Kovin moni ulkomaalaista työvoimaa pelkäävä näyttää olevan sitä mieltä, ettei elatussuhteesta tarvitse välittää, koska automatisointi saa aikaan sen, että vähemmälläkin työvoimalla pärjätään.
Automatisoinnin merkitys saturoituu, koska pian ne toimet — erityisesti teollisuustuotanto — joka on automatisoitavissa, on automatisoitu. Julkisen sektorin on vaikeampi automatisoida: robotit opettamaan, koululaisia, sairaanhoitaja pitää kuolevaa kiinni kädestä nopeammin, bussit kulkevat ilman kuljettajaa?
Olen kuitenkin kirjottanut kirjassa Vauraus ja aika, että tulisimme toimeen huomattavasti vähemmällä työnteolla ilman, että tavarat loppuvat kaupoista. Syy tähän ei ole automatisointi vaan se, että paljon tehtävästä työstä on sellaista, ettei sitä tarvitse välttämättä tehdä, mutta se onkin sitten pitempi tarina.
Ongelmana on julkisen sektorin rahoitus. Jos vain pieni osa ihmisistä on töissä ja loput elävät tulonsiirroilla, sitä pientä osaa pitää verottaa aivan tolkuttomasti. Korkeat verot taas ovat myrkkyä taloudelle, erityisesti palveluelinkeinoille. Jos veroaste nousee Suomessa yli 60 prosentin, aika moni alkaa etsiä töitä ulkomailta.
Merkittävämpi syy siihen, että työnantajat haluavat palkata ulkomaista työvoimaa on se, että meillä on monella alalla puutetta ammattityövoimasta. maistereita olisi kyllä yli tarpeen. Rakennusmiehiä nyt esimerkiksi ei riitä. Mansikoita poimimaan tulee joka vuosi tuhansia ulkomaalaisia, koska kotimaista työvoimaa homma ei kiinnosta. Ja niin edelleen.
