Työeläkerahat kotimaahan?

Uhkaa­va lama on Yleis­ra­dion mukaan herät­tänyt vaa­timuk­sia, että työeläkey­htiöt sijoit­ta­vat rahansa koti­maisi­in kohteisi­in ja tuke­vat näin talout­tamme. Kuu­lostaa isän­maal­liselta, mut­ta onko se sitä?

Mitä hyö­tyä ja hait­taa on siitä, että suo­ma­lainen työeläkey­htiö sijoit­taa Ran­skan sijas­ta Suomeen ja Ran­skalainen vetäy­tyy Suomes­ta ja sijoit­taa Ranskaan?

Peri­aat­teessa rahan riskiko­r­jat­tu hin­ta on kaikkial­la sama. Vaa­timus, että työeläk­er­a­hat sijoite­taan Suomeen ei ainakaan peri­aat­teessa sisäl­lä vaa­timus­ta, että samal­la tyy­dyt­täisi­in huonom­paan tuot­toon, että tehtäisi­in huonom­pia investoin­te­ja. Teo­ri­as­sa rahan hin­nan ei pitäisi siitä hal­ven­tua, että eläkey­htiöt sijoit­ta­vat rahansa Suomeen ja karkot­ta­vat vas­taa­van määrän mui­ta — koti­maisia tai ulko­maisia — taho­ja samoil­ta apa­jil­ta. Käytän­nössä markki­nat eivät toi­mi näin kitkat­tomasti, joten määräys sijoit­taa koti­maa­han toisi vähän halvem­paa rahaa Suomeen ja heiken­täisi eläkey­htiöi­den talout­ta vastaavasti.

Eläk­er­a­hat pitäisi sijoit­taa tur­vaavasti, kos­ka niil­lä pitäisi pystyä mak­samaan eläkkeitä. Kos­ka rahan hin­ta on riskiko­r­jat­tuna sama, koti­maa­han sijoit­ta­mi­nen on peri­aat­teessa yhtä tur­vaavaa ja tuot­tavaa kuin ulko­maille sijoittaminen.

Rahas­tot muo­dosta­vat vain pienen osa tulev­as­ta eläke­tur­vas­ta. Mak­su­tu­lo tule­vista palkoista on paljon tärkeämpi vaku­us tuleville eläkkeille. Kaikesta Suomes­sa tehtävästä työstä per­itään eläke­mak­su­ja, joil­la mak­se­taan eläk­keel­lä ole­vien eläke. Tämä toimii ketju­na, jos­sa seu­raa­va sukupolvi mak­saa taas eläk­keel­lä ole­vien eläkkeet.

Noi­hin tule­vi­in eläke­mak­sui­hin sisäl­tyy maaris­ki, jota eläkey­htiöt eivät voi hajaut­taa mui­hin mai­hin. Jos taloudessa menee huonos­ti, mak­su­tu­lo heikke­nee eikä eläkkeitä pystytä rahoit­ta­maan. Jos myös sijoituk­set suun­tau­tu­vat Suomeen, kaik­ki munat ovat samas­sa koris­sa. Sama maaris­ki kohdis­tuu sekä rahas­toi­hin että  maksutuloon.

Vaa­timus koti­maa­han sijoit­tamis­es­ta on ongelmallinen.

31 vastausta artikkeliin “Työeläkerahat kotimaahan?”

  1. Tuo nau­ret­ta­van pieni osu­us rahas­toitu­na pitäisi näkyä jo jos­sain. Suuret ikälu­okat eivät ole huole­hti­neet siinä määrin eläkkeistään että nykyi­nen epäre­al­is­tisen korkea taso voitaisi­in säi­lyt­tää. Mielestäni poli­itikot voisi­vat käy­dä keskustelua ain­oas­taan siitä mak­se­taanko kaikille yhtä vähän, esim. 400 e/kk vai hyvitetäänkö työn­tekoa ja vaikka­pa äitiyt­tä jotenkin. 

    Suuret ikälu­okat ovat investoi­neet val­taisat sum­mat rahaa, juuri niitä raho­ja joil­la olisi pitänyt ker­ryt­tää eläk­er­a­has­to­ja, ns. kehi­tysavun muo­dos­sa esimerkik­si Afrikkaan ja olenkin var­ma että näi­den raho­jen tuot­ta­ma mieli­hyvä riit­tää heille ja eläkkeitä voidaan leika­ta se tarvit­ta­va 60 — 80 %, ylimääräisil­lä rahoil­laan he voivat sit­ten ostaa vaikka­pa vuo­hen kirkon nettikaupasta.

  2. Markki­nat hyl­jek­sivät sel­l­aisia investoin­tiko­htei­ta, joiden “takaisin­mak­sua” täy­tyy ensin odot­taa parikym­men­tä vuot­ta mut­ta tuot­topo­ten­ti­aali olisi vas­taavasti erit­täin suuri. Ener­giatekni­ikas­sa väitetään ole­van juuri täl­laisia mah­dol­lisuuk­sia, joi­hin kukaan ei uskalla tart­tua. Riit­täisiköhän suo­ma­laisil­la eläk­er­a­has­toil­la kär­siväl­lisyyt­tä ja riskinsietokykyä?

    Jos eläk­er­a­has­tot voivat sijoi­tus­päätök­sil­lään jotenkin edis­tää koti­maan työl­lisyyt­tä, niin eri­tyis­es­ti niiden kan­nat­taisi se tehdä, juuri siitä syys­tä että näin vaikutet­taisi­in nuorem­pi­en sukupolvien maksukykyyn.

  3. Osmo kir­joit­ti:
    “Mak­su­tu­lo tule­vista palkoista on paljon tärkeämpi vaku­us tuleville eläkkeille.”

    Tuon poh­jal­ta, jos niitä eläk­er­a­ho­ja koti­maa­han sijoit­ta­mal­la saataisi­inkin manip­u­loitua Suomen talous nousu­un, niin sit­ten tule­vista palkois­takin saataisi­in enem­män mak­su­tu­loa. Eli eläk­er­a­ho­jen kansal­lista sijoit­tamista käytet­täisi­in taval­laan katalyyt­tinä, jol­la paran­net­taisi­in tule­vaisu­u­den palkko­ja (joista mak­se­taan tule­vaisu­u­den eläkemaksut).

    Kaik­ki munat oli­si­vat samas­sa koris­sa, mut­ta jos uhapeli onnis­tu­isi, se voisi olla hyvinkin kannattavaa.

    Talous on mon­imutkainen asia, enkä nyt väitä että se vält­tämät­tä näin menisi, mut­ta mis­tä sen voi tietää?

    Ja kun enem­mistö munista on kuitenkin koti­maises­sa palkkat­u­loko­ris­sa (kuin­ka iso osa? 70%? 80%?), niin eikö tun­tu­isi siltä että sen korin var­jelem­i­nen olisi kaikkein tärkein­tä joka tapauksessa?

  4. Kaik­ki — melkein — eläkkeis­sä perus­tuu nyky­is­ten työssäkäyvien mak­su­tu­loon, lop­pu­jen lopuk­si. Varat / rahas­tot riit­tävät yksinään noin kymme­nen kuukau­den eläkkei­den mak­su­un. Jos olen asian oikein ymmärtänyt (ks. http://www.etk.fi). Tietysti kyse on sekoituk­ses­ta. Aina tulee jotain tulo­ja, rahas­tot ovat puskuri. Silti, vaik­ka vir­rat ovat tärkeämpiä kuin varan­not, mielestäni, liike tärkeämpi kuin päämärä, tule­vaisu­u­den kannal­ta, en oikein usko pro­tek­tion­is­mi­in tässäkään asi­as­sa. Työeläk­er­a­ho­ja on aina käytet­ty Suo­ma­lais­ten investoin­tien tukemiseen, mikä olisi muut­tunut. Mik­si eri­tyis­es­ti nyt pitäisi, ja mik­sei myös sitä, niin kuin nyt. USA:n eläk­er­a­has­tot ovat pääomit­ta­neet Nokian, hyvä niin, Suomes­ta niitä raho­ja ei olisi löy­tynyt. Ricar­don talouso­pit pätevät myös tässä. Jatkakaamme täl­lä tiel­lä. Suo­mi on Euroop­pa on maail­ma. Kan­sain­välisyys on isän­maal­lisu­ut­ta Suo­ma­laisille — nykyään myös USA:lle. Enenevässä määrin. Ja aina­han voi nos­taa eläkeikää. Kun­han eivät ihmiset uuvu ja masen­nu enem­pää. Työkyvyt­tömyy­selä­keet ovat oman mes­sun­sa väärti.

  5. Mihinkähän hävi­sivät ne mak­se­tut eläk­er­a­hat joi­ta nykyisen ikäiset mak­soi­vat kun oli­vat alle 23 vuo­ti­ai­ta (meniköhän ika oikein?). Niin, oliko­han jär­jestelmän nimi LEL minne nyky­is­tet n. 50 vuo­ti­aat mak­soi­vat vero­jaan mut­ta mak­se­tu­ille veroille ei ole nyt löy­tynytkään vas­takaikua työeläket­tä laskettaessa.

    Mihin nämä mak­se­tut varat hävisivät.

  6. Trav­eller melkein syyl­listyy kiiho­tuk­seen kansan­ryh­mää “suuret ikälu­okat” vastaan.

    Kyl­lä näitä eläk­er­a­has­to­ja on ihan matemaatikko­jen laskelmien mukaan koh­ta melkein 50 vuot­ta kar­tutet­tu. Tai yritet­ty kartuttaa.

    Mut­ta siel­lä on ollut hallinnoimas­sa iso­ja pääomapot­te­ja pieni joukko huip­pu­palkat­tu­ja vaku­u­tusjo­hta­jia hulppeis­sa palat­seis­saan. Osa (mm punapääomapi­ir­it) kävi häviämässä val­ta­vat kasat pääo­mia ulko­mai­sis­sa seikkailuis­sa. Ei var­maan ole ihan tarkkaan edes tiedos­sa kuin­ka moni ehti paika­ta omat talouten­sa nois­sa ulko­maan seikkailuis­sa. Nuo häviöt on usein sel­l­aista nol­la­sum­ma-peliä. Joku häviää niin toinen vas­taavasti voit­taa. Ja voi siinä henkilöt toimia jopa kaksoisrooleissakin.

    Jos nämä rahapeleis­sä hävin­neet edus­ti­vat ns suuria ikälu­okkia niin suurin osa suurista ikälu­ok­ista on ollut tap­pi­oi­hin täysin syyt­tömiä ja ihan pelkkiä uhre­ja ja maksumiehiä.

    Ja kaik­ki tämä tapah­tui hyvin pienen (aina 200 henkilöä ker­ral­laan) par­la­men­taarikko-porukan valvonnassa.

    Suosit­te­len Trav­el­le­ria kohdis­ta­maan haukkun­sa täs­mäl­lisem­min eikä syyt­tämään koko ikälu­okkaa. Minä ainakin kat­son ole­vani tässä asi­as­sa pelkkä petet­ty uhri.

  7. Ei se nyt ihan sama ole mihin maa­han ne eläk­er­a­hat sijoite­taan. Jos kat­somme että työeläk­er­a­has­to­jen ensisi­jainen tehtävä on tur­va­ta eläkkei­den­mak­sukyky riip­pumat­ta talouden tilas­ta tai koti­mai­sista talouden shokeista, järkevää olisi itseasi­as­sa sijoit­taa kaik­ki mah­dol­lisim­man laa­jasti ulkomaille.

    Tämä sik­si, että jos suomes­sa tulee taloudel­lis­es­ti hyvin vaikeat olo­suh­teet, vaikut­taisi se yhtäaikaa työeläkesäästöi­hin, kuin myös yri­tys­ten ja val­tion kykyyn mak­saa lisää eläkkeistä. Tähän pätee siis aivan sama peri­aate kuin muuhunkin sijoit­tamiseen, eli ei kan­na­ta lait­taa kaikkia munia samaan kori­in. Tässä tilanteessa vaan meil­lä on jo valmi­ik­si mon­ta munaa Suo­mi nimisessä koris­sa. Ehkei niitä kaikkia muitakin pahan päivän var­alle tehtyjä säästöjä siihen samaan kori­in kan­na­ta laittaa.

    Toki kan­nat­taa huomioi­da, että koti­maa­han sijoit­ta­mi­nen voi infor­maa­tios­ta ja sijoi­tusten valvot­tavu­u­den näkökul­mas­ta olla halvem­paa kuin ulko­maille sijoit­ta­mi­nen, joten kus­tan­nus­näkökul­mas­ta voi olla järkevää myös sijoit­taa kotimaahan.

    Minus­ta on tärkeää, että jokaisen mei­dän palka­s­ta (ja työ­nan­ta­jan sivuku­luista) mak­se­tut eläk­er­a­hat pide­tään niiden varsi­naises­sa tehtävssä, eikä niitä has­sa­ta muuhun “hyödyl­liseen”.

  8. Ainakin ydin­voiman rak­en­tamiseen riit­tää halukkai­ta ja rahaa löy­tyy. Eri asia on sit­ten hiilivoimaloiden rak­en­t­a­mi­nen, niihin liit­tyy poli­it­tista riskiä, mah­dol­liset CO2 verot jne., hiilivoimaan tuskin kan­nat­taa eläkey­htiöi­den varo­ja lait­taa, sen enem­pää koti- kuin ulkomaiseen. 

    Asun­torak­en­t­a­mi­nen voisi olla sopi­va koti­mainen sijoi­tus­muo­to; vaik­ka var­maan esim viime vuosi­na jotkut Bri­tann­ian asun­tomarkki­nat oli­si­vat vaikut­ta­neet tuot­toisim­mil­ta ja riskit­tömiltä kohteilta.

  9. Ymmär­rän kyl­lä alku­peräisen pointin että ris­ki lisään­tyy jos suo­ma­laiset sijoit­ta­vat vain Suomeen, ja kaik­ki muutkin vas­taavasti. Mut­ta entäs jos ne ran­skalaiset silti sijoit­ta­vat vain Ran­skaan, ja sen lisäk­si suo­ma­laiset sijoit­ta­vat sinne + Suomeen, niin sijoituk­set tänne on vähissä. Miten vas­tavuoroisu­us voidaan ylläpitää?

  10. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Kos­ka rahan hin­ta on riskiko­r­jat­tuna sama, koti­maa­han sijoit­ta­mi­nen on peri­aat­teessa yhtä tur­vaavaa ja tuot­tavaa kuin ulko­maille sijoittaminen.”

    Olet ymmärtänyt väärin. Kun ver­rataan eri sijoituk­sia, saman riskiset sijoituk­set tuot­ta­vat keskimäärin yhtä paljon, jos markki­nat toimi­vat oikein.

    Korkeam­man riskin sijoi­tus puolestaan keskimäärin tuot­taa parem­min, kuin mata­lan riskin sijoitus.

    Jos siis sijoituk­sia siir­retään vähäriskisem­pi­in tuot­teisi­in, saadaan keskimäärin mata­lampi tuotto.

  11. Onko Suomes­sa edes riit­tävästi sopi­van­tyyp­pisiä sijoi­tusko­htei­ta eläk­er­a­hoille ilman, että hom­ma muo­dos­tuu todel­la sisäsi­it­toisek­si (vrt. “yleishyödyl­liset” asuntorakentajat)?

    Suomen eläke­jär­jestelmä on pääosin etu­us­po­h­jainen. Nyky­is­ten eläk­keen­saa­jien (erit. suurten ikälu­okkien lasken­nal­lis­es­ti paisutel­lut) eläk­keet ovat liian suuria suh­teessa yhteiskun­nan kan­tokykyyn. Eläke­mak­sut muo­dosta­vat jo nyt yli puo­let Suomen kokon­aisveroas­t­eesta ja talouskasvun heiketessä paine eläke­mak­su­jen korot­tamisek­si nykyis­es­tä 25% kas­vaa edelleen. Mielestäni peli pitäisi viheltää poik­ki ja päät­tää mak­simipros­ent­ti (esim. 20–22% kuten Sak­sas­sa tai Ruot­sis­sa). Viisam­mat voisi­vat sit­ten laskea, miten tämä toteutet­taisi­in oikeu­den­mukaises­ti (esim. eläkem­i­ni­mi 650 e, nyk. alle 1200 e eläk­keet ennal­laan, kat­to 2000 e:hen).

    Käytän­nössähän las­ket­taes­sa kokon­aisveroast­et­ta ja nos­tet­taes­sa eläke­mak­supros­ent­tia rahaa jää suh­teessa koko ajan vähem­män hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan “core businekseen”.

  12. Osmo kysyy mik­si Työeläkey­htöi­den tulisi sijoit­taa Suomeen? Lisätään perään “tässä tilanteessa”, niin ehdo­tuk­sen logi­ik­ka aukeaa.

    Taus­tao­le­tus on että johtuen rahoi­tus­markki­noiden häir­iöistä, tässä tilanteessa investoin­te­ja tehdään vähem­män kuin olisi kan­nat­tavaa, joten kan­nat­tavien kohtei­den tar­jon­ta on suuri vaik­ka niitä rajataan maanti­eteel­lis­es­ti. Toinen taus­tao­le­tus on että investoin­til­a­man aikana työl­lisyyt­tä, eli eläkey­htiöi­den rahoi­tus­ta, kohen­ta­va vaiku­tus on nor­maalia suurempi.

    Näin olen ymmärtänyt perustelu­jen menevän. Peruste­lut voivat olla vääriä, mut­ta yleinen kri­ti­ik­ki koti­maan sijoi­tusten suosimes­ta ei oikein osu, kun punainen lan­ka on että elämme eriskum­mallisia aikoja.

  13. “Vaa­timus koti­maa­han sijoit­tamis­es­ta on ongelmallinen.”

    Ihmiset nau­reskel­e­vat amerikkalaiselle sys­teemille, jos­sa työ­nan­ta­jan eläk­er­a­hat on sidot­tu (usein) työ­nan­ta­jan osakkeisi­in, ja kun työ­nan­ta­ja menee nurin, työ­nan­ta­jan lisäk­si häviää eläk­er­a­hat. Jotenkin tun­tuu, että samat ihmiset usein seu­raavas­sa lauseessa onnis­tu­vat vaa­ti­maan, että suo­ma­lais­ten eläk­er­a­hat pitäisi sijoit­taa suomeen. Entä kun tääl­lä käy kuin islannissa?

    Tosin tämä ongel­ma on pien­tä siihen ver­rat­tuna, että ihmis­ten tietois­es­ti annetaan ymmärtää, että Suomes­sa on rahas­toi­va (työ)eläkejärjestelmä, kun todel­lisu­udessa rahas­toin­nin osu­us eläkkeistä on mitätön. Kansaneläke pitäisi mak­saa veroista ja työeläk­keen jokainen voisi rahas­toi­da niin kuin parhaak­si näkee. (Olisin kyl­lä valmis hyväksymään, että ihmiset pakotet­taisi­in rahas­toimaan osa tulois­taan, ja että hajau­tuk­selle asetet­taisi­in joitain vähimmäisvaatimuksia)

  14. granpaIg­o­rille: Kyl­lä näitä eläk­er­a­has­to­ja on ihan matemaatikko­jen laskelmien mukaan koh­ta melkein 50 vuot­ta kar­tutet­tu. Tai yritet­ty kartuttaa. 

    No sit­ten ne matemaatikot var­maan mak­saa ne eläk­keetkin.. Ilmeis­es­ti Siro­laopis­to ja vas­taa­vat kepu­lais­ten laitok­set eivät tar­joilleet kovinkaan tasokas­ta matem­ati­ikan osaamista, ihan taisi jäädä % laskukin läpikäymät­tä. Suju­vasti pierua pidätelti­in sit­ten kuitenkin koko 30 vuoti­nen työu­ra Kelas­sa ja vas­taavis­sa laitoksissa.

    En tietenkään syytä suurin ikälu­okki­in kuu­lu­vaa taval­lista ihmistä juuri mis­tään, mut­ta olisiko kuitenkin nyt jo viimeistään aika myön­tää tosi­asi­at. Tosi­a­sioi­ta ovat se että ennakkko­ra­has­toin­ti on tuot­tanut lähin­nä hyvää mieltä poli­itikoille ja virkamiehille, toki myös rikkauk­si­akin muu­tamille yksi­ty­ishenkilöille, mut­ta niiden tuot­to eläkkeitä ajatellen on ollut kyl­lä erit­täin heikkoa. Toinen tosi­a­sia on se että suurten ikälu­okkien eläk­keet on nau­ret­ta­van ylim­i­toitet­tu­ja mikäli ajatel­laan että hyvin pienen ja jatku­vasti pienenevän työssäkäyvän joukon pitäisi ne mak­saa. Öljyrikas naa­puri­maamme mak­saa suu­ru­us­lu­okaltaan 200 e / kk eläkkeitä ja Virossa ne lienevät samaa luokkaa. Siis kuin­ka palik­ka pitää eläk­keen­saa­jan olla että kuvit­telee että tääl­lä voitaisi­in mak­saa jopa läh­es 10 ker­taisia eläkkeitä suori­in tulon­si­ir­toi­hin perustuen? En viit­si edes maini­ta monikult­tuurisia val­tioi­ta ja niiden eläke­jär­jestelmiä tässä kohtaa..

    Tosi­a­sia on myös se että ns. suuri­in ikälu­okki­in kuu­lu­vat toim­i­jat ovat luoneet tämän kestämät­tömän jär­jestelmän. Myös se on tosi­a­sia että suuret ikälu­okat äänes­tivät val­taan nämä omaan ikälu­okkaansa kuu­lu­vat poli­itikot. Siis ne poli­itikot jot­ka kulki­vat maail­mal­la mil­loin iki­hip­pinä joulupukkia, mil­loin taas isopäistä biznezmiästä esit­täen, mut­ta aina mielet­tömästi veron­mak­sajien rahaa haaskaten.

    Vas­tu­ulliset poli­itikot pyrk­i­sivät ratkaise­maan tämänkin ongel­man, mut­ta mei­dän jär­jestelmässämme ovat voit­ta­jia ikävien asioiden uno­hta­jat, ääri­vasem­mis­to­laiset moraal­isäteil­i­jät ja muut utopis­tit joi­ta löy­dät esimerkik­si tääl­lä kom­men­toimas­sa sekä ylipäätään teeveestä tutut naa­mavään­täjähas­sut­ta­jat. Meil­lähän joka päivä on nenäpäivä, vielä vähän aikaa.

  15. Eläkesäätiöi­den koko on (“oli” ennen viimeis­in­tä sukel­lus­ta?) tois­tasa­taa mil­jar­dia eli suurin piirtein yhden vuo­den BKT. Täl­lä sum­mal­la käsit­tääk­seni mak­saisi eläkkeitä tois­takym­men­tä vuot­ta ja vieläkin kauem­min, kun rahat ker­ran koko ajan kart­tuvat. Luul­tavasti tarkoi­tus on väit­tää, että rahat eivät riitä, jos pääomi­in ei kosketa. 

    YLE:n Ykkösaa­mun alus­sa oli tänään yhden eläke­pomon haas­tat­telu aiheesta. Kovin paljoa ei tee häl­lä mieli Suomeen sijoit­taa, mut­ta jonkun ver­ran kuitenkin, kun­han julki­nen puoli takaa muu­ta­man pros­entin tuo­ton. Jotain teitä tai van­hus­ten­talo­ja siis rahaoitet­taisi­in, kun­han riskiä ei ole. Kun osake­si­joi­tusten tuot­to on olut negati­ivi­nen, tuo kuu­lostaa hyvältä diililtä. “Otamme rahaa pois kaikkien tap­pi­ol­lisim­mista sijoituk­sista, jos joku takaa meille riskit­tömästi parin pros­entin tuoton.”

    Muuten olen sitä mieltä ja saatan olla väärässäkin nyt euroaikana, että “suuri raha” tup­paa hakeu­tu­maan per­ife­ri­as­ta kohti keskus­taa epä­var­moina aikoina. Täl­löin per­ifer­ian oma (pieni) raha voi hakea itselleen pikkuisen parem­paa tuot­toa kotomaas­ta, kos­ka tun­tee tilanteen.

    Osakkei­den puolel­la sama sys­tee­mi toimii myös, olen anatanut itsel­leni ker­toa, eli nyt kan­nat­taa ostaa suo­ma­laisia osakkei­ta, kos­ka hin­ta on tip­punut liian alas kun raha on häip­pässyt rapakon taakse ja keskem­mälle Euroop­pa. Tämä on teo­ria, joka on help­po ampua alas, kos­ka se on liian simp­peli, mut­ta eikö se ole käytän­nössä toimin­ut esim. mon­en Suomeen sijoit­ta­neen säätiön kohdalla?

  16. Ric­ca­do kir­joit­taa: “Kaik­ki — melkein — eläkkeis­sä perus­tuu nyky­is­ten työssäkäyvien mak­su­tu­loon, lop­pu­jen lopuk­si. Varat / rahas­tot riit­tävät yksinään noin kymme­nen kuukau­den eläkkei­den maksuun.”

    Mitään Roope Ankan holvia minne suuret ikälu­okkat oli­si­vat tal­let­ta­neet kaik­ki eläke­varansa ei toki ole, mut­ta on niitä nyt kai kuitenkin enem­män kuin kymme­nen kuukau­den puskuri:

    “Eläk­er­a­has­tois­sa on nyky­isin yli 120 mil­jar­dia euroa. Sum­ma tun­tuu tähti­ti­eteel­liseltä, mut­ta jos rahas­toimi­nen lopetet­taisi­in, rahas­tois­sa ole­vat varat riit­täi­sivät läh­es kuu­den vuo­den eläkkei­den mak­su­un.” http://www.tyoelake.fi/Page.aspx?Section=39090

  17. Nämä mys­tiset vuosi­na 1945–1949 syn­tyneet suuret ikälu­okat ovat näem­mä kaiken pahan alku ja juuri. He oli­vat ilmeis­es­ti vuon­na 1962 laa­ti­mas­sa nyky­istä eläke­jär­jestelmää, vaik­ka oli­vat vas­ta 13–17-vuotiaita.

    Ja ajatelkaa, kuin­ka helpot­tunei­ta päät­täjiä Koivis­tot, Ahti­saaret, Viinaset, Halos­et, Holker­it, Lip­poset ja kump­pan­it ovatkaan, kun he ovat suuria ikälu­okkia van­hempia ja toisaal­ta Liikaset, Ahot, Soin­in­vaarat, Heinälu­o­mat ja muut viisikym­men­luku­laiset saa­vat myös syn­nin­päästön, kun ker­ran ovat vähän nuorempia.

  18. Trav­el­ler­il­la on nyt sit­ten suurten ikälu­okkien lisäk­si joku Siro­la-opis­to tai Kepu ongelma 😉

    Kyl­lä tämän TEL jär­jestelmän piti olla rahas­toi­va. Ja laskel­mat oli raken­net­tu sen mukaan. Ei tämä ollut mikään suurten ikälu­okkien “kuse­tus” rak­en­taa itselleen ylisu­uria eläkkeitä jot­ka oli tarkoi­tus mak­sat­taa tulevil­la sukupolvil­la. Kyl­lä takana oli ihan pätevää vakuutusmatematiikkaa.

    Suuria ikälu­okkia nuorem­mil­la, joi­hin ole­tan Trav­el­lerinkin kuu­lu­van, on jotenkin muo­dos­tunut sel­l­ainen väärä kuva että tämä alun alka­enkin raken­net­ti­in nykyisen kaltaisek­si, jos­sa enää vain pieni on rahas­toivaa jär­jestelmää. Tässä tun­tuu ole­van aika arka paik­ka eläke­vaku­u­tusy­htiöille myön­tää totuus. 

    Eläkkei­den “ylisu­u­ru­ud­estakin” voi olla mon­taa mieltä. Eläkkei­den tasoa on las­ket­tu alku­peräi­sistä suun­nitelmista käsi­tyk­seni mukaan muu­ta­maan ker­taan. Viimeisin aika radikaali huonon­nus tehti­in 2005 ja jopa Ode itse ihmetteli sitä tele­vi­sios­sa Punaisen lan­gan haas­tat­telus­sa 18.4.2007 miten huo­maa­mat­ta se meni eduskun­nas­sa läpi. 

    Tosin lai­ha lohdu­tushan totu­us on jos rahaa on ei ole riit­tävästi. Voisi vain Trav­eller mielestäni kohdis­taa tuo­ta vihaa oikeampi­in kohteisiin.

  19. Leenalle: Nykyi­nen eläke­jär­jestelmä ei vas­taa sitä joka laa­dit­ti­in 1962. Se olisi hyvin nyky­istä anteliaampi.

    Eläke­jär­jestelmää muutet­ti­in mm. seuraavasti:

    a) 18–23 ikävuo­den välil­lä ker­tyy nykyään eläket­tä, ennen näistä piti vain mak­saa mak­su­ja — aiem­pia ei hyvitet­ty lainkaan
    b) työ­suh­teesta ker­tynyt eläke ei enää muo­dos­tu viimeisen 10 työvuo­den ajal­ta, vaan koko ajalta
    c) eli­naikak­er­roin alkaa pienen­tää eläkkeitä v. 2010 PER IKÄLUOKKA jos kyseinen ikälu­ok­ka alkaa elää pidempään
    d) opiskelu­a­jal­ta ja äitiy­destä saa nykyään pien­tä eläkettä
    e) aiem­min ansaitut eläk­keet sai­vat ns. vapaakir­jan eli niihin ei kos­ket­tu lainkaan
    f) eläke­mak­su­is­sa on n. 5 %-yksikön korotuspaine

    Eli voi me kolmikymp­piset väli­in­putoa­jat! Olemme tehneet 18–23 ‑vuo­ti­aana työtä, jos­ta ei ker­ry eläket­tä vaik­ka mak­sut mak­soimme. Työ­suhteista kat­so­taan koko aika, sen sijaan opiskeluista emme saa­neet mitään. Eli­naikak­er­roin leikkaa raa’asti eläkkeitämme ja lisäk­si mak­samme jatkos­sa korkeam­paa eläkemaksua.

    Suuret ikälu­okat saa­vat suuril­ta osin naut­tia anteliaas­ta 1962 jär­jestelmästä, ja toisaal­ta meitä nuorem­mat saa­vat ensim­mäi­sistä työvu­o­sis­taan tai opiskelu­a­jal­taan eläkettä.

    Arvaa vaan sapet­taako. Tämä vääryys korjataan.

  20. Raiv­i­o­lle: Tun­nen monia kuusikymp­pisiä, jot­ka voisi­vat olla paljon katk­er­ampia kuin sinä sik­si, että he aloit­ti­vat työn­teon heti kansak­oulus­ta päästyään ja menet­tivät tuon eläkesään­nön takia jopa kymme­nen vuo­den eläkekertymän. 

    Lisäk­si moni näistä jou­tui pysyvästi tai pätkit­täis­es­ti työ­markki­noiden ulkop­uolelle viime laman ja raken­nemuu­tok­sen seu­rauk­se­na. Heille eläke jää todel­la pienek­si ja heitä on paljon. 

    Eli­naikak­er­roin leikkaa eläkkeitä ain­oas­taan siinä tapauk­ses­sa, että eli­na­jan­odote kas­vaa. Jos näin käy, niin sitä voi hyvin kom­pen­soi­da eläk­keen superkart­tumal­la; jokainen työvu­osi kar­tut­taa yli 63-vuo­ti­aan eläket­tä 4,5%.

  21. Trav­el­ler­il­la on nyt sit­ten suurten ikälu­okkien lisäk­si joku Siro­la-opis­to tai Kepu ongel­ma..

    Usko nyt en minä mitään ikälu­okkia vihaa, lisäk­si olen tehnyt virheen, saman jon­ka tosin tekee suurin osa nelikymp­pi­sistä eli las­kee ns. suuri­in ikälu­okki­in ne paljon nuorem­matkin.. Mut­ta jos joku ryh­mä vitut­taa niin nämä ikään­tyvät maail­man­paran­ta­jat, jot­ka eivät todel­lakaan ole omia sileitä kätösiään mihinkään todel­liseen työhön sotke­neet mut­ta siir­tyvät nyt mei­dän mak­samallemme jät­tieläkkeille ja ovat elämän­työnään jär­jestäneet val­taisat kym­me­nien mil­jar­di­en velat vieläpä lastem­mekin mak­set­taviksi. Mik­si hel­vetis­sä näitä nilkke­jä pitäisi elät­tää? Eikö syyt­teet ja vahin­gonko­r­vaus­vaa­teet olisi enem­män kuin paikallaan? Osa joukos­ta on vielä näitä tehtaankadun asi­amiehiä ja mui­ta stasi­laisia, joten eikö venäläis­ten pitäisi nämä kätyrin­sä elät­tää eikä meidän?

    Sen ver­ran kuitenkin jatkan tätä sinän­sä mie­lenki­in­toista keskustelua eläkkeistä että eri ikäpolvil­la näyt­tää ole­van häm­mästyt­tävän eri­lainen käsi­tys asi­as­ta. Olen jutel­lut vuosien mit­taan koko joukon ihmisiä kanssa näistä eläkea­siois­takin ja val­taisaa eroa ajat­telus­sa ei voi olla huomaamatta. 

    Eläkeläiset ja koh­ta eläk­keelle siir­tyvät pitävät päivän selvänä että heille mak­se­taan suuria eläkkeitä ja niihin päälle vielä indek­siko­ro­tuk­sia (tietenkin liian pieniä ja taitet­tu­ja jne) joil­la he voivat sit­ten boboil­la matkoil­la ympäri maail­maa yms. hauskaa. 

    Omas­ta ikälu­okas­tani en tunne yhtään, siis todel­lakaan yhtään, ihmistä jol­la ei olisi eläke­vaku­u­tuk­sia ja/tai sijoituk­sia sekä selkeä käsi­tys siitä ettei mitään nykyisenkaltaista sys­teemiä edes ole sil­loin kun me siir­rymme “eläk­keelle”, tai siis kun van­hen­emme 70+ vuotiaiksi.

  22. Leenalle: Käsit­tääk­seni mainit­semiesi kuusikymp­pisien eläke­ta­so on las­ket­tu muu­ta­man viimeisen hyvä­palkkaisen työssäolovuo­den työ­tu­lon perus­teel­la. Sen sijaan mei­dän pätkä­työ­sukupolvemme eläk­keet las­ke­taan koko työhis­to­ri­an ajal­ta todel­lisen työ­tu­lon mukaan.

    Ilman 90-luvun syvää lamaa ja sitä seu­ran­nut­ta suur­ta minim­i­toimeen­tu­lol­la kitkut­tel­e­vaa syr­jäy­tynei­den joukkoa eläke­mak­sut oli­vat jo ampuneet katos­ta läpi kiitos riit­tämät­tömän rahas­toin­nin (, joka muuten aloitet­ti­in vas­ta ‑89, ja jon­ka osu­us nyky­isin on 25% eläkemaksusta). 

    Tuo superkart­tuma on muuten kansan­taloudel­lis­es­ti täysin jär­jetön jut­tu, kuten myös osa-aikaeläke sekä mah­dol­lisu­us jäädä eläk­keelle hyvis­sä ajoin ennen 65 ikävuotta. 

    Mut­ta on tosi­aan ihan kiva mak­saa 25% eläke­mak­sua, kun tietää, ettei itse tule siitä vas­taavasti hyö­tymään. Suuret ikälu­okathan ovat mak­sa­neet vain keskimäärin n. 10% eläke­mak­sua, mut­ta ovat kuitenkin kat­soneet oikeudek­seen put­sa­ta pöy­dän (edelleenkin kan­nat­taa ver­ra­ta eläke­mak­su­ja kokon­aisveroas­t­een mui­hin osi­in ja mietiskel­lä sen vaiku­tus­ta omaan tulota­soon ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoituspohjaan).

  23. Bess­er Wis­ser­ille: Luuletko tosi­aan, että ne kansak­oulunkäyneet kuusikymp­piset, jot­ka jäivät laman ja raken­nemuu­tok­sen jalkoi­hin saa­vat hyvät eläk­keet? Osmo voisikin entisenä perus­palve­lu­min­is­ter­inä ker­toa vähän faktoja. 

    Suurten ikälu­okkien koulu­tuk­sen tasos­ta ker­too se, että vuon­na 1964 vain 14% opiske­li yliop­pi­laak­si ja että vuon­na 1970 luku oli nous­sut vas­ta vähän yli 20 pros­entin. Yleisin työhön­menoikä oli 15 vuot­ta ja työu­ran pitu­us niil­lä, joil­la töitä riitti/on riit­tänyt yli 40-vuot­ta. Jos joku kade­htii näi­den työmyyrien saa­maa eläket­tä, niin ihmette­len suuresti. 

    Itse en kuu­lu suuri­in ikälu­okki­in vaan Osmoa piirun ver­ran van­hempaan vuosik­er­taan. Mut­ta aina, kun kuulen noi­ta sodan jäl­keen syn­tyneitä kut­sut­ta­van ryh­mäk­si, joka on kah­min­ut kaiken hyvän, niin näen punaista. Todel­lisu­us on nimit­täin aivan toinen kuin mitä katkeroituneet nuorem­mat kuvittelevat.

  24. Tpyy­lu­o­ma­lle ym. sen ver­ran, että tosi­aan luin tilas­to­ja liian nopeaan ja tein ns. pilkku­virheen. Pitäisi vähän aikaa tui­jot­taa luku­ja ennen kuin ‘avaa suun­sa’. Tosin kurssi­lasku­jen vaiku­tus rahas­toi­hin lie­nee auki mut­ta kyl­lä siel­lä rahas­tois­sa edelleen muu­ta­mak­si vuodek­si on. Lienevät varovaisia salkuissaan.
    Palkko­jen mak­sa­jana myös tui­jot­te­len tarkkana (huolestuneena..?) niitä ns. sivuku­lu­jen pros­ent­te­ja. Ja itsekin samal­la palka­nsaa­jana olen kutakuinkin var­ma, että olen ‘väli­in­putoa­ja’ (lain­aus­merkeis­sä sik­si että pär­jään kyl­lä) tietyssä mielessä myös tässä eläkeasi­as­sa. Tämä perus­tuu jo parin vuosikymme­nen aikana saa­tu­i­hin koke­muk­si­in ja ns. mutu-tun­tu­maan, että suuret ikälu­okat vievät yhteiskun­taa lukumäärän­sä — ja vaiku­tus­val­tansa — voimal­la omia etu­jaan eteen­päin ja me 60-luvul­la syn­tyneet kär­simme aina etu­jen huonon­nuk­sista ja jär­jestelmien muut­tumi­sista. Inflaa­tion piti syödä opin­tove­lat mut­ta eipä tul­lut inflaa­tio­ta. Hyvä­tu­loisen työ­paikan piti olla yliopis­tos­ta valmis­taudut­tua var­ma mut­ta eipä ollutkaan enää mei­dän ikälu­okalle. Jne. Tässä eläkeasi­as­sa käynee samoin. Mut­ta olen sikäli hyvässä ase­mas­sa, että en eläk­keelle pääsyä kaipaakkaan ja näen mah­doll­sisuuk­sia jatkaa työtä yli sen mitä ‘lääkäri määrää’…
    Mut­ta tämä sukupolvikysymys on siinä määrin mie­lenki­in­toinen, että voisit Osmo jatkaa siitä, mihin Osku (Pajamä­ki) päät­ti. (Näin lienet jo tehnyt (?) mut­ta aihe on aina ajanko­htainen eikä tässä eläkeasi­as­sa vielä lop­pu­un asti läpikäyty…)
    Ehkäpä suurten ikälu­okkien omis­tuk­sia pitäisi vero­taa vähän enem­män tai ottaa sieltä varo­ja jol­lakin taval­la yhteiskun­nan yhteiseen kassaan?

  25. Leenalle tarken­nuk­se­na, että kan­natan siis min­imieläkkei­den nos­tamista siedet­tävälle tasolle (esim. 650e/kk), järkevänkokoisen eläke­tu­lon pitämistä nykyisel­lään (esim. 1.200e/kk), mut­ta tästä ylöspäin leikkaamista (eläkekat­to perälau­tana) sil­lä tavoin, että eläke­mak­supros­ent­ti voidaan pitää kuris­sa (tavoite mielestäni Ruotsin ja Sak­san esimerkin mukaises­ti esim. 22%).

    Sinän­sä point­ti­ni laman aiheut­ta­man syr­jäy­tymisen vaiku­tuk­ses­ta nykyiseen eläke­mak­supros­ent­ti­in taisi men­nä ohi. Jos mm. laman seu­rauk­se­na ihmisiä ei olisi syr­jäynyt nyky­istä määrää, nyt työssä käyvät jou­tu­isi­vat mak­samaan määräl­lis­es­ti huo­mat­tavasti enem­män eläke­mak­su­ja. Etu­us­po­h­jaises­sa jär­jestelmässähän säästet­tynä ei olisi riit­tävästi rahaa. Näin ollen se, että suurelle osalle eläkeläi­sistä voidaan mak­saa lasken­nal­lisin keinoin paisutel­tu­ja eläkkeitä, perus­tuu osaltaan suureen syr­jäy­tynei­den määrään, jot­ka kitkut­tel­e­vat toimeen­tu­lotuen varas­sa. Sen sijaan nämä syr­jäy­tyneet kuor­mit­ta­vat hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa mm. kas­vaneina terveydenhuoltokuluina. 

    Täh­den­net­täköön vielä, että syr­jäy­tymi­nen on allekir­joit­ta­neen mielestä tietysti surulli­nen inhimilli­nen trage­dia ja syr­jäy­tyneet tarvit­se­vat kaiken sen avun, mitä yhteiskun­ta heille pystyy tar­joa­maan ja toisaal­ta syr­jäy­tyneet vastaanottamaan.

  26. Leena: Uno­hdinkin lis­tas­tani tuon eläkeiän nos­ton 58 -> 63. Keskimääräi­nen elin­iän­odote ikälu­okkani miehissä on n. 70 vuot­ta. En usko, että teen enää töitä 63-vuotiaana.

  27. B.Wisser sanaili: “Tuo superkart­tuma on muuten kansan­taloudel­lis­es­ti täysin jär­jetön jut­tu, kuten myös osa-aikaeläke sekä mah­dol­lisu­us jäädä eläk­keelle hyvis­sä ajoin ennen 65 ikävuotta.”

    Se on kyl­lä las­ket­tu niin, että superkart­tumas­sa eläke­jär­jestelmä voit­taa: Eläke on tosi­aan reilusti korkeampi, mut­ta vielä suurem­pi vaiku­tus on sil­lä, että odotet­tavis­sa ole­va eläkepe­ri­o­di lyhe­nee sen ver­ran kuin työu­raa jatke­taan, ja sil­lä, että vaku­u­tus­mak­suthan juok­se­vat koko senkin ajan, kun ylimääräistä duu­nia paiskitaan.

  28. On ainakin tarkoi­tus, että voit­taa eläke­jär­jestelmä voit­taa superkart­tumas­sa. Tämä riip­puu kuitenkin siitä, kuin­ka van­hak­si aisanomainen elää. Jos hän elää satavuo­ti­aak­si, eläke­jär­jestelmä häviää, eikä edes ihan vähän.

    Olen yrit­tänyt varoit­taa, että tässä voi tapah­tua voimakas­ta valikoi­tu­mista. Ne, jot­ka ovat niin hyväkun­toisia, että jatka­vat työn­tekoa 68-vuo­ti­aik­si, voivat olla niin hyväkun­toisia, että myös elävät van­hoik­si. Tietääk­seni tämä laskel­ma on tehty vakioidul­la eli­na­jan­odot­teel­la ilman mitään valikoitumisoletusta.

  29. Jos tuo Osmon yllä ole­va postaus pitää paikkansa niin tämäkin on mainio esimerk­ki ylim­män virkamiehistön tasos­ta. Siis tosi­aan aikaisem­min jokainen joka sat­tui syn­tymään sen ver­ran hianom­mas­ta perseestä että oikein liike­paikalla asut­ti­in ja van­hem­mat pystyvät ruokki­maan arvon yliop­pi­las­ta sen 3–4 vuot­ta mitä yliopis­tossa oleilu mais­terin paperi­in vaati, niin sit­ten paik­ka auringos­sa lop­puelämäk­si olikin jo saletti.

  30. Onko muuten yrit­täjil­lä mah­dol­lisu­us käyt­tää hyväk­seen superk­er­tymää nos­ta­mal­la omaa YEL-mak­suaan? Eräs tut­tuni pyörit­tää käytän­nössä fir­maa, jota aiem­min vetänyt yrit­täjä kävi istu­mas­sa pari tun­tia päivässä jut­tele­mas­sa mukavia ilm. eläkek­er­tymän kar­tut­tamisen vuok­si. Ilm. tässä tapauk­ses­sa eläke määräy­tyi vielä lasken­nal­lis­es­ti muu­ta­man viimeisen vuo­den perus­teel­la eikä koko työu­ran ajal­ta. Hauskin­ta­han YEL-mak­sus­sa on se, että yrit­täjä voi itse päät­tää kuin­ka paljon palkkaa hän itselleen mak­saa (esim. pari viimeistä vuot­ta 2000 e palkkaa ja 2000 e YEL-maksua). 

    Yleen­sähän ongel­ma taitaa kyl­lä enem­mäkin olla se, että mon­et yrit­täjät jät­tävät mak­sut maksamatta.

  31. Öh, vielä postaus aiheesta “Työeläk­er­a­hat koti­maa­han?”. Olisi todel­lakin hienoa, että täl­laista etu­ut­ta ei mak­set­taisi ulko­maille, jol­loin rahoista ei jää edes vero­tuot­toa koti­maa­han. Eräs toinen tut­tuni perusteli eläkepäivien viet­tämistä Ran­skas­sa osaltaan mata­lal­la vero­tuk­sel­la. Tämä alkaa olla eläkeshop­pailua parhaim­mil­laan. Yhdis­tetään koti­mainen korkea etu­us­ta­so ja kohde­maan mata­la eläkkei­den vero­tus, joka lie­nee tarkoitet­tu kom­pen­soimaan mata­laa paikallista etuustasoa.

    Jotenkin Suomes­sa oikeu­den­mukaisu­us ja kohtu­us tun­tuu uno­htu­van ensim­mäisenä, kun vah­vat etu­ryh­mät aja­vat asiaansa:
    — Aluepolitiikka
    — Kielipolitiikka
    — Eläkejärjestelmä
    — Ansiosi­doin­naiset edut 

    No, ovathan ne var­masti kivo­ja, mut­ta samal­la muun yhteiskun­nan pyörit­tämiseen jää vain muru­sia, vai minkä takia Suomes­sa käytetään sekä koulu­tuk­seen että ter­vey­den­huoltoon vähiten rahaa / nup­pi länsimaissa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.