Kaikki teollisuusmaiden suuret kaupungit tukevat joukkoliikennettä. Yleensä tälläinen yksimielisyys on merkki siitä, että joukkoliikenteen subventointiin on painavat syyt.
Joukkoliikenteen tukea perustellaan autoilun vähentämisellä. Halvat joukkoliikenneliput ovat myös autoilijan etu, koska niiden ansiosta autolla pääsee eteenpäin. Kun Helsinki autoistui nopeasti, Itäväylä meni tukkoon ja matka ruuhka-aikaan Puotilasta keskustaan kesti 40 minuuttia, mutta kun suunta kääntyi joukkoliikennettä suosivaksi, myös autoliikenne sujuvoitui.
Autoliikenteen ulkoisten haittojen torjuminen joukkoliikennettä tukemalla on teoriassa aivan väärin. Autoilun ulkoisia haittoja tulisi torjua autoilua verottamalla, ei joukkoliikennettä subventoimalla. Itse asiassa myös joukkoliikenteestä, erityisesti busseista, koituu ulkoista haittaa.
Kun tuetaan joukkoliikennettä sen sijaan, että verotettaisiin autoilua kaupungeissa, tuetaan itse asiassa liikkumista ja pitkiä matkoja. Liikkumisen subventointi lisää liikkumista, pidentää työmatkoja ja johtaa kaupan rakenteessa suurirakeisuuteen. Lontoossa, jossa auto on liikennevälineenä lähes käyttökelvoton ja joukkoliikenne kallista, lähiöiden palvelutaso on paljon parempi kuin Helsingissä.
Miksi kuitenkin melkein kaikissa kaupungeissa on päädytty vääräoppisesti tukemaan joukkoliikennettä sen sijaan, että verotettaisiin autoilua?
Voi olla, ettei keinoja autoilun verottamiseen vain ole ollut. Ehkä joukkoliikenteen subventio pikkuhiljaa hiipuu ny,t kun kaupunki toisensa jälkeen päätyy ottamaan käyttöön ruuhkamaksut. Rohkaistuneena Tukholman hyvistä kokemuksista Göteborg ottaa ruuhkamaksut käyttöön 2.1.2013. Kun julkisert taloudet ovat muutenkin ahtaalla, on autoilun verottaminen joukkoliikenteen subventoimisen sijasta myös veronmaksajien kannalta kevyempi vaihtoehto.
Tai sitten jossain piilee ulkoinen hyöty liikkumisesta!
Tiedämme, että isot kaupungit ovat paljon kilpailukykyisempiä kuin pienet. Jotta suuruudet edut tulisivat näkyviin, liikkumisen kaupungissa tulee olla helppoa. Muuten kyse ei olekaan suuresta kaupungista vaan suuresta määrästä toistensa naapureina olevia pieniä kaupunkeja.