Onko liikkumisesta kaupungin sisällä ulkoisia hyötyjä?

Edel­lisessä postauk­ses­sa vir­itin kaupunkili­iken­teen hin­noit­telun ideaal­i­mallia ulkois­t­en kus­tan­nusten ja mar­gin­aa­likus­tan­nusten perus­teel­la. Ajatuk­se­na oli, että jos tarkoituk­se­na on pitää autoli­ikenne kuris­sa, on parem­pi verot­taa autoilua kuin tukea busse­ja. Tosin tuo mar­gin­aal­i­h­nin­noit­telun peri­aate pitäisi lip­pu­jen hin­nat aika matali­na, mut­ta myös kiin­tei­den kus­tan­nusten kohden­tu­mi­nen tapah­tu­isi toisel­la taval­la.  Tätä voidaan kri­ti­soi­da kahdel­la tavalla.

Jos liikku­mi­nen kaupun­gin sisäl­lä tulee han­kalak­si, se syr­jäyt­tää huono-osaisia, jot­ka jäävät keskit­tynei­den palvelu­jen ulkop­uolelle. Tämä on ehdot­tomasti tot­ta, mut­ta se on seu­raus­ta siitä, että liiken­net­tä on tuet­tu ja näin saatu ne palve­lut keskit­tymään. Toisen­laises­sa maail­mas­sa meil­lä olisi kun­non kau­pat ja jopa eloku­vateat­ter­it lähiöis­sä ja aluekeskuk­set oli­si­vat voimis­saan. Se voisi olla sosi­aalis­es­ti tasa-arvoisem­pi. Ainakin se tuot­taisi vähem­män liiken­net­tä. Helsingis­sä kaiken keskit­tymi­nen muu­ta­man neliök­ilo­metrin alueelle keskus­taan on erit­täin jyrkkää ja johtuu har­joite­tus­ta liiken­nepoli­ti­ikas­ta. Näin se nyt kuitenkin on, eikä asianti­laa voi yhdessä yössä muuk­si muut­taa. (Jot­ta en saisi kah­takym­men­tä samaa tarkoit­tavaa vas­taus­ta, totean itse, ettei tässä ole kyse ulkois­es­ta hyödys­tä vaan sosi­aalis­es­ta oikeudenmukaisuudesta.)

Han­kalampi asia liit­tyy kaupun­gin toimivu­u­teen. Työ­paikat ja mon­et toimin­not keskit­tyvät suuri­in kaupunkei­hin, kos­ka näis­sä on monipuolisem­mat työ­markki­nat ja asi­akkai­ta harv­inaisillekin palveluille. Jos liikku­mi­nen kaupun­gin sisäl­lä heikke­nee, nämä suu­ru­u­den edut menetetään. Vai menetetänkö?