Lentoliikenteen syntitaakka, mistä se tulee?

Helsin­gin Sanomis­sa ver­tailti­in lauan­taina taas lentoli­iken­teen ja laivali­iken­teen päästöjä. Asiantun­ti­jat pani­vat ne keskenään eri järjestyk­seen. Yhteistä asiantun­ti­ja-arvioille kuitenkin oli, että lentokoneesta tule­vaa hiilid­iok­sidia pidet­ti­in syn­tisem­pänä kuin laivas­ta tule­vaa, kos­ka se on yläil­make­hässä tehokkaam­paa. Kun mielel­lään ymmärtäisi, mis­tä puhuu, eikä vain tois­telisi muual­ta kuule­maansa, toivoisin asiantun­te­val­ta blogiy­hteisöltä vinkkiä, mis­tä tämä tarve ker­toa lentoli­iken­teen päästöt kolmel­la tai kuudel­la oikein tulee? Täy­tyy­hän siinä jokin perä olla, kun niin moni sitä korostaa.

Aluk­si: minus­ta lentoli­iken­teen “syn­ti” on kulut­tamisen help­pous. Vaik­ka olisi parem­pi men­nä Thaimaa­han lentäen kuin autol­la, har­va läh­tee sinne autol­la. Mut­ta Tukhol­maan: laival­la vai lentäen?

Min­un ymmärtääk­seni kasvi­huonepäästön haitallisu­us pitää laskea ker­toma­l­la kasvi­huonevaiku­tus sen odotet­tavis­sa ole­val­la eli­na­jal­la. Vah­vakin kasvi­huonekaa­su on läh­es har­mi­ton, jos se hajoaa muu­ta­mas­sa viikossa.

Mikä siis on kymme­nen kilo­metrin korkeu­teen sijoite­tun hiilid­iok­sidin elinkaari? Ei kai se voi pysyä siel­lä kovin pitkään? Onhan meil­lä jatku­vasti pysty­suo­ria ilmavir­tauk­sia, joiden luulisi sekoit­ta­van hiilid­iok­sidipäästön nopeasti.

Ehkä kyse ei olekaan hiilid­iok­sidista, vaan vesi­höyrys­tä? Val­ti­oti­eteil­i­jä ihmettelee edelleen: pystyykö ihmi­nen lisäämään vesi­höyryn määrää ilmake­hässä muuten kuin läm­mit­tämäl­lä ilmake­hää. Sama sekoit­tumi­nen var­maankin tuo myös sen vesi­höyryn alas, ellei se ymmär­rä sataa pisaroina.

Vai onko kyse jostain ihan muus­ta vahin­gos­ta kuin kasvi­huonepäästöistä, joka vain halu­taan niput­taa yhteis­mi­tallisek­si syn­niksi? Eikö sitä otsonike­hää puhkoak­seen pidä nous­ta vielä korkeammalle?

Täl­lä on merk­i­tys­tä myös siinä, että jos tuo­hon lentoko­rkeu­teen liit­tyy jokin eri­tyi­nen ker­roin, sil­loin kai kan­nat­taisi lentää mata­lam­mal­la, vaik­ka polt­toainet­ta kuluukin enem­män? Pro­pel­likoneet tuli­si­vat entistäkin edullisem­mik­si suihkukoneisi­in näh­den. Suihkukonekin kulut­taa eniten polt­toainet­ta noustes­saan. Tämä ei siis olisikaan niin merkit­tävää, kos­ka noustes­sa ei vielä olla korkealla.

Jos lentoli­ikenne on niin syn­tistä kuin väitetään, eikä sil­loin Lapin matkailuin­vestoin­nit pitäisi pan­na jäi­hin? Nehän nojaa­vat läh­es täysin lentoliikenteeseen.