Kuntauudistus ja lähidemokratia

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Suomen Kuvale­hdessä. Tämä tek­sti ei vas­taa täysin julka­istua, kos­ka paine­tus­ta tek­stistä joudut­ti­in tilan­pu­ut­teen vuok­si lyen­tämään koh­ta haja-asu­tusaluei­den kun­tien asemasta)

Hal­li­tu­so­hjel­man voimakkaim­mat kir­jauk­set koske­vat kun­tau­ud­is­tus­ta. Tek­stiä sor­van­nut kun­ta- ja hallinto­työryh­mä oli hal­li­tus­neu­vot­telu­jen yksimielisin ja yhteistyökyky­isin. Ohjel­man ydin on tässä. 

”Hal­li­tus toteut­taa koko maan laa­juisen kun­tau­ud­is­tuk­sen, jon­ka tavoit­teena on vahvoihin peruskun­ti­in poh­jau­tu­va elin­voimainen kun­tarakenne. Vah­va peruskun­ta muo­dos­tuu luon­nol­li­sista työssäkäyn­tialueista ja on riit­tävän suuri pystyäk­seen itsenäis­es­ti vas­taa­maan perus­palveluista vaa­ti­vaa erikois­sairaan­hoitoa ja vas­taavasti vaa­tivia sosi­aal­i­huol­lon palvelu­ja luku­un otta­mat­ta. Vah­va peruskun­ta kyke­nee tulok­sel­liseen elinkei­nop­o­li­ti­ikkaan ja kehit­tämistyöhön sekä voi tehokkaasti vas­ta­ta yhdyskun­tarak­en­tei­den hajautumiskehitykseen.
Kun­tarak­en­teen ehey­tyessä ja vahvistues­sa tarve kun­tien välisille yhteis­toim­intarak­en­teille vähe­nee, mikä selkeyt­tää ja yksinker­tais­taa hallintoa, ja vahvis­taa paikallista demokratiaa.”

Aikanaan PARAS-han­kkeen yhtey­dessä Keskus­ta ajoi mallia, jos­sa sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut olisi annet­tu maakun­nille ja kun­tarakenne olisi jäänyt ennalleen, demar­it kun­tien yhdis­tämistä vahvoik­si peruskun­niksi. Lop­putu­lok­se­na molem­mat sai­vat este­tyik­si tois­t­en­sa ajatuk­set. Sen sijaan, että työ olisi julis­tet­tu epäon­nis­tuneek­si, palvelu­raken­net­ta alet­ti­in sotkea pakol­lisil­la yhteistoimintahimmeleillä.

PARAS-han­kkeen yhteistyö­mallit tuot­ti­vat seka­van kokon­aisu­u­den. Yhteistyöor­gan­isaa­tiot ovat hallinnol­lis­es­ti raskai­ta ja veivät päätös­val­lan kauas kun­nal­lisen demokra­t­ian ulot­tumat­tomi­in. Yhteis­toimin­nas­sa ei ole sään­töjä siitä, miten erim­ielisyy­det ratko­taan. Neu­vot­teluista tulee pitk­iä ja raskai­ta. Tehtyyn työmäärään näh­den aikaansaan­nok­set ovat vaa­ti­mat­to­mia. Helsingis­sä jotkut virkamiehet ovatkin leikil­lään esit­täneet, että seu­tukok­ous­päiviksi tulisi rauhoit­ta­va lääk­i­tys työsuhde-etuna.

Kun­nan sisäl­lä kun­nan talousjo­hto pääsee tark­ista­maan virkami­esten rahankäytön tarkoituk­sen­mukaisu­u­den, mut­ta kun­tay­htymässä rahankäyt­töä valvo­vat vain luot­ta­mus­miehet. PARAS-han­ke loi menojen-lisäysautomaatin.

Kansan­ter­veyslaitok­sen entisen pääjo­hta­jan Jus­si Hut­tusen mukaan PARAS-han­kkeen paras­ta puoli on, että malli on niin huono, ettei se voi jäädä pysyväk­si. Lievem­min huonon kanssa voisi joutua elämään vuosikymmeniä.

Nyt tarkoituk­se­na onkin kor­va­ta hallinto­him­melit vahvoil­la kun­nil­la, jot­ka selviävät pääosas­ta palvelu­ja yksin. Kun­nan tulisi muo­dos­tua työssäkäyn­tialueesta. Suurim­mas­sa osas­sa Suomea tämä tarkoit­taisi ympäröivien kun­tien liit­tämistä keskuskaupunkiin.

++++

Kaupunkiseu­tu­jen välil­lä on har­vaan asut­tu­ja kun­tia, jot­ka eivät kuu­lu oikein mihinkään työssäkäyn­tialueeseen. Mon­en mielestä nämä pienet ja taloudel­lis­es­ti heikot kun­nat tulisi lakkaut­taa, vaik­ka etäisyyk­sistä tuleekin pitkät. Tästä ei ole vält­tämät­tä mitään hyö­tyä. Palvelu­jen jär­jestämi­nen har­vaana­su­tu­il­la alueil­la on kallista, eikä se kun­tali­itok­sel­la halpene. Moni syr­jäi­nen kun­ta toimii tehokkaasti kun­ta­lais­ten talkoohen­gen voimin. Kun­tali­itos tap­paisi tämän innon.

Suomes­sa kun­nat jakau­tu­i­v­at aikanaan maalaiskun­ti­in, kaup­paloi­hin ja kaupunkei­hin, joil­la oli eri­laiset tehtävät ja velvoit­teet. Pitäisikö saman­lainen erot­telu tuo­da takaisin? Syr­jäseuduille sovel­tu­isi rajoite­tun toimi­val­lan kun­ta­malli. Suurille kaupungeille taas voisi siirtää monia val­tion nyt hoita­mia tehtäviä.

Pienet syr­jäiset kun­nat voisi­vat huole­htia itsen­sä kokoi­sista asioista ja ostaa esimerkik­si ter­veyspalve­lut isom­mal­ta kunnal­ta. Päi­jät-Hämeessä Kärkölä ostaa jo nyt melkein kaik­ki palvelun­sa Hollolalta.

Isän­täkun­ta­malli, jos­sa iso kun­ta tuot­taa pien­tenkin kun­tien palve­lut, on hallinnon selkey­den vuok­si yhteistyöhim­meliä parem­pi. Jos ylilääkäri halu­aa ter­veyskeskuk­seen kalli­in tutkimus­lait­teen, hän joutuu perustele­maan sen kun­nan talousjo­hdolle eikä vain kevyelle luottamusmiesorganisaatiolle.

+++++

Kun­tarak­en­teen pahim­mat ongel­mat ovat kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la. Se näkyy hajon­neena yhdyskun­tarak­en­teena, suu­ri­na kus­tan­nuksi­na, pitk­inä etäisyyksinä, huonona palve­lu­ta­sona ja heikkona elinkei­nop­o­li­ti­ikkana. Jo huono yhteistyökyky tuot­taa yhteen sopi­mat­to­mia ratkaisu­ja. Yhteistyötä har­joit­tele­mal­la ei eteen­päin päästä, sil­lä taloudel­liset pelisään­nöt ohjaa­vat kun­nat hedelmät­tömään mii­nus­sum­mak­il­pailu­un keskenään. Kun­nan kan­nat­taa houkutel­la alueelleen varakas­ta ja ter­vet­tä väestöä, jos­ta koituu vähän meno­ja ja paljon vero­tu­lo­ja. Tämän epä­sosi­aal­isu­uskil­pailun taloudelli­nen ja sosi­aa­li­nen hin­ta on suuri.

Saamme parem­pia kaupunke­ja, jos mon­een kun­taan hajau­tuneet kaupunkiseudut yhdis­tetään työssäkäyn­tialueit­tain yhdek­si kun­naksi. Niistä tulee kuitenkin jo Turun ja Tam­pereen seuduil­la kovin iso­ja, Helsin­gin seudus­ta puhu­mat­takaan. Kun­nal­lisen demokra­t­ian pitäisi olla myös lähivaikut­tamista. Ilman jonk­i­nasteista lähidemokra­ti­aa suuret kun­nat eivät tulee saa­maan asukkaiden­sa hyväksyntää.

Suurim­mil­la kaupunkiseuduil­la pitäisi pyrk­iä kak­si­ta­soiseen hallintoon. Isot asi­at ratkaistaan koko seudun tasol­la ja pienet asi­at lähel­lä. Tämä voidaan tehdä kahdel­la taval­la. Voidaan yhdis­tää kun­nat suurkun­naksi ja toteut­taa sen sisäl­lä voimakas kun­nanosademokra­tia suo­raan valit­tuine val­tu­us­toi­neen. Tai voidaan säi­lyt­tää pienem­mät kun­nat, mut­ta siirtää suuret asi­at kaupunkiseudun hallinnolle, jota johtaa suo­ril­la vaaleil­la valit­tu seutuhallinto.

Suuri osa pienem­pi­en kun­tien kun­nal­lispoli­itikoista var­maankin kan­nat­taisi­vat jälkim­mäistä vai­h­toe­htoa, kos­ka tutut kuviot säi­ly­i­sivät. Kansalais­ten kannal­ta ensim­mäi­nen kun­nanosa­hallinto voisi olla parem­pi, kos­ka siinä päätös­val­ta saadaan lähem­mäs. Myyr­mäkeläiset päät­täi­sivät mielel­lään itse paikalli­sista asiois-taan kier­rät­tämät­tä niitä Van­taan val­tu­us­ton kaut­ta. Lähidemokra­tialle pitää antaa paikalli­sis­sa kaavoitus-asiois­sa. voimakas paino, mut­ta nim­by­i­lyn vält­tämisek­si ei viimeistä sanaa.

Jos kun­tali­itosten sijas­ta päädyt­täisi­in seu­tuhallintoon, olisi vält­tämätön­tä muut­taa kun­tien välisiä taloudel­lisia pelisään­töjä. Kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista lop­puisi, jos vero­tu­soikeus olisi seu­tuhallinnol­la, joka jakaisi vero­tu­lot kun­nille asukaslu­vun suh­teessa. Val­taosa Suomen kun­nista elää jo nyt käytän­nössä ilman omia vero­tu­lo­ja. Peräti 239 Man­ner-Suomen 320 kun­nas­ta saa taat­tuna tulona verontasausjär­jestelmästä noin 92 pros­ent­tia kaikkien kun­tien keskimääräi­sistä vero­tu­loista eli asukas­ta kohden noin 3 000 euroa. Omia vero­tu­lo­ja ne saa­vat vain siltä osin, kuin niiden vero­pros­ent­ti ylit­tää kun­tien keskiarvon.

Jos verot kerät­täisi­in kaupunkiseuduit­tain yhteiseen kas­saan, kil­pailu hyvistä veron­mak­sajista lop­puisi, mut­ta kiin­nos­tus elinkeino­jen ja työl­lisyy­den edis­tämiseen jatkuisi. Elinkei­nop­o­li­ti­ikan insen­ti­iv­it kään­ty­i­sivät oikein päin. Kun­tien ei kan­nat­taisi kaa­p­a­ta men­estyviä yri­tyk­siä naa­pureil­taan, vaan yhdis­tää voimansa koko seudun men­estyk­sen hyväksi.

++++++

Kau­ni­aista ei saa mitenkään vapaae­htoiseen kun­tali­itok­seen. Nykyti­lanne on sille niin edulli­nen. Pitääkö kun­ta­jaon tark­istuk­sen takana olla jokainen yhdis­tet­tävä kun­ta erik­seen, vai riit­tääkö, että enem­mistö uuden perustet­ta­van kun­nan asukkaista tukee han­ket­ta? Jos jokaisen kun­nan erik­seen on hyväksyt­tävä kun­tali­itos, eikö olisi johdon­mukaista, että myös nyky­is­ten kun­tien osa-aluei­den, vaikka­pa Kulosaaren tai Wes­t­endin, tulisi voi­da ero­ta omak­si kun­nakseen? Jokainen ymmärtää, mihin tämä johtaisi.