Ulkomaalaispolitiikka: mihin ulkomaista työvoimaa tarvitaan (2)

Teol­lisu­us­mai­hin tule­vat ulko­maalaiset työn­tek­i­jät nos­ta­vat maan syn­type­r­äis­ten rahas­sa mitat­tavaa elin­ta­soa. Tähän­hän “Tiedemies” viit­tasi keskusteluketjus­sa “Onko väärin houkutel­la osaa­jia köy­histä maista”. Ilmiön ymmärtää parhait­en, kun ajat­telee Sau­di-Ara­bi­aa, jos­sa kaik­ki alku­peräiset asukkaat ovat rikkai­ta. He eivät voisi elää ylel­listä elämään­sä, jos kukaan ei siivoisi, ei hoitaisi sairai­ta eikä rak­en­taisi talo­ja. Sau­di-Ara­bia on ääries­imerk­ki, mut­ta myös ruot­salaiset pystyivät kohoa­maan 1970-luvul­la siir­tymään siis­ti­in sisä­työhön, kun suo­ma­laiset siir­to­laiset tekivät duu­nar­ien työt.

Tiedemies on oike­as­sa siinäkin, ettei köy­histä maista olla haal­i­mas­sa pääasi­as­sa korkeasti koulutet­tua väkeä, vaan lähin­nä juuri bus­sikuske­ja, lähi­hoita­jia, raken­nus­miehiä ja mui­ta perustyöläisiä.

Kun suo­ma­laiset halu­a­vat keskilu­okkaistua ja koulut­ta­vat lapsen­sa mielu­um­min akavalaisi­in kuin SAK-laisi­in ammat­tei­hin, duunareik­si halu­avia on liian vähän. Sik­si heitä on tuo­ta­va muual­ta. Eräässä sem­i­naaris­sa näin laskel­man, jon­ka mukaan Suomes­sa pitäisi koulut­taa vuosit­tain 6 000 nuor­ta lähi­hoita­jik­si. Kos­ka lähi­hoita­jik­si koulut­tau­tu­vat ovat jok­seenkin kaik­ki naisia, työ­markki­noille tule­vista nai­sista joka viiden­nen pitäisi ryhtyä lähi­hoita­jak­si. Tämän päälle tule­vat muut hoitoalan ammat­ti­laiset. Näyt­tää kovasti siltä että tarvit­semme ulko­maisia lähi­hoita­jia. Parhaat van­hus­ten­hoita­jat tule­vat maista, joiden kult­tuuri­in kuu­luu van­hus­ten arvostus.

Ulko­mais­ten tuomi­nen duu­nar­i­ammat­tei­hin on sikäli ris­tiri­itaista, että työ­markki­noil­la val­lit­see toisaal­ta “osaamisvi­nouma” (skill bias). Työte­htävät ovat muut­tuneet vaa­ti­vam­mik­si. Ne vaa­ti­vat tek­i­jältään sekä parem­paa koulu­tus­ta että lah­jakku­ut­ta. Lah­jakku­us­jakau­ma ei kuitenkaan ole muuk­si muut­tunut. Yhä perusk­oulus­ta tulee myös kutosen oppi­lai­ta, joille ennen oli tar­jol­la eri­laisia lau­dankan­ta­jan paikko­ja raken­nuk­sil­la ja auton apumiehen tehtäviä. Nämä ammatit ovat kadon­neet, mikä on tuot­tanut rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Taval­laan ulko­mainen työvoima tun­kee hei­dän ton­tilleen, mut­ta taval­laan ei.

Kos­ka ulko­maiset työn­tek­i­jät sijoit­tuvat usein koulu­tus­taan vas­taa­mat­tomi­in töi­hin, he ovat usein työssään parem­pia ja luotet­tavampia kuin työt­tömyysko­rtis­tos­ta haal­i­tut suo­ma­laiset. Vas­taes­imerkke­jä var­maankin löy­tyy, mut­ta siis usein. Vaik­ka ulko­maalainen työn­tek­i­jä ei olisi ylik­oulutet­tu, hän saat­taa kuu­lua niihin, jot­ka Suomes­sa oli­si­vat hakeu­tuneet korkeakouluihin.

Polke­vatko ulko­maalaiset palkko­ja?  Työe­htosopimuk­sia on nou­datet­ta­va, ja tätä soisin valvot­ta­van nyky­istä parem­min. Joil­lakin aloil­la mak­se­taan käytän­nössä kuitenkin paljon yli TES:in. Näitä palkkaliuku­mia ulko­mainen työvoima painaa alas. Jos pääkaupunkiseudun bus­sili­iken­teeseen ei saataisi ulko­maisia kul­jet­ta­jia, alalle olisi houkutelta­va suo­ma­laisia palkko­ja nostamalla.

Vaik­ka ulko­mainen työvoima nos­taa syn­type­r­äis­ten suo­ma­lais­ten rahas­sa mitat­tavaa elin­ta­soa keskimäärin, huono-osaisen suo­ma­laisen työvoiman ase­maa työ­markki­noil­la se heiken­tää viedessään niitä työ­paikko­ja, joi­hin työ­nan­ta­jat muuten jou­tu­isi­vat kelpu­ut­ta­maan vähän riskaa­belia väkeä työt­tömyysko­rtis­toista. Ei ole yllät­tävää, että perus­suo­ma­laiset men­estyivät parhait­en Jakomäessä.