Uudet työpaikat syntyvät osaamisaloille ja osaamisalat keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Kansainvälisesti ajatellen miljoonan asukkaan Helsinki on jopa liian pieni. Työpaikkojen lisäys 1990-luvun laman jälkeen on tapahtunut jokseenkin kokonaan osaamiskeskittymissä, Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Turussa ja Tampereella. Näillä kaupunkiseuduilla asuu liki puolet suomalaisista, mutta noin 75 prosenttia akateemisen loppututkinnon suorittaneista nuorista aikuisista – opiskelijat eivät siis ole luvussa mukana. Helsingin seudulla noista on 43 prosenttia. Koko muulle Suomelle nuoria akateemisesti koulutettuja jää aika vähän; hyvin vähän, kun luvusta erotetaan opettajat, lääkärit, apteekkarit ja kuntien johtavat virkamiehet. On helppo ennustaa, että muuta väkeä seuraa aikanaan nuorten osaajien perässä paljon.
Kansainvälisen kirjallisuuden mukaan tämä kehitys vain kiihtyy Internetin ansiosta. Minä en ole varma, vaan toivon, että Internet muovaa aikanaan käyttäytymistä niin, että pienemmätkin paikkakunnat voivat menestyä osaamisaloilla. Olen kirjoittanut tästä aiemmin muualla. Vaikka näin ei ole käynyt vielä, me emme tiedä, miten käy tulevaisuudessa, sillä uudet keksinnöt alkavat muokata käyttäytymistä vasta tietyn viipeen jälkeen. Todellisena riskinä kuitenkin on, että koko Suomi pikkuhiljaa tyhjenee Helsinkiin – vähän samaan tapaan kuin Kanada on tyhjentynyt muutamaan miljoonakaupunkiin ja muu maa on jokseenkin autio.
Huomatkaa, etteivät asuntojen reaalihinnat ole nousseet Oulussa lainkaan viimeisen kuuden vuoden aikana. Oulussa on harjoitettu erinomaista maapolitiikkaa, minkä ansiosta kaupungissa on voitu tarjota edullista asumista, mutta on tuossa edullisessa hintakehityksessä huolestuttaviakin piirteitä.
Maakuntaliitto on varautunut 430 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2035 mennessä. Uusia asukkaita tulee juuri niin paljon kuin asuntokantaan mahtuu.