Automarketit ja vapaa kilpailu

Kaup­po­jen auki­oloaiko­ja koskevas­sa keskustelus­sa vedot­ti­in mon­een ker­taan siihen, ettei yhteiskun­nan pidä puut­tua vapaaseen val­in­taan. Eräitä tähän liit­tyviä näkokohtia:

Ensim­mäi­nen ongel­ma liit­tyy siihen, johtaako oman edun mukainen osit­taisop­ti­moin­ti lop­ul­ta opti­maaliseen tulokseen.

1. Osittaisoptimoinnin ongelma

Olete­taan, että valit­ta­vana on kolme vai­h­toe­htoa ja jokainen val­it­see niistä itsen­sä kannal­ta parhaan:

a) ostaa kaik­ki tuot­teet lähikau­pas­ta, jol­loin ne ovat kalliimpia
b) ostaa kaik­ki tuot­teet automar­ketista jol­loin aikaa ja ben­saa kuluu
c) ostaa ker­ran viikos­sa automar­ketista ja pienet täy­den­tävät ostok­sen­sa lähikaupasta.

Aika monel­la parem­musjär­je­tys on
c>a>b

Jos kaik­ki nou­dat­ta­vat tätä järjestys­tä, lop­putu­lok­se­na ei ole edullisin vai­h­toe­hto c) vaan huonoin vai­h­toe­hto b), kos­ka lähikaup­pa menee nurin.

2. Ulkoisvaikutukset

Se, että kaup­pa on (vain) kaukana, johtaa suureen liiken­teen määrään. Kaupunkili­ikenne on aliv­erotet­tua, ei siis mak­sa aiheut­tami­aan kulu­ja, haja-asu­tusalueil­la taas yliv­erotet­tua. Min­un on vähän vaikea ymmärtää sitä, että kun kaup­pias rak­en­taa hehtaar­i­hallin moot­tori­tien kyl­keen, veron­mak­sa­jat mak­sa­vat investoin­nista puo­let, eli sen eri­ta­soli­it­tymän. Jos kaup­paan ei pääse kävellen vaan on pakko men­nä autol­la, se lisää auton käyt­töä myös työ­matkalla, kos­ka har­va menet­telee niin, että menee ensin bus­sil­la töi­hin ja takaisin ja ottaa sit­ten auton ja ajaa kaup­paan. Suo­mi on autori­ip­pu­vaisimpia mai­ta Euroopas­sa ja kau­pan siirtämi­nen vain autol­la saavutet­tavak­si lisää autori­ip­pu­vu­ut­ta huomattavasti.

Tähän voi tietysti vaikut­taa kaavoituk­sel­la,. Helsingis­sä ei ole juuri annet­tu tont­te­ja automar­keteille (Tosin Pekka Kor­pinen antoi). Kaupun­gin strate­gia näkyy parhaim­mil­laan Hert­toniemen metroase­mal­la, jos­sa on tilat use­am­mallekin suurelle ruokakau­palle, joi­hin tul­laan pääsään­töis­es­ti jalan ja joukkoli­iken­teel­lä, mut­ta jois­sa kau­pat ovat niin iso­ja, ettei tarvet­ta viikon­lop­un automar­ke­tostok­sille ole.

Kos­ka elämää on myös Helsin­gin ulkop­uolel­la, eikä muil­la kun­nil­la ole saman­laisia kaavoituk­sel­lisia keino­ja (enää) käytet­tävis­sään, tarvit­sisimme jonkin­laisen taloudel­lisen ohjauskeinon, jol­la automar­ket­tien ulkoiset kus­tan­nuk­set saataisi­in sisäistetyiksi

3. Sosiaaliset vaikutukset

Monel­la ihmisel­lä ei ole autoa eikä (enää) edes ajoko­rt­tia. Maail­ma, jos­sa kaup­paan pääsee vain autol­la, on han­kala van­huk­sille ja se tulee kalli­ik­si kun­nalle, jon­ka on lähetet­tävä koti­avus­ta­ja tuo­maan van­huk­selle ruokaa.

Tämä tulee kalliiksi.

==================

Käytet­tyä sanastoa:

Automar­ket voi olla jonkun mielestä van­hanaikainen sanon­ta, kos­ka automar­ketit eivät käytä sitä itse itses­tään. Oikea nim­i­tys on tämän mukaan Hyper­mar­ket, mut­ta kos­ka hyper­mar­ket ei ole aina automar­ket, vaan joi­hinkin niistä pääsee kätevästi ilman autoa, kut­sun automar­ketik­si hyper­mar­ket­tia tai kaup­pakeskus­ta, johon enem­mistö asi­akkaista tulee autol­la. Stock­an ja Itäkeskus eivät siis ole automar­ket­te­ja (vaik­ka paikoi­tushal­li niis­sä onkin) Sel­lo taitaa tämän määritelmän mukaan olla, vaik­ka Sel­l­oon pääsee teo­ri­as­sa myös junalla.