Kepu näyttää toteuttavan himmelimalliaan päättäväisesti. Nyt on vuorossa Uudenmaan maanmittaustoimiston Helsingin toimipisteen hajottaminen Lohjalle, Porvooseen, Lahteen ja Hämeenlinnaan. Koska himmelimallin ”puutarhakaupunkeihin” ei luonnostaan siirry työpaikkoja, ne siirretään sinne pakolla.
Toisin kuin Lääkelaitoksen kohdalla nyt ei ole ongelmana, että toimiston työ halvaantuisi, koska henkilökunta ei muuta perässä. Ei muuta nytkään, mutta uudet työpaikat ovat mahdollisuuksien rajoissa pysyvän automatkan päässä. Toimistossa on kysytty muuttoaikeita 60 henkilöltä. Näistä neljä on muutenkin muuttamassa noille alueille ja kuusi asuu siellä ennestään. Muiden osalta edessä on pitkä ajomatka ensin kotoa työpaikalle ja sitten takaisin työmaalle tai asiakkaan luo. Työmaat ja asiakkaat ovat pääkaupunkiseudulla tai sen tuntumassa. Julkista liikennettä juuri kukaan ei pystyisi työmatkallaan käyttämään. Kukaan ei ilmoittanut vaihtavansa puolisoaan voidakseen muuttaa työn perässä.
Ymmärsin, että puutarhakaupunkimallissa piti hajottaa työpaikkoja puutarhakaupunkeihin, jotta asukkaiden työmatkat lyhenisivät. Nyt ne pitenevät, koska työntekijät eivät asu siellä, minne työpaikat siirretään.
Mitä hyötyä vaikkapa Porvoolle on siitä, että se saa valtion työpaikkoja, joiden työntekijät asuvat pääkaupunkiseudulla? Näin menee toimistotilaa, johon teoriassa voisi tulla työpaikkoja porvoolaisille. Valtio ei maksa yhteisöveroa.
Jos tästä yrittäisi vängällä jotain järkeä etsiä, niin ehkä joku ajattelee, että sitten joskus, kun nykyinen työntekijä jää eläkkeelle, virka täytetään jollain paikallisella. Eikö sitä virkaa voisi siirtää vasta silloin sen sijaan, että pannaan sen nykyinen työntekijä ajamaan monta kertaa maapallon ympäri ylimääräisiä työmatkoja?
Koska kepulaisten mielestä työtiimit voidaan joka tapauksessa hajottaa, eikä voisi ajatella, että tässä vaiheessa siirretään ne kymmenen työpaikkaa, joihin löytyy vapaaehtoinen siirtyjä ja loput sitä mukaa, kun pääkaupunkiseudulla asuva työntekijä jää eläkkeelle tai siirtyy muuten pois.