Kauppojen sunnuntaiaukiolo

Kaup­po­jen sunnuntaiaukio0lolla on kak­si vaiku­tus­ta, toinen ensisi­jainen varsi­nainen ja toinen seuraus.

Jos kau­pat ovat auki sun­nun­taisi, esimerkik­si mei­dän per­heemme arki helpot­tuu — tai siis ei arki vaan pyhä — kos­ka sun­nun­taina voi käy­dä osta­mas­sa ruokaa ja valmis­taa sitä. Viikon aikana ei ole ehtinyt suun­nit­tele­maan. Tämän vastapain­ona kaik­ki muut­tuu kalli­im­mak­si, kos­ka tyhjästä eivät sun­nun­tain palkat — siis ne kaksinker­taiset — tule eikä kaup­pa myy enem­pää kuin ihmisil­lä on rahaa ostaa.

Siitä, onko hyvä, että kau­pat ovat auki sun­nun­taisin, voi olla erim­ieltä tai samaa mieltä. Tämä on kuitenkin argu­ment­ti­na vähäpäsöisempi.

Merkit­täväm­pää on, että päät­täessään kaup­po­jen sun­nun­ta­iauki­olosta eduskun­ta päät­tää myös lakkaut­taa suuren määrän lähikaup­po­ja ja pieniä erikois­li­ikkeitä. Tästä ovat lukuisat min­u­un yhteyt­tä otta­neet kaup­pi­aat rapor­toi­neet. Tämä seu­raus­vaiku­tus on toki väl­tet­tävis­sä esimerkik­si sälyt­tämäl­lä automar­keteille ne kus­tan­nuk­set, joi­ta yhteiskun­nalle aiheutuu niiden tuot­ta­mas­ta liiken­teestä, m utta täl­laisia tun­nitelmia en ole nähnyt.