Lomauttaa vai lyhentää?

Kun Ran­skas­sa ja Sak­sas­sa yri­tyk­set siir­tyvät tuotan­non vähetessä lyhen­net­tyyn työvi­ikkoon, meil­lä lomaute­taan. Syy tähän on selvä. Jos fir­ma siir­tyy nelipäiväiseen työvi­ikkoon, kaikkien palkat alen­tu­vat 20 pros­ent­tia ja se on siinä. Jos joka viides lomaute­taan, nuo joka viides saa­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta. Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa yhteen­las­ket­tu pot­ti on siis suurempi.

Ennen oli toisin. Jos fir­ma siir­tyi nelipäiväiseen työvi­ikkoon, lomau­tus­päiviltä sai työt­tömyysko­r­vaus­ta. Tämä oli taas niin edulli­nen jär­jeste­ly, että aika paljon siir­ryt­ti­in lyhen­net­tyyn työvi­ikkoon ihan vain mukavu­ussy­istä. Jotkut mielipi­dele­hdet oli­vat jatku­vasti kolmiopäiväisessä työvi­ikos­sa, eivätkä toimit­ta­jat tietenkään ajatelleetkaan kesken­eräisiä jut­tu­ja lomau­tus­päiv­inään. Liian helpon väärinkäytön vuok­si siir­ryt­ti­in sovitel­tu­un päivära­haan — pait­si met­sätöis­sä ja raken­nuk­sil­la, joi­ta varten on oma lain­säädän­tön­sä pakkaspäivien var­al­ta — jol­loin työt­tömyysko­r­vaus sovitel­laan yhteen kuukau­sian­sion kanssa, eikä nelipäiväistä työvi­ikkoa tekevä saa mitään.

Sak­san ja Ran­skan jär­jestelmä on parem­pi, jos on syytä olet­taa, että toimin­nan supis­t­a­mi­nen on väli­aikaista. Lehti­ti­eto­jen mukaan näyt­tää siltä, että Sak­sas­sa yri­tyk­sen on anot­ta­va oikeut­ta — siis var­maankin tuo­tas työt­tömyysko­r­vaus­ta — yhteiskunnal­ta lyhen­net­tyyn työaikaan tuotan­nol­li­sista syistä. Täl­lainen jär­jeste­ly voisi toimia meil­läkin ja kar­sia aiem­paan käytän­töön liit­tyvän helon väärinkäytön.