Päästettäisiinkö pullonkerääjät töihin?

En ole vuosi­in palaut­tanut pul­lo­ja Alkoon. Vien ne paikallisen lasinkeräyspis­teen luo, mut­ta en pudo­ta pyöreän keräysas­t­ian uumeni­in, vaan jätän muovikas­sis­sa sen viereen. Ei kestä kauankaan, kun kas­si on kadon­nut. Joskus pul­lonkerääjä sat­tuu paikalle ja kiit­tää kohteliaasti, että säästin häneltä vaivan onkia pul­lot koukul­la astiasta.

Ammat­ti­maisia pul­lonkerääjiä Kata­janokalla on liik­keel­lä use­ampia. Eivät pult­sare­i­ta; he ovat aina selvin päin, mut­ta var­maankin kuu­lu­vat joukkoon “vaikeasti työllistyvä”.

Pul­lon keräämis­es­tä ei mon­ta euroa päivässä heru, mut­ta niukkaa toimeen­tu­loa se avit­taa edes vähän.

Mik­si pul­lonkerääjä ei jaa vaikka­pa main­ok­sia pos­tiluukus­ta, joka olisi sen­tään moninker­tais­es­ti tuot­tavam­paa? Kos­ka pul­lonkeräämis­es­tä tien­aa parem­min. Sen parem­min verot­ta­ja kuin työkkärin virkail­i­ja eivät ole vah­ti­mas­sa Alkos­sa, kuka pul­lot palaut­taa. Rahaa ei tule paljon, mut­ta sen saa pitää kaiken itse. Jos jakaisin main­ok­sia, kymmen­estä eurosta kahdek­san menisi asum­istuen veroi­hin, työ­markki­nat­uen yhteenso­vi­tuk­seen ja asum­istuen alen­e­miseen. Ties vaik­ka ulosot­tomie­skin olisi käsi ojos­sa otta­mas­sa osaansa.

Täl­lai­sista syistä pidän enem­män perus­tu­losta kuin nykyis­es­tä kyykyt­tävästä sosi­aalipoli­ti­ikas­ta.  Mikään real­isti­nen perus­tu­lo ei anna tulot­toma­l­la enem­pää kuin nykyi­nen perus­tur­vakaan, mut­ta se tar­joaisi tien ulos köy­hyy­destä, kos­ka myös main­os­ten jaka­ja saisi pitää suurim­man osan palka­s­taan itse.

Vaikeasti työl­listyvästä kyl­lä mak­se­taan työ­markki­natukea, vaik­ka hän menisi töi­hin, mut­ta tuki mak­se­taan työ­nan­ta­jalle palkka­sub­ven­tiona. Jär­jestelmä on jopa antelias, mut­ta se ei pul­lonkerääjiämme auta. Hei­dät pitäisi palkata kokoaikaiseen työ­suh­teeseen, jos­ta pitäisi mak­saa työe­htosopimusten mukaista palkkaa. Palk­ka ei tässä ole ongel­ma, kos­ka val­tio mak­saa siitä tuke­na suuren osan, vaan tuo kokoaikaisu­us ja pysyvyys. Kasvukeskuk­set ovat täyn­nä eri­laista pien­tä keikkatyötä, joi­hin tart­tumi­nen olisi ensim­mäi­nen askel työelämään, mut­ta sel­l­aiseen ei työl­listämis­tukea saa.

Entä jos vaikeasti työl­listyvä saisi pitää itse työ­markki­natuken­sa, vaik­ka menisi töi­hin? Kos­ka val­tio mak­saa osan palka­s­ta työ­markki­natuke­na, hyväksyt­täisi­in, että työ­nan­ta­jan mak­sama aika­palk­ka olisi työe­htosopimuk­sia pienem­pi. Urakkalu­on­toises­sa työssä, vaik­ka siinä main­os­ten jakamises­sa, alen­nus­ta ei tietenkään olisi, kos­ka palkan alen­nus sisäl­tyy jo siihen, että huonokun­toisem­pi tekee työltä vähän hitaammin.

Vään­netään nyt oikein rauta­lan­gas­ta. >Olkoon työ­markki­natu­ki 550 euroa ja työe­htosopimuk­sen mukainen palk­ka 1400 euroa. Nyt työan­ta­jan on mak­set­ta­va 1400 euroa kuus­sa, mut­ta hän saa tuke­na 550 euroa kuus­sa. Minä ehdot­taisin, että työ­nan­ta­ja mak­saa 850 euroa, mut­ta työnte3kijä saa pitää työ­markki­nat­uen, 550 euroa.

Mikä tässä on erona? Se, että tämä tuki toimii myös keikkatyössä, kos­ka se ei vaa­di byrokratiaa.