Vuosaaren sataman projektiorganisaatiota pitää onnistella loistavasti, aikataulussa ja budjetissa pysyen läpi viedystä projektista. Silti haluan palata vielä itse investointipäätökseen, vaikka sanotaankin, että joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään. Toivon ehdottomasti, että olen väärässä, mutta pelkään, että päätös sataman rakentamisesta Vuosaareen oli Helsingiltä munaus, josta maksetaan pitkään.
Satama piti ehdottomasti siirtää pois keskustasta, mutta sen oikea paikka olisi ollut Kirkkonummen Kantvikissa eikä Vuosaaressa. Kirkkonummelle sen olisi voinut rakentaa joko Helsingin omistama yhtiö tai Helsinki olisi voinut luopua sataman pidosta ja antaa yksityisten toteuttaa koko hanke.
Satama ei nimittäin ole Helsingille mikään loistobisnes, vaikka niin väitetään. Kun otetaan huomioon, paljonko investointi maksoi, tuotto investoidulle pääomalle ei ole häävi. Satama kaunisteli tuottoja kolmella tavalla:
- Laski tavarasataman tuottoihin mukaan hyvin kannattavan matkustajasataman tuotot;
- Poisti sataman investointikuluista Jätkäsaaresta ja Sompasaaresta vapautuvan maan arvon, ikään kuin se ei olisi vapautunut, jos satama olisi rakennettu yksityisellä pääomalla Kirkkonummelle;
- Ei laskenut pääomalle hintaa, koska pääoma on kerätty sataman vanhoista tuotoista.
Vuosaari on väärä paikka satamalle koska
- se on väärällä puolella Helsinkiä. Miksi viedä tavarat Helsingin ohi sen itäpuolelle ja kuljettaa ne sitten takaisin?
- Vuosaari on jääoloiltaan talvella huomattavasti hankalampi kuin Kirkkonummi. Tämä argumentti tosin sulaa käsiin ilmaston lämmetessä;
- Maan vaihtoehtoiskustannus Vuosaaressa on paljon suurempi kuin Kirkkonummella. Satama piti siirtää kaupungin ulkopuolelle, mutta Sipoo-liitoksen jälkeen meillä on taas satama keskellä kaupunkia. Satama-alueelle olisi Vuosaaressa asutettu kymmenen tuhatta asukasta erinomaisiin paikkoihin metroaseman lähelle.
- Maaliikenneyhteyksien rakentaminen Vuosaareen oli tolkuttoman kallista; erityisen kalliiksi tuli Suomen pisin rautatietunneli. Rannalle rakennettu suuri satama alkaa olla vanhentunutta teknologiaa. Nykyaikainen “satama” kannattaa rakentaa kuivalle maalle, Suomen tapauksessa jonnekin Keravan ja Riihimäen välille. Tällainen kuivan maan “satama” on esimerkiksi keskellä Belgiaa, logistiikkakeskus, jonne tavara tuodaan rannikolta kokojunakuljetuksina. Rannikolla sataman korvaa muutama laituri. Laivojen sisältö siirretään juniin ja hinataan logistiikkakeskukseen jaettavaksi ympäri maata.
Tällainen kuivan maan satama on syntymässä ymmärtääkseni Keravalle. Toistaiseksi se toimii Vuosaaren sataman takamaana, mutta kovin suuri houkutus sillä on alkaa kilpailuttaa satamia — laitureita. Se painaa Helsingin satamamaksut alas.
Miksi näihn pääsi käymään? Kun Vuosaari siirrettiin aikanaan maalaiskunnasta Helsinkiin, sinne piti laittaa satama. Koneisto suunnitteli satamaa vuosikymmeniä. Vaikka ajat muuttuivat, sitä ei pysäyttänyt mikään. Koneisto oli laittanut tähyän liikaa motivaatioinvestointeja
Huonosti korttinsa pelasivat myös vihreät, jotka keskittyivät puolustamaan vain Vuosaaren Natura-arvoja, jolloin jäi sivuseikaksi se, että hanke on logistisesti huono.
Minuun otti joskus yhteyttä henkilö merkittävästä suonmalaisesta liikenteen alan insinööritoimistosta kertoakseen, kuinka huonoa ratkaisua ollaan tekemässä. Kysyin, miksi hän tätä minulle kertoo, mniksi ei kerro kaupunginjohtajalle tai kirjoita lehteen. “Menettäisimme kaikki Helsingin toimeksiannot.”