Ulkomaalaispolitiikka: mihin ulkomaista työvoimaa tarvitaan (1)

Mihin tarvi­taan ulko­maista työvoimaa, kun koti­maas­sakin on työt­tömiä? Tähän on määrälli­nen ja laadulli­nen vas­taus. Kir­joi­tan tässä postauk­ses­sa määräl­lis­es­tä, seu­raavas­sa laadullisesta.

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan pystyssä pysymisen kannal­ta olen­naista on niin san­ot­tu ela­tus­suhde: kuin­ka mon­ta on yhtä työl­listä kohden sel­l­aisia, jot­ka eivät ole ansio­työssä vaan elävät työssä ole­vien ”kus­tan­nuk­sel­la”. Tätä toisen kus­tan­nuk­sel­la elämistä ei pidä ottaa moit­teena. Joukos­sa on syli-ikäisiä lap­sia ja täy­den työu­rakan tehneitä eläkeläisiä.

Ennen 1990-luvun lamaa ela­tus­suhde oli yksi. Meil­lä oli 2,5 miljoon­aa ihmistä töis­sä ja yhtä mon­ta ei-työl­listä. Kaik­ki meni hyvin. Laman syvim­mässä kuopas­sa ela­tus­suhde nousi 1,5:een. Töis­sä oli kak­si miljoon­aa ja ei-työl­lisiä kolme miljoon­aa. Vero­ja joudut­ti­in korot­ta­maan ja val­tion meno­ja leikkaa­maan, mut­ta silti val­tio otti velkaa tuhat markkaa (n. 250 euroa) jokaista suo­ma­laista kohden kuukaudessa. Nyt ela­tus­suhde on kai jotain vähän alle 1,2 ja asi­at ovat jotenkin mallil­laan, mut­ta hyv­in­voin­ti­val­tion kannal­ta eivät yhtä hyvin kuin vuon­na 1989. Suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle ela­tus­suhde uhkaa nous­ta uud­estaan jon­nekin 1,5:n paikkeille, jol­loin rajut säästöt ja etuuk­sien leikkaamiset ovat edessä.

Jot­ta sadan maa­han­muut­tokri­it­tisen ei tarvit­sisi ryn­nätä sanomaan tätä, sanon sen itse: human­i­taarisin perustein maa­han tullei­den kesku­udessa työt­tömyys on niin yleistä, etteivät he paran­na ela­tus­suhdet­ta vaan pikem­minkin laske­vat sitä. Sen sijaan tänne tulleet ulko­maiset raken­nustyömiehet, bus­sikuskit, kau­pan myyjät ja muu­ta sel­l­aiset paran­ta­vat ela­tus­suhdet­tamme ja aut­ta­vat pitämään hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa pystyssä. Kun Suo­mi varautuu tule­vaisu­udessa tuo­maan maa­han kym­meniä­tuhan­sia ulko­maisia, kyse on työhön tule­vista. Kukaan ei väitä pelas­ta­vansa ela­tus­suhdet­tamme pako­lais­ten avul­la, vaik­ka toki pako­laisetkin voivat työl­listyä huo­mat­tavasti nyky­istä paremmin.

Lähivu­osi­na kym­men­tä eläk­keelle siir­tyvää kohden on kahdek­san työ­markki­noille tule­vaa nuorta.

Seu­raavak­si siitä laadullis­es­ta argumentista.