy­lien var­rel­le saa ansait­se­maan­sa kri­tiik­kiä myös Espoon vih­rei­den kes­kuu­des­sa. Mm. Mar­ko Kivis­tö kan­nat­taa perus­tel­lus­ti alue­kes­kus­ten elin­voi­man lisää­mis­tä, jol­loin tar­ve liik­kua päi­vit­täin kan­ta­kau­pun­kiin vähe­nee (kts US puheenvuoro/marko kivistö/espoon visio tms).

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kan­na­tan ehdot­to­mas­ti alue­kes­kus­ten vah­vis­ta­mis­ta. En näe alue­kes­kus­ten vah­vis­ta­mis­ta ja kes­kus­taan joh­ta­vien väy­lien ympä­ris­tön raken­ta­mis­ta toi­sil­leen vas­tak­kai­si­na hank­kei­na, vaan toi­si­aan tuke­vi­na hank­kei­na. Jos molem­mat toteu­te­taan onnis­tu­nees­ti, niin ehkä­pä sit­ten saam­me kaa­voi­tet­tua ja raken­net­tua riit­tä­väs­ti jot­ta asun­to­pu­la vähän hellittää. 

    Blo­gis­ta­ni löy­tyy mon­ta teks­tiä esi­mer­kik­si Lep­pä­vaa­ran kehit­tä­mi­ses­tä niil­tä ajoil­ta, kun asuin Espoos­sa. Nyky­ään annan espoo­lais­ten kol­le­goi­den hoi­taa tätä puol­ta. Mar­ko Kivis­tö, jo mai­nit­tu­na, on erit­täin fik­su kave­ri ja olem­me mones­sa kau­pun­kiem­me kehit­tä­mis­tä kos­ke­vis­sa asiois­sa samaa mieltä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Juha­ni Sade­maa: Olen vah­vas­ti samoil­la lin­joil­la. Olen kovas­ti pet­ty­nyt sii­hen, että vuo­si­kym­men­ten ajan “vih­rei­den vii­saa­na” pitä­mä­ni Soi­nin­vaa­ra yhä kiih­ty­väl­lä innoil­la vaa­tii “tii­vis­tä asu­mis­ta” eli siis epä­viih­tyi­sää eli­nym­pä­ris­töä. Vih­reä­nä minul­le viih­tyi­sä eli­nym­pä­ris­tö on vih­re­ää, ei täy­teen raken­net­tua asuinslummia. 

    Miten joku voi olla noin suvait­se­ma­ton? Jos itsel­le kort­te­li­kau­pun­gin urbaa­ni syke oli­si­kin epä­viih­tyi­syy­den peri­ku­va, mik­si hän kiel­täi­si sen niil­tä, joil­le los­kan täyt­tä­mä met­sä­lä­hiö on kauhistus?

    Kan­nat­tai­si lukea Soi­nin­vaa­ran ja kump­pa­nien todel­li­set aja­tuk­set vaik­ka tuo­rees­ta pamfle­tis­ta. Ydin on se, että tii­viil­le kan­ta­kau­pun­kia­su­mi­sel­le on kysyn­tää enem­män kuin tätä kan­ta­kau­pun­kia nyt on. Met­sä­lä­hiöil­le­kin on kysyn­tää, mut­ta nii­tä lähiöi­tä on niin pal­jon jo raken­net­tu, ettei lisää enää tarvita.

    Emme­kö voi­si hyväk­syä sitä, että ihmi­set ovat eri­lai­sia? Kukaan ei pako­ta Sade­maa­ta epä­viih­tyi­sään eli­nym­pä­ris­töön Kruu­nun­haan tii­vii­seen slummiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Jari V:
    Rai­de­jo­ke­rin ekas­sa sel­vi­tyk­ses­sä oli mie­len­kiin­tois­ta se, että ratik­ka kat­sot­tiin kan­nat­ta­mat­to­mak­si, vaik­ka bus­si­lin­jan kapa­si­teet­ti on tapis­sa ja kysyn­nän odo­te­taan kasvavan.

    Se joh­tuu sii­tä, että ennus­te­mal­li, jos­ta nämä kan­nat­ta­vuus­lu­vut ote­taan ulos, ei ymmär­rä tuol­lais­ta asi­aa lain­kaan. Ennus­te­mal­li antai­si par­haan tulok­sen sel­lai­sel­le Joke­ril­le, jota lii­ken­nöi­täi­siin paket­ti­au­toil­la puo­len minuu­tin välein – kas kun sil­loin odo­tusai­ka on kaik­kein lyhin. Ennus­te­mal­li ei ymmär­rä, ettei sel­lais­ta Joke­ria voi olla olemassa.

    Tie­to­ko­neoh­jel­mat ovat juu­ri niin vii­sai­ta kuin ne ihmi­set, jot­ka ovat ohjel­man ohjel­moi­neet. Ongel­ma täs­sä on se, että nii­den ihmis­ten, joi­den pitäi­si tulok­sia tul­ki­ta, täy­tyi­si olla vii­saam­pia kuin nii­den ohjel­moi­jien. Aina näin ei ole, sik­si Rai­de-Joke­ria­kaan ei “kan­na­ta” tehdä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Sep­po Hon­ka­nen: Asu­tuk­sen lirut­ta­mi­nen sisään­tu­lo­väy­lien var­rel­le saa ansait­se­maan­sa kri­tiik­kiä myös Espoon vih­rei­den kes­kuu­des­sa. Mm. Mar­ko Kivis­tö kan­nat­taa perus­tel­lus­ti alue­kes­kus­ten elin­voi­man lisää­mis­tä, jol­loin tar­ve liik­kua päi­vit­täin kan­ta­kau­pun­kiin vähe­nee (kts US puheenvuoro/marko kivistö/espoon visio tms).

    Ensin­nä­kin, Hel­sin­gin seu­tu on yksi työssäkäynti‑, opis­ke­lu- ja har­ras­tusa­lue­kin. Ihmi­set eivät pysy siel­lä alue­kes­kuk­sis­sa. Jos­kus sil­loin kuin iskä oli vie­rei­ses­sä teh­taas­sa töis­sä, äiti koto­na tai naa­pu­rin osuus­kau­pas­sa, ja las­ten har­ras­tuk­set rajoit­tui pai­kal­li­seen par­tio­seu­raan niin asia oli eri.

    Toi­sek­si, ongel­ma ei ole niin­kään kan­ta­kau­puun­kin päin liik­ku­mi­nen vaan ns. poi­kit­tais­lii­ken­ne, joka on nime­no­maan sen alue­him­me­lin välistä.

    Kol­man­nek­si, lii­ken­teen mää­rään kilo­met­rei­nä ja sen mil­lä ne kilo­met­rit tai­te­taan mää­rää pit­käl­ti etäi­syy­det. Kau­kaa on pit­kä mat­ka ja se yleen­sä aje­taan autol­la, ja toi­sin päin. Lisään­ty­nyt autoi­lu ei ole muu­ten var­sin­kaan autoi­li­joi­den etu, olet­taen että tyk­kää pääs­tä sil­lä autol­laan liikkumaan.

    Nel­jän­nek­si, väy­lien var­res­sa se hyvä puo­li että ne ovat myös joukkoliikenneväyliä.

    Vii­den­nek­si, alue­kes­kuk­set kil­pai­le­vat kes­ke­nään, eivät kes­kus­tan kans­sa. Jos men­nään vaik­ka sil­lä Vat­to­vaa­ran arviol­la 30 000 — 50 000 asu­kas­ta mini­mis­sään jot­ta syn­tyy jotain pik­ku­kau­pun­gin tapais­ta kau­pun­ki­seu­dun sisäl­le, niin jokai­ki­nen ase­ma ei voi olla aluekeskus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. OS
    “Todet­ta­koon, että koko­nai­suu­teen kaa­vail­tu Turun väy­län tun­ne­loin­ti tuot­tai­si enim­mil­lään 225 000 ker­ros­ne­liö­tä raken­nusoi­keut­ta, mikä toi­si alu­eel­le noin nel­jä­tu­hat­ta asu­kas­ta ja saman ver­ran työ­paik­ko­ja. Täs­tä moot­to­ri­tei­den haas­kaa­mas­ta maa-alas­ta nyt on puhut­tu ennenkin.”

    Eikös ton­ni neliöl­tä lie­ne alu­eel­le aika rea­lis­ti­nen raken­nusoi­keu­den arvo? (Tie­to­ni van­he­ne­vat perin nopeas­ti). 225 000 rakennsum2:n arvo oli 225 me ja vähen­net­ty­nä tun­ne­loin­nin kus­tan­nuk­set saa­daan 75 Me net­toa. Tai toi­sel­la taval­la lak­sien aina­kin pääs­tään samaan-

    Tiun­ne­loin­nil­la on kus­tan­nuk­sis­ta huo­li­mat­ta tiet­ty­jä etu­ja bule­var­diin ver­rat­tu­na täl­lä alu­eel­la. Mm. läpia­jo­lii­ken­net­tä ei alu­eel­la oli­si ja saa­tai­siin hyvin yhte­näi­nen lähes jalankulkualue.

    Olen seu­ran­nut tätä juu­pas ‑eipäs ‑kes­kus­te­lua kan­nat­ta­vuus­las­kel­mien perus­teis­ta. Hyö­dyl­li­sim­piä kir­jo­ja, joi­ta kos­kaan olen luke­nut oli Sota rau­ha. Eri­tyi­ses­ti koh­ta, jos­sa pää­hen­ki­lö krei­vi Bez­hu­hov ryh­tyi las­ke­maan Napo­leo­nin lukua ja pää­tyi 666:een.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. a_l:
    Munk­ki­vuo­ren rati­kan tapauk­ses­sa kan­nat­ta­va 17 mil­joo­nan euron jouk­ko­lii­ken­nein­ves­toin­ti siir­tyy jon­ne­kin seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen puo­li­vä­liin, kos­ka ensin pitää toteut­taa 150 mil­joo­nan tie­tun­ne­li. Taas ker­ran jouk­ko­lii­ken­ne jää yksi­tyi­sau­toi­lun jalkoihin.
    aina­kaan ole.

    Eikös sen Munk­ki­vuo­ren rati­kan pitä­nyt olla vain kilo­met­rin pät­kä? Ja hin­taa 17 mil­joo­naa egua. En tien­nyt­kään rai­tio­tieen raken­ta­mis­ta niin arvokkaaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Se Munk­ki­vuo­ren pät­kä mak­sai­si 7,5 mil­joo­naa. Sii­nä on muka­na kadun­ra­ken­ta­mis­ta ja muu­ta sel­lais­ta. Lop­pu hin­nas­ta tuli­si Töö­lös­tä ja Kam­pis­ta. Juu­ri sik­si voi­si aloit­taa pel­käl­lä Munk­ki­vuo­ren pätkällä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Mik­ko Säre­lä: Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kan­na­tan ehdot­to­mas­ti alue­kes­kus­ten vah­vis­ta­mis­ta. En näe alue­kes­kus­ten vah­vis­ta­mis­ta ja kes­kus­taan joh­ta­vien väy­lien ympä­ris­tön raken­ta­mis­ta toi­sil­leen vas­tak­kai­si­na hank­kei­na, vaan toi­si­aan tuke­vi­na hank­kei­na. Jos molem­mat toteu­te­taan onnis­tu­nees­ti, niin ehkä­pä sit­ten saam­me kaa­voi­tet­tua ja raken­net­tua riit­tä­väs­ti jot­ta asun­to­pu­la vähän hellittää. 

    No oli­si­han nois­ta lähiöis­tä voi­nut mai­ni­ta jotain pamfle­tis­sa­kin, nyt nii­tä ei löy­dy Säre­län artik­ke­lei­den rivien väleis­tä­kään. Vai saam­me­ko lukea niis­tä pamfle­tin jatko-osassa?

    Artik­ke­leis­ta ei löy­dy myös­kään sel­lai­sia urba­nis­min perus­kä­sit­tei­tä kuin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus, tai hie­rar­kia, ei sen parem­min alue­kes­kus­hie­rar­ki­aa kuin lii­ken­ne­ver­kon hie­rar­ki­aa­kaan. Käsit­teet ovat kui­ten­kin oleel­li­sia kau­pun­ki­ra­ken­teen eri­lais­ten ulot­tu­vuuk­sien ymmär­tä­mi­sek­si. Kun ei ole käsit­tei­tä, ei ole ymmärrystäkään.

    Alue­kes­kus­ten vah­vis­ta­mi­nen ja bule­var­di­soin­ti eivät ole toi­sen­sa pois­sul­ke­via toi­men­pi­tei­tä, mut­ta anta­go­nis­ti­sia ne ovat. Alue­kes­kus­ten oma­va­rai­suu­den lisää­mi­nen vai­kut­taa itse tau­tiin, lii­ken­teen tar­pee­seen. Tavoit­tee­na on, ettei lähiös­tä tar­vit­se läh­teä autol­la cityyn kuin kak­si ker­taa vuo­des­sa, oop­pe­raan ja stoc­man­nin hul­luil­le päi­vil­le. Siis lisää kan­ta­kau­pun­kia lähiöihin.

    Bule­var­di­soin­ti sen sijaan hoi­taa vain tau­din oirei­ta, vie­lä­pä niin, että se pahen­taa nii­tä vai­keut­ta­mal­la veren­kier­toa. Pää­väy­lien bule­var­di­soin­ti on sama kuin ruis­kut­tai­si koles­te­ro­lia suo­raan suo­neen, sii­tä seu­raa skle­roo­si ja lopul­ta veri­tulp­pa. Se joh­taa kau­pun­gin, tai aina­kin sen osan ennen­ai­kai­seen kuo­le­maan. Se taas joh­taa kal­lii­siin ohi­tus­leik­kauk­siin, tun­ne­lei­hin ym …siis takai­sin sisääntuloväyliin!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Hon­ka­nen voi­si lukea omia kirjoituksiaan.
      Jos bula­var­di­soin­ti pysä­tyt­tää lii­ken­teen alue­kes­kuk­sis­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan, eikä se sil­loin vah­vis­ta nii­den omavaraisuutta.
      Alue­kes­kuk­set oli­vat pal­jon vah­vem­pia, jos ne oli­si rta­ken­net­tu viih­tyi­sik­si pik­ku­kau­pun­geik­si, mut­ta nehän ovat ihan hirveitä.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Sep­po Hon­ka­nen: Alue­kes­kus­ten oma­va­rai­suu­den lisää­mi­nen vai­kut­taa itse tau­tiin, lii­ken­teen tar­pee­seen. Tavoit­tee­na on, ettei lähiös­tä tar­vit­se läh­teä autol­la cityyn kuin kak­si ker­taa vuo­des­sa, oop­pe­raan ja stoc­man­nin hul­luil­le päiville.

    Kau­nis aja­tus, mut­ta miten mah­taa toi­mia käy­tän­nös­sä. Nii­tä alue­kes­kuk­sia ei saa olla lii­an mon­taa, jot­ta elä­vää kan­ta­kau­pun­kia syn­tyi­si nykyi­sen kes­kus­tan ulko­puo­lel­le. Tasa-arvo ei ole aluei­den kehit­tä­mi­ses­sä hyvä taktiikka.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Alue­kes­kuk­set oli­vat pal­jon vah­vem­pia, jos ne oli­si rta­ken­net­tu viih­tyi­sik­si pik­ku­kau­pun­geik­si, mut­ta nehän ovat ihan hirveitä.

    Näin on. Alue­kes­kuk­sis­sa on kyl­lä pal­ve­lui­ta, sitä ei voi kiis­tää. Ongel­ma kai on sii­nä että ne eivät ole niin viih­tyi­siä, kos­ka ne ovat uusia ja raken­net­tu tehok­kaim­mal­la mah­dol­li­sel­la taval­la. Ainoat vähän van­hem­mat pik­ku­kau­pun­ki­mai­set kes­kuk­set Hel­sin­gin ympä­ril­lä Kau­niai­nen, Tik­ku­ri­la ja Kera­va, on pilat­tu tyl­säl­lä uudis­ra­ken­ta­mi­sel­la. Jos lähiön asu­kas halu­aa jotain elä­myk­siä niin hän menee Hel­sin­gin keskustaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Jos bula­var­di­soin­ti pysä­tyt­tää lii­ken­teen alue­kes­kuk­sis­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan, eikä se sil­loin vah­vis­ta nii­den oma­va­rai­suut­ta.’ (OS)
    Jos tar­koi­tus on vain kek­siä eri­lai­sia perus­te­lu­ja sil­le, mik­si auto­lii­ken­ne on kuin rai­kas tun­tu­ri­pu­ro, jota ei saa kah­li­ta, ja ter­veen yhteis­kun­nan veren­kier­to, jon­ka supis­ta­mi­nen joh­taa kuo­lioon, ei niil­lä alue­kes­kuk­sil­la ole oikeas­ti väliä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Tavoit­tee­na on, ettei lähiös­tä tar­vit­se läh­teä autol­la cityyn kuin kak­si ker­taa vuo­des­sa, oop­pe­raan ja stoc­man­nin hul­luil­le päi­vil­le. Siis lisää kan­ta­kau­pun­kia lähiöihin.

    Jos alue­kes­kuk­sia ovat esim. Tapio­la, Lep­pä­vaa­ra, Matin­ky­lä ja Vuo­saa­ri, niin tuo on kyl­lä aika täy­del­lis­tä uto­pi­aa. Hel­sin­gin kes­kus­taan­han ei tie­tys­ti tar­vit­se autol­la usein men­nä, kun jouk­ko­lii­ken­teen tar­jon­ta on paras­ta juu­ri sii­hen suun­taan, mut­ta mut­ta se, että esim. per­heen työ- ja opis­ke­lu­pai­kat oli­si­vat ja pysyi­si­vät omas­sa alue­kes­kuk­ses­sa, on nyky­maa­il­mas­sa äärim­mäi­sen epätodennäköistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Daniel Feder­ley: Miten joku voi olla noin suvait­se­ma­ton? Jos itsel­le kort­te­li­kau­pun­gin urbaa­ni syke oli­si­kin epä­viih­tyi­syy­den peri­ku­va, mik­si hän kiel­täi­si sen niil­tä, joil­le los­kan täyt­tä­mä met­sä­lä­hiö on kauhistus?

    Kan­nat­tai­si lukea Soi­nin­vaa­ran ja kump­pa­nien todel­li­set aja­tuk­set vaik­ka tuo­rees­ta pamfle­tis­ta. Ydin on se, että tii­viil­le kan­ta­kau­pun­kia­su­mi­sel­le on kysyn­tää enem­män kuin tätä kan­ta­kau­pun­kia nyt on. Met­sä­lä­hiöil­le­kin on kysyn­tää, mut­ta nii­tä lähiöi­tä on niin pal­jon jo raken­net­tu, ettei lisää enää tarvita.

    Emme­kö voi­si hyväk­syä sitä, että ihmi­set ovat eri­lai­sia? Kukaan ei pako­ta Sade­maa­ta epä­viih­tyi­sään eli­nym­pä­ris­töön Kruu­nun­haan tii­vii­seen slummiin.

    En tie­dos­ta ole­va­ni suvait­se­ma­ton. Tun­nen cityih­mi­siä. Mut­ten hyväk­sy sitä, että “cityä” laa­jen­ne­taan ole­mas­sao­le­vien viih­ty­vyys­kei­tai­den kus­tan­nuk­sel­la. Mie­lum­min tuli­si perus­taa uusia cite­jä sil­lä taval­la, että nii­den väliin, ympä­ril­le jää hen­gi­tys­ti­laa. Ja jos cityyn halu­taan lisää asun­to­ja, niin teh­dään se Man­hat­ta­nin peri­aat­teel­la: ylös­päin. No, tie­tys­ti syn­ty­pe­räi­se­nä hel­sin­ki­läi­se­nä kui­ten­kin haluan, että myös nykyi­sen kes­kus­tan, sen joka rake­net­tiin 1800–1900-luvuilla, ylei­sil­me säi­ly­te­tään, uusi kor­kea city voi­daan raken­taa pur­ka­mal­la van­ho­ja mata­lia (alle 12 ker­ros­ta) ker­ros­ta­loa­luei­ta kes­kus­tan poh­jois­puo­lel­la, mut­ta ei esim. raken­ta­mal­la Eläin­tar­haan ja kes­kus­puis­toon. Paras rat­kai­su oli­si raken­taa uusi tii­vis, hyvin kor­kea, pit­kä city Espoo­seen (koko Kei­la­lah­ti-Kiven­lah­ti yhtä pit­kää, kor­ke­aa ja kape­aa cityä) tai Van­taal­le, mut­ta ei siel­lä­kään laa­duk­kail­le vihe­ra­lueil­le. Kan­na­tan siis ehdot­to­mas­ti sitä, että esim. Espoos­sa uuden län­si­met­ron var­rel­le (jon­ka tun­tu­mas­sa, käve­lye­täi­syy­del­lä nyt itse asun) raken­ne­taan pal­jon hyvin kor­kei­ta asuin­ta­lo­ja. Mut­ta Tali, Eläin­tar­ha, Hel­sin­gin Kes­kus­puis­to, Mei­lah­ti, San­ta­ha­mi­na ym. on jätet­tä­vä rauhaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Daniel Feder­ley: Miten joku voi olla noin suvait­se­ma­ton? Jos itsel­le kort­te­li­kau­pun­gin urbaa­ni syke oli­si­kin epä­viih­tyi­syy­den peri­ku­va, mik­si hän kiel­täi­si sen niil­tä, joil­le los­kan täyt­tä­mä met­sä­lä­hiö on kauhistus?

    Tuo outo diko­to­mia: “kort­te­li­kau­pun­gin urbaa­ni syke” vs. “los­kan täyt­tä­mä met­sä­lä­hiö”, on mel­koi­nen olki­nuk­ke. Tähän väliin mah­tuu monen­lais­ta. Miten oli­si myös: “auraa­mat­to­man lumen tuk­ki­mat hevos­kul­ku­neu­voil­le suun­ni­tel­lut kort­te­li­ka­dut” vs. “moder­ni toi­mi­va kaupunkimiljöö”?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Sep­po Hon­ka­nen: Artik­ke­leis­ta ei löy­dy myös­kään sel­lai­sia urba­nis­min perus­kä­sit­tei­tä kuin työ­paik­kao­ma­va­rai­suus, tai hie­rar­kia, ei sen parem­min alue­kes­kus­hie­rar­ki­aa kuin lii­ken­ne­ver­kon hierarkiaakaan.

    Työ­paik­kao­ma­va­rai­suus on työs­sä­käyn­tia­lu­een omi­nai­suus, sen sovel­ta­mi­nen yksit­täi­siin kau­pun­gi­no­siin tai hal­lin­nol­li­siin yksik­köi­hin kuten Espoon kau­pun­ki, tuot­taa has­su­ja pää­hän­pint­ty­miä. Kuten että Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lu­eel­le ei voi teh­dä asun­to­ja, kos­ka Itä-Hel­sin­gin työpaikkaomavaraisuus.

    En tie­dä puhut­ko nyt lii­ken­ne­ver­kon vai kau­pun­ki­ra­ken­teen hie­rar­kias­ta. Katu­hie­rar­kian nerok­kuu­dees­ta minul­la on hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti omat epäi­lyk­se­ni samoin kuin jokusel­le urba­nis­tik­si nimi­te­tyl­lä ja täs­tä sai­sin ehkä jon­kin­lai­sen deba­tin aikai­sek­si kir­joit­ta­jien­kin kans­sa, mut­ta joka tapauk­ses­sa se onko auto­lii­ken­teen pää­väy­lä pää­ka­tu vai moot­to­rit­tie ei sinän­sä muu­ta katu­ver­kon hie­rar­ki­suut­ta. Käy­tän­nös­sä kysy­mys on sii­tä että halu­taan­ko tar­jo­ta ras­kaim­pia väy­liä kau­pun­gis­sa, vai tyy­dy­tään­kö toi­sik­si ras­kaim­piin. Säre­län kir­joi­tus Hyvä jouk­ko­lii­ken­ne­verk­ko on jos mikä lii­ken­ne­ver­kon hie­rar­ki­suu­den käsit­te­lyä, suo­mek­si har­vi­nais­ta sellaista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. R. Silf­ver­berg: Näin on. Alue­kes­kuk­sis­sa on kyl­lä pal­ve­lui­ta, sitä ei voi kiis­tää. Ongel­ma kai on sii­nä että ne eivät ole niin viih­tyi­siä, kos­ka ne ovat uusia ja raken­net­tu tehok­kaim­mal­la mah­dol­li­sel­la taval­la. Ainoat vähän van­hem­mat pik­ku­kau­pun­ki­mai­set kes­kuk­set Hel­sin­gin ympä­ril­lä Kau­niai­nen, Tik­ku­ri­la ja Kera­va, on pilat­tu tyl­säl­lä uudis­ra­ken­ta­mi­sel­la. Jos lähiön asu­kas halu­aa jotain elä­myk­siä niin hän menee Hel­sin­gin keskustaan.

    Ilmi­sel­vä rat­kai­su on tie­tys­ti nykyis­tä parem­pi uudisrakentaminen.

    Oli­si tär­ke­ää panos­taa alue­kes­kuk­sen sisäi­seen raken­tee­seen ja viih­ty­vyy­teen sen sijaan, että kes­ki­ty­tään yksi­no­maan nopei­siin lii­ken­neyh­teyk­siin alu­eel­le sisään ja siel­tä pois. Toi­mi­vat yhtey­det tie­tys­ti tar­vi­taan, mut­ta on jok­seen­kin mah­do­ton­ta saa­da aikaan viih­tyi­sää ja tii­vis­tä kau­pun­kia, jos läh­tö­koh­ta­na on kaup­pa­kes­kus val­ta­väy­län kyl­jes­sä, kun sil­loin se väy­lä kat­kai­see yhte­näi­sen raken­teen ja kau­pal­li­nen toi­min­ta kes­kit­tyy alu­een reunaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. 1960-luvul­la noi­ta itse­näi­siä, radan var­teen sijoi­tet­ta­via pik­ku­kau­pun­ke­ja raken­net­tiin hur­mok­sel­li­sen innos­tuk­sen val­la­sa. Kun­nian­hi­moi­sin oli ehko suun­ni­tel­ma Koi­vu­ky­läs­tä. Siel­lä piti olla asun­not ja työ­pai­kat eikä pal­jon tar­vet­ta pois­tua paikalta.

      Lep­pä­vaa­ras­ta oli tul­la aika hie­no. Sii­tä oli Espoon kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­tos­sa teh­ty hie­no suun­ni­tel­ma, mut­ta kau­pun­gin­joh­ta­ja teet­ti kiin­teis­tö­jen kehit­tä­jil­lä toi­sen suun­niel­man, joka pyr­ki mak­si­moi­maan vain kau­apl­li­sen tehok­kuu­den. Ei tul­lut lep­pä­vaa­ras­ta­kaan kil­pai­li­jaa Hel­sin­gin kes­kus­tal­le. Itä­kes­kus on vie­lä hirveämpi.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Se Munk­ki­vuo­ren pät­kä mak­sai­si 7,5 mil­joo­naa. Sii­nä on muka­na kadun­ra­ken­ta­mis­ta ja muu­ta sel­lais­ta. Lop­pu hin­nas­ta tuli­si Töö­lös­tä ja Kam­pis­ta. Juu­ri sik­si voi­si aloit­taa pel­käl­lä Munk­ki­vuo­ren pätkällä.

    Ei tuo­kaan ihan hal­paa ole. Ja paras­ta miet­tiä asiat lop­puun enen kuin tekee. Munk­ki­vuo­res­ta on nyt toi­mi­vat jouk­ko­lii­ke­ne­nyh­tey­det, eivät ehkä ihan­teel­li­set mut­ta toimivat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Juha­ni Sade­maa: …teh­dään se Man­hat­ta­nin peri­aat­teel­la: ylöspäin. 

    Mis­tä se Man­hat­tan löy­tyy aina näi­hin esikuvaksi? 

    Jos Hel­sin­gin lähiöi­tä ale­taan raken­taa ylös­päin, lop­pu­tu­los on kyl­lä ihan toisenlainen…

    http://3.bp.blogspot.com/_Vd6zCUuvprQ/SxFXKbP6mZI/AAAAAAAAATM/5YJopEf-99I/s1600/IMG_1705.jpg

    http://static.panoramio.com/photos/original/10093101.jpg

    http://img-fotki.yandex.ru/get/3507/makzero.33/0_297d8_a008d2fa_orig

    http://www.new-trehgorka.ru/images/trehgorka2_26_050811.jpg

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. tpyy­luo­ma: mut­ta joka tapauk­ses­sa se onko auto­lii­ken­teen pää­väy­lä pää­ka­tu vai moot­to­rit­tie ei sinän­sä muu­ta katu­ver­kon hierarkisuutta.

    Täs­sä tapauk­ses­sa muut­taa, jos niin halu­taan. Halua­mi­nen tar­koit­taa Laut­ta­saa­ren ohi­tus- eli ali­tus­tie­tä täy­sin irral­laan nykyi­ses­tä katu­ver­kos­ta, jol­loin Laut­ta­saa­ren­tie on alu­een uusi pää­väy­lä, ja uusi bule­var­di oli­si lähem­pä­nä Munk­ki­nie­men puis­to­tie­tä kuin Huo­pa­lah­den­tie­tä tai Paciuksenkatua.

    Kak­si­ta­soi­nen vaih­toeh­to tuot­tai­si yksi­ta­soi­seen bule­var­di­soin­tiin ver­rat­tu­na niin pal­jon muka­vam­paa katu- ja kau­pun­kiym­pä­ris­töä että sii­tä oli­si hyvä saa­da kus­tan­nusar­vio. Esi­merk­ki: täs­sä kul­kee moot­to­ri­tie. Ei huo­maa jol­lei tiedä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Mis­tä se Man­hat­tan löy­tyy aina näi­hin esikuvaksi? 

    Jos Hel­sin­gin lähiöi­tä ale­taan raken­taa ylös­päin, lop­pu­tu­los on kyl­lä ihan toisenlainen…

    http://3.bp.blogspot.com/_Vd6zCUuvprQ/SxFXKbP6mZI/AAAAAAAAATM/5YJopEf-99I/s1600/IMG_1705.jpg

    http://static.panoramio.com/photos/original/10093101.jpg

    http://img-fotki.yandex.ru/get/3507/makzero.33/0_297d8_a008d2fa_orig

    http://www.new-trehgorka.ru/images/trehgorka2_26_050811.jpg

    Mil­lai­nen tulee, sehän on vapaas­ti pää­tet­tä­vis­sä. Jos suun­ni­tel­ma tila­taan Venä­jäl­tä, mitä suo­sit­te­let, saa­daan tuol­lai­sia. Mut­ta toi­vot­tavs­ti ei niin suo­met­tu­nei­ta vie­lä olla. Ja nuo­han ovat kaik­ki hyvin mata­lia. Haluan aina­kin kol­me ker­taa kor­keam­pia, jot­ta kal­lis maa­poh­ja käy­te­tään tehokkaasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. lurk­ki:
    ‘en hyväk­sy sitä, että “cityä” laa­jen­ne­taan ole­mas­sao­le­vien viih­ty­vyys­kei­tai­den kus­tan­nuk­sel­la.’ (Juha­ni Sademaa)
    Onko Län­si­väy­lä sinul­le viihtyvyyskeidas? 

    Lue tar­kem­min mitä kir­joi­tin. Län­si­väy­lä sivut on mie­les­tä­ni pää­osin pilat­tu. Siel­lä on paras­ta pai­koin mel­ko hyvä pyö­rä­tie, jota käy­tän. Sik­si sin­ne voi aivan hyvin raken­taa pal­jon asuin­tor­ne­ja n. kilo­met­rin levey­del­tä, siis n. 10 kort­te­lia leveän nau­haci­tyn vaik­ka Län­si­väy­län pääl­le. Viih­tyi­säm­mät alu­eet alka­vat sit­ten n. 600m pääs­tä. Esim Grä­sa-joen (ojan) laak­so oli­si kun­nos­tet­ta­vis­sa todel­la upeak­si kei­taak­si. Samoin meren­ran­ta ran­ta­rait­tei­neen ei ole kau­ka­na. Sin­ne ei tar­vit­se raken­taa enään mitään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. spot­tu: Täs­sä tapauk­ses­sa muut­taa, jos niin halu­taan. Halua­mi­nen tar­koit­taa Laut­ta­saa­ren ohi­tus- eli ali­tus­tie­tä täy­sin irral­laan nykyi­ses­tä katu­ver­kos­ta, jol­loin Laut­ta­saa­ren­tie on alu­een uusi pää­väy­lä, ja uusi bule­var­di oli­si lähem­pä­nä Munk­ki­nie­men puis­to­tie­tä kuin Huo­pa­lah­den­tie­tä tai Paciuksenkatua.Kaksitasoinen vaih­toeh­to tuot­tai­si yksi­ta­soi­seen bule­var­di­soin­tiin ver­rat­tu­na niin pal­jon muka­vam­paa katu- ja kau­pun­kiym­pä­ris­töä että sii­tä oli­si hyvä saa­da kus­tan­nusar­vio. Esi­merk­ki: täs­sä kul­kee moot­to­ri­tie. Ei huo­maa jol­lei tiedä.

    Voi niil­lä tun­ne­leil­le teh­dä kus­tan­nusar­vioi­ta ja sen kun tekee, mut­ta kun niis­tä ei 95% toden­nä­köi­syy­del­lä tulee yhtään mitään kos­ka kus­tan­nuk­set. Mon­ta­ko­han put­kea Hel­sin­gis­sä on pape­ril­la? Ihan oikees­ti, jos mä haluai­sin pitää huol­ta että johon­kin kau­pun­gin nurk­kaan ei kos­kaan teh­dä yhtään mitään, niin lob­bai­sin että hie­no pro­jek­ti mut­ta ensin pitäi­si teh­dä täl­lai­nen tunneli.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos bula­var­di­soin­ti pysä­tyt­tää lii­ken­teen alue­kes­kuk­sis­ta Hel­sin­gin kes­kus­taan, eikä se sil­loin vah­vis­ta nii­den omavaraisuutta. 

    Useim­mil­la ruuh­ka-aikaan sisään­tu­lo­väy­lil­le tun­ke­vil­la ei ole todel­lis­ta mah­dol­li­suut­ta vali­ta työ­paik­kan­sa sijaintia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Juha­ni Sade­maa: Tuo outo diko­to­mia: “kort­te­li­kau­pun­gin urbaa­ni syke” vs. “los­kan täyt­tä­mä met­sä­lä­hiö”, on mel­koi­nen olki­nuk­ke. Tähän väliin mah­tuu monen­lais­ta. Miten oli­si myös: “auraa­mat­to­man lumen tuk­ki­mat hevos­kul­ku­neu­voil­le suun­ni­tel­lut kort­te­li­ka­dut” vs. “moder­ni toi­mi­va kaupunkimiljöö”?

    Kun­han raken­sin tuol­lai­set has­sut kuvauk­set vain osoit­taak­se­ni, että asian voi näh­dä monel­la eri tavalla.

    Jos neut­raa­le­ja ilmauk­sia käy­te­tään, niin sovi­taan­ko, että yksi voi viih­tyä tii­viis­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa, toi­nen väl­jäs­sä lähiös­sä, että molem­mil­le on kysyn­tää ja että täl­lä het­kel­lä tii­viis­tä kan­ta­kau­pun­gis­ta on ali­tar­jon­taa. Minus­ta ihmis­ten eri­lai­suus on rikkaus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Mark­ku af Heur­lin: Munk­ki­vuo­res­ta on nyt toi­mi­vat jouk­ko­lii­ke­ne­nyh­tey­det, eivät ehkä ihan­teel­li­set mut­ta toimivat.

    Toi­mi­vat? Riip­puu vähän, kenel­tä kysyy. Munk­ki­vuo­ren jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det eivät vas­taa asuk­kai­den toi­vei­ta. Se ymmär­re­tään, että Kai­vo­ka­dun sum­pun kaut­ta kul­ke­va bus­si on epä­luo­tet­ta­va, mut­ta sil­ti Kamp­piin jää­vä bus­si on huo­no, sil­lä monil­le se jää kau­as koh­tees­ta. Kun bus­si­sol­mu ei aukea, Kaivokadulle/Lasipalatsille mene­vä ratik­ka tar­jo­aa ratkaisun.

    Huo­mat­ta­va on lisäk­si, että vaik­ka inves­toin­tiin menee­kin mil­joo­nia, niin han­ke on kan­nat­ta­va. Oikeas­ti se on super­kan­nat­ta­va ja esi­mer­kik­si mat­kus­ta­ja­mää­rät nous­se­vat huo­mat­ta­vas­ti ennus­tet­ta kor­keam­mik­si, kuten mui­den­kin ratik­ka­hank­kei­den kans­sa on käy­nyt. Työ­ka­lut vaan eivät kyke­ne sitä osoittamaan. 

    Jos lii­ke-elä­mä jät­täi­si kan­nat­ta­vat inves­toin­nit teke­mät­tä sik­si, että ne mak­sa­vat pal­jon, niin koh­ta ei oli­si enää liike-elämää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. ris­tiin-ras­tiin: Useim­mil­la ruuh­ka-aikaan sisään­tu­lo­väy­lil­le tun­ke­vil­la ei ole todel­lis­ta mah­dol­li­suut­ta vali­ta työ­paik­kan­sa sijaintia.

    Mut­ta sen sijaan heil­lä on todel­li­nen mah­dol­li­suus vali­ta, teke­vät­kö he vii­konlp­puos­tok­sen­sa lähi­kau­pas­ta, Stok­kal­ta tai jos­tain auto­mar­ke­tis­ta. Tähän valin­taan vai­kut­taa olen­nai­ses­ti se, kuin­ka pit­kä ajal­li­nen etäi­syys näi­hin vaih­toeh­toi­hin on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. tpyy­luo­ma: Voi niil­lä tun­ne­leil­le teh­dä kus­tan­nusar­vioi­ta ja sen kun tekee, mut­ta kun niis­tä ei 95% toden­nä­köi­syy­del­lä tulee yhtään mitään kos­ka kustannukset.

    No ei tule, mut­ta sil­le pitäi­si ryh­tyä teke­mään jotain kun tun­tuu ettei jul­ki­sel­la sek­to­ril­la yleen­sä­kään enää pys­ty­tä raken­ta­maan mitään isom­paa kos­ka kus­tan­nuk­set. Tämä “tun­ne­li” on vähän pidem­pä­nä ja tupla­na sama asia kuin teh­tiin aikoi­naan Mal­las­ku­jan jou­to­maan pääl­le, lop­pu­tu­lok­se­na puis­to jota täy­tyi ryh­tyä kei­no­te­koi­ses­ti ankeut­ta­maan kun siel­lä viih­dyt­tiin lii­an hyvin. Cut and cover, siis. Ei mak­sa­ne gil­joo­nia jos suun­ni­tel­mat ovat jär­jel­li­siä ja kil­pai­lu toi­mii. Saa­ma­puo­lel­la kadul­li­nen parem­pia asun­to­ja ja kaupunkijatkumo. 

    Ensim­mäi­nen edel­ly­tys on tie­tys­ti että tie­hal­lin­to saa­daan mit­ta­kaa­voi­neen pysy­mään Espoon puo­lel­la jot­ta ei teh­dä suun­ni­tel­mia moot­to­ri­tie­mi­toi­tuk­sel­la ja sit­ten tai­vas­tel­la että tulee­pa kal­liik­si ja onpa kau­hean ruma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Daniel Feder­ley: Toi­mi­vat? Riip­puu vähän, kenel­tä kysyy. Munk­ki­vuo­ren jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det eivät vas­taa asuk­kai­den toi­vei­ta. Se ymmär­re­tään, että Kai­vo­ka­dun sum­pun kaut­ta kul­ke­va bus­si on epä­luo­tet­ta­va, mut­ta sil­ti Kamp­piin jää­vä bus­si on huo­no, sil­lä monil­le se jää kau­as koh­tees­ta. Kun bus­si­sol­mu ei aukea, Kaivokadulle/Lasipalatsille mene­vä ratik­ka tar­jo­aa ratkaisun.

    Onko mitään tilas­to­tie­toa ole­mas­sa vaih­taa­ko jo nyt kuin­ka moni Munk­ki­vuo­res­ta kes­kus­taan päin kul­ke­va bus­sis­ta rai­tio­vau­nuun esim Meilahdessa? 

    On huo­mioi­ta­va se, että jos bus­si­lin­jan 18 kor­vaa­va rai­tio­tie toteu­te­taan vain Munk­ki­vuo­rel­le asti ja lin­ja 14 lope­te­taan koko­naan ja 14 mat­kus­ta­jat aje­taan Paja­mäel­tä jol­lain Munk­ki­vuo­reen päät­ty­väl­lä pik­kusyöt­tö­bus­sil­la, niin lop­pu­tu­los on se että bus­si­lin­jan 39 vuo­ro­ja on lisät­tä­vä kos­ka suu­rin osa Paja­mä­ke­läi­sis­tä käyt­täi­si sitä, samoin Pitä­jän­mäen työ­paik­ka-alu­een mat­kus­ta­jat joi­ta on pal­jon enemmän. 

    Töö­lön läpi aja­vien bus­sien mää­rä vähe­nee vain lin­jan 18 mää­rän ver­ran eli mitään todel­lis­ta siir­ty­mis­tä bus­sis­ta ratik­kaan ei tapah­du, ellei ratik­kaa saa­da myös Pitä­jän­mä­keen jos­sa oli­si mat­kus­ta­ja­po­ten­ti­aa­lia enem­män ja nii­tä jot­ka nyt kul­ke­vat autolla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Juha­ni Sade­maa:Jos suun­ni­tel­ma tila­taan Venä­jäl­tä, saa­daan tuollaisia. 

    Man­hat­ta­nin van­him­mat pil­ven­piir­tä­jät ovat vähän tois­ta­sa­taa vuot­ta van­ho­ja. Hel­sin­gin lähiöis­sä tois­ta­sa­taa vuot­ta van­han pil­ven­piir­tä­jän toi­mi­tusai­ka on tois­ta­sa­taa vuotta. 

    Man­hat­tan perus­tuu myös koko­naan toi­sen­lai­seen tont­ti­ja­koon ja maa­no­mis­tus­ra­ken­tee­seen kuin mitä Hel­sin­gin lähiöis­sä on. Samoin koko New Yor­kin talous­e­lä­mä ja kulttuuri.

    Hels­gin lähiöi­den yhteis­kun­taa voi­daan kyl­lä ruka­ta sin­ne päin, mut­ta sil­ti lop­pu­tu­lok­ses­ta tuli­si käy­tän­nös­sä edel­leen­kin erit­täin venä­läi­nen. Tilat­tiin­pa raken­nus­ten pii­rus­tuk­set ja koris­te­lut mis­tä ilman­suun­nas­ta tahansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Jos neut­raa­le­ja ilmauk­sia käy­te­tään, niin sovi­taan­ko, että yksi voi viih­tyä tii­viis­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa, toi­nen väl­jäs­sä lähiös­sä, että molem­mil­le on kysyn­tää ja että täl­lä het­kel­lä tii­viis­tä kan­ta­kau­pun­gis­ta on alitarjontaa. 

    Onko, ihan samoin perus­tein voi­daan sanoa, että oma­ko­ti­ta­loa­lueis­ta on alitarjontaa?

    Kan­ta­kau­pun­gin viih­tyi­syys ja halut­ta­vuus joh­tuu juu­ri sen kor­keas­ta hin­nas­ta. Kun saat­te tii­vis­tä kan­ta­kau­pun­kia, jos­sa on halua­man­ne mää­rä sosi­aa­lis­ta asu­mis­taa, on sen halut­ta­vuus­kin ihan eri tasoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. spot­tu: Cut and cover, siis. Ei mak­sa­ne gil­joo­nia jos suun­ni­tel­mat ovat jär­jel­li­siä ja kil­pai­lu toi­mii. Saa­ma­puo­lel­la kadul­li­nen parem­pia asun­to­ja ja kaupunkijatkumo. 

    Eräs ko. hank­kee­seen osal­lis­tu­nut rapor­toi menet­tä­neen­sä uskon­sa cut and cove­riin Haka­mäen­tien alit­ta­vas­sa tun­ne­lis­sa. 320 met­riä eli vie­lä ver­rat­taen hal­pa, tur­val­li­suus­vaa­ti­muk­set nos­taa pidem­pien kus­tann­nuk­sia huo­mat­ta­vas­ti, tai­si olla jotain 50 mil­joo­naa. Kes­ti kol­me vuot­ta, har­mi ettei kukaan tut­ki­nut, mut­ta on täy­sin mah­dol­lis­ta että se tuot­ti enem­män hait­taa lii­ken­teel­le raken­nusai­ka­na kun sii­tä on seu­raa­van 50 vuo­den aika­na hyö­tyä. Kir­sik­ka­na kakun pääl­le, se ris­teys vie nyt enem­män tilaa maan pääl­lä kuin ennen auto­jen vie­mis­tä maan alle. Kyl­lä mä ymmär­rän mikä niis­sä tun­ne­leis­sa kieh­too, äkki­sel­tään hie­no rat­kai­su, mut­ta käy­tän­nön toteu­tuk­set tup­paa­vat ole­maan aivan kar­mei­ta hank­kei­ta kai­kin puolin.

    Var­sin­kin se Kei­la­nie­men put­ki­suun­ni­tel­ma on aivan täy­si vit­si, pidem­min kuvien kera http://tolkku.blogspot.fi/2012/05/keilaniemessa-umpitunnelissa.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Siis Man­ner­hei­min­tien alit­ta­vas­sa Haka­mäen­tien tun­ne­lis­sa tie­ten­kin. Lii­ken­ne­vi­ras­ton asian­tun­ti­jan näkemys:

    Tun­ne­lit Suomessa
    Suh­tau­tu­mien tun­ne­lei­hin ollut aiem­min varovaista
    — epäi­lyk­siä huo­nos­ta tuvallisuudesta
    — pidet­ty lii­an kal­lii­na ratkaisuna

    Tilan­ne tänään
    — tur­val­li­suus pys­ty­tään hallitsemaan
    — tun­ne­lit erit­täin kal­lii­ta (eli­naa­ri­kus­tan­nuk­set)

    http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/uutiset/tapahtumat/20110517_tiesuunnittelu/Velhonoja_Tunnelit_.pdf

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. tpyy­luo­ma: Kyl­lä mä ymmär­rän mikä niis­sä tun­ne­leis­sa kieh­too, äkki­sel­tään hie­no rat­kai­su, mut­ta käy­tän­nön toteu­tuk­set tup­paa­vat ole­maan aivan kar­mei­ta hank­kei­ta kai­kin puolin.

    Suo­ma­lais­ten toteu­tus­ten osal­ta joo, mut­ta jos tila­taan tätä eikä tätä joka näyt­tää jalan­kul­ki­jal­le täl­tä niin vika on var­maan­kin kau­pun­gin eikä tunnelin.

    Jos pai­kal­la käy niin voi jää­dä met­ros­ta Ciutadella/Vila Olim­pican pysä­kil­lä, kävel­lä Mari­na Vil­la­geen kalan alle letuil­le ja mat­kal­la miet­tiä mitä pai­kas­ta oli­si jäl­jel­lä jos mota­rin B‑10 lii­ken­ne oli­si pää­tet­ty­kin ohja­ta pin­ta­lii­ken­tee­nä kau­pun­ki­bu­le­var­dia pitkin.

    Ehdoin tah­doin ei kan­nat­tai­si suun­ni­tel­la Paciuk­sen­ka­tua jos samal­la vai­val­la voi­si saa­da Munk­ki­nie­men Puistotien.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Daniel Feder­ley: Toi­mi­vat? Riip­puu vähän, kenel­tä kysyy. Munk­ki­vuo­ren jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det eivät vas­taa asuk­kai­den toi­vei­ta. Se ymmär­re­tään, että Kai­vo­ka­dun sum­pun kaut­ta kul­ke­va bus­si on epä­luo­tet­ta­va, mut­ta sil­ti Kamp­piin jää­vä bus­si on huo­no, sil­lä monil­le se jää kau­as koh­tees­ta. Kun bus­si­sol­mu ei aukea, Kaivokadulle/Lasipalatsille mene­vä ratik­ka tar­jo­aa ratkaisun.

    Huo­mat­ta­va on lisäk­si, että vaik­ka inves­toin­tiin menee­kin mil­joo­nia, niin han­ke on kan­nat­ta­va. Oikeas­ti se on super­kan­nat­ta­va ja esi­mer­kik­si mat­kus­ta­ja­mää­rät nous­se­vat huo­mat­ta­vas­ti ennus­tet­ta kor­keam­mik­si, kuten mui­den­kin ratik­ka­hank­kei­den kans­sa on käy­nyt. Työ­ka­lut vaan eivät kyke­ne sitä osoittamaan. 

    Jos lii­ke-elä­mä jät­täi­si kan­nat­ta­vat inves­toin­nit teke­mät­tä sik­si, että ne mak­sa­vat pal­jon, niin koh­ta ei oli­si enää liike-elämää.

    Luki­ja huo­man­nee, että minua tämä kes­kus­te­lu alkaa pänniä.

    Munk­ki­vuo­res­ta pää­see aamul­la bus­sil­la Kamp­piin . 25 minuu­tis­sa, mikä on nope­aa. Siel­tä pää­see m e t r o l l a Ruo­ho­lah­teen. Rau­ta­tien­to­ril­le, Kai­sa­nie­meen, Haka­nie­meen ja vaik­ka min­ne. Noin kilo­met­rin käve­ly­mat­kan pääs­sä ovat mer­kit­tä­vim­mät työ­pai­kat. Ja jon­kin verr­nan ihmi­sen on syy­tä päi­väs­sä kävel­lä, mie­lel­lään vähin­tään yhteen­sä ½ tuntia.

    Tote­aa J. Jäky, joka on lähes koko kau­niin päi­vän viet­tä­nyt sisäl­lä tie­to­ko­neen ääres­sä. Lähin­nä toi­mit­taen tyhjää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. R. Silf­ver­berg: Onko mitään tilas­to­tie­toa ole­mas­sa vaih­taa­ko jo nyt kuin­ka moni Munk­ki­vuo­res­ta kes­kus­taan päin kul­ke­va bus­sis­ta rai­tio­vau­nuun esim Meilahdessa? 

    En usko, että on.

    Lin­jal­le 14 teh­tiin tämän työn yhtey­des­sä tut­ki­mus, jos­sa sel­vi­tet­tiin mat­ko­jen pituuk­sia; saa­tiin sel­vil­le, että huo­mat­ta­va osa niis­tä Paja­mäes­sä kyy­tiin nous­seis­ta jää kyy­dis­tä jo mel­ko aikai­sin eikä mene kes­kus­taan asti. Mut­ta mitä ne sit­ten teke­vät kun ovat jää­neet 14:sta pois, ei ole tiedossa.

    Mutu-tun­tu­maa tie­tys­ti on, kun alu­eel­la itse asun ja sat­tu­nees­ta syys­tä täs­tä on tul­lut pal­jon kes­kus­te­lua kans­sa-asuk­kai­den kans­sa. Ennen lin­jas­to­muu­tos­ta bus­sia 52 on käy­tet­ty lii­tyn­tään jon­kun ver­ran, bus­sia 58 enem­män ja eni­ten käve­lyä; var­sin­kin Pro­fes­so­rin­sil­lan poh­jois­puo­len lähei­syy­des­tä on kävel­ty Laa­ja­lah­den aukion ratik­ka­py­sä­kil­le, kos­ka bus­si on ollut hidas ja epä­luo­tet­ta­va. Näi­tä käve­li­jöi­tä on aamu­ruh­kas­sa vuo­roa koh­den jopa kym­men­kun­ta, tai oli aina­kin 1998–2001, jol­loin itse kuu­luin hei­hin ja mat­kus­tin rati­kal­la päi­vit­täin. Oli hyvä tilai­suus seurata.

    Lin­jas­to­muu­tos­ten jäl­keen tun­tu­ma on sel­lai­nen, että 57+58 toi­mi­vat yhä enem­män lii­tyn­tä­bus­si­na ratik­kaan ja ruuh­ka-aika­na rati­kal­la kul­ke­vat ovat havain­neet, että nelo­ses­sa oli­si aiem­paa täy­dem­pää. Täs­tä minä­kin toi­voi­sin seu­ran­taa ja tilas­toa nyt, kun HSL tah­toi­si vähen­tää nelo­sen kapa­si­teet­tia vuo­ro­vä­liä piden­tä­mäl­lä, ja tämän perus­te­lu­na käy­te­tään van­hen­tu­nei­ta, ennen lin­jas­to­muu­tok­sia kerät­ty­jä kuormitustietoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. spot­tu: […] ettei jul­ki­sel­la sek­to­ril­la yleen­sä­kään enää pys­ty­tä raken­ta­maan mitään isom­paa kos­ka kustannukset.

    Tekeil­lä Län­si­met­ro, pin­ta­lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­neen noin mil­jar­di, ja Kehä­ra­ta, 650 mil­joo­naa. Jos­tain näi­tä raho­ja ilmei­ses­ti löy­tyy. Tosin Lii­ken­ne­vi­ras­tos­ta se aikaan­saa­va vir­ka­mies sai potkut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Mark­ku af Heur­lin:
    Munk­ki­vuo­res­ta pää­see aamul­la bus­sil­la Kamp­piin . 25 minuu­tis­sa, mikä on nope­aa. Siel­tä pää­see m e t r o l l a Ruo­ho­lah­teen. Rau­ta­tien­to­ril­le, Kai­sa­nie­meen, Haka­nie­meen ja vaik­ka min­ne. Noin kilo­met­rin käve­ly­mat­kan pääs­sä ovat mer­kit­tä­vim­mät työ­pai­kat. Ja jon­kin verr­nan ihmi­sen on syy­tä päi­väs­sä kävel­lä, mie­lel­lään vähin­tään yhteen­sä ½ tuntia.

    Ne, jot­ka halua­vat kävel­lä kilo­met­rin, käve­le­vät Laa­ja­lah­den aukion ratikkapysäkille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Daniel feder­ley kirjoitti

    Lin­jal­le 14 teh­tiin tämän työn yhtey­des­sä tut­ki­mus, jos­sa sel­vi­tet­tiin mat­ko­jen pituuk­sia; saa­tiin sel­vil­le, että huo­mat­ta­va osa niis­tä Paja­mäes­sä kyy­tiin nous­seis­ta jää kyy­dis­tä jo mel­ko aikai­sin eikä mene kes­kus­taan asti. Mut­ta mitä ne sit­ten teke­vät kun ovat jää­neet 14:sta pois, ei ole tiedossa.”

    Mei­lah­des­sa on huo­mat­ta­va työ­paik­kaes­kit­ty­mä. Toi­mis­tot vähe­ne­vät kes­kus­tas­sa. Osa saat­ta menää pasi­laan. Oli­si hyvä tietää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Sep­po Hon­ka­nen: No oli­si­han nois­ta lähiöis­tä voi­nut mai­ni­ta jotain pamfle­tis­sa­kin, nyt nii­tä ei löy­dy Säre­län artik­ke­lei­den rivien väleis­tä­kään. Vai saam­me­ko lukea niis­tä pamfle­tin jatko-osassa?

    Tämä joh­tuu sii­tä, että kyse on pamfle­tis­ta eikä yleis­ta­jui­ses­ta tie­de­kir­jas­ta tai oppi­kir­jas­ta. Sen tavoi­te on olla lyhyt (itse asias­sa se on jo nyt­kin lii­an pit­kä), tii­vis ja nase­va. Ja nos­taa kes­kus­te­luun nime­no­maan sel­lai­sia aihei­ta, joi­den ympä­ril­lä ei voii hymis­tel­lä ja sanoa “kyl­lä, me kaik­ki olem­me samaa mieltä”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Huo­mat­ta­va on lisäk­si, että vaik­ka inves­toin­tiin menee­kin mil­joo­nia, niin han­ke on kannattava. 

    Jän­nit­tä­vää on myös huo­ma­ta kuin­ka hyvin usein samo­jen ihmis­ten mie­les­tä 7 mil­joo­naa on pal­jon ratik­ka­hank­kee­seen, mut­ta samal­la vaa­di­taan surut­ta kaik­kien hen­ki­lö­au­toi­lun ongel­mien rat­kai­se­mi­seen tun­ne­lei­ta. On nääs mil­lä mällätä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jän­nit­tä­vää on myös huo­ma­ta kuin­ka hyvin usein samo­jen ihmis­ten mie­les­tä 7 mil­joo­naa on pal­jon ratik­ka­hank­kee­seen, mut­ta samal­la vaa­di­taan surut­ta kaik­kien hen­ki­lö­au­toi­lun ongel­mien rat­kai­se­mi­seen tun­ne­lei­ta. On nääs mil­lä mällätä.

      Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että pakol­li­siin pysä­köin­ti­paik­koi­hin aio­taan uhra­ta mel­kein mil­jar­di euroa

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Daniel Feder­ley: Ne, jot­ka halua­vat kävel­lä kilo­met­rin, käve­le­vät Laa­ja­lah­den aukion ratikkapysäkille.

    Esi­mer­kik­si. Erään täl­lä pals­tal­la ole­van tie­don mukaan täl­lai­sia käve­lyin­toi­sia riit­tää noin 10 vuo­roa koh­ti eli 2 tun­nin aikan sii­nä 120 kansalaista.

    Munk­ki­vuo­res­sa asuu 4600 ihmis­tä lik­mää­rin 1 km² alu­eel­la. Mut­ta kuin­ka moni heis­tä mat­kus­taa aamul­la alu­een ulko­puo­lel­le? Ei har­main­ta aavis­tus­ta­kaan. Ei edes käsi­tys­tä alu­een ikäjakautumasta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. 25min Munk­ki­vuo­res­ta kes­kus­taan on mah­dol­li­suuk­sien rajois­sa kesä­sun­nun­tai­sin. Lii­ken­teen ongel­mat ovat Paciuk­sen­ka­dun ja Huo­pa­lah­den­ka­dun sum­puis­sa. Rai­tio­vau­nul­la nämä oli­si mah­dol­lis­ta välttää.

    Nelo­nen tulee muu­ten Puis­to­tien pysä­kil­le mel­kein aina tyh­jä­nä, muu­ta­ma turis­ti hyp­pää Tor­pan pysä­kil­tä kyy­tiin. Voi­si ohja­ta koko­naan poh­joi­seen. Yksi­kin pysä­kin­vä­li ter­veys­kes­kuk­sen pihal­le lisäi­si käyttöä.

    Edel­leen sitä miel­tä että Pro­fes­so­rin­tien sil­ta tun­tuu parem­mal­ta lin­jauk­sel­ta. Jos sitä ei vii­me­tal­vi­ses­sa remon­tis­sa vah­vis­tet­tu tar­peek­si, niin jo on häpeä. Sil­lal­ta voi­si ajaa suo­raan Rau­man­tiel­le. Sii­nä on puis­toa­lue lähin­nä läpi­kul­ku­na. Pysäk­ki (ja kään­tö) kir­kon ja osta­rin väliin ja seu­raa­va ns Cano­nin talon taak­se tai kei­la­hal­lin vie­reen. Täs­tä onkin sit­ten pik­ku­mat­ka ja usei­ta reit­ti­vaih­toeh­to­ja aina Pitä­jän­mäel­le asti. Ellei halua ajaa Huo­pa­lah­den asemalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Mik­ko Säre­lä: Sep­po Hon­ka­nen: No oli­si­han nois­ta lähiöis­tä voi­nut mai­ni­ta jotain pamfle­tis­sa­kin, nyt nii­tä ei löy­dy Säre­län artik­ke­lei­den rivien väleis­tä­kään. Vai saam­me­ko lukea niis­tä pamfle­tin jatko-osassa?

    Tämä joh­tuu sii­tä, että kyse on pamfle­tis­ta eikä yleis­ta­jui­ses­ta tie­de­kir­jas­ta tai oppi­kir­jas­ta. Sen tavoi­te on olla lyhyt (itse asias­sa se on jo nyt­kin lii­an pit­kä), tii­vis ja nase­va. Ja nos­taa kes­kus­te­luun nime­no­maan sel­lai­sia aihei­ta, joi­den ympä­ril­lä ei voii hymis­tel­lä ja sanoa “kyl­lä, me kaik­ki olem­me samaa mieltä”.

    Kui­ten­kin 80%(valistunut arvaus) pk-seu­dun asuk­kais­ta asuu muu­al­la kuin Hel­sin­gin nie­mel­lä, Itä­met­ron var­rel­la­kin enem­män kuin Espoos­sa. Oli­si­ko hei­dän unoh­duk­sen­sa syy tässä.
    Kir­joit­ta­jien asuin­pai­kat koti­si­vu­jen mukaan:

    Holo­pai­nen, Kallio
    Kive­käs, Vallila
    Soi­nin­vaa­ra, Katajanokka
    Säre­lä, Kallio

    Sinän­sa on ihan inhi­mil­lis­tä kat­sel­la maa­il­maa oman koti­seu­tun­sa näkövinkkelistä.

    Sii­hen mie­li­pi­tee­seen, että pamflet­ti on lii­an pit­kä, on help­po yhtyä. Itsel­le­ni oli­si­vat riit­tä­neet Soi­nin­vaa­ran osuu­det asun­to­po­li­tii­kas­ta ja autopaikoista. 

    Sana bule­var­di muu­ten tar­koit­ti alun­pe­rin kau­pun­gin suo­ja­val­lin paa­lu­va­rus­tus­ta. Kun 30-vuo­ti­nen sota lop­pui, varus­tus puret­tiin ja val­li­tuk­sen pääl­le teh­tiin kau­pun­kia kier­tä­vä tie, jota myös kut­sut­tiin bule­var­dik­si, erään­lai­nen kehä­tie siis. Hel­sin­gis­sä­hän bule­var­dik­si pitäi­si nime­tä nime­tä Kehä I, ei sisään­tu­lo­väy­liä (tosin Haus­man­kin käyt­ti nimi­tys­tä virheellisesti).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sai­sim­me tie­tää, ellei tie­to­suo­ja­val­tuu­tet­tu oli­si kiel­tä­nyt tämän tie­don keräämistä.

    Onko tämä syy vai teko­syy? Tie­to­suo­ja­val­tuu­tet­tu­ja eri­tä muut­kin vira­noam­set tun­tu­vat ole­van dik­taat­to­rei­ta, jot­ka mää­rää­vät kai­kes­ta. Valu­tee­tun pää­tö­ses­tä voi valit­taa hallinto-oikeuteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Daniel Feder­ley: Ennus­te­mal­li antai­si par­haan tulok­sen sel­lai­sel­le Joke­ril­le, jota lii­ken­nöi­täi­siin paket­ti­au­toil­la puo­len minuu­tin välein – kas kun sil­loin odo­tusai­ka on kaik­kein lyhin. Ennus­te­mal­li ei ymmär­rä, ettei sel­lais­ta Joke­ria voi olla olemassa.

    Ei pitäi­si olla kovin vai­kea­ta kehit­tää vuo­ro­vä­lin funk­tio­ta niin, että jon­kun pis­teen jäl­keen vai­ku­tus puto­aa roi­mas­ti ja pää­tyy nol­laan. Omal­la näp­pi­tun­tu­mal­la heit­täi­sin, että 10 min ja sitä pie­nem­mil­lä väleil­lä ei viit­si enää kat­soa aika­tau­lu­ja ja alle 5 min väleil­lä ei ole enää mitään mer­ki­tys­tä, mut­ta tämä on tie­tys­ti asia, joka pitäi­si tut­kia, jot­ta mal­li saa­tai­siin vas­taa­maan sitä, miten vuo­ro­vä­liin todel­li­suu­des­sa reagoidaan.

    Kym­me­nen pis­teen kysy­mys onkin se, miten ja kuka voi vai­kut­taa väli­nei­siin, joi­den tulok­siin vir­ka­mie­het perus­ta­vat esi­tyk­sen­sä. Luot­ta­mus­hen­ki­lös­tö voi toki äläh­tää, jos tulok­set ovat jär­jen­vas­tai­sia, mut­ta käy­tän­nös­sä aika usein lii­ku­taan sel­lais­ta eri­tyis­osaa­mis­ta vaa­ti­vil­la alueil­la, ettei nume­roi­hin voi kuin luottaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sai­sim­me tie­tää, ellei tie­to­suo­ja­val­tuu­tet­tu oli­si kiel­tä­nyt tämän tie­don keräämistä. 

    Höpö höpö.

    Ei tie­to­suo­ja­val­tuu­te­tul­la ollut mitään mat­kus­ta­ja­da­tan kerää­mis­tä vas­taan, mut­ta sitä vas­taan oli että mat­kus­ta­ja­da­taa kerä­tään yhdis­tet­ty­nä hen­ki­lö­koh­tai­seen tunnistamistietoon.

    Mikä oli muu­ten Vih­rei­den kan­ta ko. rekis­te­riin? Luu­li­sin että nega­tii­vi­nen, joten tur­ha on tie­to­suo­ja­val­tuu­tet­tua syyllistää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos mat­kus­ta­jaa ei saa miten­kään iden­ti­fioi­da, on mah­do­ton­ta tie­tää, mihin lii­ken­ne­vä­li­nei­siin ihmi­set vaih­ta­vat bus­si 18:sta. Saa mita­ta vain, mon­ta­ko mat­kus­ta­jaa on mil­lä­kin linjalla. 

    Luu­li­si, että tie­to­tek­niik­ka-asian­tun­ti­jat osai­si­vat teh­dä jär­jes­tel­män, joka muis­tai­si mat­kus­ta­jan esim. 30 minuu­tin ajan, jol­loin vaih­dot voi­tai­siin tun­nis­taa, mut­ta tie­to jär­jes­tel­mään tal­len­net­tai­siin iden­ti­fioi­mat­ta henkilöä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Jari V: Kym­me­nen pis­teen kysy­mys onkin se, miten ja kuka voi vai­kut­taa väli­nei­siin, joi­den tulok­siin vir­ka­mie­het perus­ta­vat esi­tyk­sen­sä. Luot­ta­mus­hen­ki­lös­tö voi toki äläh­tää, jos tulok­set ovat jär­jen­vas­tai­sia, mut­ta käy­tän­nös­sä aika usein lii­ku­taan sel­lais­ta eri­tyis­osaa­mis­ta vaa­ti­vil­la alueil­la, ettei nume­roi­hin voi kuin luottaa.

    Kes­kus­te­lu lii­ken­ne-ennus­te­me­ne­tel­mien puut­teis­ta ryöp­säh­tää sil­loin täl­löin pin­taan. Ennus­te­mal­lien kali­broin­ti tapah­tuu sovit­ta­mal­la mal­lin kym­me­net para­met­rit niin, että mal­li ennus­taa nyky­lii­ken­teen mah­dol­li­sim­man oikein. 

    Kun yri­te­tään selit­tää seu­dun asuk­kai­den ja käy­pä­läis­ten mat­ka­te­ko­pää­tös­ten logiik­kaa niin teko­ta­van kuin rei­tin­va­lin­nan suh­teen lii­ken­ne­jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa teh­dään päi­vit­täin mil­joo­nia mat­ko­ja, jou­tuu aika pal­jon yksin­ker­tais­ta­maan ja tyypittelemään.

    Lii­ken­ne-ennus­tei­den hyvyyt­tä voi arvioi­da seu­raa­mal­la nii­den toteu­tu­mi­sen astet­ta. Häm­mäs­tyt­tä­vän hyvin jo 60-luvul­la teh­dyt ennus­teet seu­dun lii­ken­ne­vo­lyy­mis­tä pitä­vät paik­kan­sa. Mitä nyan­soi­dum­paan tar­kas­te­luun men­nään, sitä epä­var­mem­pia ovat ennusteet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Sep­po Hon­ka­nen: Sana bule­var­di muu­ten tar­koit­ti alun­pe­rin kau­pun­gin suo­ja­val­lin paa­lu­va­rus­tus­ta. Kun 30-vuo­ti­nen sota lop­pui, varus­tus puret­tiin ja val­li­tuk­sen pääl­le teh­tiin kau­pun­kia kier­tä­vä tie, jota myös kut­sut­tiin bule­var­dik­si, erään­lai­nen kehä­tie siis. Hel­sin­gis­sä­hän bule­var­dik­si pitäi­si nime­tä nime­tä Kehä I, ei sisään­tu­lo­väy­liä (tosin Haus­man­kin käyt­ti nimi­tys­tä virheellisesti).

    Minus­ta olen­nais­ta on se, mitä sana tar­koit­taa nyky­ään kuin mitä se jos­kus ennen tar­koit­ti. Wiki­pe­dias­ta löy­sin määritelmän:
    Bule­var­di tar­koit­taa puis­to­ka­tua, jos­sa on kes­kim­mäi­se­nä ajo­ra­dat, joi­den reu­noil­la on puu­ri­vi, ja reu­nim­mai­si­na kevyen lii­ken­teen väy­lät. Bule­var­dil­le kään­tei­nen puis­to­ka­tu on espla­na­di, jos­sa puis­to on kes­kim­mäi­se­nä, ajo­ra­to­jen välissä.
    Minus­ta näi­den mää­ri­tel­mien mukai­set bule­var­dit ja espla­na­dit kuu­los­ta­vat mie­lyt­tä­vil­tä jalan­kul­ki­jal­le­kin. Kehä I, II tai III eivät.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Sep­po Hon­ka­nen:

    Kui­ten­kin 80%(valistunut arvaus) pk-seu­dun asuk­kais­ta asuu muu­al­la kuin Hel­sin­gin nie­mel­lä, Itä­met­ron var­rel­la­kin enem­män kuin Espoos­sa. Oli­si­ko hei­dän unoh­duk­sen­sa syy tässä.
    Kir­joit­ta­jien asuin­pai­kat koti­si­vu­jen mukaan:

    Olen­nai­nen kysy­mys on, että Hel­sin­gis­sä 80% on tar­koit­ta­nut met­sä­lä­hiö­tä, kun taas uudis­ra­ken­ta­mi­nen on pal­jon urbaa­nim­paa. Jos hyvin käy, uudis­ra­ken­ta­mi­nen tulee ole­maan uut­ta “Hel­sin­gin niemeä”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Kir­joit­ta­jien asuin­pai­kat koti­si­vu­jen mukaan:

    Holo­pai­nen, Kallio
    Kive­käs, Vallila
    Soi­nin­vaa­ra, Katajanokka
    Säre­lä, Kallio

    Sinän­sa on ihan inhi­mil­lis­tä kat­sel­la maa­il­maa oman koti­seu­tun­sa näkövinkkelistä.

    Se vaih­toeh­toi­nen näkö­kul­ma: minä olen pää­kau­pun­ki­seu­dul­la asu­nut seu­raa­vil­la alueilla:
    Van­taa: Koivukylä,
    Espoo: Ota­nie­mi, Matin­ky­lä, Kilos­sa, Leppävaara
    Kauniainen
    Hel­sin­ki: Töö­lö, Munk­ki­nie­mi, Kallio

    Tän­ne kan­ta­kau­pun­kiin olen pää­ty­nyt samas­ta syys­tä kuin niin moni muu­kin. Ainoa paik­ka, jos­sa on riit­tä­vä asu­kas­ti­heys kun­nol­lis­ten lähi­pal­ve­lui­den saamiseksi. 

    Tätä tii­vis­tä kau­pun­kia on Hel­sin­gis­sä ihan lii­an vähän. Eivät kaik­ki halua täl­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa asua, mut­ta tuli­joi­ta on pal­jon enem­män kuin tar­jon­taa. Sik­si kan­ta­kau­pun­kia pitää laa­jen­taa. Tämä ei ole mil­lään tavoin pois aluekeskuksilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Sep­po Hon­ka­nen: Kir­joit­ta­jien asuin­pai­kat koti­si­vu­jen mukaan:
    Holo­pai­nen, Kallio
    Kive­käs, Vallila
    Soi­nin­vaa­ra, Katajanokka
    Säre­lä, Kallio
    Sinän­sa on ihan inhi­mil­lis­tä kat­sel­la maa­il­maa oman koti­seu­tun­sa näkövinkkelistä.

    Eikö nyt parem­pia vas­ta-argu­ment­te­ja löy­dy? Jos kir­joit­ta­jat asui­si­vat sano­taan­ko nyt vaik­ka Tuusu­las­sa, Vih­dis­sä ja Mänt­sä­läs­sä, niin sitä käy­tet­täi­siin argu­ment­ti­na: “Eivät edes asu kan­ta­kau­pun­gis­sa, sil­ti halua­vat sitä lisää”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Vil­le: Luu­li­si, että tie­to­tek­niik­ka-asian­tun­ti­jat osai­si­vat teh­dä jär­jes­tel­män, joka muis­tai­si mat­kus­ta­jan esim. 30 minuu­tin ajan, jol­loin vaih­dot voi­tai­siin tun­nis­taa, mut­ta tie­to jär­jes­tel­mään tal­len­net­tai­siin iden­ti­fioi­mat­ta henkilöä.

    Var­maan­kin, mut­ta kun jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on tapa­na ostaa jär­jes­tel­mät sul­jet­tui­na ilman läh­de­koo­dia, tekee se pien­ke­hi­tyk­ses­tä­kin kus­tan­nuk­sil­taan ja byro­kra­tial­taan kohtuutonta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Munk­ki­vuo­re­lais­ten kyse­lys­sä kävi sel­väs­ti ilmi, että Huo­pa­lah­den­tien vaih­toeh­to saa eni­ten kan­na­tus­ta. Syy on sel­vä: Ulvi­lan­tie on nero­kas kek­sin­tö, kos­ka kes­kia­lue jää rau­hal­li­sek­si ja tur­val­li­sek­si las­ten leik­kiä ja ulkoilla.

    Ei ole mikään yllä­tys, että pari kuu­kaut­ta myö­hem­min teh­dys­sä suun­ni­tel­mas­sa tämä sel­vil­le saa­tu hel­mi halu­taan tuho­ta tuo­mal­la spo­ra kym­me­nen met­rin pää­hän Munk­ki­vuo­ren ala-asteen ja rans­kik­sen pik­ku­lap­sis­ta. Onhan syn­ti, että lap­set ovat saa­neet olla pihal­la vapaas­ti ja yöt ovat olleet hiljaisia.

    Oden lopul­li­nen motii­vi­kin näyt­tää käy­vän ilmi: pit­kän täh­täi­men suun­ni­tel­ma tuho­ta myös Talin his­to­rial­li­nen golf­kent­tä, joka pal­ve­lee tal­vi­sin koko alu­een hiihtolatuina. 

    Kyl­lä näil­lä spek­seil­lä saa­daan jo Munk­ki­vuo­ri tuhot­tua, kun­han vie­lä raken­ne­taan se nykyi­sel­lään ikä­vän sym­paat­ti­nen ostos­kes­kus suun­ni­tel­mien mukaan Sel­loa mat­ki­vak­si moni­ker­rok­si­sek­si lasi­sei­nä­hel­ve­tik­si kat­to­park­kei­neen. Hyvin pyyhkii.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Tik­ka­nen:
    Munk­ki­vuo­re­lais­ten kyse­lys­sä kävi sel­väs­ti ilmi, että Huo­pa­lah­den­tien vaih­toeh­to saa eni­ten kan­na­tus­ta. Syy on sel­vä: Ulvi­lan­tie on nero­kas kek­sin­tö, kos­ka kes­kia­lue jää rau­hal­li­sek­si ja tur­val­li­sek­si las­ten leik­kiä ja ulkoilla.

    Myös ruu­tu­kaa­va­kau­pun­ki on nero­kas kek­sin­tö, kort­te­lien sisä­pi­hat, rau­hal­li­set kadut ja puis­tot ovat tur­val­li­sia las­ten leik­kiä ja ulkoil­la — kun­han ei pila­ta kau­pun­kia autoil­la; sijoi­te­ta park­ki­paik­ko­ja pihoil­le tai täy­te­tä katu­ja läpikulkuliikenteellä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Tik­ka­nen: Kyl­lä näil­lä spek­seil­lä saa­daan jo Munk­ki­vuo­ri tuhot­tua, kun­han vie­lä raken­ne­taan se nykyi­sel­lään ikä­vän sym­paat­ti­nen ostos­kes­kus suun­ni­tel­mien mukaan Sel­loa mat­ki­vak­si moni­ker­rok­si­sek­si lasi­sei­nä­hel­ve­tik­si kat­to­park­kei­neen. Hyvin pyyhkii.

    Munkkiniemen/vuoren asuk­kais­ta iso osa on tosin jo äänes­tä­nyt Sel­lon puo­les­ta käy­mäl­lä siel­lä mie­luum­min ostok­sil­la kuin “sym­paat­ti­ses­sa ostos­kes­kuk­ses­sa”. Munk­ki­vuo­ren ja sen osta­rin eri­tyis­tä arvoa on ulko­puo­li­sen vähän vai­kea ymmärtää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Tik­ka­nen: Munk­ki­vuo­re­lais­ten kyse­lys­sä kävi sel­väs­ti ilmi, että Huo­pa­lah­den­tien vaih­toeh­to saa eni­ten kan­na­tus­ta. Syy on sel­vä: Ulvi­lan­tie on nero­kas kek­sin­tö, kos­ka kes­kia­lue jää rau­hal­li­sek­si ja tur­val­li­sek­si las­ten leik­kiä ja ulkoilla.

    Kuten jo aiem­min tote­sin, tähän asen­tee­seen Munk­ki­vuo­ren ratik­ka­han­ke tys­sä­si 90-luvul­la­kin. Sik­si­pä sii­nä var­sin pysy­väis­luon­tei­ses­sa vali­tus­myl­lys­sä Munk­ki­vuo­ren keh­nois­ta jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sis­tä on ns akselikitinää.
    Ulvi­lan­tien nerok­kuus pii­lee sii­nä, että reit­ti­ka­tu­na se on hyvää joukkoliikennepalvelua
    kaih­ta­va ratkaisu. 

    Osta­ril­le päät­ty­vä ratik­ka­lin­ja tai­tai­si kel­va­ta munk­ki­vuo­re­lai­sil­le, jos kenen­kään ei tar­vit­se ylit­tää yhtään katua pysä­kil­le pääs­täk­seen. Miten heil­le jär­jes­te­tään saman­ta­soi­nen pal­ve­lu myös mat­kan toi­seen pää­hän, jää myö­hem­pien suun­nit­te­lu­vai­hei­den ratkaistavaksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Vil­le: Munkkiniemen/vuoren asuk­kais­ta iso osa on tosin jo äänes­tä­nyt Sel­lon puo­les­ta käy­mäl­lä siel­lä mie­luum­min ostok­sil­la kuin “sym­paat­ti­ses­sa ostos­kes­kuk­ses­sa”. Munk­ki­vuo­ren ja sen osta­rin eri­tyis­tä arvoa on ulko­puo­li­sen vähän vai­kea ymmärtää.

    Tur­ha kiis­ta, kun ei edes voi sanoa, kuin­ka paljn munk­ki­vuo­re­lai­set käy­vät Sel­los­sa ja mil­lä asioil­la. Munk­ki­nie­mes­tä on kadon­neet ruo­ka­kau­pat lukuu­not­ta­mat­ta — yäk ‑Ale­paa , samoin kir­ja­kaup­pa ja Alko. Pank­ke­ja riit­tää, esim.Ålandsbanken.

    Munk­ki­vu­ren osta­ril­ta löy­tyy aina­kin pari isoa ruo­ka­kaup­paa, isän­nöit­si­jä­toi­mis­to, lää­kä­ri­kes­kus Dext­ra, apteek­ki, luon­tais­tuo­te­lii­ke, Alko, Suo­ma­lai­nen Kir­ja­kaup­pa ja Faze­rin kah­vi­la. Optik­ko­lii­kees­tä en ole var­ma, kun maa­il­ma­ni on jo kir­kas­tu­nut. Kuhi­naa tun­tuu riittävän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Osta­ris­ta: siel­lä on kaik­ki lii­ke­pai­kat täyn­nä eli tosi huo­nos­ti tun­tuu tosi­aan mene­vän. Olen aika var­ma, että se pär­jää niin hyvin nime­no­maan juu­ri sik­si, että se ei ole Sello/Jumbo/Iso Omena/ muu vas­taa­va. Eikö­hän näi­tä ket­ju­pu­tiik­ki­ko­koel­mia ole jo ihan riit­tä­väs­ti. Kam­pin kes­kus on sitä pait­si kaik­kien mah­dol­lis­ten lii­ken­neyh­teyk­sien pääs­sä ja Sel­lo autol­la ihan naapurissa.

    Jos spo­ra päät­tyi­si­kin osta­ril­le, se voi­si olla ihan ok. En vain tajua, mik­si se pitää väen vän­gäl­lä ajaa läpi alu­een Ulvi­lan­puis­toon, jol­loin Rau­man­tien ja koko sen ympä­ris­tön luon­ne muut­tuu ker­ta­hei­tol­la jok­si­kin Pik­ku-Huo­pa­lah­den tapai­sek­si seka­si­kiök­si, joka ei ole kan­ta­kau­pun­kia mut­tei tur­val­li­nen ja viih­tyi­sä­kään. Munk­ki­nie­meen on taas tur­ha ver­ra­ta, kos­ka siel­lä raken­nus­kan­ta on niin eta­bloi­tu­nut­ta ja tii­vis­tä. Munk­ki­vuo­res­ta ei tule Munk­ki­nie­meä tai ruu­tu­kaa­va­kes­kus­taa vaik­ka mitä teki­si. Ja onko todel­la niin, ettei Ulvi­lan­tiel­le mil­lään opil­la voi saa­da rai­de­lii­ken­net­tä? Mihin tämä on aika­naan kaatunut?

    En ymmär­rä yli­pää­tään sitä­kään, mik­si Munk­ki­vuo­res­sa on muka niin huo­not lii­ken­neyh­tey­det, että koko alu­een perus­ra­ken­ne pitää sen täh­den rik­koa. Kym­pin päät­tä­ril­le kilo­met­ri, samoin nelo­sel­le. Bus­sit aivan vie­res­sä, asui mis­sä asui ja pal­ve­lu­lin­jat päälle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Mark­ku af Heur­lin Kuhi­naa tun­tuu riittävän. 

    Etkö tie­dä, että jon­kun ver­ran kuhi­naa ei rii­tä, jos jol­lain muul­la taval­la saa­tai­siin enem­män kuhi­naa aikaan? Siis miten mark­ki­na­ta­lous toi­mii. Vas­ta­poo­li­na on sit­ten museo­vi­ras­to. Ei sil­lä, että mie­les­tä­ni kum­pi­kaan edel­lä mai­ni­tuis­ta oli­si yksin oikeassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. Vil­le: Etkö tie­dä, että jon­kun ver­ran kuhi­naa ei rii­tä, jos jol­lain muul­la taval­la saa­tai­siin enem­män kuhi­naa aikaan? Siis miten mark­ki­na­ta­lous toi­mii. Vas­ta­poo­li­na on sit­ten museo­vi­ras­to. Ei sil­lä, että mie­les­tä­ni kum­pi­kaan edel­lä mai­ni­tuis­ta oli­si yksin oikeassa.

    Jat­ku­va kes­key­tyk­se­tön kas­vu on sekä kapi­ta­lis­min edel­ly­tys on että mah­dot­to­muus. Ehkä muut­kin kuin minä arvos­ta­vat inhi­mil­li­sen kokoi­sia oso­tos­kes­kuk­sia, vaik­ka hin­nat saat­ta­vat olla vähän kor­keam­pia verrt­tu­na mammuttiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Kes­kus­te­lu lii­ken­ne-ennus­te­me­ne­tel­mien puut­teis­ta ryöp­säh­tää sil­loin täl­löin pintaan.

    Niin pitää­kin ryöp­säh­tää, jos ennus­tei­siin poh­jau­tu­va kan­nat­ta­vuus­lu­ku on niin rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa hank­kei­den ete­ne­mi­sen suh­teen kuin se nyt on, ja sit­ten saa ker­ta toi­sen­sa jäl­keen lukea, että alhai­nen kan­nat­ta­vuus on perus­tu­nut jär­jen­vas­tai­siin (vuo­ro­jen lisää­mi­nen vähen­tää mat­kus­ta­jia) tai puh­taas­ti vir­heel­li­siin (Kum­pu­lan kam­puk­sel­ta ei tule mat­kus­ta­jia) tietoihin.

    Kun lisäk­si monen toteu­tu­neen hank­keen (Joke­ri, rai­tio­lin­ja 9) mat­kus­ta­jaen­nus­teet ovat men­neet roi­mas­ti ala­kant­tiin, jää väki­sin­kin epäi­lys, että hyö­dyl­li­siä­kin hank­kei­ta on kuo­pat­tu, kos­ka kan­nat­ta­vuus­lu­ku on em. syys­tä jää­nyt alle maa­gi­sen 1:n.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Jari V: Kun lisäk­si monen toteu­tu­neen hank­keen (Joke­ri, rai­tio­lin­ja 9) mat­kus­ta­jaen­nus­teet ovat men­neet roi­mas­ti ala­kant­tiin, jää väki­sin­kin epäi­lys, että hyö­dyl­li­siä­kin hank­kei­ta on kuo­pat­tu, kos­ka kan­nat­ta­vuus­lu­ku on em. syys­tä jää­nyt alle maa­gi­sen 1:n.

    Eivät men­neet roi­mas­ti ala­kant­tiin. Joke­ril­le ennus­tet­tiin hank­keen perus­te­lu­vai­hees­sa vii­den vuo­den sisäl­lä sen käyt­töö­no­tos­ta noin 25000 mat­kus­ta­jaa arki­päi­väl­le ja se toteu­tui ihmeen hyvin. Lin­jan mak­si­mi­kuor­mi­tus­koh­dan kuor­mit­ta­vat mat­kus­ta­ja­mää­rät osui­vat ennus­tees­sa myös suu­ruus­luo­kal­taan kohdalleen.

    Lin­jan 9 ennus­teet oli­vat myös koko­luo­kal­taan oikei­ta, vaik­ka arvio lin­jan käyt­töön­o­ton jäl­kei­ses­tä mat­kus­ta­ja­mää­räs­tä oli him­pun ver­ran ala­kant­tiin. Useim­mi­ten uusi lin­ja löy­tää mat­kus­ta­jan­sa noin vuo­den — kol­men vuo­den siir­ty­mä­kau­den jälkeen.

    Nämä arviot osui­vat taval­lis­ta parem­min oike­aan. Kun Mar­tin­laak­son rataa aika­naan suun­ni­tel­tiin, arvioi­ta tule­vis­ta mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä teh­tiin mm kyse­ly­tut­ki­muk­sel­la. Tule­vil­ta poten­ti­aa­li­sil­ta käyt­tä­jil­tä kysel­tiin haluk­kuut­ta käyt­tää radan pal­ve­lu­ja. Se tut­ki­mus­me­ne­tel­mä osoit­ta­tui epä­luo­tet­ta­vak­si. Vain mur­to-osa mat­kus­ta­ja-arvios­ta toteu­tui radan käyttöönottovaiheessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Vep­sä­läi­nen Sep­po: Tule­vil­ta poten­ti­aa­li­sil­ta käyt­tä­jil­tä kysel­tiin haluk­kuut­ta käyt­tää radan pal­ve­lu­ja. Se tut­ki­mus­me­ne­tel­mä osoit­ta­tui epä­luo­tet­ta­vak­si. Vain mur­to-osa mat­kus­ta­ja-arvios­ta toteu­tui radan käyttöönottovaiheessa. 

    Juu, perin han­ka­la on arvoi­da jotain jon­ka toi­min­nas­ta ei vie­lä tie­dä oikein mitään. Jokai­nen vas­taa­ja pei­laa kysy­mys­tä omiin ennakkokäsityksiinsä. 

    Ja toki­han jokai­nen myös vas­taa pitä­vän­sä han­ket­ta ehdot­to­man tar­peel­li­se­na jos luvas­sa on iso yhteis­kun­nan “ilmai­nen” inves­toin­ti omal­le kotia­lu­eel­le. Vaik­kei lopul­ta oli­si sitä ihan joka päi­vä käyttämässäkään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Vep­sä­läi­nen Sep­po: Eivät men­neet roi­mas­ti ala­kant­tiin. Joke­ril­le ennus­tet­tiin hank­keen perus­te­lu­vai­hees­sa vii­den vuo­den sisäl­lä sen käyt­töö­no­tos­ta noin 25000 mat­kus­ta­jaa arki­päi­väl­le ja se toteu­tui ihmeen hyvin.

    Täs­mäl­li­sem­pää ennus­tet­ta en löy­tä­nyt tähän hätään, mut­ta joke­rin kapa­si­teet­tia­han on kas­va­tet­tu use­aan ottee­seen kes­ken lii­ken­nöin­ti­kau­den mm. apu­lin­jal­la, lisä­vuo­roil­la ja jopa tupla­läh­döil­lä. Aina­kaan ulos­päin ei oikein vai­ku­ta sil­tä, että toteu­tu­nee­seen mat­kus­ta­ja­mää­rään oli­si varauduttu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Kau­pun­ki­sun­ni­tel­lu­lau­ta­kun­nan pitä­si kai päät­tää mer­ki­tä tie­dok­si raport­ti. Mitä toi­men­pi­tei­tä se tuo?

    Näi­tä raport­te­ja pitää lukea gug­gen­hei­mi­laist­tain, so kuin Piru Raa­mat­tua. Hyö­dyt vai­kut­tavt hyvin marginaalisilta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Vep­sä­läi­nen Sep­po:
    Nämä arviot osui­vat taval­lis­ta parem­min oike­aan. Kun Mar­tin­laak­son rataa aika­naan suun­ni­tel­tiin, arvioi­ta tule­vis­ta mat­kus­ta­ja­mää­ris­tä teh­tiin mm kyse­ly­tut­ki­muk­sel­la. Tule­vil­ta poten­ti­aa­li­sil­ta käyt­tä­jil­tä kysel­tiin haluk­kuut­ta käyt­tää radan pal­ve­lu­ja. Se tut­ki­mus­me­ne­tel­mä osoit­ta­tui epä­luo­tet­ta­vak­si. Vain mur­to-osa mat­kus­ta­ja-arvios­ta toteu­tui radan käyttöönottovaiheessa.

    Mie­len­kiin­tois­ta oli­si tie­tää, mitä käyt­tä­jä­mää­rää Mar­tin­laa­ko­sen radal­ta odo­tet­tiin ja mikä oli todel­lin en käyt­tä­jä­mää­rä. Sil­lä­kin taval­la asia kiiin­nos­taa, että sil­loin 1975 osak­si asuin Mar­tin­laak­son lähel­lä (Hämenkylässä)ja myös hei­las­te­lin Mar­tin­laak­sos­sa asu­van tytön kans­sa, joten kul­jin M‑junalla koh­ta­lai­sen paljon.

    Tun­tui olleen suo­sit­tu ja tar­peel­li­nen rata. 

    Onko muu­ten Mar­tin­la­kosn ase­ma vih­doin­kin perus­kor­jat­tu, vai pal­lot­te­le­vat­ko rata­hal­lin­to­kes­kus ja Van­da­lian kau­pun­ki edel­leen asi­aa toisilleen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Jari V: Täs­mäl­li­sem­pää ennus­tet­ta en löy­tä­nyt tähän hätään, mut­ta joke­rin kapa­si­teet­tia­han on kas­va­tet­tu use­aan ottee­seen kes­ken lii­ken­nöin­ti­kau­den mm. apu­lin­jal­la, lisä­vuo­roil­la ja jopa tupla­läh­döil­lä. Aina­kaan ulos­päin ei oikein vai­ku­ta sil­tä, että toteu­tu­nee­seen mat­kus­ta­ja­mää­rään oli­si varauduttu.

    Näin on teh­ty ja lin­jan bus­si­ver­sio antaa mah­dol­li­suu­den hoi­taa ruuh­ka­huip­pu­ja täl­lai­sil­la tuki­toi­mil­la. Pitem­pää bus­sia­kin on kokeiltu. 

    Jo alun perin oli ilmeis­tä, että rai­de­rat­kai­su on teh­tä­vä, kun mat­kus­ta­ja­mää­rät kas­va­vat yli 30000 matkustajan/d. Rai­de­jo­ke­rin suun­nit­te­lu on pit­käl­lä, mut­ta sitä suun­ni­tel­laan lii­an hitaak­si ja toteu­te­taan lii­an hitaasti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Mark­ku af Heur­lin: Mie­len­kiin­tois­ta oli­si tie­tää, mitä käyt­tä­jä­mää­rää Mar­tin­laa­ko­sen radal­ta odo­tet­tiin ja mikä oli todel­lin en käyttäjämäärä. 

    Alku­vuo­si­na mat­kus­ta­ja­mää­rät oli­vat noin puo­let ennal­ta arvioi­duis­ta. Juna­lii­ken­tees­sä täl­lai­nen enna­koin­ti­vir­he ei ole kovin hai­tal­li­nen, kos­ka juna­pi­tuu­del­la tar­jon­taa voi­daan sää­tää tar­peen mukaiseksi. 

    Sil­loin kun inves­toin­ti pää­tet­tiin, ei tai­det­tu las­kea kovin pil­kul­leen hyö­ty­kus­tan­nus­suh­tei­ta. Aura sopi Saa­ri­sen kans­sa jutun ja eikun menoksi.
    Kau­pun­git tar­vi­si­vat hyvää raa­ka­maa­ta kau­pun­gin kas­vul­le ja juna­lii­ken­ne kas­vua kitu­li­aal­le lähijunaliikenteelle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.