Asuntoluento, osa 8: Joukkoliikenne tekee keskustasta vetovoimaisen

Kir­jas­saan Tri­umph of the City Edward Glaeser pohtii, mik­si joidenkin kaupunkien kesku­s­tat slum­mi­u­tu­vat jas toiset kukois­ta­vat. Tämä kaupunke­hi­tys­tä pohti­va ekon­o­misti selit­tää asian ajankäytöl­lä. Autoon perus­tu­vas­sa yhdyskun­nas­sa keskus­ta on kaupun­gin vaikeim­min saavutet­tavis­sa ole­va alue ja sik­si epä­su­osit­tu. Joukkoli­iken­nekaupungis­sa asia on toisin päin. Keskus­tas­sa asu­vat käyt­tävät vähiten aikaa liikku­miseen, usein jalka­isin tai lyhy­itä ratikka­matko­ja tehden. Tähän on lisät­tävä, että autoon perus­tu­vas­sa kaupungis­sa moot­toritei­den pilkko­ma elinympäristö on keskus­tois­sa vastenmielinen.
Gleas­er esit­tää teo­ri­an joukkoli­iken­nekaupun­gin ren­gas­mais­es­ta rakenteesta:

•    Sisem­pi varakkaiden ker­rostalokeskus­ta (Töölö, Kruununhaka)
•    Ulom­pi keski­t­u­lois­t­en ker­rostalokeskus­ta (Vallila, Kallio)
•    Sisem­pi varakas autokaupunkivyöhyke (Tapi­o­la)
•    Ulom­pi lähiövyöhyke

Tästä puut­tuvat euroop­palaiset radan­var­ren kerrostalolähiöt.

Voimme pitää itses­tään selvyytenä, että asun­not ovat kalleimpia kaupun­gin keskus­tas­sa. Ei suinkaan näin, ei edes aina Helsingis­sä. 1960-luvul­la Kru­u­nun­haas­ta sai asun­non halvem­mal­la kuin Tapi­o­las­ta. Onnek­si Smith & Polvisen liiken­nesu­un­nitel­ma avasi silmät ja sai aikaan äkkikään­nök­sen liiken­nepoli­ti­ikas­sa. Pysäköin­tiä keskus­tas­sa alet­ti­in jar­rut­taa ja joukkoli­iken­net­tä tukea. Kun vielä taloko­htainen kok­siläm­mi­tys kor­vat­ti­in kaukoläm­möl­lä, asum­isolo­suh­teet keskus­tas­sa parani­vat olennaisesti.

Tuo mainit­tu suun­nitel­ma esit­ti, että yksi kort­telirivi asun­to­ja puret­taisi­in Liisankadul­ta moot­tori­tien alta ja Kru­u­nun­vuoren selälle raken­net­taisi­in suuri moot­tori­tiesil­muk­ka. Täl­laista ympäristöä voi käy­dä ihaile­mas­sa Slusse­nil­la. Kun val­tu­us­tolle näytet­ti­in, mitä tämän tien päässä odot­taa, val­tu­us­to päät­ti vali­ta toisen tien.

1960-luvul­la mat­ka Puoti­las­ta keskus­taan vei ruuh­ka-aikana 40 min­u­ut­tia. Nämä ruuhkat eivät pois­tuneet metron myötä, vaan jo ennen metron tuloa yksinker­tais­es­ti vain otta­mal­la autoil­ta yksi kaista bussikaistaksi.