Kaikki eivät halua asua kantakaupungissa, mutta asuntojen hinnoista voi päätellä, että huomattavasti nykyistä useampi haluaisi. Siksi kantakaupunkia – tiiviisti rakennettua ratikka ja hissi –aluetta tulee kaavoittaa lisää ja paljon.
Emme pysty maakuntakaavan kautta estämään kaupunkirakenteen hajoamista, mutta voimme torjua sitä tarjoamalla paljon lisää asuntoja keskeisiltä paikoilta. Satamalta vapautuvat alueet ovat hyvin tervetulleita, mutta ne eivät riitä. Helsingin seudulle on tulossa 400 000 uutta asukasta. Huomattavalle osalle tästä – ellei jopa pääosalle – kannattaisi tarjota kaupunkimainen vaihtoehto Kehä I:n sisäpuolelta.
Näin myös säästetään suuria luontoarvoja, sillä joka puolelle hajaantuva rakentaminen ja sen vaatimat moottoritiet ovat ympäristöarvojen kannalta huonoin vaihtoehto.
Kaikkea ei kantakaupungissakaan pidä uhrata rakentamisen alle. Tiiviissä kaupungissa on oltava myös kunnolliset viheralueet.
Niille, jotka haluavat asua pientaloissa, tulee tehdä tämä mahdolliseksi raideverkon äärellä. Östersundomin alue on tähän erinomainen. Pientaloja tulisi rakentaa myös Marja-radan varrelle Vantaalle.