Kävimme Uudenmaan maakuntakaavan ohjaustoimikunnassa pitkän keskustelun maakuntakaavasta. Iso ratkaisu on se, pyrimmekö oikeasti eheyttämään yhdyskuntarakennetta, jolloin rakentamista ohjattaisiin yhtäälle mutta ei toisaalle, vai jatkammeko käänteistä juustohöylää lisäämällä asutusta joka suuntaan.
Tässä käänteisessä juustohöylässä on se outo piirre, että hyville paikoille ei riitä jaettavaa seudulle ennustetusta 430 000 lisäasukkaasta. Ei riitä Östersundomiin metroradan varrelle, ei Länsimetron kaavailluille asuinalueille eikä Ristikytöön Keravan ja Järvenpään väliin. Näin ei Uuttamaata voi minusta suunnitella.
Päätettäväksi on tulossa Heli-radan linjaus. Nyt on auki kovin monta mahdollista reittiä, mikä haittaa maankäyttöä huomattavasti. En voi kertoa mitä mieltä esittelijät tai muut olivat, mutta oman kantani voin kertoa.
Nopeaa ratayhteyttä Pietariin ei kannata vetää Östersundomin kautta Porvooseen vaan pohjoisempaa lentoaseman kautta. Paikallisliikenteelle noista250 km/suhahtelevista junista ei ole kuin haittaa. (Allegro ei pysähdy edes Lappeenrannassa)
Sen sijaan tarvitaan raidevaraus taajamajunille Östersundomin kautta Porvooseen. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on kuulemma keksitty, että rakennetaan rata vain Östersundomista Porvooseen. Metroon vaihdettaisiin Östersundomissa. Huono ajatus. Emme ehkä tarvitse rataa Tapanilasta Östersundomiin, mutta miksi vaihtaa metrosta taajamajunaan. Taajamajuna on metroa nopeampi, koska sillä on asemia harvassa. Voi sen metronkin jatkaa Porvooseen harvalla asemavälillä. Metro voi ottaa myös virran ylhäältä, jos on tarvis.
Ihan vähällä en luovu myöskään ajatuksesta, että metroja voisi olla nopeita ja hitaita kuten on lähijuniakin. Automaattimetron voisi ohjelmoida niin, että ohitus tapahtuu aseman kohdalla.