Vaalitulos on selitettävissä myös demografialla

Kun yritetään selit­tää puoluei­den välisiä muu­tok­sia vaaleista toiseen, eräs tek­i­jä tun­tuu ana­lyytikoil­ta aina uno­htu­van. Kyse ei ole samoista äänestäjis­sä. Neljässä vuodessa kuolee läh­es 200 000 suo­ma­laista ja yli 200 000 tulee saa äänioikeu­den. Muu­tok­set vaaleis­sa ovat huo­mat­tavasti pienem­piä, jos tämän vaiku­tus pois­te­taan ensin. Vihrei­den esimerkik­si pitäisi saa­da neljässä vuodessa suun­nilleen 25 000 äänestäjää lisää automaat­tis­es­ti. Voit­top­uolis­es­ti ikäih­misiä edus­ta­vat vasem­mistop­uolueet taas menet­tävät äänestäjiään hau­taus­maille paljon enem­män kuin saa­vat nuo­ria tilalle, joten kan­natuk­sen pysymi­nen ennal­laan merk­it­sisi niille huo­mat­tavaa voittoa.

Keskus­tan tap­pio taas on vielä suurem­pi, kos­ka puolueel­la on paljon nuo­ria kannattajia.

Mielipi­de­tiedusteluis­sa uudet äänestäjät ote­taan kyl­lä huomioon, mut­ta kuolleisu­u­den vaiku­tus kan­na­tus­jakau­maan taitaa jäädä mit­taa­mat­ta, minkä vuok­si mielipi­demit­tauk­set anta­vat vasem­mistop­uolueille liian opti­mistisia tulok­sia. Tieduste­luthan perus­tu­vat kan­taansa muut­taneisi­in, mut­ta kuolleil­ta kukaan ei kysy, mitä puoluet­ta he äänes­tivät viime vaaleissa.