Uhkaava lama on Yleisradion mukaan herättänyt vaatimuksia, että työeläkeyhtiöt sijoittavat rahansa kotimaisiin kohteisiin ja tukevat näin talouttamme. Kuulostaa isänmaalliselta, mutta onko se sitä?
Mitä hyötyä ja haittaa on siitä, että suomalainen työeläkeyhtiö sijoittaa Ranskan sijasta Suomeen ja Ranskalainen vetäytyy Suomesta ja sijoittaa Ranskaan?
Periaatteessa rahan riskikorjattu hinta on kaikkialla sama. Vaatimus, että työeläkerahat sijoitetaan Suomeen ei ainakaan periaatteessa sisällä vaatimusta, että samalla tyydyttäisiin huonompaan tuottoon, että tehtäisiin huonompia investointeja. Teoriassa rahan hinnan ei pitäisi siitä halventua, että eläkeyhtiöt sijoittavat rahansa Suomeen ja karkottavat vastaavan määrän muita — kotimaisia tai ulkomaisia — tahoja samoilta apajilta. Käytännössä markkinat eivät toimi näin kitkattomasti, joten määräys sijoittaa kotimaahan toisi vähän halvempaa rahaa Suomeen ja heikentäisi eläkeyhtiöiden taloutta vastaavasti.
Eläkerahat pitäisi sijoittaa turvaavasti, koska niillä pitäisi pystyä maksamaan eläkkeitä. Koska rahan hinta on riskikorjattuna sama, kotimaahan sijoittaminen on periaatteessa yhtä turvaavaa ja tuottavaa kuin ulkomaille sijoittaminen.
Rahastot muodostavat vain pienen osa tulevasta eläketurvasta. Maksutulo tulevista palkoista on paljon tärkeämpi vakuus tuleville eläkkeille. Kaikesta Suomessa tehtävästä työstä peritään eläkemaksuja, joilla maksetaan eläkkeellä olevien eläke. Tämä toimii ketjuna, jossa seuraava sukupolvi maksaa taas eläkkeellä olevien eläkkeet.
Noihin tuleviin eläkemaksuihin sisältyy maariski, jota eläkeyhtiöt eivät voi hajauttaa muihin maihin. Jos taloudessa menee huonosti, maksutulo heikkenee eikä eläkkeitä pystytä rahoittamaan. Jos myös sijoitukset suuntautuvat Suomeen, kaikki munat ovat samassa korissa. Sama maariski kohdistuu sekä rahastoihin että maksutuloon.
Vaatimus kotimaahan sijoittamisesta on ongelmallinen.
